Cal ny rere ee —"h =" pk ee Le wh, hee roy oo . a . . “a on on . . . : . * . Li a . “4 0 a." r ' vee woe - woote lo. wee “ . . . We OS ee ss "ee ot. euot . . * yr, C™, - oe - . . . roe oe - : us . robo - . to. we . : a . . . . . . " . . . . . . = . 1 . ae | . ee ne Ee el lee TT . "ha . =e . fet air ata a Ge ie eet aT eed CS ee a oe ns _ A c a * . oe gee Ren ream i eh epee I A ed chal | Edivor: We. Eklund ‘joitlekin “yjeraskielisilie™ ; ten perusteella. ' yesittaminen — _ Oikeassa ovat sekd Uuden demokraattisen puolueen elti Canadan kommunistisen puclueen puhemiehet ja kaikki muut hyvia tarkait- . | vaalilupaustensa GLA kohdalta, silla Kokemus on esoitlanut, -gntaessaan Periksi amerikkalaispdzoman kantrolloimilie suurille Vil- . _kuutusyhtidilie, paaminister{ Pearson ei-saanut naiti laantumusvoi- os mia pudlelleen, vaah painvastoin, vakuultusyhtididen ruokahalua Bas _ fen. vakuutusyhtididen iinitorvena, aes . . L ge ae a earl, Partie ratial ve te ee hin inet at oft Faria ‘sin “Siva 2 | WOEPENDENT LABOR ORGAN | OF.FINN?ISH CANADIANS | Established Nov. 6, 1917 - ~ - oe ‘Mannger: i. Sukst Office. 4704 — Rdltoriad 874-4265 [WABAUS: {LIBERTY 1 Telephone; Pugitehed. thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays hy Vapaus Publishing Ca. ‘Ltd, 100-108: Elm. St. Wat, Sudbury, Ontarie, Cannda. . Malling address: Box 69 Advertising rales. ‘upon. application, translations free af. te charge... Authorieed as‘secorid clasi mail hy the Fost Office Department, Ottawa, ’ and for. ‘payment of postage In cas. Vine TWAUSHINNAT Conadassa’ 1 vk. $9100, G kk. $4.75 —USA:Ss8- 47 vk. ‘$10.00 G kk. $6. 25 we! o ¥ kk. *255 Sromessa: 1 vK. 10.50 6 kk. 5.78 ‘ . ay Vel Jjeysvilkon. vietto. F “Kuni viikke On onistettu erikgiseks! “veljeysviikaksi” ; jonka_ peristarkoituksena on edistiii “good willin” eli hyvan naapurisovun ja yhieisymmarryksen ilmapiirié kaikkien canadalaislen keskuudessa ‘heidin retusa, kansallituuteensa ja uskomuksiin katsomatta. Selvid on, etts tallaisen veljeysviikon vietto auttaad hyvaa asiaa a ja voisi visselssd alosuhteissa auttaa enemmankin, Meidin lentemme kannattaa ja: edistad veljeysvirkon viettoon “sishlivvien korkeiden tavoitteiden toleuttamista | jatkuvasti ‘vuodesla tolseen, niin valjeysviikkaina kuin fiiden valiajoiilakin. Mita ta- hansa heikkouksia Ja puutieeilisuuksia ” Vapaudessa on — ja ‘liiytyy- han~niitié sielta ja taalta - — meidin Jehtemme.ei ole koskaan syyl- Jistynyt roti ja Kansallisuuskiihkoiluun! Painvastein. meidan lehtem- “me katsoo, -ettd alkuperastiiin huolimatta, eri kansallisuus: ¥YHMUA, lukeutuvat asukkaal ovat ennen muneta canadalaisia. ‘eli juutalais-ca- nadalaisia, ukrainalais-canadalaisia, suomalais-canadalaisia yng. Meidin lehtemme uskoo, -etti vain todeilisen yhteisymmarryksen ja keskinidisen luottamuksen sakii taydetlisen vapaaehtoisuuden, poh- jalla voi tateutua eri kansaltisuusryhmiin ‘lukeutuvien cyngdalaisten kesken luonnollinen yhteensulaminen siten, ettd alkuperdiset roti ja kansaltisuusrajat lopulta kateaval..Se on tulevaisuuden tavaile jo- hon me_ tietoisesti ja vastuuntuntoisesti pyrimnme. Uskomme myés, etty. veljeysviikon vietto voi agaltaan auttaa 1atakin ajatusta. Mutta paljon on kuitenkin “ve]jeysviikon' korkeitten tavoittel- den tiimailta vield toivomisen athetia vaitiovallamme, kohdalta. / =. Esimerkiksi tealli Sudburyssa vietettiin “veljeysviikon” juh- laa. siten, ettd sinne ei.edes kutsuttu sellaisia