Pa PS ee er i ee tarde ee ee “a
: . . . . . at
r

at le De Le

se ingoeie ey

: Sivu 4

 JOHTOKUNNAN - KOKOUS. Fin-
:  “nish-haalilla-

jo

187 Kathlern St. W.

Tiistaina, syysk.

SUDBURY JA
YMPARISTO

MUISTILISTA
CSI:n Sudburyn osaston nayiti-
mon kekous pidetaan keskiviikkona
th: 13 pnd kello 7.30 Finnish-haalil-

la.
Sivel-kuoron | jiseniston - kokous

pidetain ensi keskivnkkona Kello

-. 2.30 Finnish-haalilla. Keskustellaan

laatikkopSivallisten jarjestimisesta
ja muista kuoroa koskevista aa101s-
* CSIin SUDBURYN OS5ASTON
maanantaina, syys-
kuun 18 pnd klo 7,40 iltalla. Katkki
johtokunanan jasenet mukaaz.

“CSiin Sudburyn os. S0-vuatisjuh-
lakomliean kokous . Finnish-haalitla

_terstaina,. syyskuun 21 pnd klo 7.39

lalla, 7 tg

—~ Miti tapabiuy Evroopassa.
Aaslases. Avsiraligess ja laztl-

sella: ‘pallonpuoliskolla? Luke-

malla VAPAUTTA padsee slits
solville. :

1 Pp. — Tuesday, Sept. 13, 1961

“Viihde sirkusilta”
sai hyvin kannatuksen
Wanupin haahila

| Wanop, — “Yilhde sirkusilta" Wa-
nupissa sti hyvin kannatuksen vii-
‘me perjantaina ja yleisoa oll paljon.

J. E Huttunen Helsingisti esittl
erfjaisia ja hdmnmastyttavld sirkus-
temppu jazi,

Myés laulukupletit yhdesss tunne-
tun -hanuritailellij; Leo Niemén
kanssa..esitettiln kaunlisti, “Wiihde
sirkusilta” on parhaimpia ja -arvok-
kaimpia- objelmatilaisuuksig -mita
stamme slomalaisilla haaslellla naut~
ta. Tolvotaan parasta menestysti

| matkoillasl Canadassa, — BP, H.-

Nestor. Heikkuri hau- 5)

-dattiin perjantaina

Vimme perjantaina - handattiio
Lougheedin hautaustoimistosta
Nestor Heikkuri Park Lawn haw
tousmaahan perhehautaan. Hat.
lausseremonian. toimitti pastori T.
Hikkinen. Kantlajina toimivat Mik-
ko Hinko, Lauri Rajala, Katle Tul-
iz, Bill Hakala. Jalmar Nykanen ja
Matti Saari, .

Keoliessaan Heikkuri oli 75-vue

|den ikiinen ja hda esui Sudburyno

 LAAKARI-JA KIRURGI

DR. LL: HOOEY.

Puh. OS, 1-3895 Eoaotilo O35. 5-672 -

Medical Arta rakennnkeessa
_ 260 Cedar St, Sudbury"

KAUNHTA KUKKIA.. ;
 DRdeSSsa. Suomalalsessa
RUKBKAKAUPASSA

HELVES FLOW ER HOUSE
Puh, O85, 5- “8201
-495 Drinkwater SE. - Sudbury

MAANMITTARE
Murray R. Maher, o.v-s.

— Ontarion maanmittarl
PUR. 08, 4-6348 . . HUONE 124
is4 ELM ST. E. SUDBURY, ONT.

‘WHITEFISH
SHELL SERVICE

‘Shell- togiteiden nutopalveluasenta
:,- Alfoni “Wet?l fa Frank Hlaxa, |

. . Hinave- jz maantlepalvelu

* Ammriatiimekanikko yleiaille
oo korfeuksibe ¥
KAHVIA JA RUOKAA

Maantie 17 vatrella Whitetishissa

Syylat

Rumat “SY¥YLAT - ja mubt sienimgi-
bit. kasvib- kiisissd, kasvyoltsa ja ja-
Woidaan poistan pysrvaisest!
DEIGHTONIN S¥YLANPOISTA-
JALLA. Et ole happoa Vaan Jaake-
yritisecs .ollen vaaratonta terreelie
tholle, Nyt saataviasa apteckistam-

Jie. Binte $1.00 ynna ite postlinak-

sud.

Kari Pharmacy —

Puh, G8, 5-6572

Sodbury |.

Vaaria $20 seteleita |
laskettu liikkeelle

Sudburyn: pilrissi pollisit atsivat

kahta taikka kolmea: “whiesti, jatica [-

vine Viikon lopulla laskivat liikkeele
kaksi vadria amerikkalaista §20 se-
tell. Vksi nalsti annmettiin torstaina
Red and Whiten . EAUppRan Chelms-

fordisse ja toinen Vatilancourtin Jae .

