7 Wa
. PTH

942°  LAUANTAINA, TAMMIKUUN 10 PAIVANA
Con cama mies, eiki kuitenkaan sama... kati vallassa takaisin aittaan ja heit- hehkuivat akkunaila ja hiikdisevin > 7 FE]
== —_ Se_on-loppu nyt! — . -taytyi yuoteelle, -Kauhu ja:tuska ]a-  kirkas kesiiaamu henkdili hiljaista nn Cee. a
evita. | Anselm Tabestyt verest vant au... maannuttivat. hiinet.. kokonaan,. eika .rawhaa. Ansélmi huomasi:kaiken.sep  ‘Kortin ma dulbea elatmedine ricild,
‘than 3 niin, nyTkit ojossa. Mutta:Senja “oli ‘han tiennyt, milloin “hin ‘vaipui u- © samassa silmanripiyksessi:kuin Sen-  aghtolan Aarvesta ‘Ralékin nicl:
sitter MAE wopes Hain pujahti wr ok da tus heen, ? jankin, ja toisenkin kerran, entisti goitin me karsid, nauttia koitin,
heii, AM itsi oven Jalkeensa me tuimemmin, kouristi hinen sydiin- i259 -ja-tennoiit, tanssin ja soitin.
ynyt’ fg alt tavoittamalsiliaan amet. ‘Anseloi’ herdsi sithen, ett aamu- tau! | oo |
1 kis ite Ovi avki! vu nae olet aurinko paistoj aitan revilysta ovesta. “Han-meni adneti tupaan -ja: istuutul Mistian-en to ytinyt inatkani médnia,
noblest, pilotianut Sen ‘ku ce aSiCn often jan: Hanen paatinsa Eivisti ja suu oli tah- — penile kuin vieras,"jokaipelkaa hai-  gujingin-sodkona polkua ydtrad;
a ee ind puhat) “Bless ty Pahaumakuinen. “Hin muisti  ritsevansi talonvikei, Han eb-ushal-. (vojean-en ‘luota, toledé-en ‘hostao,
iti, ia * varjelkoon, mita me Puna feat | hamarasti'kaiken, mit oli taas-tulfut tanut‘katsoa ‘Senjaan, ja:sanat: takcer- frenkteni heitoés: katiint natiea.
tiny: & Luipaan, sieHa on ruoks a _ tehneeksi, ja hainen. rinnastaan padsi ftutwat ‘hanen kuivaan -kurkkuunsa : : :
ti tee —~ Ovi auki tal muna iyon sén inr- pieni voihkaisu, ‘Kauhistuneena hin niin, etti‘hin-ei-voinut vastata, kun A. RAE.
yeelli sapaleiksi! “Se on Tima téke-  muisti Senkin, etta'Senja oli ollut Senja kysyi-osaaottavasti: :
isis mini. Itse olen’ lyonyt'jokaisen mau-  poissa, ett hin li bavinnyt ta — ‘Sind kai: sbisit -jotakin-sudlais- “~~ "————S—Ssss—<“_i=SOSS—‘<‘<—~CSC~‘S!
kin: | Jan ja itse sen myoskin saren. ta? *Mind‘halstrasin vahiin-sudldka~- KOLMEN ‘MIEHEN KA’

WOISE3.

Sonja ei enar pubunut mtn, Hin
ith} hiliaa aitassa clévan vuoteer reu-
nalla’ pa adotts. *Pallaista ‘oli-ennen-
ki, ‘tapabtunut. “Ansélmi- oli uban-
nut <irked -oven, “mutta aina :se-oli
taki jaanyt murskaamatta. Ja lukko
kyl pitassi.

mail tavalla.

Hin. naki auringosta, ett olj se.ai-

ka aamusta, jolloin han tavallisesti
herasi ja lahti puskemaan .tditiiin.
Nyt han kuitenkin viivytteli, sila
hanta pelotti menna tupaan. Meutta
yiimein sinne oli kuitenkin mentivi,

laa.
“Anselmi $861 Sanéeti, ‘mutta -palat
iahtoivat ‘takertua kurkkwun, riin-
kum sanatkin, ‘Eqyka‘han:voinut kat-
soa Senjaa sitmim. ‘Vasta lahtiessaan
han wirkahti:
—~ Taytyy :pitaa kiiretth, ett8i saa-

-Aattinen, Penttinen ja :Kanttinen

“Oovat yhteensd 110 vuotta vanhoja.

Anttinen on kaksi kertaa niin yanha
kuin -Penttinen ja.kolme kertaa niin
vanha kuin Kanttinen.

Vanhojako michet olivat?

