Porustotin 1917

Timestyy HHistaina, torstaina ja Ja lauantaina

No. 75 — Vol. L. vuosikerta_

de Gaullelta Saksojen yhdistamissuunnitelma
kaikki “Venijan m

- Pariisissa on nyt

Sudbury, Ont.

 maomalalti

Lavantaing, kesik. 25 p. — Saturday, June 25, 1966

allia”, de Gaulle:

“on laajalla tutustumismatkalla Neuvostoliitossa

: Pariict. — Ranskan ballitusta Hibelli olevista pilreisti naatujen epi

—¥irallidted tietojen mukaan presidentt) Charles de Gaulle eslttai Neu-
vootolittessa vieralllessaan oman suunnitelmansa kahden Saksan yhdista-

 maipekal.

—~ Naiden tietojen- mukaan tian suynnitelmazn stsilltyy gaeljai valhetta
ja cliden totenttaminen vaalil inelkoisesti aikaa.

; Ensimmilsend vaiheens on Linsi-Saksan ja [té- Euroopan maiden ¥i-

listen suhtelden parantaminen. Tami. koskee myis- ALansi-Saksan ieka

Puolan ja Tahekkoslovakian subtelden paralamista,

Tahin ensimmaiseen vaiheeseen
liittyy Bonnin tunnustus, ett Oder-
' Neisse tajslitija on pysyva 1t4-Sak-
san ja. Tshekkosiovakian vililla.
Myas tulee hyvaksya ‘qjatus ‘etta
| Saksa pysyy ei-ydinasemaala.
Enslmmiseen vaiheeseen sisdltyy
-. Hstiksi Hailsteinin opin roemuutta-
mineo. Haillsteinin opin mukaan
Bonnin Sokea kieltaytyy olemasta
‘Giplomaattisuhteissa minkian maan
kanssa joka tunoystaa [sh-Saksan.

Testi huolimatta Lansi-Saksalla on |

diplemaattisuhteet Neuvostaliiton
kanssa, vaikka yiimeksimainitulla
"on diplomaaitisuhteet mayviis Jta- Sak:
Saan,

Folsessa valhieessa tulifi jarjestet-
tiviksl aldnndlliset subteet It ja
Lansi-Saksan velille, .
 Kolmannessa vaiheessa perustet-
taiglin jaitakin teknillisii instituut-
teja kaldelle Saksalle tavarain ja
henkiléider: Waihtoa varten |

. Ranskan suuomitelma edellyttaa,
ettl tistad vwilheesta kehittyisi neljis
vaihe [uopnoliise)ia tavalla niia, et-
th Kakei Saksaa muodostaisi jiitto-
valtion ja mythemmin pitemmin ke-
hitysvaiheer. perusteeila yhdistetyn
Sakean,

‘idissa Venajiin mali”, |
‘Kaikki muukin tuntuu nyt oleyan

.| myontesest.

PARITS] NEUVOSTO-

LIITIORENGESSA

Parist, — Pariisin johtava lebti

julkaisi torstaina uusia syyspuku-

Taalleja, jotden nikyviod piirteend
on jurkikset. “Tanda vuonna on mye.
sang) Yehtt. -

Parisissa. “venjan maltia’, Presi-
dentti Charles de Gaulle vierailee
Meuvostaiitessa ja parlisilaiset ovat
saaneet nauttia Moskevaan tutuste-
misesta.- oo

Miltel kaikissa julkaisuiss2 on
kansikuvana jotakin venalaista. ¥k-
si nayttdi sieviad vaaleaverista nei-
losta joka. poseeran Kremiin Iuona.
| Televisiassa Ja Cadiossa on tulvimal-
la ‘uutisia de Gaullen vierailusta.

Vaikotelmana on, ett® presideniti
de Gaullen vierailu on ‘edistynyt
L'Express, Ranskan
versio, Time-juikaisusta, sanod ti-
manviikioiressa mumerossaan, etta

“de Gaulle on rauhan miles, ersan-.
‘|lainen Euroopan Nehru, jolia on

runusun asemesta kepi-lakki".