LoHIVIRAUpAssa,

Satelit huomattiin vadriksi kun Te
annettiin Canadian Imperial-pank-
kiin New Sudburyssa. Stdburyssa
Minto-kadulla Silver. Dragonin ra-
vintolan omistaja kieltdytyi ottamas-

lta vestaan amerikkalaistn $20 -setella

ja same, etta sit tarjosl veéerrattain
THOT mies, jolla oll musta auto, Han
ef huomannut ottag auten numero

mutts ilmoitti asiasta polilsille,

Euninkaallinen ratsupolimt on tle-
doittanut, etta kysyinyksessaolevat

‘setelit on Bostonin pankin himelle

"ehivjé vuodelle 1940 -tle, Yhdessa se-
telissa ctuosan mumera on A44015455 /

ja takaozan A-44015353A ja iolsen se-

celin eluosan numero Ad#355409A ja
HaOs an Adios.

Ampul vaimonsa ja
teki itsemurhan

evack. --- Viime maanantaina aIm-
Nui taalla kaivostydlainen W. Deloges
Veaimonsa ja senjilkeen itsensii.

Orvaiksi jhivat li-vuatias -Lome,

11-vuctins Jacaie ia 10- THOUS Pau- .

lette.

250 naunai karhw
ammuttiin Azildassa

Aziida. — Viime sunmuntalna am-
mubtiin Rayside No, 1 koulun .alu-
eella Farhu, janka arveltiin painaran
250 ‘Panna, Karhun ampulyat jouk-
Eo johon kuuluivat W. Wahimaa, Al-
bert Mantysagri ja Armand Houle. .

——_ ee

rurathes kesdloma- fa

huyimatkanne manhdollisetta

‘tapaturma- ja annettomuus-sattymalta, honkkimalla it-
sellenne MATKAVAKUUTUKSEN, joka on kovln halpa.
Vakuutusturvya on Yolmassa matkustaessanne autolla,
Jentokoneetls, junalia, Iaivalla, linjo+ tai pirssiautallal ©
Ctlakaa matkavakuutus kun lahdette ointkaliet

VAPAUS- TRAVEL AGENCY

Lupakirjalls toliniva Tmatka- ja matkatavaravakiutusasiamies

PUHELIN OS re 4264

100 ELM ST. WEST

SUDBURY. ONT...

= Osaston kokous pahoitteli sifa sit kon

ferdstybldisten unio

treitiaa jalleen

Yhtyi muikin hyvai tarkoittaviin eanadalaisiin
rauhanasian puolustamiisessa ja teki laajoja
suunnitelmia syyskauden kultiuuritoiminnan hyvaks!

_ ¥htyen muihin maan parasta
katsaviin, rauhantahteisiin’ cana-
dalaisiin;-CSJ;a Sudburyn asac-
don jasenkokous -psatti eilen il-
latha pitimdesian. kokouksessa
iahettas piilministeri John Die-
fenbakerille vetoomvksen, ella
Canadan ballitus tekisi kaiken
wwoilasausa Lansi-Bertiinin kiista-

. ‘kysyinyksen_ rathaisemijseksi rau-

ihanom alsin ‘keinvin

— penvottely
\poydate ddressii, a '

Huemiaiden nyt vailitsevan adret-
témin vaarallisen kritsitilanteen,
kckous liittyi varauksemattomasti
niihin ‘patricottisiin canadalaisiin,
jotka sanovat, '@ttd Lansi-Saksassa

‘ayt. niin huomattavissa asemissd

olevien “entisten” natsikenraalien
ja -politiikkajen puolesta ei saa

uhrata ywudessa sodassa yhtain al-

noata ¢canadalaista, vaan sen sijaatl
on ponnisteltava kaikitt voimio +
leisen ja tiydellisen aseistariisu
misen hyvaksi tiukan Eansainvalt-
fem Valvonnan alaisuudessa,

Kokous ilmaisi yksimielisen va-
litteluosa siita kun terdstyoliisten
unio on jilleen ryblynyt rahaa
sdaslimatta ja miitian  keinoja
kaihtamalta nikkeliteollisauden -
tyiliisten rivien hajotitamistyé-
hin, Kokous piti erittdin iuomit-
tavana = teristyiisistem ) = reillans-
.ta sen yuels] kum se agloitettiin
sikang, jolloim ‘pikkeliteollisuu-
den tyfldisten edessa on nevvot-
telut wudesta fyoehtosopimukses-
ta, missi- tarvittaisiin ennenkaik-
kea yhieniisyyiti ja yhteisym-
_ marrysli.

Kokeuksessa. hyvaksyttiin yksi- .
kohtainen suunnitelma monita-
hoisen kulituuriteimionan edista-
miseksi tulevan syystalven aika-
na, Slind yhteydessé kiinitettiin

-erikeishuomia noin kuukaudeo

pidsti Sudburyssa pidellaviln
naytelmajuhiiin ja marraskuuo
puolella CSI:n kultavueden Luo:
niaksj jirjesiettiviin swurtin 54-
vuosipithliia.