ryhmid, joiden “kul- somuksia” eivat juhlan jarjestajat ehka itse hyviksy! Minkélaista veljeysaatetta eri uskomuksia omaavien keskuudessa edistetaan Sil- Join, jas valtiovallan johdolia “meneteliain tala tavion? _— ‘Sudburyn kaupungissa On ofethi erdits heikkeja ensiaskeleita _ maammie | 100-vuotisjuhlan jarjestamiseksi, mutta. shindkin yhieydessa on valtiovallan johdeéila harjotetiu diskriminaatiota niifa kohtadrt, joilte epaillaiin: muka olevan joitakin vearia ajatukeia . . _ Yaltiovallan mybtavaikutuksella annetaan kannatusilmoiluksia lehdilie, mutta kielletiin asialliset ikmoi- tukset toisilta — ilmeisesti poliittisten uskomuksten ja katsomus- Tarkoitus on kaikeli siten vaikeullaa poliittisesti ersita tyiviienlehtii, kuten Vapauttakin — mutta todellisuudessa, pil- - ‘Kiin tihtiimen perusteella, kaivelaan kuitenkin maaperds niiden leh- tien alta, joie annetaan POLITETISENA | PALKKION A VALTIO-. ' “VALLAN ILMOITUSTULOJA! Sis perusterlla ilmoitustuloja ja eh- ki muutakin avustusts saavat lehdet eivat tolisesti vo litkijakuntiens: kunnieituksen jatkumista odottaa. | Mita me tarkoitamme sarioa an tama: Veljeysvikon vieton yhteydessa olisi huolehdittava ennenkaikkea silté, ett valtiovallan totmesta pyrittdisiin. ~ veljeysviikon kauniiden tavoitteiden TOTEUTTAMISEEN MYOS KAYTANNOSSA. Kauniit pulieet ovat harvid ja mieliyltavid — mutta “vanuk- -. ° haan mako todeltaan vasta sydtiessi”, kuten sandlaan. a +... ; _ é _" -Robartsin jarrutus torjuttava Ontarion tydvdenliitte oli mielestimme tuhannesti oikeassa- ju- listaessaan, etta Ontarion paaministert John Hobartsin esittama ar- vostelu Canadan elikesuunnitelmasta edustaa lapinakyvad sabotaashia, - MLUNOVAL, jonka tmainitun . elikeyakuutuksen — taytantoonpanen tavoitteena tat On aingkin: sen edelleen Vivaslytlami nen. tavat kansalaiset, jotka ovat sanoneet ja esittineet yaatimuksia. elta liittohallituksen ehdottama elékesuuanitelmaa ei saa viivastyttaa ciké liioin entisestaan huenontaa‘ Mikali aihen ehdotukseen muutoksia halutaan, sita olisi parannettava. | Teisaalta on ftoivotiavaa, ett liittohalli US "el enda perddntyisi “ett v0i syidessa: Saaluaan Jiittohallituksen suostumaan elakesuunnilel- mansa vesiltimiseen, esimerkiksi siihen, etti korkein elakevakuutus - laskettlin . 075 dallarista - Lid-een dollariin kuukaudessa, -vakuulus- yhtiit ja niiden poliittiset puhemiehet yaalivat nyt elakesuunnitetman edeligen hudnontamista. . | VAKUUTUSYATIOIDEN ASSALLA - Vaiankiny Hihempi tulustumimen asiaan osdittaa, etts arvostelles: saan iiltonallituksen elakesuunnitelmaa ju Yaatiessaan, sita edelieen hugnonnettavakai. Ontartan paaminisleri Robarts toimti upporikkait- "Waikka tdssii yhleydessi on. puhwlti: vihin muistakin asioista, nis} piidministeri Robartsin, arvostelun sydiimend én kuitenkin se, ella Carfadtan “elékesuunnitelma “aiheuttaisi suurempia hairigila nyt voi- magsadleviin elakevakuutuksiin", ja etts liittohallilus “ei -ole ESit- linyt mitsan ehdatuksia, miten voitaisiin inlegroida elj yhteenliitlaa’’ ‘suurten. yhtididen puilteissa nyt voimassaolevat elakkeet ja jiilto- halfituksen mittakaavassa Munodostettavaksa ehdotettu Canadan ela. keavunnitelma. —Toisin ganden- paiminister: ‘Rabarts lunnustaa tlakiden kautta, ott yhdysvaltalaisen paioman rikastuttamiseksi elakesauanilelmia - jarjeaténeet suuret vakuutusyhtidt eivat pysly kilpailemaan sen- — | Opens suhteassa puutteellisen — elakesuunnitelman kanssa, jota lizttehallitus nv