Pg gs" "

a Se eee Es Ser rie Pets, 7 ee 7b ork, Pee 8 ais
ori a oo.

ral on : woe ae 1 i -
PR IPN ot ave OR ror

ie
- . ‘ . _
a . . ou |
ee, oe ee eee ee
Sener oe i leaning act, pL ea lacs a RPO ad Se Hares

ee oe ee

=: we .
oe eel A ee ee, ee ee

nite = ah te eo . 1 OFF -- .

.
i
i .

wa

CT
ay mu apd ad - a pas diary ee — _ ee er
‘lores arte tek / Were? . ‘oe :
a Te

be eb Te ed oa

ig

ny rene ee Aer

a ee

mete Tt TL,
opie . .

eto Le
_ i |
mT

eT ee ee
pinighitiehhl-
aie te Ws lla al
. he woe, ore tt

Pa
7 |=
i

ro: .
- 7 te wre. _"d 1 L : .
1 = iT. oo * - "
ale te ah :
- : W iw i
eS oe 7 a:

ee
1

ee pre *
wee ee Ee wa
i ie - i i oe

a oe
a oe

= AL
ss ingkbm eS

.
a _
'
; 7 Z
rt
ee ee
for) Li, Le
te
- ‘ 7 i .
ae Get
. 1 weet r
ok i
ve .irm
1 . - . . .
. a
at:
i” is
A ee
. oe
‘ . I .
1
4 rm
“a 4
eo:
re
. . . 1
4 a =
. Lal. Bia |
' . “a
. ; I 7
Ag eh i!
i 1a
vo,
x oo
=
. a 7
to PY =
; “hy !
F ak nt 1
ae H :
F r
Par
r a s
a“ ore Bel
.- Lr | ‘
. a.
Tab.
1 of .
1
- a
ad r
. . ae
- .
i .
; t
! ug:
ad oe,
“ a .
“ ny ie HE
r,
“at
: . 1
. nwo t
- “Tig -
". ot , .
aa -
- '
its
‘ 1"
A aad a |
a
Le
] Che
e..
ay
: i
ir
L:
KO -
é
tr.
.
1 ‘hy
* ool
i. '
*

2

od |
a
ee

ye, i  -
» toa .

a . ;
I
aa te thers fee ed ee
1 - . .

ih
1” .
. |

=. in

oe og et ge -
a ee ot | “ry
tea Soe "§

ae _s as og

"he
. | _ .
. 1 -
F ee de =
. a . .
PE tell T vir. . 1

=a . .
=. -_ -—= .
ee. reel PE ee bn “40
- —=—.5"* . i a = oma
Pky Daan eeabapeata
r “—-
F| . a.

arr = J 1,
Pa See a
- | att . .
. by i i ee
+ =m! ! corp hag
er ee Cee 1"

a ies aol fat 5
ci _ Fos

“Es
Cal

oe ek oe Fl, ——
- wal Meese ee .. a
sos ate meer ee fe ao eee ae

=—s i . .
§ Pao et re =
- ioe
rT".
ty ae

Sivu 8

Tatarinov saapul

LAUANTAINA MAALISREUN 15 PAIVANA

cir TTD
seme el da LO NURS Gia gcJdn]UEDNN ANNAN OM DA aE re

Kirj. JUGI NAGIBIN
Suom. IRENE NIMAN

TULTUAMMS rintamaHe me
aivan kuin varastaimme it-
seemme vihaa. Jalkeenpain ta-
ma viha sai persoonatlisemman
luonteen muuttuen jokaisen o-
maksi. Minulja se alkoi Tatari-
novista.

Jouduimme korsuun, jossa el
ennen oltu asuttu. Sahke, jonka
viestimiehet oclivat jarjestaneet,
sammui vahin valid johtojen
kastuessa; kamina savutt2 armot-
tumasti ja hoylaamattomilla ia-
voilla oli kyima ja kova nukkua,
vaikka pehmikkeena olikin kuiu-
senoksia, Huomautin asiasia kor-
sunvanhimmalle — majurilie.

— Odottakaa, Majur: sanol,
vain hiukan karsivallisyytta ja
pian Tatarinovkin on taalla.

Tiedustelin, kuka Tatarinov
on.