Jas. Klitospaivin viikonloppuna,

lakakuun 7 ja & paivini pidettivis.
sa neytelmasjublissa esitelaan ain

Metsisty ssesonki
Sudburyn alueella

Sudburyn .alueella tang syksyni
on metsisyssesonki: seurazva:

joispuclella alkaa lokakuun 14 pna
ja paattyy joulukuun, 23 ‘paivind.
Yaltatie 17 etelipuglella’ alkaa
muusinmetsistys “marraskuun 1
pha ja paattyy marraskwun 7 pai

wand. -
Peuranmetsiistyskaus aikaa Sud. |;

buryn piirin mannermaalla © mar-
raskuun 1 paivind ja pSittyy mar
rasskuun 25 paivyana. Manitoulin
saareila ‘alkaa. peuranmetsaslys
maraskuun 16 paivana ja pdattyy
Marraskuun 25- pdiviing, Manito:
lin saarella ei saa kayttéa koiraa
petiran metsastyksessa, |
Karhunmetsistyskausi alkaa
syyskuun 1 piivind ja paittyy jouw
lukuun 31. pod. {Metsastajalba
liytyy ollg peuran- taikka muusin-

metsastyslupa). Tammikuun 1 pii-

visti. Kesdkuun- 30. paivaan 1962
voi meisiistad erikoisluvalia.
Pyidenmetsastyskausi yaltatie 17

| pohjoispuolella alkaa syyskuun 15

pilivénd ja paattyy marraskuun 25
pnd. Valtatie 17 etelipuolella. al-
kaa pyiden metséstyskausi syysk.
22 paivind ja paattyy marraskuco
18. paivind. Pdivin saalis saa ‘olla
korkeintaan 4 lintua ja hallussa
ha'tussa 52a olla korkeintaan at
Limtua,

Vesilintujen metsastyskausi ¥al-
tatie 17-pohjoispuolella alkaa syys-

|kuun. 15 pnd ja paattyy joulukuun

=

‘wehykaia, rammeja fa. fkkuneiden. hyénteisverkkoja. i }

-KEHYKSETTOMISIA (Sashless) —

IKKUNOITA

 Vairaistamme verstaassamme mopegsti kaiken to- .
*kolsa, SETANDARI-KORGIA VARASTOSSA.

Hyotykaa alhaisista hinnoistamme!

| ¥arastomia:

Bakelnkertaisie ikkunolta (5 ¥no-
deo taku)

Penelyte Ja Barclay partslorysh

Melallirennosias

 Vaneeniery

* Laldiabery i

- Baranolia Ja lokkols

Male ja ja. vernlasnn

) “Searfen. Jelled”

uutuusmaali on

Maintota kalkentalsiitn piniolhia

gall el: ultonma. Kokeliken ti-

na kevaand. Nopeaatl kolvagaa .
ia belunnd maalaia, — El lpr.

penssellstd,

- SUDBURY PLANING MILL

' D. G. Hromiak, ormnist.

. Poh. _ 08. B-€THL, i. os. 94-5055 11-19 GINO ST. Copper kadun pidiatii .
. Fylde — ; SUDBURY, ONFARIQ »

RITARI — LTD. .

VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO

7 Cedar 51,

bh ay _ I . - .
OE ee
7a e ie ie ak al, a4 ae = +

es ee, Be

Sudbury

Puk. OS. 5-5685 |

[5 paivand. Etelipuolella valtatie

17 vesitintujen metsistyskavsi al-

kaa syyskuun 23 pnd ja pdatiyy
joutukuun 25 paivang, |

Hallussa voi pita korkeintaan
10 vesilintua fei Kuitenkzan enem-

paa kuin yhden canvasbackin  1aik-

ka redheadin eiké myiskiin e-
nempai kuin” korkeintaan kaksi

wood ducksia), 13- hanhea ja 16

wood | cocksia.

1

|.

KUOLLUT:

JOHN NIEMI

kuoll kolonaan .Waters kynnass
maanantaina, ‘Iapalyally =6osy¥5-
kuun 01 pna 1961, ollessaan 81 [ka-
vuedetiaan. Tull Suomesta taille
seudulle 1901, 01 edesmennero
Elea Nlemeo rokas puoiisg.

- Lahinné suremaan (Al polkuansa g:

William. ja -tytidtensi ors. Url-
mer Soom, Waters hanna,
yhodeksin laatenlasta Jo yhsl slsko
me. EllUna Hankpanpia, Suo-
mena. - '
 Fainaja lepha Lougheedin hag-
tanstolmistossa, f2 Fyre St. Hau-
fajahset tolmitetagn keakivilkkona
kello 1.30 Ip, Waters kunpan haw-
Alam Aahoo,
Kukkien sijasia pyrydediin Jab-
‘joltoksla ‘Waters-hunoan baulaue-
aalle..

*

. airs -y

Munsinmetsastys valtatie 17 poh-

monta niytelmas, etter mita kaik-
kia yoida esiltad sunountaina, sil-
loin jdrjestetaan kaksi paiydiset
juhlat lavantaina ja sunnuntaina
seka sen disaksi viela tervetuliais-
tanssit joko pecjantal, 121 lauantai-
‘liana, .

Muita tilaisuuksia jarjestetiin
seuraavasti:

— Bingotilaisuus Liekin ja ¥2-
pauden hyvaksi syyskuun 21 pal-
vind,

— Laatikkopaivallinen lokakuun
lL pna. Sula huolehfii Savel-kuwore.

— Suuri harvestibingo lokakuug
12 pra.

.— Naylelma: ‘lokakutn 2 yinii.