ehdottea: Ja tutiiustetivaan joke tielden fai lieta- miatthin,' sillS ei ole valid gekd ¥akuutusyhtididen elakkeiden huo- nommunden etta niten rajattamat ciistahalot, paaminisleri Robarts vaatii. ‘fiittohalJitusta hueneniamaan elékesuunniialmagnsa edelleen - Alin marin, ettii vakuulusyhtist tulisivat Kaltiine elakevakyuluksi- | — Hegn “kilpailukykyisiksi™! _ Najasii piiminiater! Robartsin vdittelssa on tietencin perad sikali, etti monet canadalaiset kieltitytyvit Gttamasla vakuulusyhtioiden kal- Hita elakevakuutuksia siJlain, jos We saavat Jlittohallituksen villlyk- Belli halvemman ja paremman elakesuunnitelman. Tosei juuri onkin -—) ba . . : ‘Ont, . ‘liyitia “sunnuntaina heim en al a atte one t “SYNTYMA- mane ae a - appeal Bling Sinksala; ‘Nairn Centre. kun 23 pni-60 vnetta, lilja Viiyryneny, . Fort William, + Oat, : tay (tas Jnaanantaina, helmi- || Kuun 24 ‘pha 76 yuotta.. Yhdymme. sukulaisten ju tatte- vain, onnentojvotuksiin. - Ministeri panustaa eritasoisia. - minimipalkkoja Toronto, — “‘Ontarion tydmniniste. tl Leslie Rewnitr ee. on eunuslanul eli: vahemmdn teallistaneilla aly WEE UES Wh WHE tee aN 2iita, Ontariosta maarataan iene | mat minimipalkat | kuin Toronto-— - Hamilton —Oshawa : alueella. _ Viime kesdktiun 30 paivand hy. yaksyttiin Toronton,, Gshawan ja | Hamiltonin alueen tyéldisten mini tasunnitelmat han sani, etta ministerton suoritta. - mista titkhimuksissa Of paljaslunut t : : mipalkaksi $1 tunnilta miehille ji.) 45 seritii tunnilia -naisille sekd $1.25 tunnilia rakennustyolaisille. Esiltdessan ministerion toimin- tulewalle *suodaile tekijoita, jotka tekevat tarpeellisex. 5) sen. ella ‘ert alueilla wsetetaan ninimnipalkat earisuuriisiksi. Tyoministeri sanei, ei nykyi- sek lainlaatijakunnan. istuntokau. déjln lehdadn ngili asiotta koskevia Sdadaksia. Samulla ban sano, Lyoministerion tutkimus 4.209 su remman Hikelaitoksen ja 6.800 altle.| kalainen 15 tyalsisiis) pulkkuavan- Hikelaitek- sen tolminnasla, antua ensimmiisen taydellizen -kuvan ontariolaisten y6- ja palkkasuhteista. - K | . | | if | | OIKEA AJATUS | Amelikan Viergilunsa aikana Enulannin ‘padininisteri. Sir Alec Bougtss-Home oli sanonut, etti eng- Flaunt] kay kauppan kaikkten maiden Sanesé, ja perustelwt tli kantoz: 3a selittiimallé: “ 2. > Me enmime [harjaita “syrjintaa -mitian Mmaala : koran poliittisten: ‘seikkojen pe- | ! kautta: ft eusteclla.” Biko Canada ja ‘Vhdysvailat ¥OIS1 ' poh jukassa On erittain arked.- tehda samein? 7 bukija, | Sudbury. | serie A pre, tte ath Fd etl art eas Cletl g mi . ie = ss ott cele SEN ae Bs ' r a th oe a wil aa AA tn: is ae . a 1 Sikidpillinsolton tahiitsea, Brilanriten - administer sir Alec Douglas-H Home pahdasn tiissi pois. “ dumasia’ piiminleterl Lester B. Pearsonin vin a5losta vancouverilaisen “optimistien poikain sak- kiplllisoitiokunnan tahdissa. Ottawasaa vierailiessaan sir Alec sanoi toivovansa, elta Canada _etthialNAPOU pun, ale luhat salifesta Ry proks¢en. — TNS-kuva. ° Kyproksen pohjapiirros. Kyproksessa tihentynyt dainnitys purkautui jwleen askettiin” vecisik si yhtecnotoiksi sauren kreikkalai- sen ju tu rkkilaisen wsiijamiston va- lili, Samaan aikaan kansainviliset- ett Ja tasella etsitty ralkaisu roikkiu yha ilmasse, sillé Kyproksen kretk- presidentti, arkkKipispa Makurios, an jyrkaésti torjunut lin. sivultojen esilyksen laheltaa NAPO.. joukkoja — joista jo on tehty. tic- dhisteluja mm. Skandinavian maihin Saarelle 3 “rauhoitustehtaviin’, Makurios