"a. * -, =m. oa" wal ial oh a Seen ee Seen 7; -— "ie is 3 eee) De teal ote Oe ser ‘4 1s =F... 4 _ 7 ety Lay ot ‘- iW he ie} Fr _ 7 art Ts Lede . toe Teeth bc Pe ee . 4 woe oe ae rq te ry hee . wt To ' i a7 he ot ee oh wet a 4 io iF ere Ae uh! eee . ve ere RP faye Ce Pt _ aia _ 1 1 eds r _ ai a . . 1m Fae “rE. . V4 or "kh . ro 14 ] we ra = hh ek Pn eet ae om FT: uw Pe ee Re GR hut we hele Se he oe i a . pte ohm ah t . . TL" . ete ee a gk ee se Seda wlan “talents iiedaich ilar? plata arhea = 0 eT oi a a a a J = : a a TL aH = ce 7 “Ur tas ae . a —_ OreRo os | ety b iiart “." a . any, eer ea raiv4 .* PP Pee! rey a grr va a “ Ase, fay AL a 8 rite < 3! a . ‘ _ a Uae at a ‘i 1 = a. “a: r ra .t “| : hy 0 : - a "Rea = meas 1 hi bey v1 ee Io —— = depos ee ane ws eg a ' = . ' = ‘7s feet Vt ge rey sha Weems Coat } . Se ie ee” at Te oe ee ee . . hot owt 7 . . ory a see we ee te : pee 5 Cre a kh ie * vo ‘Le ao ‘. a ay we Piel 2 os on vom Ms iy oe "2 my . . cco" mh PCr rE Bees meee PINE St, LB ieee soc di ee perp tae ao . te oe ee a ballin | tho kl mop hen oF. " etry i i ee fe oy 7 ro? Toa 1 tra Hie nh op act : _ 7 . 5 * “1h n° a roe " i- a ae we . ~ eat 7 toed . <_ ak ; pelea haan iia Al palit a, 2 re 1 J Ht L- ite : Pe laa . hh ee | La | me eh ed oe a a] bern at rama. .- ae ie ae att H : i : oe. . the jc wig > ra h z ra hy +. L aril! at of toa =a ss 4 " . * - ee ne a Vrgeeee mrs Ww n . : *Z has uO ar a3 : na HL] = 7 =P. . Wa uw Soll oll i * | pageant — a ! wei ty ebay a ce f, : a i : 4 1 : a=. orl . - : . ! o ,4 r* ee oe . . | ar . in faye “L 1 er Aer od es i 2 = i os ae he "ys " are ey 1. eS ~ of al Par mois eat - tet a wiht, qt a a 1 3 a F i *, 14 a Mie ra el ise pera ee, LE ‘wail . ae E ngaki' a um. 5 : « he ee ee tet ate SOU REBECA Gigs: Paty t ‘4: ee ea Pago cat a ee Fah ee ees | wed "ho ‘ht . a ' _™ wi ae qa te | Pearl, anced rr . aa” ir “as CC eine a hae ore | " ote % a | a . he 4 —= eae oi I ‘la ue} We rs ay i Le r i we a r= . a: ay Poh a ae “ ONS yer a | Fr ma = i= -_ * ra vob oes ee Ls ad Ak =e eTe.! . ory Lee ee = Peo Hee tee Sree ee 1 - L pe _ = me "4 rs . Toe tk asi, TAN ih, Pewee gti Fa a . . a . ‘a = ani , 7 eI agi re kt eee r —* ; ors = kb . Fe ' L “a: hr ro | Lal r ad | 3 he a a hie ha 2 T . ee be oe _~ = . eta ~~ ierka ye a ee at . I . 2 eo i. my 7 t ‘ 2 rh edie ere ae To . a . - 4% . Bey . = * . . . er Se ee ee oe Oe Le ee | oo . . me per sar tis ra ed . . SS ee ee Ta aa =" he, para "ae ".™s ae A ‘ead a 1 .h a a a tek a Po rik eee eins shah ler aE = : i al Seep asi Cae at 7 a red Bah as erat = + ee ie ce ers Y ol — ee waa Teer ee om 7 . . ao . “1 r . fal 7 farcrm | q , . nt Catal henna : °° . n iF “aa - 7 oe wan fates ae eR he ia om ae Fee Ct ae ee . aT . in ee ee ee ee = 4 =_—- uw. rm = we eh 1! of 7K, 7 r . . 7 welt Ee . a . 