Moskova. — Keskusteltuaan 3 pil-
vaa Nenuvastoliiion  vealtiomiesten
kanssa Keooskan presidentti de
Gaulle aloitti torsiaina 6,000 mailia

pitkan vierailamatkan, mika vie ha-

jatkua kauat,

net Siperiaan ‘ast Hiner ensimmii-,

nen tutustumiskohteensa oli nopess-
ti kasvava teellisuuskaupunkt Nave-
sibirsk, Eteld-Siperiassa.

Lauantaina de Gaulle vierailee

| Leningradissa ja ensi viikolla Kie-

vissi ja Volgogradissa (entisessa
Stalingradissa}. Yksitoistapdivaisen
vierailunsa viimeiset kaksi piivaa
dz Gaulle jalkaa keskusteluja Mos-
Fovasse.

Ennakkotietojen Tmukaan on ar-
vella, eita. kRenrash de Gaulle vie-
railee myos alueella, mista Jahete-.
laan Neuvostolitton kosmonautteja

avaru Utta tutkima ar.

Liittohallitus ¢ on
kylmakiskoinen
eldkekorotukselle

Ottawa. — Jos ei tilanne johda
noliitiiseen kriisiin, vanhuuden-
elikkeiden kerotus vei siirtyd kav-
aksi tulevaisuuteen, pailsi niiden
hehdalta jotka “koyhyydentodistuk-
sen’ perusteella voival saada Canada
Assistance: Planin avustusta.

Tavatlisesti lyotettavisty lahteis
ti saatujen tletajen mukaan nyt
e] Ofe mitdan mahdolitsuutta soada
yieista korotusta $75.00 Auukaus!-
elakkeeseen, Hallituksen sanotaan
etsivan jotakin muuta Wiel vane
hempien karalnisten tulojen  fi-
skimiseksi —- ja lami etsinti voi

Terveysministeri: MacEkachen on
aslallisesti puhuen hyljinnyt senua-

| tin komitean ehdeliksen “taalusta

Likkennetta hiiritsevat

traktorit pois tielt’

Niin sanovat viranomatset ‘maidon hinnoista protestoi-
ville farmareille; mielenosoitusioma per). ‘maanantaihin

Toronto, — Farmarien traktori- .
mebenegoHukset tuolevat jatku-
" maa, Yaikka Qntarion maakuo-.
~ wan olkeusministerl Arthur Wish-
. art en attanut maakuntapoliiseil

- Je object pitii maantiet - pubtai-
ma. .
~“Me emine haloa alottaa kinas-
telua yhdenkiian poliisin tai autoi-
jan kensea", sanci Farmarien
oolon presidentii John Dolmer,
“mutts oméidan kastyksemme
~Maantlelaista ~- ja me olemme
naaneet asinsta newvoja lakimic-
hiltgrame — on se, etta jos far-
mart noudaltaval turvallisia ajo-
‘tapoja, Ialasa ef. ole milan se-
| Yaista kohtaa, jonka perusteelia
| helt vastaan veilaisiin nostaa -
. ayytohali' .

Joronto. —- Ontarion poliisilaitok-
sen apulaiskomissioneri T. H. Trim-
ble sanai torstaina, etta normaalia
maantieliikennetta ehkaisevat far-
 ognarien traktorit viedain pois tiel-

7 te,

Mr. Trimble myonsi, eltez miaa-
kunnallisesta  oikeusministeridsti
ole tullut mitain valiltamia oh jei-
ta trakiori-paraatien suhteen. Mut-
ta pollisejz on kasketty yllapita,
malin farjestystd maanteilla ja ‘me
- teemmé- mista meille paikkakin
makselean”, han sanoi, |
‘“Mr.. Tremble sanoi, etté liiken-
netti, ehkdlseviit traktorit aval ta
vallisten Nikennesdaddksien. alatsia.,
Sen lisiksi voi tulla Jisdsyyteksia
«Slit, jos el nowdateta maakunla-
poliislen liikenneshjeila .