on puolesluan esittanyt, etta kansaitnvaliset joukol asetettal- sin YK:n algisuuteen. mutla sen S| idnsivaliat oval torjuneet. Lehdessamme ‘on jo aikaiseromin -Yittuttu simhen, @Wa vaikka seka furkki ella Kreikka ovat NATO:n jasenid, niin Kyproksen kiistan edessi née ovat jouluneel tipkasti vistukkain, ja taHloin léhinnd Turk- kilainen .vahemmisla — on saunut ' lqukseen Jinsivaltajen luen. Ja etta tims ilmeisesti littyy lénsivaltojen | ‘laskelmiin vakiinnuttaa = Turkin- jalansijansa ionka strateinen asema Vilimeren |. kesitys kuuilaa Kyproksen (kreikkalaiseti: Tami Ta yus perussyy, “ttiksi seks vakuutusyh- hallituksen tedotuslehtisista, joissa tididen ettd pidministeri Robarts- in jarrudus. 01351 Kaikin. mokomin torjultava ja murrettave. | Tiste | TeTsit | NON tAMLASsei. Vardi. Canadulaiset civdt halua ‘kunsal- clakesucanilelmaa ~ olosuhteit- huonontamiseksi, vain val i hempicn kansalaistemme ciinmah: | Gollisusksion parantamiseksi. Siksi Wiiliehallituksen elikesuunnitet: .ma-ehdotuksessy ole mitdan -huo- ! Painvaslain .olisi | esitetaiin painavia lictoja-maan. ay- kyisesta dilunieesta ja lodisletaan RE keslamittomaksi. Tilastojen mu. kaila seuraavasti: 444,857 kreikka- laista, 104,350 turkkilaista ja mui- in thritteja,” armeniataisia niitlejs jne) 44.408:. Kuitenkin main navkyisen perustuslain kaan Varapresidentin on -aina oltava I vaidiltava ainakin sila, etth palat- |turkkilainen ja hainelld on velo-oi- | taisiin ilkuperaiseen S)fmOt kKuu- * | kalsielakkeeseen, . Kaan sit mith vakuubusyhtiot jar niiden polimiise! puhemiehet siité KRURJAA RISTIVETOA Ontarign maakuntahallilusta hy: vires lihell@ oleva Toronto Giohe: and Maillebli puolustall maunan- taingn paaminister] Robartsin jarru- tustaktikkaa mm. ‘sifla, elta litte hadlituksen ehdotuksen mukaan | paasistval Ian aapeasi nautlimuan 10 | yuaden Kulullua tulevat elaketkian yada taydesla @lakkeesta ne, joikn . ovat silloin maksuneel elike- VakKUULURSensa), | . Joisnalla Globe and Mail vaikera: sits, otl4 nyl jo alakkeella olevat. | pkeus alkamaan asioita,. puolustusta huolimatia lain- ja turvall smut koskeviin kysymyk: stim; Vaikka lurkkilaisia - On 18% vies. lista, niin hetdan tulee saada 20% virkapaikoista ja 40% palkoista Eo. ‘diisin jeour Niel jak plirissa; Kahdeksan 35 turkkilaisesta jase- nesta 50 jasenla kasittavassa edus tajnhueneesss voi esta kaikki ra hataloudellisel paaloksel, jola vor. daan kayttad — ‘kuten ballitus’ huo- maulagd — kiristyskeinoina, Viileen suurimpaan kauwpunkiin: ioissa on asukkuila 10,000- 50,000, perustusinki édellytiaa selellavak: si erilyisen kunnallisen balling turkkiluisia varten,; Oikeudessa kreikkalainen tuwamar. : jJaisival Canada elakesuunnilelman | ei vol s¥yliad durkkildisla js pain. puittersss lapsipuolen asemaan, sil- | yastoin, vaikka kyseessi olisi pit: ld he cival saisi lisdeldketta Witte- hallituksen etakesuunnitelmun pe- “usioells Jaimkago. Tuk “Dh dat mutta io: paljon iOS LE ET Led ria am 2 pian je lian padjan’, saiita se “eb goog rintthvan IS. Wisstidan, etta Ontarion magkun- tahallituksen elikevakuuLlussuunni: | telma Japaa joilakin muruje yasgta | | .30 vudden kuluttua — ell plirakan. ivanssa — niin. sillont nahdban tuinka hatarilla’ perusteilla Globe and: Maillenlikin joutwu paiminis: lery Rebarisin kurjaa asemaan’ pur). lustamaan. VIIVYTYSTAKTUKKA LYOTAVA On sanotiu, eta padministeri Ra gis vor jacrulustikttikall alheul- -laa sen, elta nyl luvaliu