— CSJ:n ‘kultayuoden kunniaksi
jarjestetaan juhlapaivallinen mar
raskuun 5 pnd.

Bingotilaisuus 1 mar Taskuun ” pal-
VAM.

CSI:n s0-vuotispaiviin jublat mar- |

raskuun 1&8 ja 19 piliving. ‘Juba:
tanssit marraskunun -6 pus ja kon-
seriti 19 pri:
—WNiyttémin, ‘kabaretti moar

raskunn 25 pilvana. .

— Marraskuun 30 pna naisten
kerhon jarjestama bingo.-

— Marraskuun. 26 tal joulukwun
3 paivana naytelma.

— Joulukuun 10 piiving SlOMmen

igendisy yspaivajubla.

— Joulukuun’.17 paivini lasten
jowuiubhls.

— Joulukuun 30 pdivana widen
vuoden kabarettitanssit. |

Kokouksessa kuultiin rahaston-|

hojlaja’ K. Salon finanssiraporlti
kuluneen § kuukauden ajalta. Sa-
massa yhetydessi kisiteltiin eraita

muita térkeita kysymyksia ja kuul-.

tin, eltd. kau ppa ur heilukent3n

MHYyyMIseksi on viimeistelyvaihees-

Bah

Gillisin ja CCLn kokous _

ei-saanut Sudburyn seu-

dun ‘tyéldisten suosiota ©
(Jatkou 4. sivultas

596n jasenkortti, mutta salli ku
tenkin - Steelworkers-union edusta-
jain astua sigaan.”

 allaisen piitéksen johdosta Ea
noi esimerkiksl won kinsailinen
Presidentti Ken Smuth, etta oli ta-

- | Bahtunut ensimmaisen kertan sel:

jaista jotia hanelti oli kielletty
oikeus osallistua Mine Millainién
kokockseen. Samoin sanai uoion
2-piirin. presidentti Mike Solski, et-
1@ han on allut 198 vuotta union
jisenend ja nyt banelta kiellettiin
oikeus osallisiua. kokoukseen.

Ranska e] neuvol-
tele Saharasfa elk
Bisertasta:

Pariisi. — Linsivaltojen on ehdot-

tomasti otettava luja Kanta nilden

ykslpuglistén toimenpiteiden yvaralta,
jolhin Neuvostoeliitta saattaa ryhtya,

sanci presideniti de Gaulle lehdis-

tokonferenssissa Elysee- alatsissa vii-
‘tne viikolla,

Konferenssi pidettlin jublasalissa,
yonte oli saapunut noin 700 Jehti-
miesta ja diplomaattia. |

de Gantle, foka* istui
piiministeri Debré ja muut hallituk-
seh jasenek oitealla jn adjutantit va-

-femalla puolellaan, sanoci angiosak-

sisten valtioiden ilmeisesti “pltaneen
arvossa’ Runskan vwaroituksista, etti
“Néuvostolitton kanssa ole ryhdytta-
¥a henvotteleriaan Berlinisth mihin
hitttaan tahensa’.’

Algeriasta puhuessamn de Ganile
Loisti aikaisemmat sanansa, etta Al-
gerian yaitio voitiin luoda vain “vies-
itn itsemiarsamisoaikeuden pohjalla.
Suunnitelluan Algerian valtion on pe+
rustultava kansandanestykseen ja Al-
gerian hallitus on muodostettaya yva-
palften yaalien jalkeen, sanol de
Galle.

de Gaulle huomautti edelicen, pitel

Saharan kysymystii voitu ott kisi-.

telta@veksl,” jo§ saataisiin pudelleen
kayntiin neuvottelut FLNn tai yalittu-
jen Algerian edustajlen kanssa.
Kysymykseen, siirthisiki Ranska
Biscrten NATQJe de Gaulle yastasl

Klellavash. Han tahdensi tukikohdag

Stralegista ja maantieteellista merki-

| tystil. mahdollisessa hydkkiyksessd.

TANSSI

-Ebyn suomalaisella

haaliila

-LAUANTAINA ,
syyskuun 16 pna

alkzen kello 9 Iliaily

- Saapukan silloin tanssitinan Jz
renttimaan hauskasty taste:
Neng on vilmeiset tansalt -tille
voodelle.

I

1 .
i ee ee

I ko: so _

korokkeella

_|Neckeritiplomaati
hakatliin
New Yorkissa

New York, — New Yorkin polit.
sit pahoinpitelivit elokuun Jepulla
Guinean YKn yakituisen edustajan
varamiesta, suurclahettifis Michel

‘Colles, ¥Kn yleiskokarksen erikois-

istunnon padtyttyd Guinean diplo-
maatti lahti autollaan katselemaan
New Yorkia. Harlemin kaupungin-
Of0550 “ayo
vauhdilla-piin hanen autozan. Kun
autonkuljettiaja maki,
ajanut tummajhoisen . omistaman
auton rikki, aloitti hin solvausryé-
Ppyn. | — on

‘Hinen avukseen riensi viel kaie
si valkoihpista poltisia, jotka tode-
tessaan olevansa tekemisiss4 Guine-
an diplomaatin, kanssa, yutvival et

tista Klivampaan haukkumiseen. Ho

tyonsivat diplomaatin poliisiautoon
ja hakkasivat hant3 raa'asti mathkal-
la poliisiasemalle. —

Guinean ¥Kn pysyvi edustaja Di
allo Telli Jansui lehdistikonferen:-
sissa, etld Guitiean hallitus ei tule
katsamaan !8pi sormien Jaittomimk-

Sia Seliaisen aan viranomaisten ta-

holta, *anka Kanssa Guinealla on
normaalit diplomeattisuhteet.