Eri puolitle Ontarioa pidetyisti
irakteriparaateista ei ole vicli mi-
tain syptoksili nastettu, vaikka, joil-
Jakin paikoin sanotaan olleen ‘het.
keliieti kilntymists. | :

Farmarid ubkasivat ‘aikaisemmin
pysdhdyitad viikonvaihieen kevan
liikénteen, muita he peraantyival
sliti ajatuksesta kun maakunnulli-
nen dikeusminpisteri Arthur Wishart

ESTETUOMIOITA “LAKKOJEN MURTAMISEKSI” —

_ Otiawa, — Canadan oikeuslailok-
_ shlsta on ‘asiallisesti kehittynyt luk-
_ kojen sarkemislaiteksia kun ne. yh

liskdntyviesh =madirassh.. myintaval
tydnantalille ‘yvdliaikeisia - esielue-
mititg lakkovabdinnah -estermisek-
aj, pandi Uuedemokraattisen puolu
een (NDP) edustaja David Lewis
- York . Bouthipiiristi Alahuonéetia
kesklvilkkona.

-| sen

tiedoitti maarinneensi polistt m165-
tamaan syytleild Jiikenteen -hairit-
semisesta,

Ontarion farmarien union presi:
dentli John Dolmer- saneo anta-
neensa farmareille ohjeen pysya

{pois maanteiltd perjantaista maa-

nantaihin. :

Mr. Wishart antoi mndtiriyksenss
sen jalkeen kun noin 50 farmarin
viitetaan yritlineen keskiviikkona
pysandyltaa maantieliikentcen Lon-
donissa. Ne farmaril, jofka pysay-
tettiin Ontarion maakuntapolisien
loimesia, yrittival traktoreineen
paasla kokoukseen miss& maakun-

nan paaministerin Hobartsin ja maa-

talousmministerin Stewarlin, pli

cslintyman.

Mr Wishart varoilli, e1ta ‘viikon-

vaihteen . Jiikennetlad hairitsemaiin

pyrkivadl farmavil eivat -saa Polii-

seta myolalunioa.

Mr. Dolmer sanoi, etth farmarien
traktoriparaatit alkaval wudelleen
maanantaina. -“Niitd jarjestelaan
kaikklalla Ontariossa’, han’ sandi.

Qntarion Farmarien Union puhe-
michel: ilmoiltivat keskiviikkong,
etta parempien maidenhiniojen poo-
lesis prolestoivien farmarien truk-
torimjelenosoituksia jarjestelain
tulevaisuudessa paremmin. Mutha

‘VWikonvaihleen Kovan liikeniten py-

sahdvitamiseen e] pyrita. Me tar:
vilsemme yleisdn myotatunioa; sa-
noi unien presidentli Johu Dolmer-

Farmerit vaatival $444) latvabin-
lan sudasta paunasla muitoa niin,
etta hinta nousisi lopulla viiteen
doflariin satlalta paunalta. Nyt he

listiksi 7h senttia halliluksen
lukirahaa, mista mence osa mal-
don kuljetuks¢en.

| Maakunnan maatalousininisleri

William Stewart vetos| klelleisessi

asentecssaan siihen, ett tillaisen
lukirahameksun myontiminen s§4-
kauntuisi lutlehalliltuksen = ohjel-
Ir art,

Wee ello

NDP:n eduslaja Lewis sanoi oi:
keuslaiioksi¢cn antaneen johtaa_ it-

sedan harhaan tyénantajien toimes-
ta, jotka ovat vaatineet tyGvden vas-
laisia estetiomicita. Han sani,
ella alkuperdisesti estetuomialakia
ei oltu tarkoitettu kaytettiviksi tyo-
kiistoissa ja lakoisea vaan oli laa-
dittu kaytettavaksi  siviitiasioissa
kaskien ritloja ja erimielisyyksii

Jnadan avuastuslain)

yudsitulosta ’.

. Senaatin komites atviol, eltd taa-
‘tun tulon myéntiminen elakelgisil-

Je ynaksaisi. hallitukselle, kun huo

‘|micitalsiin sen muilta kahdin ail-

heutiaval s8astit, noin $100 O00, (HHI
menot. $25 koralus nykyiseen Siw
kuukausielakkeeseen aiheuttaisi hal-
lituksen arvion mukaan $300,000000

lisimenot yuodessa. Elakemenajea

Sanotaan nyt lahentelevan $1,000,-
000,000 yuodessa.
Liittohallituksen sanolaan tojve-

van, ettd painoslus elakkeiden ko-
rottamisen puoslesta vahenee hie--

man Canadan Assislance Lain (€a-
hyvakstmisen
jalkeen, _ |

Tdmin lain perusteelia 65—6H
yodtiaat ¥Oivat Saada enemmaén kin
875 kuuksausielaketta ja +l. 6o-vuo-
tiaat suisivat avustusta “larpeittensa
perusteella’” ¥li $75 kwukatsictak-
keen,

Tama larkoillas, ‘elt elakelainen
voi atioa ‘Larpertlensa’’. perusleella™
HVUStuUSsta  esimerktkst vudkransa

‘maksamistksi.