Canadan slikesuunnitelma siirtyy ainakin tahdella vuodella eteenpdin. Tima sellaisenadn Oisi gareitomin suuri vahinke ja ennenksikkea viaryys vahhempia . kanéaluisiamme koh- EIT : _ Me siis Wlitymme nijbin hyvaa turkaittaviin cunadalaisiin, jotka vVautival,. ett liiltohallituzsen elé- kelakichdotus olisi kastteltava ja hyviksyltiva nyt alkancen parla- | mentli-istunnen. aikana huoalimatta murings shili VELA LLU lus: lainkagn siiti, mila pitivat yhdysvaltalasel :¥htiil ja paiministerd) Robarts, ‘ ' | initcin nMke, oO” - ror |. I Siis yhtaalla liittonallituksen eli: | nia tas ow eang rye 4! . 2 mista Ikahteen yaltioon, riittavan nopeasth | Tahan Kun vie: ‘ Kiisialla: . turkkilaisten ratkaisu. walla saaren asicigsa on kohtuuioen. Hon peruslusliin muulosty. koskeva i erimiehisyys. e; ole sclvnnyt, turk: lkilaiset oval vaatineel sasren juka- Kreikkalal- selka. tuholla, on tilléin huomautet. ‘tu, etti tallainen jako on ja- vlalou. i cdeliselta pohjaltg luanneton. © Li- saksi on (ihdennetty, etta se johtar- si raeslopoliltiscen Kaackseen, sil- ja suaren. lurkkilsinen yvaeslg — vaikka nimenomaan Turkisso 18l-. daista on yalletty.— ei asa crillisis- $i suurekkeissa. Kyeproksen hatlituk. ‘lsen mukaan viestallinen jakauntt- Mminen on scurauva: . Kuudessa Swusitmissa kaupiun- issa asukkaity on yhteensa 154,40] ja heist? 103,022 on kreikkalaisia, $4,526 Larkkilaisin ja 15,586 muita: Publlaasti keeikkalaisia kya on $89 ja nissi ustikkaita 290 272. Puhlaasti lurkkijuisia kylid on 120 ja rdisd acdkkaita 35,840: Sekakvlid on 106, asukkaita niis- Si oon yhleensd AE 925, heisti kreik- kalaisia 60,878 dja lurkkilaisia 25 71d; Prrhiausti maroniitligia yith Ot nelii-: niissh ysuklaila 2,240, jatka ovinl ascituncat | ‘kreikkalaislen kan- Nall. Viljelysemaista on kreikkalaisten kdsissii TR3%%, turkkilulslen 20 AY = Kyproksessa, ; | jobtajlst2 | lavitse 5 ‘Kuan Kyproksessa on. nykyisin asuk. | POA | ja ‘muiden 1.3%. Yuosisatoja Kyproksen creikkalat nen ja turkkilginen vaesionosr on asunut cauhassa rinnakkain ja yh- dessd se myds kavi sitkedti kamp- pailua siirtomaaisaniang ailutty 'Englanlia vastaan. Ja kun Englan- ti irroiitt otteensu sauresla —. 1u- kikohtia lukiunottamaila — ja esil- ti pohjaksi nykyisla partstusiakia, niin pres. Makarios varaitti jo tal- l#in tatkaisun kestimittémysdesta. Hin oli oikeassa. Kuka siis kantaa vastuun? .imeisesti he, jotka tallar- ‘seen vatkaisuun miaralietoisesti oyvrkivat., Ja miksi he siihen pyrki-. ‘wl? Limeisesti siksi, elta he yha | vorsival piles Kyproksen Ob jaksis- saan, —.O1, See ——< ——-— a “Polaris nostaa |puolustusmenoja Lontoo. Englannin puohustus- budjetin loppusomma - varamnhoito- yuonna 1964—05 tulee Glemaan 1,- 996,500,000 punlaa verrattuna kulu- wan vyoden 1,537 760,000 puntaan, todelaan tovslaina — 3 kaislussa Englannin puoluslusmnis- lerign ilmaituksessi, Suurimman asuuden kokonais- summasla' vie luivasta, jonka Kay: jaijavaksi on arvioilu tarviltavan ; 540, 577,000 puntaa, Tama merkitsee (56,003,000 putinan lisaysta edelli- ‘seen yuoleen verrattuna. Lisays ai Hheutua ctupiiissa Polaris-ohjelman Kustantuksisti, _—=-—— IMeNAMARA PAUKUTTI ki — ja sit kaulla Kyproksen iurk- ‘JALLEEN | YDINRUMPUA | Moskova. - _ USArn puotustus: . Ministeri KR. McNamara menl il: meisesti pidemmalie Kula _ yksi-. | ka#an tolmen “vapaan. maailman" vaallessaan = USA:t2 mucdostamgan siratexinet ydin- ‘ volmal, Jolka hinen sanojensa mukaat olisival kykenevia “ly- | heaitiaan yksitellen fat yhdessd . Neuvostoliiten,- kommunislisen Kitna ja komrounistiset satellii- kid itsendgising -kaniallisina yhtet- shina", huomauttaa neuvostotiil: telainen armeijankenraali A. Zhadov:- kommentoidessaan julhi- | Suuleen Vuolanutta US.A:n pud- TIAL | lustusministerin salaista. sclonte- koa USA:n cdustajainhwoneen so-. lasvaliokunnadjle, .Acmeijanken- rdah Zhadayv sasoo, ella vain: ILit- leriltd saattoi liytha: vastaay abai~ SOK julasiuksen. © — Newvostoliilen, puolustusminisle |; Yidn pid-aanenkanaaltaja -Krasnaji | Péverda (Panainen ‘Tabti) omistaa \MeNamaran puheen kommentoinnil- jle koko etusivunsa aluosan. Zhadoy | | kehottaa . tifitlerin kohlalon, kun han ryRtys |. -toteutlamaan suunnilelmiaan. jotka |. McNamaraa muistamaan | ovat verpattuvissa McNamaran nyt : exittimian. Hin . kehottaa USAn | puclustusministeria muyislamaan ‘amerixkalaiskenraalien sanat ¢ yo- | ldyvn Saksan -raunioiila, sanaut, jors- ga tunndsletiiin mahdottomuas |yo- PAIVAN ida Neuvostoliittos. Kirjoitlaja PiU LS. ‘ tuttan,: ela: amerikkalalsel stratectl ‘havittelivat Neuvostoliiton tuhaa “mista to silloin, kun heilif oli ate- | mipommimenopali ya jolloin he las. kivat, ettei Neuvastoijiitloa pysty saa- man: ‘atomipommia sinakaan- LO— ii vuotCen. . Hin mijistutlaa, etta | vasloin kaikki uimerikkalaisten las- I kelniia, Neuvoslabiitte kykeni val: ;mnistumagn velypor min ennen kuin i USA ja eta niin jkébn ensimmiiise- | an st pystyi estttamadn mannerten wailiset ohjukset, _ Sen jélkeen ci Neuvos ljasydinvoina (ole. kaskaan jaanyt ‘jalkeen amerikkdtaisesty ju se on ain Penlaponin “ralvopalta - ni) lit: aevi alineistée”, muistullaa acmei- | jankenraali Zhadov. [an sda, etta | Imperialist ovat wselta kerloja mr | lelbeet VOLMIadN Nenvostoliilor | cans ji aing havinnest. Jos ‘Me. amara dao Kumppanil rohkenevat “yy solaao Neuvastaliiiea yas: 4qan,- nitn. Neuroestoliitte neiltaa nydkKaajan péaile tuliveiman, joka Havillaa wageression ja sodin vormat Heiajolkst, yakuuttaa kKirjoiltlaja. ~- Olelaan pulki jossa on elke — “ Opettaja. riko kaikissi putkis 8 ole reikat. ; Kylii, mutla eihiin ‘teille ¥OL | Koskaan selillaa tarpeeksi pers: Leellisesti ol PAKINA Para neekohan siifa kaljan maku? “Miki ihme tue on, sill olenhan juonut fkeenkin, vaikka siina -oli Y tuumuisel piikit’ kerrotaan enti sen ukon selittineen, kun eukke ko- toma ihmetteli, miten mies oli yoi- nit juoda kaupungissa kijydessiin kaikki ne ruhat, mité oli myylavak si viemislifn vol. ja munalihotyk- Sisli saangl. -, oo Me emme tiedd- minkdlaisen val kutuksea fekee canadalaiseen olv- een 50, kun rajan elelapualelta tu- tec -joku suuryhiii, ostaa kelman- neksi suurimman olutyhticn tailti ja ryhbyy Jypsamaan veittoja mett 1H cunadalaisilta aluenkin voimalia. Luullavasl; meille sanotaan kova- paineisien mainostulyan wvulla, etta yksikidn canadalainen ei ole sau nu! kunnon hulikkas oluesta ¢nnen kuin on kiskonut yhdysvaltalaisten omislaman olutpanimon vaahtoavin juomaa alnakin sen verran, eita napa Kliltii. Mahdollisesti ei sanala nin, mut- lg 1ghin. menness# ov rajan takai selitetty, elt’ kutinotlista cli viaren- Hmaténte whiskya valmistelaan ai- noustogn ‘Vallotssa’, elt se- kuratie- mi, mita taal Cunadasss rtiheel- toast! whyskyhHsi sinmoluan, on ol- 4 keastaan - jonkinlaista kotitekoistla korpirojun sakkaa, josia ei VoL pu huakaan samatla kerfaa .kuan on pohe siitd “oikeasty”. Kulen on wutistiedeissa kerrottu yrhdysviltalainen