4 1 . ! i at . L 1 at ee ' fo a F -. = 2b es ee : : : Pail ail - 2 a . . -——1 Be tet H - 1 1. mo =. . . . _& sats a = oe ; an . : a wheel, . ‘ 7% Tiistaina, elokuun 19 p. — Tues., Aug. 19th iv 2 VAPAUS Canadan suomalaisen tyovaeston Zarenkannatiaja, umes try Sudburysa, Ont., joka wistal, ONS! SAAT, Vaelaaya- ARVO. VAARA, — VAPALS (Liherts } arfan of Finnish Workers In - every Tuesday, Canada Put- The only Thursday and lished in Sudbury, Ont, Caturdut. Inch, Minimum charge. n standing advertise-° mieditin - Advertising rates se Dae col, for zingle insertion 75c, Discount ment. The Vapaus is the Gest advertizing emena the Finnish Peeple in Canna. TILACEHINSAT: . Canadsan yket vk. $4.00, puoll vk. $2.20, 1.50 ja vkel kk. V5e. ‘ Vhdysvalteihin ja Sowmeen, ykei ve, $5.50, puelt vk. $3.06 ja kolme kE. Shiai Tilauksia, jutba €] seuTad pastay nequernigeten ingly “+n = ruha, 2) tua lahettamaan, takaukset, -—.. lIimeitushinta kerran julaistursta imoitukeista 40c : paistatuumatta, .Suurista thmoitukeista seka ilmoltuk- sista, juiden tekstia el] joka kerty muutela, annelaan;: tuntuva alennus. Kuctonilmeitukset $2.00 kerta ja 502 lissa jokaicelta muistovarssylta. Nimenmuultyilmoituk- cet DUe kerta, $1.00 kelme kertaa. Aviegrommoitukser #2.0G kerta, $3.00 kaksi Kertaa. £1.00 kerta, Jislutaantieto- ja osateilmeitukset $0¢) kertn. $1.00 kolme kertua, Tilapéisilmeoituksista pitaa Tuha seurnata mukina, Tiistain lehteen -aijetut ilmoitukset pitaa olla kunt- torissa lauantaina, torstain lehteen tistama ja lauuntain lehleen torstaina ello _ ll” —_——_— ——__ ee Ss . = ne se oo Se eet =" ‘Registered at the Post Office Department, Ottawa, as secund class matter. el he — = J. ¥. KANNASTO, Liikkeenhoitaja, ES ——————————————— Sodan ja rauhan taistelu Mustamat Canadan porvarilehdet ovat kiihkeas=a juokkavilicesgar kehotelicer hallitusta cyhtymdan t03- Menpiteisiin punaista vastaut seliaisen valistustyon to pellanriveks?, mila Canedan Kummunistipuclueen tahol- ta harjotetliin vrikoisen ryntayksen kautla askeisen sola- vostaisen viikon = aikana. mail mansodan “dma samat: herrai, jotka aikuna vlivat valmistavinaan muail- manriuhay ja Jaitiomat, aseeltomat ja aseetli- ‘Bet Ty Ostajat, Téhin perustui tuon hirvedn sodan alku ja jooti, tind oli sen pukoittava syy, ettd kapitalistit halusivat padomillecn suuria voitioja. He antavat palttua eellai- Bille- kuin ¢isauimaallisuudefles, ellei isinmpze puolus- ta heidan saaliinryéstaaan. Kapitalistien kielella tar- ~ koittaa isiinmaallisuus kansan narcaamista, Sota leimahti muutamassa pdivissii tiyteen leikkiin- Menimiljoonaiset armeijat komennettiin toisiaan vastaan. Kaikki tuotantolaitokset kamennettiin sotateg)- lisuuden palvelukseen. Muutamassa piiiyassa auli en- nen, ¥stdvdlliset maat toistensa vetivihollisiksi — kapi- talistien juoniltelun kautta. Ja ihmisraukat uskoivat tuota kaikkea.. Sotakiihoitus muedostaj piin rointak- kaakst, etta vaadittiin lujaa luonnetta, joka siti voi vas- {uolaa. Sota jatkul darettomaila vimmalla. Muta alkoi tulla mivéskin ven nvurrosaika. Tuli Venajin’ vallan- kumous v. 1917. Se kukistt verisen tsaarin, Tuli Sak- fan vailankumaus vy. 1918, joka kukisti Ville-keisarin. Samoin mvyos kavi fvallan kruunupdalle, | Nama ta- paukset pakoittival rauhaan. Mutta se rauha, joka tuli solmitiaa Versaillessa, oli rosvojen tasajako, vaan ei reuha. Jo silloin sanotiin sosialistien taholta, tty ee fohtaa uusiin soliin, vaan ei pvevvain rauhaan. lati piivand on nuo sanat entistdan varmempia. Nykyaiin néemme, eta maailinan tlanne on aman. lainen kuin ennen sotaa, hyvin