Pankkityéliisille
palkankeorotus —

Jakon svyuila

Belfast, Pohjois-Irlanti, — Pankit
Poh) ols- ‘Irlannissa. avasivat ovensa
keskiviikkona @nsimingigen kerran
kun toimistetyolaiset palasivat ta-
kaisin tyohon voitlaessaan 10.5 pros,
palkankorotuksen.

Lakko alkol T vilkkoa sitlen kun
| pankil eivat myontaneet 11 pros.
korotusvaatimukseenh. Korotas on
Kahdessa erassi, ensimmiinen .7
pros. ja tolnen 3.5: Pres. ensi hoh-
tik, Heidin: vueluinen paukkansa
on p¥kysan $1,420—$2,016.: = |

Sopimus ¢i koske irlannin Tasa-
valtaa, miss4 pankkien toimistotyé-
lifset ovat mas Jakossa, Heidan
|viosipalkkansa on $1,450 ja £1,965,

Mine-Mill tervehtii tuomioiden
datésta Yhdysvalloissa—

or i

eis ~ Rauhanliike vetoaa kaikkiin joita

@huolestuttaa ihmiskunnan kohtalo

Genevessa viime viikolla pidetty Maailman. rauhan-

neuvoston kokous onnistui hyvin - tri Endicott

_ Teranto. — Muailman rauhanneu-
yostoen rcanzdalaisjisen, tri: James
G. Endicst! sanoi keskiviikkona ko-

tinduttuaan, etts Genevesss kesi-.

kwon 13—16 p pidett}. mainitun or-
gaanin kekous onnistui hwomratta-
Var hy vin.

Vaikka Minsimaiden lehdissé FAI
hultiin miliei yksinomaan niist ‘ar-

vostelev'sta lausunndista, mita -ko-
‘kouwkseen . osallistuneet kiinataiset

esittival, Maailman ratuhanneuvos-

ton ivésta, kKokouksessa faavutettiin
fodellisiudessa laajapohjainen yh-

lendisyys, ja vaikka Kiinan ja Al
banian edistalat eivat hyvaksyneet
pidtiislauselman kaikkia sanamuo-
toja, paadléslauselman hengess§ tu-
[ee kuitenkin jarjestettivaksi toi-

mintad Kaulta maailman, sahei tri
Endicot! seittiden, etta kokous ante:
yksimielisen .kannatuksensa fa to
kensa Vielnamin kansan. taistelul-
le «s- Whdyevailain. imperialismin
nyokkayats vastaan.

. Genaven kokouksessa hyviksyt-
tiin “asianomaisille” oscitettu ve-

toomus, minkdi teksti on sevras-

¥a: ;

Sota. ri¢huu keakuudessammé,
Vietnamissa, ~“missh Yhdysvaltain
hallituksen -hyékiSysohjelmia: -jat-
kuu ja yvalmistun. ~—
_ Afritassa, Aasiasea, latinaluises-
sa Amerikessa yrittda kolonialismi
sdilytttd valla-asemaanga seka nok-
kelia ett” vakivaltaisip kelnoja
kiivttien, |

Samanlainen voimapolitiikka uh-
kaa Eurcoppaa ja atheuttaa turved-
tomuustunteen| maailmassa. Tami

onjetma sactlaa ydinaseet ja ‘niiden:
levittamisen, sotilaaliiset Hitot sek

sotatukiasemien yilipidon - vierail-

la mailla eritt#in suureks! ja hett-

kohtaiseksi vaaraksi. |
Nyt an thrkeimpid kuin milloin-

kaan ennen. yhdistai Aasian, Afri--

kan ja Latinalaisen-Amerlkan miai-
den kansaliinen —_ maa-

~Punakauhunlietsontaan pohjaantuneet. syytékset: tun nustettu
valherksi, mutta ne-aiheuttivat paljon vahinkea — M ine-Mill