Sehlitz yhtio, siksi suuren .miaran Jolin -Labbat’s ‘af London Onl, osakkeita, etth ti- man kolnianneksi suUurinman cw midalaisen kaljayhtiin —kontrolli meni asiailisesli puhuan rajan ele. Japuotelle. | Sassi ef. mithiin e@rikoisla olist sellaisenawn, sill amerikkalaiset fi- nunssiptirit oval ostaneel canadalai- sia ludtantolatoksiz mennen ja lul- jen, Esimerkiksi The Financial Past Jehli kertoi viime viikolla,.etta ul- komaclaiset rahamiespiirit (95 pra- semttisest; amerikkalaiset sellaiset) ovat viimeksikuloneen 5 yuoden ai- kana knapanoeet kontrelliinga kaik- kinan 143 canadalaista ‘lailosla ja fiiketla.- Olutpanimat oval kuitenkin olleet milassamme (hin mennessi cana dalnislen kentrollissa. Mutha nyt mes kerlalyonnilla mann Kalman: Hen suddrimenan kK: Njoyh idan konlrol- li sinne, mine nuakyy menevan Vil: f Lontoossa jul’ I diin. oatua. Brewing |, Milwaukeesta osli- askeltain Varirikkagt whe t AL Tra eee es Lp = i a i ‘ Brandt wuideksi puheen haat -[socdemeille. Bonn. — Liisi Sakaads soslall: . demokraattinen pupioeen ylimpd- Tiinen pucluekokous vatlisl vii- mE “‘sunnuntaina yilvoimaisells Giolenenemmistilla Lanal-Berlil- nip pormestarin Willy Brandtin yudiueen uudeksi puheéenjonia Jaks. Han sai aad. valitsHelta #20 aanta. Samassa Had Godesbergln E0-. koukgessa pucliekokous © yalitsi Brandtin = myds- puolueen. Hitto- kansleriehdokkaaks| vupona 1995 _ tapahtuyaan vaaliin. Tass daines-~ _ fyksersa hin sab 323 ianti. Brandt, 50, yalittiin edesmenneen Erich - Ollenhaverin_ seuraaiakel pudlueen johtoon téysin yksimieli- sesti, ejka: hanella ollut edes_ vasta- | ehdokKaitas - - Varapuheenjohtajiks: yalittiin $a: moin. ¥ksimielisesti Herbert Web- ner 4a Fritz Erler, jotha mofemmat | saivat samoin yi kelmesataa ints. ‘Kun vaatia tulos olf ilmoiteitu sano? Brandt: “Maan seuraavas Iiit- tohallitusta ei muodosteta yastoin ‘| sosialidemokraattien tahtoa ‘eikd myiskaan ilman heiddn mvitivai- katustaan.” Hin nimitti Bad Godesbergin ka- kousta “uuden poijittisen offensii- vin lahtilaukaukseksi". Brandt ilmoitti samalla, etti so- sialidemokraaltisen puoliern | on koluvana vuonna uudelleen maari- ieliva kantansa Eureopan ja Ate Jantin. liittoutumiin seka maailman- rauhan turyaariiseen, Ont. maakunnan velka kohosi $13 asukasta kohden Torenta, — Jokainen: Ontarion | asukas —- mies, mainen ja Jlapsi — on joutunut edelleen $13 velkaan viime vuoden kuluessa.. . - ‘Palla velalla ei ole mitasn yhteyt. 1 kiinnityslainajen tat autojen ja ‘lalevisioiden ostamisista johturei- den velkoajen lyhentamisien kanssa. TRYSYMyS On S.ita summasta, milli Ontarion maakurman nettovelka on | ]igaintynyt vueden kuluessa jokais- ta asukasta kehden, kuteo siti se- lostettiin. maakupnan rahastonhei- ‘tajz James ADanin toimesta vilme ‘yiikalla budjetin esittamisen yhey- dessa. Maakunnani tiettovelaksi ensi fmaa- iskuun 31 palvan’ arvipidaan jia- | vai $1, 3017. MOO) eli noin 5211.70 | Jokaista - maakuonan asukasta -kah- den, joita arvigidaan olevan 6,500,- OOO | Vastaavana aikane. Wiltoe “von maakunnan nettovelka oli $1 284.