Leonid Bredkney mainitsi otisieas.
saan moskovalaisessa Lihatsevin
autotehtaassa etta Neuvostoliitto ei
tunne niin mydnteisia olosuhteita
rauhan ajan tyolle kuin mitka val-
litsevat talla hetkella. Kyse on sii-
ta, etté niita kaytettaisiin hyvaksi
maksimaalisesti, jotta voitaisiin
edeta kohti kommunismia.
Samalla Brezhnev luovutti tehtaan
kollektiiville Lokakuun  valian-
kumouksen kunniamerkin, jolla
palkittiin tehdas tuotannollisesta
menestymisesta.

Rauha on saavutettu kalliilla
hinnalla, eika Neuvostoliitto ole
sdastanyt eika saasta voimiaan
voidakseen sailyttaa sen mainitsi
paasihteeri Brezhnev. NKP:n ja
Neuvostoliiton ponnistelut,
sosialististen maiden, jotka
tuomivat yhtavyydessa ja ftliviissa
yhteistyoéssa, aktiivinen politiikka,
niiden lujittuva liitte kaikkien edis-
tyksen ja vapauden puolesta tais-
televien kansojen kanssa, niiden
taloudellinen yhteistyo kapitalistis-
ten maiden rauhantahtoisten ja
realististen piirien kanssa tuovat
mukanaan tuloksia.

Rauhan ja yhteis-
tyon ohjelma

NKP:n 25. edustajakokous
esitti ohjelman kamppailusta
rauhan ja kansainvalisen yhteis-
tyOn, kansojen vapauden ja riip-
pumattomuuden puolesta. Jo nyt
voidaan sanoa, etta tama ohjelma
on otettu Neuvostoliitossa ja
maan rajojen ulkopuolella lam-

i pimasti vastaan. Nyt on tarkeaa
vasymattomasti lujittaa sita kon-
kreettisin asioin seka pyrkia rat-
kaisemaan sen  asettamat
tehtavat. Sen toteutuminen tulee
vahvistamaan kansojen
oikeudenmukaisen rauhan ja
luotettavan turvallisuuden perus-
teita.

Neuvostoliiton kansainvalisten
asemien lujittaminen ei ole yksis-
taan poliitikkojen ja diplomaat-
tien tehtava. Kun olemme onnis-
tuneet syrjaytamaan sodan vaa-
ran, kun maamme kansainvalinen
asema on tanaan lujempi kuin mil-
loinkaan aikaisemmin, niin taman
takana on Neuvostoliiton valtava
moraalinen ja poliittinen arvoval-
ta, sen taloudellinen ja sotilaalli-
nen mahti, joka on aikaansaatu
ty6vaenluokan kolihoositalonpoi-
kain ja alymyston tyolla. Tama
ty6 saa osakseen lampiman tun-
nustuksen Neuvostoliitossa ja
koko edistyksellisessa ihmiskun-
nassa.

Paljon on tehty
enemman on tehtava

Kaikkien suunnitelmiemme ja
puolueemme koko politiikan tar-
kein paamaara on aikaansaada
paremp! elama neuvostokansalle.
Mita puolueemme tekeekaan, oli
kysesitten ulkopuliittisista asiois-
ta tai sisapoliittisista, niin me
kommunistitkysymmejatkuvasti
itseltamme, miten ja milla tavoin
jonkun ongelman ratkaiseminen
vaikuttaa neuvostokansan hyvin-
vointiin, takaa rauhan olosuh teet

Sotilashallituksen ohjelma:

petee

Addis Abeba — Etiopian
sotilashallitus julkaisi keskiviik-
kona 21.4. ensimmaisen yksityis-
kohtaisen poliittisen ohjelmansa,
jonka tavoitteena on mm. ‘‘kansan
demokraattisen tasavallan’’ perus-
taminen Etiopiaan ja sosialistisen
filosofian levittaminen.