New. Yorkin kaupungin poliisi-
pauikkG kiirehti puolustamaan rie
haantuneita alaisiaan huomaut-
taen, elt poliisi kiyttaytyt ' tilysin
normaalilla tavalia”.

) : oo . -
Pakolaisvirta Iranin
F . | =n. ef

atomivyohykkeelta
Kelrut. — Teheranista saapunut
nutinegn kertoo, Btha saavuttuaan iis-
Kettiin Teheraniin US5An apuallsui-
koministerl Talbot tapasl Iranin paii-

mMinisterin Aminin ja santarmipiil|i-
kon kenraali Pakrayvanin .

| Tass Hlaisuudesse kasiteltiin ky-

symysta Irenin sisdisesia turvallisuu-
desta. Talbot ilmoitt! SAAPUNSETISA
Teheraniin | erikoistehtavissi presi-

‘dentt! Kennedyn valtuuttamana, kos-

ka presidéentti on erittéin klinnosti-
nuk Iranissa sytityneesta tilanteesta
yarsinkin sen jaixeen, kun Moskovas-
sa saateitiin julkisuuteen - ‘CENTOn
Salaiset asiakirjat. )

Talbot saapui [raniin laatiakseen
perbsteeiiisen Virallisen raportin CEN
TOn poaljpstettujen . sumnitelmien
vaikutuksesta f[ranin vdestian. Asl-
oista byvin perilla olevat lshteet ker-
tovat Talbotln olevan . tyyiymatin

Iranin hallituksen taimenplteisiin,
“jotwe alheyltlyat poniikkia -yaestan
‘kess und essa

sek =6pohjoisalwerden
yiestin pakolaisvirran VArSINKIM mil-
ta alueilta, jotxa CENTOCn suunnitel-
mich MuUKAAT kuuluvat “atomivyd-
hykkeeseen™.

Talbot ¢ salanout levoitomunttaan

sem dohdosta, ett Tranissa valilisee
episuotulsa tilanne. Hin-sanoi,. ettii
maa stithan joutua tapabtumien par
taaile, Jotka muistuttavat Mussade-
kin alkofa,
- "Talbot varartti, etti USAn haliitus
el pysty antamaan shaahille ‘tuker,
koskn DSAn arvovalta on loskenut
niiden CENTOn suunnitelyen pal-
jastamisen: seurguksengs, jotkea edel-
Iytlavat “kuoleman alueen™ mucdas-
tatoista, °

Talbotin Teheranisse - kiymiissa
neuyottelussa tutkittlin titnntelta,
jotka saattavat syntya Iranissa kan-
san leyottemuuksien seurauksena, ja
lnadittiin suunnitelmla vastatoimen-
pitelsta. ;

Sukupuolten sotaa.

MIEHISTA:
Ota miehesti irti niin paljon. kuin
saat. Sittenkidin et saa edes omaa-

‘Gl takaisin. — De © Mesquita.

i
NAISISTA:

Kun kaksi ‘naista “On tunnin ajan
evhuntt pahta kolmannesta, kuyvit-
televat he. ettS heisl3 on tellut eld
manaikaisia ystavidq — Courty.

vUokra-aulo tiydesli |’ 6

Ha}: gER,
etta han alé]'

i

Ti ma on Adenauerin tyati

L-saksalaisen professorin |
esittama katkera syytos

; *OoOKSI,

. Lansi-Saksan hallituksen sodan-
 yalmistelupolltiikka el saa suinkaan
linsisaksatalatien yksimnbelinta kan-
natusta. Laajat Giysin porvariitinet-
kin. ‘plicit vastustgvat Adensueriu
host puuonl tel pada. - Jolkalsemme
) aatesea ‘selisisenaan Wiirsbur-
ytho plston - historiapictesn pre-
fessbrin- Ulrich’ Noakin ‘Kirjoituksen

joka on lainattu WF. i
| vista Der Rundbrick nb

joit ayyle al

litust4 Sakean kerlisini a. ‘pundits
Linsi-Salean halliigapolitiikan (iy-
deliisii muuttamiata,

SPEIDELIN "TA¥AL-
LINEN SOTA"

. Kenraalt Spelde) pith askettain gus
heen Heidelbergin Ylopistossa ja 6a-
nol, etti meidin on totuttauduttarva
Alomiaseen kayttimisen valtthmatth-
myyleen. aseelisen selkkaukeen sct-
tuessa. Aluksl kuitenkin yvoidaan hi-
hen . mielést#in tyytyd tavalliscen

‘Soto aN

Kiasityksen slits, millaista on “ta-
vallinen sota" seimme vuonna 1945.
Ealme miljaonaa sivillinenrkida, jot-
ka silicin tuhoutuivat, menettivat
henkensa’ given “tavallisessa sodas-
Kutnka voidann pitti sellaisle pu-
neita ja haulon mokomia sotlopilisia
suunnitelmia nykyisin viela Laydelli-
sesti miehitetyssii manssamme, jonka
itd-osa on Eniken -kukkuraksi seitse-

-mantoistamlljnonaisine asukkaineen

viendliisten yellassa? Muti ‘ejatiele-
vat thmiset, jotke esiita va. Luollaisia

lausuntoja?