- noin $198.75 asukasta kohden. . Summa on huomattava kun huo- mididaan samajia, etta maakunis- hallituksen kaikki tulot noin 16 kuu- kauden. ajalta, niiden ollessa sila tasolln kuin budjetissa nyt ilmoitet- seksi. Maukunnan velka asukasta ‘ob. den on. kohonmit Hibes © $5th]la 3163. dv:sta v. i960 — neljan- Tuc: den’ kuluessa.. ¥V. 1990 maakunnan velka oli vain $118.22 fokaista maa- | kunnan 4,500,000 asukasta kohden. Ja v. I914 ennen ensimmaists maa- iimansotaa Ontarion velka oli tuskin. mainitsemisen arvoinen, $6,300,0(x) eli S2.32 jokaista maakunnan 2, t73,- H00 asukasta kohden. Mankunnan nykyinen: velka Yas-. taa.noin 7.4 prosenttia maakunnan kansantulosta, . hitellen yhi suurempi ju suurempi sinanvalia maastamime. - Kaikkea tta ajatellessa tuntun sila, ettii canadalaisten voi Glla ¥ai- keampaa nella kurkustaan. alas kaljansakin, vaikka sen makua js “parannetlaisiin” noljon tahansiu jeckkien raindskik- kojen avulla. - |homaaa‘Canadalle - 1. Ottawa, —- Tae saatujen tielD- 5 . TE larviltaisiin velan meksaml- ilastolmeaplicHt® Somalia Samaliaa vastaan: i“ ‘i neguetueccasaces _ (sta meen a Jep mukgan Canada joutuu makea~- Thaan yi $3,000,000 vuosittain sen acevolmia varten tarkojtettujen yh- . dysvaltalaisten ydinaseiden varas- ‘toimisesta. Mengja jaskettaessa. on “otettu’- . son huomioon, koiranrucan- hinta. lise. ss ydinaseiden ‘hintaa ei huemioida™” * ‘tassa .laskussa. Yhdysvallat varus-, dag Canadan aseveimat niijts mak suttomiasti. Koivanrudkalgsku tulee olemaan’ . huomattava, si14 Canadan kunin: saalliset ibnaveimat osti 34 saksa: . Me laista poliisixoiraa Vartiolnnin he potiamiseksi: kahdeila ydinasevaras: . tolla. Zweibrueckenissa -ja Baden. ne soellingeniiga, Lansi-Saksassa.. - . Kairien hinta on, $100 kappale: “ Ydinasevarastoja canadalaisila var- ten tulee olemaan visi Linsi Sak Bagsa. Ja Canadaséa. Kayttévarajen puutetta valittaviin” pLolustusministeridn huolena oni. SaksSi Se, elts ndiden asevarastojen Vartioimistaimiin larvittaisiin. lisék- si- yii 1,000 miesta.. Somalian ja el | lrajakiista. jatkuy _ Addis Ababa, — Ankaria yhteen ue! ottoja tapahtui sunnuntaina iltspdi-........ villa somalialaisten ja etiopiglais: ‘ ler; joukkojen vaHUS yain muutaes «> mia tinfeja sen jalkeen kun ali so: : vittu puolen pivyin aikana lapahtue: - vasla tulen lopettamisesta. Etiapian.:... . puclustusministerisst® ilmoitettiin, -'~ eliZ viel#- myihiin sunnuntai-iltana.--ar. kaytiin taisteluja Dolossa ja Yettis- Sd. _ obese! Pyynti tulen lopettamisesta esi. .;, ‘altiin Afrikan yhtendisyysjarjestin: « «= kokoukselle Dat es Salaamissa, Tan-., . ganjikassa, yilme perjantaina. Etie- . .-: plan ja: Samalian valiset suhiteet:. ovat olleet kireat jo-pitemmin ai- , .. kaa métempien rmaaiden yaitthessa..-: | huomattavien kahden maan valisten .., -:, raja-alueiden kuuluvan niille. ' ‘Virallisissa somalialaisissa liedo-. 1.1 inksissa on syyteity, elt Etiopian asevOimat Olivat tahallisesti tehneet., © nahdaliisimaman paljon vahinkeb”” annen tulenlopettamissopimuksen - ae yiraliista Volmaanastumista. 7 Eras etigpialainen puhemies il" | - moitti aikaisemmino etta Etiopia ter- venli Afrikan Yhtendisyysjarjestin * eer ada 1h pyyptog tulen. lopettumisesta. ., Juuri ennen tuJen lopettamishet-- keksi. sovittua aikaa Somalilan iad kaupungissa Mogadishussa pidettiin 1 mielenosoitus, jonka yhteydessi: huvdettiin 3 _yhdysvaltalaisvastaisia i tunmusigttseita. Linsimaisten ‘qutf toimistajen antamien | hedotuksian: mukaan mielenosoitus Oli jarjestet-. ane ty tarkoitukselia painostaa Somalian = ""'" hallitusta antamaan maan asukkail- la aseita jotta néma veisivat ryhtyé taistelyun etiopialaisia vastaan. Viime tauantaiks all. jarjestetty Fticpiaanh samaniaitia mielenosot- tuksia, joissa vaadittiin niinikaan S6- SUURET PIENENEV PIENENEVAT ne : Sir Winston Churchill Valithaa.