— Hin on myos polittisen o-
saston neuvoja kuten te ja mina.
Han on oikea mestari hankki-
maan ja jarjestimaan kaikki
asiat. Tuedattehan venaiatsen
alyniekan, joka on oikea tuhat-
taitur1.

Naapurimme intendetti ol: ma-
jurin kanssa samaa mielta.

— Tatarinov — siind vasta pi-
rin poika! Jouduin hanen kans-
saan Kuzinoviin heti saksalaisten
peraydyttya. Ei ainoatakaan eh-
jaa taloa ollut jalella, kaikki ik-
kunat sapaleind—mahdoton ve-
to ja vilma. Kaikki muut karsi-
vat, mutta me asuimme kuin her-
rat. Tatarinov oH hankkinut jos-
tain tiivistetta ja tukkinut tkku-
mat j4 muut raot; vetipa vield
sahkojondot — meilla oli valoa ja
radio, niin ettad itse rykmentin
komissaari ‘pyrki meilHe asu-
Maan! ...

— Enhan ming sellaista ylelli-
svytta haaveile, sanoin, kunhan
kamina olisi edes kunnossa, muu-
ten ainda vest juoksee silmisti ...

— Kun nvt odotatte hiukan ja
Tatarinov saapuu, niin kaikki tu-
Jee olemaan kunnossa: vaio, {arn-
mitys ja radio, Annamme hanel-
le erikoistilauksen, sanoi majuri.

Jonkun piivin kuluttua sukel-
st Tatacinovin nimi jaélleen esiin
keskustelussamme.

Majuri tunnusti.
Vaivasi svvhv,

— Miksi hemmetissi meille ei
aie jarjestetty viel saunaa! mind
Sano.

— Viela vahan karsivallisyst-
ta, Majuri sanoi, sitten on vield
miellyttavampaa kylpei. Tata-
rinoy Kertoi tassa kerran, kuinka
han murtautui Laatokalla motis-
ta. Han oli silloin komppanian
politrukkina. He saivat olla mat-
Kalta kuwkauden ja viisi paivai.
Katkilla oli ruumiissaan sietiimi-
ton kutku. Tatarinovilla oli kaik-
kialla ruumiissaan pieniii haavo-

ette hants

ja. Riisuivat jo alusvaatteensa
jattéen vain paalivsvaattect. Ak-
kia huumasivat edessian keskells
meisia
asunto saunoineen.
eye pres

mokin, Metsamichen

Talossa ole-

heikentymittémalli voim alla.
mutta heii huoneessa oli lim-
minta ja heidan oli hyva olla.
Heidin odotuksensa
haihtunut,

ik’iva oli

vat kaksi naista vakuuttivat, etta
ymparistéssd ei ole nakynyt sak-
salaisia. Silloin meidan poikam-
me riisuutuivat ja menivat sau-
naan. Kylpivaét viisi tuntia ja
silla valin emdnnat pesivat hel-
dain vaatteensa. Tatarinov sano},
etta kun he pukeutuivat han ru-
pesi itkemaan. Kumma otus....

-- No miksi se teidan Tatari-
novinne ei tule jo? kysyin. —-
Meilla ei kohta savulta ja kyl-
malta saa elettya.

— Han on nyt jossain etulin-
joilla. Siella on kuumat oltavat,
tiedattek6, aukkojen syntvessa.
vaikka sellaistahan han halusi-
kin.

— Hakee luultavasti jotain vol-
tonmerkkeja, intendentti nauroi.

“valtteria” ja ratsumiehen
miekkaa — han on hyvien aser-
den tuntija.

Suita syysta, etta mina nin
malttamattomana odotin Tatari-
novia ja minusta tuntul, etta ela-
mimme tulee mukavammaksi ja
ciomme kodikkaammaksi ja siis-
timmaksi hanen tultuaan, herasi
minussa mielenkiimnto tucta vie-
rasta inmista kohtaan. Aloin ky-
sella hanesta. Minulle vastattiin
halukkaasti, katkki suhtautuivat
héneen silla erikoisella mielty-
my kseild, milla suhtaudutaan hy-
vaan ja hyodylliseen ihmiseen.