Ohjelma edellyttaa alueellista it-
sehallintoa useille kansallisuuksil-
le. Talla saattaa olla merkitysta
erityisesti Eritrean maakunnalle,
jossa kapinalliset kayvat sissisotaa
Etiopian joukkoja vastaan.

Ohjelman mukaan suuret kan-
sanjoukot aseistetaan ja‘ koulute-
taan puolustamaan maata sisaisia
ja ulkoisia vihollisia vastaan seka
sailyttamaan Etiopian:kansalliset
edutja kansakunnan yhteniaisyys.

Ohjelma on syyskuussa 1974
valtaan tulleiden  sotilashallit-
‘sijoiden ensimmainen yksityis-
kohtainen poliittinen analyysi.
Hallitsyat lupaavat siina tukea
kaikkia demokraattisia puolueita,
jotka taistelevat feodalismia ja
imperialismia vastaan.
Paamaarana on tydvaenluokan
johtama tasavalta. Ennen sen
perustamista ja kansan vallan-
kumouskokouksen valitsemista
on muodostettava yhtynyt val-
lankumousrintama, sanotaan

ohjelmassa.

Ohjelmalla ei ole aikataulua.

Erillisessa lausunnossa sotilas-
johtajat sanoivat kuitenkin, etta
maahan perustetaan valiaikainen
kansan jarjestelyvirasto ja 15-
jaseninen komissio, joka tyosken-
telee yhdessa valtionpaamiehen
kanssa. Komission tehtavana on
levittaa sosialistista filosofiaa ja
auttaa kansanjoukkoja jarjes-
taytymaan ja muodostamaan
kansan vallankumousrintama.
Asiasta perilla  olevien
lahteiden mukaan Etiopiassa on

jo tallainen komissiota vastaava

politbyroo, joka toimii sotilashal-
litsijoiden neuvonantajana.

Ohjelmassa luvataan §tar-
peelista moraalista ja aineellista
tukea kaikille demokraattisille
puolueille, jotka haluavat jatkaa
taistelua imperialismia ja
feodalismia vastaan. Edelleen lu-
vataan, etta hallitus tulee entista
tiukemmin valvomaan kauppaa ja
taistelemaan tyottomyytta vas-
taan.

Ohjelman julkaisemista oll

odotettu, koska en ryhmat ovat.

painostaneet hallitusta myonta-
maan, ettei armeija yksin ollut
vastuussa feodaalihallituksen
Kaatamisesta.

luomisty6lle kommunistimin
nimissa, yleisen rauhanluyit-
tamiseksi.

Brezhnev sanoi, etta nyt on
tehty paljon, mutta viela enem-
man on tehtava. Ei riita, etta
rakennamme asuntoja, vaan tulee
rakentaa ne hyviksi ja mukaviksi,
ei riita, etta kaupassa on tuotteita,
vaan tulee tahdata sithen, etta ne
olisivat korkealaatuisia ja vas-
taisivat erilaisia makuja. Kaikki
tama on talla hetkella puolueen,
sen keskuskomitean ja NKP:n
poliittisen toimikunnan in hao
huolenatheena.

Oljyporaukseen
pohjanmerelle:

Viivastyksista huolimatta
aikoo Neste Oy paasta poraa-
maan Oljya Englannin manner-
jalustasta. Kalustopula ja tut-
kimustulosten tarkentaminen
ovat slirtaneet toissavuodeksi
tarkoitetut koeporaukset ensi ke-
saan.

Neste on 15 _ prosentin
osuudella mukana Premier North
Sea -ryhmassa. Yhtio maksaa
tuon maaran porausten kustan-
nuksista ja korjaa saman-
suuruisen potin mahdollisesta
ldydettavasta oljysta. Neste us-
koo Ooljya loytyvan, koska
porausalueen lahettyvilté on jo
aiemmin loydetty oljya. (HS)

~ Pal peri va ununlastin _
hyvaksi $2,556.35

Tahan katsaukseen saatiin

$257.00, 31:sta lahjoituksesta ie

‘‘Inflaatiolisa’’ sai taten huomattavan syséyksen. Taman Katsauksen

tukevi

nman lahjoituksen teki Saga Salo Torontosta, hin lahjoitti

miehensa Einon, tunnetun tyovaenmiehen, muistolle $100.00.
Parhaat, sydamellisimmat kiitokset kaikille lahjoittajille!