Toronto.
ylioikeus on kumonnut aikais¢mmin
annetut tuomiot kuutta internatio-
Hal of Mine, Mill & Smelter War.
kersin virkgilijaa vastuan ovat -uni-
on lakimies Nathen Witt ja Mine
Millin kansallinen sihteeri-rahaston-
hoilaja Wm’ Longridge antaneet se-
lostavia flausunteja asiasla.

Lakimies Witt oscitti, etta kaik-
kiaan telj§ huomatuimpaa . o1keus-
jutlua Mine-Millia yvastaan on Ydl-
tellu USA-n yligikeudessa.. Taman
lishksi vottettiin ksi juttu, xun
subversiivisuutta tuthiva ftautakun.

ta kumosi alkalsemman Platoksen.,.

ftta Mine-Mili unio olisi kommunis-
tien lapitunkems. —

Lakimies ‘Witt sani mim., ckta
kaikki lainopillisel hydékkiykset
uniola vaslaan kylman sodan hys:
teerian alkamispativilta ja MecCart.
hyn kaudelta 1940 luvulia Yhdys-
valloissa ovat asoittautuneet perus:
teettomiksi. “Ej olé yhtdin aincata
henkiléd Kaikista niista syytetyista
ja luomituista Mine-Millin toimitsi-

jasta, jota ei olisi lopuksi vapautet-

tu,’ Sanoz Witt. °
Mr. Witt oli. Sita mielti, ella mai
lett lainopillisten hyikkiyksien pid

Avusiuksen saannin
fhlana on kuitenkin ““koyhyyden-
todistus’,

pilad pystyd asoillamaan, ¢1t8 han

ej) yoi tulla toimeen ilman Jisdavus-
usta.”

HAAPAMATOJA ON NYT |

ENNATYSMAARAISESTI.

Nima iljettivan naikéiset madot syévat miltei kaiken
vihredn, mutta eivit aiheuta pysyvaa vahinkoa metsille

(iiawa. —- Haupamatojen’ Tasplus | -

on talia hetkella pahin- mila Cana-

dassa on saatu koakea kymmeneen

vugteen, iJmoilclaan maa ja met-
saylraston taholta.

‘Saatujen tietojen mukaan on nii-
tS runsaalla milalla lansi-Canadas-
so, Quebecissa jz Ontariossa, missa
nite Umoitetaan olevan enilen O41.
Luwatl Jawksossa, eriléted lahecisen

‘Constunee-lahden Juonu,

Haapemadot on erityisesli paba-
na vilsauksena puutarhureille, ko-
folsten kesvimaiden hoitajille, far-
mareille ja kesdhuvilaiden omista-
{tlle sek turistikamppien pita] it:
le a

Haapamadot kutkiessuan yhleos
vyorynd etcenpain, uscinkin hyvin
Tevedlld. alalia, syévat mennessaan
kalken vibredin kasvullisuuden puu-
tarhoissa, kasvimaissu, metsissd
Hehtipuista muithet pihkapuisla} Ja
kaupungeissa’ koupihatla oloviata
PuIStA.

omaisuuksisla eri konsaiaisten Kes. |

ken.

Mr. Lewis sanoi. sikeuslaitoksien
laajentancen esteluamion kayttad
lyévien asioihin uskoen, etta lakia
toteutetoan. Luki on sen tahden
muutctlava lehdikseen mahdotte-

Maksi. gikeuslaitoksen sekasntumi-

sen tybklistaihin, hin sno.
“Muyuttoakasmme Jaki eliaivat ne
voi Kayited = estetuomilomaaraysta

‘ka siithivat

Niadol’ civat diheula pysy-
vaisla = vahinkoa  kasvullisuudelle
Veo niiden paljauws ja vaslenmiell-
nen naky on ulleuttanut
jon hudlla ja padnvatvaa siella mis-
54 Mth on ilmestynyi, |