MAHDOLLISUUDET, JOITA
El KRAYTETTY

: “Kun-
han vain amerikkatnise! ja vendlatset
eivat. erkind kaunlina piivanh paa-'
sisi yhteisymmiirrykseea meidan kus-

tannuksellamme!" Mutta sen sijaan|.

olisi: syyti kysy8: “Ollsiko parempi,
jos. he ryhtylsivat, talsteluun ja Sak-
sasta tulisi laistelukentta kolman-
nessa magilmmansoiassa?"

.. Vuodesta 1952 uselden vuosien ai-

kavia vallits! sellainen tllanne, etti
Saksan yhdlstiminen ja sen muutta-

mifen sotilaalliséssa suhnteessea .neut-

ranliks! alueeksi olist allut aivankuin
gsinetti, jolla olisi vahvistettu yhteia~
youmaerrys idin ja lJanoen vallila. Elp- |.
uwussa 1951 amerikkalaiselle. sanoma-
lehdelle “antamassaan  hastattelussa

Stalin antol ymmertad, etta han ter-

vehtisi tyydytyksellé seljaista " pili-

Tosta. ”

Savy, jolla. lannessa puhuttiin ja |.

kirjoitettiin tasta reaalisesta ja. pl-
roasta ‘polilttisesta mandottisuudes-
ta, ascnne, Janke Bennin tallitus ott
tihin almoaan lilaisuuteen, ovat en-
nenkuluumaltoman § yilmielisyydeo
malliesimerkieja. Bonnin ulkopolitii-
kan fohlavana ajatuksena off silloin
sq etti venlaisia all uhattava soti-
lanllisella volmalla ja slten ajettaye
heidat pols Jth-Euroopasta. Meidin
an isa thd vi YOUAaMMe, sanottiin
aijloin, ja Venaja itse peradntyy,

_ Adenaver ennusti monen yuoden
Zuluessa’ Neyyostoliiton sisdisti ro-
mahdusta, Veniliiset nakevat nalkan
ja “jdckiintyvat" sitten, han sanol.
Ei alnoakaan Venajain tantija, ej al-
noakain tervejarkinen henkid pita-
nyt sith luultavana., Mutta “Ukko”
tigsi kolken paremmii,.

Eun .Adenauerile. puhuttlin, ette
Saksan yhdistiiminen’ olisi mahdol-
lista, jos Linsl-Saksa - harjoittaist
maltillisompad ja rauhanomalsempas
ulkopolitiikkaa, hin nimitti sellaisia
newvonantajia “tyhmeliinelksl”, “ka-
valtajikai”, “tomppelelksi’, ja “kon-
niksi’, -Niin, naitd sanoja an todella-
cin yolkea valttid, jos halutaan hah-
motella nliden henklldiden .luonnet-
‘a, jatka liniiin harjolttavat Sak-
sassa politiikkaa pyrkimallg nojaa-
maan sseyoimaan. Taytyy alla tyhmi
ajatellakseen silla tavalia kuin nami

henkiat ajattelevat.

- Naina | ma ia |

on nyt
— FEDERAL LIFE

JA

CASUALTY YHTION-

PALVELUN. YLIHOITAJA
SUDBURYSSA |

_Hanen tyondiin on: hoitaa "
FEDERALIN APUSUUNNITELMAA (Helper
Plan) sairaus- ja tapaturmahuollon. yteydessii.

Jog voltte osallistua tahan slunnitelmaan, niin vhden huoien, nl-
Taltliln rahuhwolen, poltamme niisti monista huolista, jolks seu-
raayval salrastumis- ja tepaturmatapaunrsia.

_ EMME VOI LUVATA TERVEYTTA
MUTTA VOIMME LUVATA APUA |

'“Kaantykad a CARLIN puoleen

F+t+

PUH. OS.

4-3464

_ FEDERAL LIFE & CASUALTY CO.

a CEDAR 5T.