Mutta en saanut tiet#a paljoa-
kaan —- joitakin tapauksia hanen
elamastaan, Taydellista luonne-
kuvausta eivat toverini pysty-
neet antamaan hanesta. Tatari-
nov oli joutunut mottiin, mutta
hanen onnistui murtautua ulos
komppanioineen taysin vahin-
Foittumattomana. Sitten h&dn
haavoittui, joutui sotasairaalaan
Ja sielta hanet siirrettiin, reser-
vin. Keservilaisena hdnet lahe-
tettlin meille poliittisiin tehty-
viin. Mutta taaliakin han haki
sellaisia tehtavia, joihin Hittyi
Sslirtyminen paikasta toiseen ja
vaaroja. Aina hanta veti lahem-
maksi etulinjoja ja koska han ai-
na oli liikkeelia, saattoi hainté
tavata harvoin missaan, Nyt oli
hénen kornennuksensa lghella
loppuaan ja hanen odotettiin jo-
ka heti saapuvan.

Tatarinovia muisteltiin usein.
Kvllastyneinad epamukavuuksiin
me usein valittelimme epimuka-
via olojamme. Ja aina joku sil-
loin lohdautti:

Kehta on Tatarinov tally. Bi

han rupea niin asustamaan. Han
on tolminnan mies.

EKihdn taalla voi mithin tehda,

. Sanoin toivottomana, sil}5 tottu-

maton &uin otfin, karsin eniten
kylmasta ia epasiistevdesti. Ei-
han taaila voi saada mitdan ...

—- Ming tai te emme saa mi-
tain. Tatarinow saa vaikka
maan aia. Sille ihmiselle on
kaikki mahdollista. ,

— Onko hin jonkinlainen “v-a-
rustaia’? kysvin kerran.

— Ei sinnepdinkian, inten-
dentti vastasi, Ennen sotaa han
oli jokin kuvanveistija tai taide-
maalari ja kuulemma labjakas-
kin alajlaan. Ei hin ole mikian
hunsvotti, Hanctld on vain aivan
omalaatuinen tapa saada ihmiset

tekemiin niinkuin han haluaa,
ja esineet ilmestyvat hanen tah-
tonsa mukaan.

Kaikki korsutoverini olivat hy-
vid, tarkkoja ja tydteliaita ihmi-
sid, mtitta hiukan ikavahk6éja. He
tekivat tyéth, ajattelivat. perhei-
thin, ravintoaan ja oisin nukkui-
vat lopen wupuneiden thmisten
tapaan kuin tukit. Hiukan muis-
ta erottautul majuri, rvidikas,
huolellinen. ylpeillen ryhdistaan
ja huolellisuudestaan ja silta, et-
tA ajoi joka paiva partansa, seka
mvds lihava, punakka intendent-
ti, jolla oli rasvapahkKa korvan
juuressa ja joka pitt hitauttaan
rehellisyvtensa vertauskuvana.

Oli aikainen kevat. jolloin vét
ovat pimeat ja purojén svovrita-
ma lumi muistaa. Silloin valstoaa
oman viela niin virkean nuoruu-
tensa. Se on ikavaa, josta mic-
lellaan halvaisi puhua vstavalle.

Yritin saada aikaan keskuste-
lua majiurin kanssa. Han hy-
mahti kasittaen minut vaarin:

— Minua nuo asist eivat kin-
nosta. Paani on muutenkin lhan
taynna . Kunhan Tatarinov saa-
puu — hanesta saatte seuraa. Se
paika ei kielt@ydy.

Taman keskustelun jalkeen o-
dotin viela innokkaammin Tata-
rinovia. Nyt ei asia Koskenut
atnoastaan kaminaa ja kylmaa,
minua kiinnosti tuo ihminen, jo-
ka kykeni alistamaan valtaansa
jopa kuolleet esineetkin ja joka
oli epdilematta myds naisten suo-
sikky,

Fuomattuaan mie lenktintoni
poissaclevaan neuvojaan majuri
sanoi kerran: .

—, QOlette nakdjaan utelias ‘to-
veristamme. Naythin teille ha-
nen kuvansa. Han otti lompa-
kostaan kuluneen valokuvan.

Minusta tuntui, etth Tatarino-
vin taytyi olla kaunis nvies, ja.
halusin asian olevan niin. mutta
kun ojensin kiteni ottaakseni ixu-
van, olin varma, ett@ nen jon-
kun rumiluksen. Elam tuottaa
miin mielellagn meille pienid
pettymyksid.