monesea suhteessa, Ka.! pitalististen maitten talous on umpikujassa. Tavyarat ei mene kaupaksi. Talonpoika on joutunot haddetrksi ynailiaan sadoissa - tuhansissa Porvarien on 14y¥tvnyt antaa sostalide- mokraateiife tilaisuus hallituksen muodostamiseen, ctta! torstai ja Iauantai. Kolme KE. | cs ec a rT] Jal Ja fe alkavat kavmian i eolitasmiljoania. kapinallisiksi monissg Jansimaisea. Poliittinen tilanne | tien palvelukseen ja on kyiillinen. ‘vallankumoukselineo tilanne ¢i Dib pian ubkaisi. Sfut- ta slits hualimalia — ¢odet ubkaaval. + Vita on tehtava’ Haluammeko sotaa? Emme ha-| Tvaiatekevat Juckat saavat kaikkein kipeimmin | Mutta s# €1 TH: | ‘1ud. ‘grea vodan tugltamista fasituksista. a etd sanumme vastuclevamme sotaa. Tasiyy myvot Kin kveta alin toimimgan, ela sota ei mena vor ¥llat- tha. Meiddn tulee lausua micHpiteemme alkanpoljen- faa ja tydlaisten elintason huonontamista yastaan, kate- ki vastarinta poliittis-kapitalistista vakivaltayritysté vas- taan merkiteee iskua asiantuntijain suunnilelmaa vas: taan. Kaivostyéliisten 500,000 miehen lakke oli jo kapitalistiselle suunnitelmalle vaikea este, Uudet liik- keet ovat alkamassa, Qn valtlamitonti, etta kaikki ni- mi taisteluliikkeet kytket#n yhteen ja suunnalaan val- taisella iskuvvimalla kansainvalist® kapitaalia vastaan.? Jean Jauresin muisto Fuskin olf ammuttu mailmansodan ensimainen tu- hoava ennustava laukaus, kuin laukaus ersan atentatin kidestt katkaisi koko mailman ja ennenkaikkea Rans- kan koyhalistén rakastamen suwren sosialistin ja rau- hanasian puolesta daistelevan Jean Jauresin elaminlan- gan, Kymmenen vuotta aitten murhattiin Hanskassa Wi- lainsissa Jean Jaures. Jaures, historioitsija, filosofi, runoilija ja ennen- kaikkea kéyhdliston rakastamia sosialisti: menetti hen- kensa mailmanrauhan. puolesta! Ihmisyyden puclesta! Karsivien ja sorrettujen puolesta! Kapitalistinen im- perialismi ei kirsinyt liellain Jaureksen tapaisia voi- makasta hengenmiesta, jolla oli voimaa sanoa vastusta- Van satansa mailmansedan johdesta. Kun sosialisti- pelturi Millerand astui maansa hallitukseen ¢tydvden. edustajanay niilmansedan puljetessa, niin Jaures us- kaltautui -asettug mailman ensimdisend Miehena vastus- iainaan sotaa! Muntamia kuukausia-myshemmin Jauresin kuoleman jalkeen aiottiin hinen ketniakseen jacjeslaa olevaan taloon, jossa Jaures murhattiin. ket saisi otlaa .cgsa tuohon kulkuseseen. Nin tay ty Juopua juklan pidosta. | Jean Jacques Rousseaun, Emile Zolan ja Viktor Husan maalliset jddnnokeet. : ole vield na@hneet muut sen jalkeen! Siksi oj vaitta- matonta poistaa elavien jaukusta hanen tapaisensa mie- het, Ne, jotka pysvivdt astalleen uzkollisena, liin vanki kasivat, sikei myonsivat vhdessd mulden porvarien kans- Astelivat stlmiintekevind kapitalis- uhrasivat Molokin jumaialte. Jaures ei borjunut. Hanen muistonse on tekojensa puhtauden ‘Muistog, ¥ juhlakutkue kaistavang Varsin ja kiinnithail niuistokibpi Rue du Croissantia vatrelia} Karjalassa on miin pienigZ ja kaukai- and ilst kKielsi sen. H&n.vain suvaitsi seTt, elt 60 hen. | 02 Iariestad koulaja. ne suljet-| maaperaa. loihin taj morhattiin. Foiset esasialjstita pel- ‘katsettaan Suomen, vaen Vendjan