Lahjoituksia saapui seuraavasti:

SAGA SALO, Toronto, Ont.
Eino Williamin muistolle.

ee @ ee eee eee eee EHO He RE HER OE

Hanen vakaa

160.¢ il

toivomuksensa oli lehtemme menestys!

KAISU JA TAITO RISTIMAKI, McKerrow, Ont.
VLA, Montreal, Que.
K.K. KARTTUNEN, Verdun, Que.

MRS. L. KORPI, Quesnel, B.C.

H. STROHLBERG, Quesnel, B.C.
LILJA JA KUSTI TIENSUU, Wawa, Ont.

EINO LAMMI, Wawa, Ont.

UN, LaSalle, Que. # oe 2 8 @€ 8 ee
HURSKAINEN, Thorhild, Alta. ea % : Se eee RE TEED
KERTTU JA MATTI, Parry Sound, Ont.

5.00
10.00
10.00

4. 00 :

ee @ eee @

*¢ 8 8 @ @ &€ se Be ke FR SH EH EF HF

ee Re eae e € Be Cesta = ee Be

* ee € @ @ eG Fe He ee | &

e@e@ 8 @ ee Be FHP Bee ET RSE EH FE

* ee Fe SF 2 BF Sse Fe RHE Fe FE

% @ 8 @ 6G & eee FB E

#2 @ # @ 8 @ G8 Fe Ge De KR HE FRR ERE KF SE HB

TTI GROHN, Vancouver, B.C.

See eee eee eee ee eees se

ARTHUR AHO, Thunder Bay, it elie chr by nue ey baeed

HELLEN JA T. JOHNSON, Thunder Bay, Ont.
SENJA JA IVAR SALMINEN, Thunder Bay, Ont.
VENTLA JA BASILIUS LEHTO, Thunder Bay, Ont.

HILJA RAJALA, Sudbury, Ont.

KALLE TULLA, Sudbury, Ont.
SOFIA PONTIO, Sudbury, Ont.

IDA NORLUND, Sudbury, Ont.

HILJA SALO, Toronto, Ont.
MARY PERALA, Toronto, Ont.

oe @ % &@ & Be BS &
2 € @ & @ &

eee 4
‘

SS ee F FRB OF EAE RHR SE RBS

JALMAR MIETTINEN, Sudbury, Ont.

ee 6 &# @ ee eR eee ee ee ee

® 2 FPR eK Re HE ee RE RHA EH RH ED

ee @ wee Se Se Fe eR EHR EEE ED

SYLVI JA GUNNAR OHMAN, Toronto, Ont.

2 ¢ 2 FR ee HB

en OR Se Re RO Oe eee eee ee HR

HILMA JA E. KEKKI, Toronto, Ont.

eee @ De Fk HE RRS Re HE

* 8 8 @ FF Fee ee FSB Fe SH EH oe BE

* 8 8 #8 Fe Hee BBS eRe ER eB Fe FE

JENNY MAKYNEN, Sudbury, Ont. ..........ceceeeeee

MR. JA MRS, KOIVIKKO, Thunder Bay, Ont.
MR. JA MRS. T. SAISA, Thunder Bay, Ont.
REHULA TOIVO, Thunder Bay, Ont.
ELSA JA ARVO VIRKKALA, Timmins, Ont.
TOBI SALMINEN, Tarzwell, Ont.