Kuvassa oli pieni, paksun lu-
men peltessa oleva tupa. Tuvan
edustalla seisoi mies.

— Tuo on se sama sauna. iosta
kerroin teile. huomautti majeri
olkani takaa.

Valokuvassa oleva henkil oli
kookas,  tanakkarakenteinen

HE a bl pa ct a. Leg

sotilasmantteliin.  Rinnan
kulki ristiin rastiin hihnoja en
omaisine aseineen: “Tat
ka, puodlalaisia “sitrypna.:
naatteja ja vasemmalia key liens
nakyi “Leican” upea kote
Paassa oli ketunnahkainen hati,
hiukan vinossa. Tatarinoyjn hse
vot olivat harvinaisen miei
vit. Leveat, miehekkaat, hs
man keva suu ja valoisat silmit

suupieless4 hineila oli syntyng:
.meskki, joka antoi hanen lene.

voilleen hammiastyttavan “pel,
meyden, mélkinpa naisellisen Ie
man, -  - - 7
-—— Kotka, sanoi majuri, hau.
teli 4anckkaasti ja kiipesi lava,
Mina kavin més makuuik
Minulla oli erikainen, onnellige §
anne, Tiesin gO, GLU tuosta i,
misesta tulee ystavant. Nvtve
ta tajusin, kuinka yksinaimen gl:
out taalla. Se oli omaa syvtig,

Minulla ei ollut sishist% vapautt:

mutta han on ihminen. joka ye.
paasti katselee maailmaa, v:.
paasti astelee sen kamaralla. 6.
dotin, etta Tatarinov auttaa mi

nua padsemaan siita yksindisw.¥

desta, johon olin itseni saattanut
Muistelin hanen vartalonsa itsa
tretoista varmuuita, hymyn het
laa tarmoa ja ajattelin, etta hin

varmasti tekee poliittisen ogastor
virkailijasta pollittisen osastoa J

sotilgan. —

Koko seuraavan paivin odo §
Mina en olluta®

timme hanta.
hoa, joka odotin, melkein kaitk
ajattelivat hanta.,

Tuli ilta, Kavimme lavoillem- 7

me,

— Missa pirussa han vipyy?—
harmitteli intendentti saaden y+
kanpuuskan savuttavasta kami:
nasta.

oeuraavana paivand kavi jue Bm

namme paijon ihrem. Ker

stuumme ovi oH jaka hethi litkkees &

sa ja Glijylamppumme liekki he-
lui luoden varjoja. -Tulivat ne
joiden piti tulla, ja me, joiden
pitanyt, mutta onnistuivat paase
maan.

Mvyohaan Wlalla tuli Jahett.
Han otti taskustaan pinkan papt
reita, alkoi lukea ruveten anky+
iamdaén io toisella tavulla:

— Ta-ta-rinov . . . Onko tale
ollut sellaista?

Vastasimme myOntavastt:

— Tassi ovat hanen paperinse.
kaskettiin tuomaan. Han kaatu:

mes. Han oli puettu tavailiseen eilen jllalla — sirpale.

. Lali ope cielo r .
1," d

. . "k if 7 a
he tee
x Pa F _ iF
= eh
fee As

ae a

he Puo toinen tuessa ndyvttad joltakin “Mars-tdhden michel
c + marethit se CsHtlae vain ntitie kesvonaantiqila varustethaja Pe
fi. jotta Ravtediun mapa plirin fathouuks ssa.

Sy Aty |
aa, Su
Heida
din ¥.
esa
yibasie
mdse
Hal
ea b
WoIwtha
qs
yudel
Vela toe
ki Ita!
hanes
oil
mink
j2ssaa
| kina t
miles
“nea
cUsfue
SEIN IT
vinlast
7 a ee
Vilmad,
valve li
sikila

a iyar

Hua!
Senals
pehsisl:
rest.
diner
TAIT
naavell
ta tar]
muda,
ta, dat
TW
‘ta tai!
Mine
Wala!
Aan rl

ar hae
Wawa

bein
Ne fad

eee

Lahe
“ENASL S
Malvat
olla,
“uaTtnat
la a
SEEta,

Siiti