7 f

. oa
1 Uy a
. Herter w* + ce enn RAR AIR AAA ee ee eee ere ee

SUDBURY
(12-23)

Adenaverin jarjestelman: ja’ naihdes-

| tamme elvdtkd edistiii moan yhdisty

Aelkki. paiittyy siten, ettd suurvallat

riksi.

jaan ja miljardeja morkkoja maksa-

AINOA. PELASTUS —

Kompromiss! Amerikan Ja YeniJjin
yA: Adenauerin nykyisen suun-
tauksen yaliitessa on alnoa pelastus,
jota- voimime. viel Lol¥on. Emme vol
adottoa mi) tian nykylsilti vallanpiti-
juitimme enempia alyllisessii kuin
morpalisessakaan ‘Bulteessad |. Meile
on jaliella vain iloton Tolyo, ‘etta bil-
rimindisessti thpaukbesda Saksan .ul-
kopuelella,. tapahtuu -jotakin, mika
aupielee meitd petokselta,-jooka ayul-
la oma hailitikeemme vaikuttad' yh
enemmiin nuarlaoon. ja turmele sen,
turvautien tailldin ulkokultaisesti us-
4onneiliseen teeskentelyyn. ;

Yenildiikel, pudlalabet ja tehekko-
slovakiaipiset oattyessagn huomicon

sitin hanen seurpajiensa Sehroderin
ja Streussin toiminnao, elvat val me-
netelig, toisin “kuin he tolmivat nyt.
He Sandovat: Saksan demosuraattinen
laSuvalia on pysytebtavi Gan .suofa-
linnakkeena niiiti Linsi-Saksassa
loimivia. voorallisia mlehid, vastaan.,
Nain pitkatle -olenumne paisseet Liinai-
Soksassal

Baijerin piaiministeri tohtorl Er-
hard Jgusuil julkisesti vy, 1980:

“Aseet etyat vol Jujittea turvallisuut-

nista.” Kun mydhenmimla eriissi, kes-
custelussa kysyin. hdnelta, mksi. te
itteneuvesion puheenjohtajana sal-
litte Lilttokanslerin tehdia amavalital-
3ia pAaitéksia, herra Erhard kobautti
olkapiitdin ja vastasi: “Adenauer-
han on hyvin voimakas yksild."

-Tekec miell houdahtaa: “Piru rvie-
oN, mutta Piruhan on myos voima-.
tas yksito?”
_ Ayvin surullinen tulas atom/polil-
ttkkojemme noyristelysta pirun edes-
$4 On sé, ella komproamissi idin ja
linnen valila, yol todellakin nyt syn-
Lyd vain meldin kustannuksellamme.

LUDNESivagt sen, mssé ne jo kiytin-
hisséh OVal. sapinect, nimittiin Sak- |
wan jaosta ja Saksin demokraattisen
bask vallan olemassaolosta. Hatkaista -
yaks! jid vain yksi kysymys: Mita te-
nahtuue Lansi-Berllinille? Tahan ti-
lanteseen meéldat an vienyi Adenaue-
rin turmiollinen asevarustelupelitilk-
ka! Tama on tulosta ylimielisyydesti,
dilefantismista ja. karkeistydst& ulko-
politiikan alalls- .

f

“POIS NAMA MIEHET .

‘Se miki on tulossia an rauhe koko
mnailmassa meldin kustannuksel-
latume, ¥oimme vieli ota iloisia, jes
muodostetaan “Linsl-Herliinin va-
pankaupunk!” ‘Ja Ldnsi-Berliini tun-
nustetaan todella’ vanaaksi kaupun-

Olkeastann _jakaisen saksalalsen
pltaisi kysya: Mita on ajateltava. hal-
Htuksesta, Joka ei raikuvilla puhell-

villa as@yarusteluillaan ole saavutta-
nut muuta kuin mila ali jo olemassa
enaen: Sak:ian iittotasavallan “mug-
dostamista
erillisen Berlinin clemassadlon)
sen lisiksi vield- menett{ mahdolli-
suudet joita meilld di sikaisemmin?
Kansa, Jolla on -pollittisesti terve jar-|

ve jiirki ja konsailictunne, alist oilut

velyollinen vYaatimaan: “Pois niima
miehet, jotka elvit pysty tayttamadn |
tentaivigakn!” Hallltuksen kaikkiin go-
rHlawseisiin Kansan ollsi. pithayt ju-;

{toisin sandeq kahden|

ja | ————_-.

listaa: “Ajntelkadmme, miti voimme_

¥ieli tehdg pelaslaaksemme aimakin |
Lars-Herhinin yapauden, etti se olt-
si todeljista . keikkien tunuustamas

YEDE utta. "

a

Herllinin vapaakaupunkia furl seri
etta olemime saksalaisia. Se
tasin moerkitsisi,-ettd me saksalalsina.
sen sijaan etti osallistuisimme yksl-
plolseen sotapalitiikkaan, fotu Bon-
nin ballitus harjoittaa fa Joka nojaa
niin sandituun uskellisuuteen NATOa
kohtaan, - mykyisin  selittélsimma:
Tahdomme, «ta NATO’ munuttaial
luonnettaan, etta ith- ja limsi-Eu-
Fooppa muddestyisivat rauhanvyd-
ykkeeksi, etti NATOn politiikka
merkitsist - sosiaalista. epun muiden
‘mannermaiden kehittimisessi ja et-
ti Lans!-Berliinia -suojelisivat liinsi-
valtojen
Yhdisiyneiden Kansakuntlien joukdt
Audluwéettomista maista, seHalsista.
kuin Ruotsi, Sveitsi ja Itavalta, ett:
Berlinin yvapauden takaajina ollsi
YR-jarjesto Jo e@tte .siith tulisl tor-