Maatalousvirastan virkuilijal sa-
noval, etta ainea keind mutojen, kon-
irolioimiseksi jossain médrin on
kay tha - hyonteislappomyrkkyd Aus
jassa milassa ja koko asutuskeskuk-
sen. Lelisi olla sina mukana. Jokui-
sen omadon kun saatle lapetuksi
Lirkoitlaa 3c, etl noin 100 siitos-
‘ke.

viikon. kulottua yépernosiks!, jal-
KIEMTa,. }OISLA ltaasen
ens: kesand kenitlyy wesia huapa-
matoja. :

Viruston virkailijat sanoval, elta:

lama. haapamate vitsaus kulkee
1011 vusden ajanjaksoissa ja. vir-
kailijat ovat loivorikRaita siila, jot-
ta hulppucon saayuletig v. 1868.

—=—_—=—=__ =O

lakkojen siirkemiseen, - pakotlaak-
Seen Limisba tekemian tyola ¥is-
toin tahtoaan ja Siten sekaantu-
main Canadan tyolaisten oikeuksien
loukkaamiseen" sanol Lewis. Han
huomautti myds, eld -csletuomisita
hyvin harvoin kaytelian Britannias-
Sa ja -¥hdysvalloissa tytriitaisuuk-
sien yhteydessi, mutta se on _joka-
oHivhinen meneitelytapa | Canadas.
Sa.

Kun Whdysvaltain

minka perusleetla anojan

pal.

Larkoitus adj Valkeuttaa Union ioi-
mintaa ja saaltaa -sille tuhansien

dollarien menot oikeuskiisiltelyissii.

Sihteeri- rahaston hoitaja Wm.
Longridge osoitli kuinka Mine-Mil-
tin viholiiset «iyttivat jatkuvasti-
hyvakseen niitd syyliksia: titi uni-
Olu yastaan, koellaen jakaa ja hi-
mata jasenistodmme. “Syyttikset"
ja hysteria miti jatkoyasti levitet-
liin jisenistimme keskuuteen osoit- |-
lautui vaikeeksi, sanoi Langridge
mainiten mim. Sudburyn tapaukset,

misss union valloittajat draiders)

saivat alkaan paljon _ajaannasta
ja sekagnnysta. ”

Langridge sanoi mm. “Kuke a
unohtaa siti kun silloinen VYhdys-
Valtain tyGministeri Arihur Gold-
berg. Ludi varlavasten, Canadagn sil-
lain Mine-Millin unit-osasto No. 568
Sudburyssa oli hajoittajien hybkkd-
¥hsen Kehteens ja perusiaen vait-
teensi kokonaan naihin nyt valbel-
Wisiksi havaittuihin sy¥teisiin§ teki

raivaisan hydkkayksen meidin wni-

amme asuslo No 508. yastaan. Se
Taas estetuomio —

lakkovahdinnasta

Toronto. — Ontarion yHoikeu-—

den tuomari John Brooke antol
(scoode Hallissa keskivilkkona
estetuomlomaarayksen, jonka mu-
haan lakonalaisen Koehrin-W2-
terous-yhiign tehtaan piiportin
edustalla ei- saa olla enempiii
kuin 12 Jakkovahtla kerrallaan..

Lakkolwiset ,luvultaan 220, ovat
Inlernalional Associalion of Machi-
nists-union jasenia.- Lakko glkoj
kesakuun 14 paivana kun union ja
vhtidn valle ei paasty soDimirk-
seen. Tehtaalla on tydssi viela 105
muuia iyoldislé, mulla nimaé oval
Boilermakers Union jasenia,. jotka
eivat Clo lakossa.

Ensimmiaisena iakkopaiviind oli
pidportitla noin 50 lakkovahlia joka

-yhtidn ju iuomarin mielesti oli

“peloittelna” silla Boilermakers
Unioon kuwluvat. civat- menneed
lakkovahtilixjan lipi ichtaalle tyo-
hot,

Tyénantajat vaativat
maksupalautuksia -
“ylimaksuista”