Tiassa katsauksessa
Aikaisemmin julkaistuja

Yhteensa

Berliini (KU — Pekka Lehto-

Saksan kielesta on tullut kan-

sainvaliseen kielenkaytté6n monta 4}
sanaa ja jalleen monet maailman- ff

kielet ovat rikastuneet yhdella sak-

salaisella sanalla Berufsverbot,

joka on Saksan liittotasavallan
virkakiellon tai ammatinharjoit- |]

tamiskiellon alkukielinen nimitys.
Tuon sanan leviaminen maailman

kieliin ei tuone kuitenkaan kun- {|

niaa BRD:Ile, huomauttavat
monet linsisaksalaiset lehdet.

Virkakielto on saanut viime
aikoina yha karjistyne mpia
muotoja. Radikaalipaatosta
tuoteutetaan yha radikaalimmin,
kuten viikolehti Stern asian il-
maisi. Yha useammin_ kiellon
uhreja ovat myds sosiaalidemok-
raatit siita huolimatta, etta
sosiaalidemekraattinen puolue on
koko kieltokaytannon isa.

Uusin tapaus on Erich Kretzer,
25-vuotias SPD:n aktiivinen ja-
sen. Han suoritti opettajan tut-
kinnon mutta ei saanut tyOpaik-
kaa koska Baijerin kulttuuriminis-
terion mukaan ei voida olla var-
moja, etta han ‘aina ja joka tilan-
teessa puolustaa vapaata demok-
raattista perusjarjestysta’’. Nyt
Kretzer on tdissa koulun
asemesta rakennustyOmaalla.

Baijerissa on ilmaantunut

(Nimi)

| #8 8 @ 8 @ & &
& @ & * 8 @ F&F & 8 @
eee FFF @F RTH RSE RS EB
ae*® @ @ 68 &© & # 8 8

* @@ 8 @ @ & eee esa ee HF FH GU

eee eee BO eR RSE RES ORE ROKR BRERA HE $ 257.00
ee eee eee we eee BRO eRe ROR ew 229 9 5

‘SORA LELRECON LORRI NNER SERCO LEONE
eee ee eee ERE EH SEH ERR TRE HE HRS HE EHH EEE H $2556.35

(paikkakunta)

Lahjoitan $§ ................ Vaununlastin

sanomalehtipaperia-kerfykseen.

Lahettakaa lahjoituksenne osoitteella:

Vapaus Publishing Co. Ltd.
40 King. St. W., Suite 101, Toronto, Ontario MSV 1LS
tai antakaa paikkakuntanne asiamichelle

monta muutakin tapausta, joissa
SPD:n jasenet ovat joutuneet Be-
rufsverbotin uhreiksi. Esimer-
kikst Charlotte Niessilta kiellet-
tiin tuomarin. virka, koska han oli
ollut jasenena demokraattisessa
lakimiesliitossa, jonka jasenina
on myos kommunisteja.

Mutta aina ei tarvita nainkaan
paljon ‘“syyteaineistoa’”’
Puolueisiin kuulumaton Werner
Goldschmidt ei paassyt talousja
politiikkakorkeakoulun dosentik-
si, koska han oli kirjoitanut
tieteellisen ty6n kommunistien ja
sosiaalidemokraattien yhteistyés-
ta.

Hampurilainen — kaupun-
kiarkkitehti Hartmut Frank ei

piiasyt profeasotin vidkade

Hampurin kuvaamataidekor-
keakouluun, koska han oli kerran.
arvostellut erasta Hampurin
suurta rakennussuunnitelmaa.

Kaytanté osoittaa, ett osaval-
tojen paaministerien liittokansleri
Brandtin johdolla 1972 tekema
paatos, jonka mukaan
“‘radikaaleja ei suvaita julkisiin
virkoihin’’, puree entista enem-
man tekijansa nilkkaa. Tai Ster-
nin sanontaa kayttaen:
sosiaalidemokraatit voivat kiittaa
ennen kaikkea sositaalidemok-
raatteja siita, etta heidan pitaa olla
solidaarisia ammatinharjoit-
tamiskiellon sosiaalidemokraat-
tisia uhreja kohtaan.

Tilstal toukokuun 18 pva 1976