Valisunden ja raukan - vertouskiva —

koto maailimassa.
Tam2 on Wimelnen ja ainga mah-

dollisuus, joka meille sakgalaisille on”
jaanyt. Bonnin tasavaita suhtautues-

‘aan balyeksivasth pucluetttomuuden.

ajatukseen ‘(Adenauer ei yoinut olla

uikkaamatia Saksan neugtralisoinnio
ajatustal on menettinyt. siniaakst:

mahdollisuudet Saksan neutralisolmi-’ .

seen fa samalla mys Saksan yhdis-+
lamiseen! Bonnin poliitikot-eivit ale
fahtoneet tunustia toslaslaa, -etia

Venaja oli jo yuonna 1945 sikiili vol-

mokas, attei edes Yhdysyallat yolnut
Voitin sitt luopumaan Oderin ja
Nelssen rajasta. Nyt on mahdotonta
kukistaa Wibriehtin jarjestelmaéd.
EKohtalonamme ei ole endii Oderin Ja
Neigsen rajat vaan Elben raja. Ja
tama on Adernauerin katten tyoti,
lilosta = hanen haluttomyudestaan
culrinella neuvola.

PETETTY YALITSIIA —

soliiasjoukkojen asemestn, -

Osallistutn: ensitimalsiin Mittopal- .

vien vasleihin etokuussa vienna 1049
Garmischeni:si, jollain - olin ricla
kristitlis-demokraattisen llton perus-
vajajizenia [livyihykkeella -jn kris-

tillisen liton jiisen: Bayerigsa, Yati- -

Val sandlyat-minulle, ella palkallinen
fhdokknamume Franz Josef Strauss
oll vaglikamppoilun alkunn puoluste-
nul- Saksan -netiltalisoimista. Yoin
sils yuonna 1949 danestii Franz Ja-

set Straussia puhtaalia. omallatun- —

noliani. Ja pelettyni valitsijana sek’
historioitsijana tahdon eanoa: Petli-
mali oman velyollisuudentsjunsa

Strauss edisii tilanteen. kehitlymista |

sellaiseksi, etia taniiin venalalset ja
amerikkalaisel yoivat tehdaé savinnon
Saksan kustarinukseila. Nain el ollsl
kiiynyt, jos olkeaan wiknan fapahtu-
hut koko Saksan neutralisointi ollsj
fohtanut idan ja linnen viliseen
kompromissiin. Totta kyla, tinian

tuleva Konpromissi meidin Austan- -
RUKSelamine on toki parempl kuin -

se, ettii Saksasta tulisi taistelukentt’
kolmannessa maailmansodassa,
alist Saksan historian loppu, kamsan

Topou.

“THLATEAA VAPAUS! r

PETER A. VESA

| B. A. LL. B. |
‘Barrister, Solicitor, Notary |
SUOMALAINEN _
LAKIMIES
PUH. HO. 3.9392
1028 Danforth Ave., Toronto

~ Uudet 45. KIERTONOPEUDEN TRIOLA
~ ANILEVYT NYT SAATAVANA!

- Jokaisessa levyssa NELJA KAPPALETTA, kahden |
_ tavallisen tevyn ohjelma.. :

NE 194 Mauno Kuusisto Ja George de Godzinsky yhiye

Kansantauluija

Vallinkorvan faulu (Mauna Kuusitella on Raunis tind)
 Kesapalva Kangasalla —

Itkeva hitihy
Cl mulstatko viela

NE 205 Kalevi Korpi. laulaa — Hieno. levy
Esponjatar, ‘valssl, Kalevi Korpi ja Marja. Estola
Sulitelen kiithinne Madame, Ane
Mulstoja Ukralnasts, fos

~ Begin the -Bezulne °

NE 207 Matti Jurva laulaa:

Vilpurin Vihtorl, polkkas

-Gavatan Sanni, tenkka

Pohjanmaan junasse, jenkka
_ Bavonmuan Hilima, valssl

_ NE 211° Lasse Huurre. Paul Norrback la M. von:

Deringer yhtyeineen:
(Tissh levyssi kuulette uuden i hyvin faulajan

, Lasse Huurteen.,)
MManjuskea, foksi
Ikavedntla, tango
Cineloila, begulne ,
Toivelta, tango

HINTA AINOASTAAN $2.00 KPT.
“¥nna $e myynlivero alngastaan Ontariossa.

(Pastl- ja plkatoyaralahetyksisté on ostajan makeettava
lahelyskulut.)

Luhetiimmne levy ii kaikklalle Canadnssa ja hayovaitosie, “he a:
Tilatkag osoilfeeHa- =

i bd

— rm"

“ye
ti a
eerie ae ml

ieee mt he cab

T .

Pat ae ree a
es i“

ete Bl iat HH

EA

ee ee

Biidd: web dic opoe Hoe oael

— “. i
2 i |

AEE

tes he laol blatone

--
Se

es Ah cri ey

“F

feta tri .

"am.

ee 7

Be a a TE Ree Sl ee ped breed uc en ad ors elmer bee ge eca as Df ia Wks hy Le aa a aol
ae . se ode = see, Te ed ote ee
. . . '
"nH

a ne ee ee re el TT

r

. = su or

say om
: 27. Pa eri ry =
Pot gy ie FP ge ee

ah

ol Ee