. Gttawa..— Tuloministeri Benson
antol teollisu Gi ja
keskivitkkona lupauksen, ‘ella -hal-
lilus lulkit vakavasti heidain mun:
tosehdatuksiaan Cunadan .elikela-
kiin (Canado Pension Plan,
Kahdentoisla: liikemiesyhdistyk-
sen edustajat kehoitlival hallitusta
korvarniaan  tyonantajille  takatsin
elékerahasloon menevat “yvilmda-
rilsten'’ maksojen osal kiyliamialli
siind tielokonelden Jaskuapua,

Mr. Benson inyinsi liikemiesedus- |.

fajain arvien pitavin paikkansa Si-
li, etla nami yvlimaksut nougevat
19,000,000, dollariin v. 1048. Ty8n-
anlajal wrvelevat joutuvansa: maksa-
maan noin $6,000,000—$7,000,000
sen, Jisaksi Quebecin elikerahas-
toon. Ot

Ministeri Benson sanci, etth pa-

laulusmaksut aiheuttalsival paljon |

hallinnellisia ongelmia, ja etth Ta-
kiin olis] tehtavié tarpeelligha mow:
loksia.
mulitosendotuksia harkitaaw.

; ehdotus |

liikemlehille.

Hin lupasi kujtenkin, etti |.

on -likaista hommaa.”

Longridge tervéhti siti kun Yh.
dysvallojissa iodethiin’ Mine-Millin
loimitsijat syyttomiksi, mutta huo-
mautti kuinka paljon vahinkoa ni-

m2 Valheelliset syyiéksel, vihjatlut
Ja mustamaalaukset Mine-Millia vas-

taan oval aiheuttaneet metaltikaives
lygliisille Catladassa.

Mr. Longridge sango lopuksi, ett
“punakachun Jietsojien valheet In-
ternational Union of Mine, Mill and
Smelter Workersia vastaan tulisi
nyt helttha kerta kaikkiaari sinne
mihin ne kuuluvat, —Nitekasaan
(garbage heap)”.

-talpteluan.

limenrauhan | Frlolesta = Kdytivdan |

Kaikissa maissa, kaikilla mante-
reilie ovat kansat huomioineet yh- -

teisen vaaran. Protestiliikkeita on. 7

kehitiymassa kaikkialla.
Eri mielipiteiti omaavat suuret
‘kangalaisjarjestiit kasittavat nyky-
din vastuunalaisgutensa, Hengelli-
set ja morzaliset Hikkeet nostatta-
vat kansoja-ja hallituksia valppau-
dentilaan yaaraa vastaan. Inteliek-
tuaatit uval avaamassa yliopistojen
ovia rauhanasialle ja yhdistavat yat-
Inada kansalaisten liikkeiden kans-
na. Me kaikin puhumme yhteisym-
marryksest#, mutta jos me haluam-
me saavutlan tavoitteemme, mei-
din taytyy vaitelli katsomukesistam-
we, keskustella kokouksissamme ja
ko-ordingida joimintammé séeuraa-
Vasti:
— USAn ‘hytkkayksen. lopette-

miseksi Vietnamissa.

— Kaikkien | sotaisten toimien. -

| toisten maiden sisdisiin asioihin se-

kaantumiger. lopettamisekst tai es:
tamiseksi.
— Tukea kansnjen. taistelua kan-.

I sallisien Htsendisyyden puolesta.

— Alustavan sopimuksen sapvut--
tamiseksi ydinaseiden levittimisen |
ehkdisemiseksi ja kaikkien ydina‘f-
kckeiden, mukaanlukien maasnalais-
len kokeiden lopettamiseks!.

— Yasturlaaksemme kemikaalis-
len aineiden -ja bakteertaseiden
kaytiiz 4 Vielmamissa; vastustaak-
gemme sielli saalimatonta. sian
hiyntia .siviilivaestoa vastaan. 32
vaatiaksemme, ett2 kaikkien mai-
den tulce noudattaa v. 1925 allekir-
joitettna Ocneven protetoljaa ja v.
(949 tehtya sopimusta: .

— Vaatizksemme kaikkien ulko-
nailla olevien sotatukiasemien pur-
kamista.

Pitien nadith tavoitteifa mieles-
sé ja pyrkien Llujillamaan katkkien
rauhanpudlustajien voimie, “Maaii-
man rauwhanneuvoste esittad. timin
vetoamuksen kaikille niille joita
hudlestuttea fbroiskunnan Wwevai-
SCULLS,

Sairashuoltolaki tulee
alahuoneen harkittavaksi

| Sairashuoltopalvelu-. ja ‘pankkilain kasittely
alahvoneen tehiavana ennen kesaloman saantia .