.
hs

‘a. Tye

kins EAE. 7 Gotan, Senkin Fas
ue 6 tAnselmin horjahtelevat

— Odotahan, senkin raapale!

askeleet

me

dagn jo ensi markkingjlta se-hevonen,
josta sina olet puhunut.

ja painaen Jakin similleen han asteli |

hitaast) yii pihan. | HSETIONA-Q72 Laney El -GE Us ~~

ite . . eee . | . , 7
‘kts loittonivat, ja Senja pidatti hengitys- Senja keitti tuvassa kahvia-ja hy.  -Senja “Katseli’ kauan ‘Ansélmin jal. 49d 99 uo uaUlyyuY sastayynay

a, tian, ‘“Hakisike “Ansélmi todélla: kir-

2 _ veep? Murskaisiko.se oven, tappaisi-..
aa ko, kuristaistka? |

Hetken kuluttua Kaiahtivat ensim-

raili jotain vanhaa laulua. Han sei- keén, joka melkein jucksujalkaa rien-
sai liéden luona selin‘oveen, seisoi pie- si tyéhéns&. “Han ‘tiesi; ettei mies
neni ja‘hentona, ja "Anselmin sydinti joisi:taas pitktin aikoihin, ja fos joisi-

delist bodies mpi ee ent ame cag etl ge ataegee ee agen
" _kastelemaan -verenpisarojta, jotha

kukkivat akkunalla. Ja kaataessaan

=< =

fatter g kouristi niinkuin sinne olisi pistetty kin, han kylid sen kestdisi. “Ilo sy- .kirkasta vetti-tuchiroppeisiin, :joissa
i nits, Game cdjset kirveeniskutoveen. Seolilu-  puukko, “Verenpisarat ja _palsamit kahdytti hiinen mieltiiin, ja hdntiensi kukat:kasvoivat, hanenthytyi laulaa,
saisit. am jaa tekoa, niinktin kaikki “Anselmin :
casiast Rage tyOt, eiki ovi ollut tietdaikseenkdin.
ae senja tunsi ‘kuitenkin, ettei se: kes- 2
ikan- tiisi kauankaan, ja hin ‘siirsi hiljaa ;
imie paria lautaa aitan perdseinissa- niin, ood
tsabti BM etta siihen syntyi hanen -kokoisensa Pa
ya, Se | ihmisen mentava rako. Sita han pu- tea

Fy

i
sett
ee bet:
rd ua

aspen
he, “1 “7 . “} we

jahti aitan taakse ja.siirsi jJalleen lau-

dat paikeilleen. Pitkin ~pelionojaa

hin sitten juoksi metsan turvaan.

. Aitan luota kuului pysketta ja huu-
Wee toa, ja taivaalla valahti salama, jota

‘ODEN ~ a seurasi valtava jyrahdys. Senja et ol-

pais SS olut huomannut ukkospilved, joka oll

in, fu
C pyr

are

Fn

ee LL
ae

ai
Ter
|
1H

=
C7

2-3 SHAS,

Be hee

'k
aT A ess
oP ee
yas ys oe

miksi-

=—T . .
Hee ee eo
a hot

8 . . on: -

sat
t7..

ifs 2 hiljalleew--kKohonnut. aitan takaa ha-—
jossai Ra =onen odottaessaan Anselmia. Vasta
site  onyt, kun ukkonen pauhasi ja ensim-

maiset sadepisarat putoilivat raskaina
Hiney padileen, “ban sen’ huomasi.
Hetken kuluttua satei aivan kaata-
malla, mutta Senja ei uskaltanut etsia

mune 5.2 suojza puun alta eilka myoskaan men-

i pak *§ na kotiin, Hn istui tuleentuvan tu-

allaz: « 38 kiin suojassa ja itki hiljaista itkuaan.

5 sal * Mutta hanen sydamensé oli rauhal-

hae linen. Hinella oli ollut.pakotte, jota

tielta.: 5 Anselmi-er tuntenut. -Hin oli pelas-

Nin funut, ja mydskin Anseimi oli pelas-

1a alr tunut farjettGmistd rikoksesta ja van-

htens kilasta. —

yHties Anselmi oH rikkonut aitan oven ja

Jutta. etsi verestavin katsein Senjaa. Han

kun efsi vuoteesta ja yuotéeen alta, mutta

uaise- _ Senja oli kadonnut eika:kukaan vas-°

lah- . tannut hinen huutoihinsa. Salamat

iin54 ‘iskivat tiheddn.ia ukkonen jyrisi piin- :

| tin- kuin yli pimentyneen talvaankannen 2

elin- olisi-vedetty raskaita.vaunuja. Ja ak- is
kia Anselmin ruumis jaykistyi ja han *

oven tuijotti kauhuissaan tyhjdan vuctee- ee

aidet seen. Haney, sumentyneet alvonsa ees

1tuD- ‘kisittivat vain sen, etta siind ei ollut be

tiiists Senjaa, | on

VET, Senjaa ei oallui! “Kammottava Pe

joka tyhjyys humisi hinen ymparillaan,

iy'G5- kun ukkosen pauhu hetkeksi fakkasi.

_An- Senja oli hivinnyt niinkuin harhana- Keraysta

»{d- ky, vaikka han oli-selvasti nahnyt ha- varten
nen snikeutuvan -aittaan ja -kuullut soeittahaa

atel? =Vicla cyen lpi hanen hataa PUHELIN

ii la dinensa, .Se oli-aivan kaésittamaton- ~

eDko tii, ja Anselmin mielen -valtasi dkkia 6-6401
“noinkuvaamaton kauhw.

mat — Senja! han keiskaili kaheasti, , | . a L., . . yt ;
rata tun iota el sant, Dapartment of National War Services

ettet juoksi hatdantyneend tupaan. “Tups p |

pai- oli tyhja. Hiin katsoi kamariin. Se- Ottawa Honourable J. T. Fhorson

ttta- kin oli tyhja. Hin ei kasittanyt enaa |

yalta mitadn, juoksi vain mielettomun tis- nn en

syle up nage eT

Goin’ -