‘Ottawa.
B. Pearson sanoi keskiviikkona, etta
ransallisensi ‘suirashuolte-
laiks? (medicare) esitetdan alahuo-
neen kasiteltaviks} ensi viikolla.

Taman lain perusteella roaksetaan
liittevaltion varoista maakunnille
50 prosenttia tiydest& sairashuolto-
palvelusta koituvat menot, perus-
tuen nama maksut sithen keskimisa
raan mith canadalaiset tulevat szi-
rashuoltopalvelusta maksamaai.
Tami kansallinen sairashuoltopalve-
lu astuz suunnitelmien mukaain yoi-
maan heinakuun 1 pnd iséy.

‘ Toinen larked lakiluonnos, ehdo-
tus pankkilain muullamisekasi, esite-

— Piiministeri Lesier

tian ensi maananiaina alakbwoneen
wasiteltavaEs. °
Naisté tarkeisti lakikysymyksists
huclimatta padministeri Pearson sa-—
noi slahuoneen jdseniile, etta he
voivat melko varm‘ina odottaa kesi-
loman piloaikaa. Liittohallitus on
aikaisemmin antanul ymmbrtaa, et-
lf alahuoneen on kasiteltava, vaan
el ehka hyvaksytliva, sek sairas-
huoltalain etti pankkilain muutos
ehdotuksci ennen kes&ioman pitoa. -
Joissakin piireissd odotetaan, etti |
alahuoneen jasenet saavat kesiloman
ensi viikon lopulla eli Canada-pii-
vin viikonl: ‘pusta alkaes: Toisaelta
naytiad silla, eta kesklommalle pai-
sy stirtyy heindkuun 18 pivaan asti

VIIME TIEDOT

Novosibirsk. — Useita satojstuhansia kansalaisia oli kes-
kivilkkona i&éi/lé Nppuineen innokkaasii tervehtiméssd Rane-
_ ken presidentti Charles de Gaullea. de Gaullen arvellaan ole- |
van ensimmiisen linslmelsen yaltiomiehen, Joka on vierail-
—lut tissd nopesstl kasvavassa siporislaiskaupungissa. Ennak-
kotietojen mukaan presidentti de Gaulle vioraili parjaninina
Akadyemgorodissa miasi on noin 20 furtkimusinstituuttta,

Bukarest. — Bomanissa valticvisrailulla cleva Kiinan
paaminister! Tehou En-lai ja Romanian kommunistisen puo-
lueen padsihiceri Nicolas Goausescu pubuivat torstalna tialls
pidetyssi Romanian-Kilnan yatavyystilaisuudessa, minka sa-

-notaan alkancen 3 noin kuksi tuntie myohistynesni. |

Benton. Miss. — Vapausmarssijain etujoukkoon lcuuluvat —

miehei, jotta on Jcaikitisan 11,

wangiltiin keskiviikkona kun

he Cantoniln; Miss. ssavutiuaan rupesivat poliisien kiellotsta
huclimaita pystyitimfdn neekorikoulualucelie telttoja. Van-
gitiujen joukess2 on Hosea Williams, Rev. Martin Luther
Kingin yksi johtava avustaja ja C. O. Chin, kansalalsvapaus-
lhikkeen palkellinen johtohenkilé, jota gyytetaan erdiin vallkko-

{holzen haavoiltamlsssta.

_Baigon. _- Pollisit suorlitivat torstaina raisian Vhdisty-

neen budhalaisiikkeen kirkossa. Kyn sotilagjuntan sanotsaan |

pyrkivan Yhdistynesn budhalaislilkkeon uudalleen firfeati-
missen niin, eit na. maliliset voimat anlaivat alind johtoase: |

| Libreviile. Gabon. — Svelisiliinen apteekkarl, miss Lotti

Schindler sal torstalna vilden kuukeuden ahdolisen vankeus-
tuomlon huclimattomasta lilikkelden bSalitelysti johin jch-
ful viiden potilaan kuolema Schweltzerin sairaalasan, —