men piteet Eihikunnan hudgetin ta- sdittamiseks. - Tima -budgettiraken- Paljonko Amerikan president {ol maksaa a Boi sraerne 7 ATE PING S2a uuder oe durcinwaelit Nyt nella on jo veelisaistely parhuaisa Menger ka. Tyivienpuctueen enti. palias- ‘tag laajaise arikeeueiaat mia. ‘Tran Hetoon me nuitneavat =I5une jute naphin Dien sUoOried porvaripuo]aeiden kaitt+ ta. Lainsamme [miclenkiintea tagllkxin- Vaaliralmistelut alottetaan usélm- miten jo vugsi tal pucdisita vuotte jennen varleja. Ama alkuvalmiste-! lnt tulever tavallizesti je hywin Kal- liiks?, Purhvikirjallisuus om ensimai- nen tyé, Ja sanamalehtuan tulee KIF- joittaa erikuisia artikkelis president. tehdokkeeun elkmdst#, arvoastecsta, uskunnollizuudesta, seka ylislua han- ti kaikin puolin kelvallisexs] ¢Valkai- seen talonn.s Vaalitoimistuja muo- dostetaan, erikolaagentieja kuiken- lnisia humpuukimestareita palkataan matkustelemaan ¥mpiri masta. Keo- ko tama koneisto taytyy saada hyvin | eragvattbas, etth se pyri liukkaas- | ti, Puoluekanventsionit Jahestyvat. Nithin valittuja edostajia tule «kes- titas ruhtinaalliseati. Ja heidan joh- tajigan vielakin suuremmaila huolel- Mutta tami kaikklon vaste al- koa, Kon pomot ovat olleet kootla ja valinnect Iopulliset ehdotKast, niin sen jalkeen alkaa oikein suulrien Tahasummien kaytto sekai kaupun- Poissa @tta maaseuduilla, Misth tulee nuc suuret rahasum- mat? Joskus on presidenttiehdokas itse monimiljoneeri-perheen jasen. Sellaisessa tapauksessa on ehdokas ylivgimainen kiyhempian vastista- jaansa mahden. Silla atkaa kuin jat- kimainen fihettelee pyyntokirjeita ‘ympari maan, ehtii miljoneeri jo ra- kentamaan itselleen hyvid turva- paikkoja tulevan taistelun varalta,|talistisiti terkoituksiin, tulevan taistelun varalta, r la, tuosta letdettd Joti tetaen, tain kuhtia, sillg ne tucttavat eka) paljastaa, mutta silloipkin vaan va- Rikcaat yst8vat ndyttelevdt kuiten- “IN W8ATEavaa osen nailla vaalimark- kinciQa,: Kutta nimi avustusasiat ‘toiri- tetaan kaikessa Ailjaisuudessa. Set wooess: onkin datimmaicen vaikeaa: vsetejhin Eulutetzan rrolern-[saada selvyyttS ooniisth todellisista summista, joita miiss§ vasleissa kay- Vain joskus niiti voidaen janaizsten snummain mukazn, nekin Jo ovat hiimmdéstyttivia, Presidentti W. McHinleyn vezali- menot nousivat pli 6 milj. dollaria, | Theodor Kooseveltin valitseminen Mmakeoi 1% milj., jonka suvret truatit isuorittivat. Taftin ja Raoseveltin vilisesai kamppailussa y. 1912 knlo- Mutta tetttin jo ennen puoluekokauksia kummallakin puajen noin proli milj. doliana, Hughes kelotti 3 milj. taistelassa Wilsania vastaan v. 1916, mutta ei sili vield pdadssyt VWalkoi- seen taloon, Wilson parjasi sentaan faman ottelun 2% miljoonalla, -—— Tasavaliglaiset alkoivat v. 918 kon- Eressimiesvaalit, sijoittamalla yli 2 milj. sitk varten. Autokuningas Fordis kilpailija, Newberry kulutt: 100,060 dollaria taistelussaan se- naattorin paikastas kavalsi noin 200,- 000 finta Fordilta yaardlli #4nten- laskulla ja voitti, — W, 1920 kplutti kenraali Wood yksistian L,773,000 dollaria. Tasavaltalaiset kulsttivet Harding-vainaan vuliataan 5,9. mjlj, Miti naistd menoista on hydtyy? Tassa pien] esjmerkkj. Rockefellerin aljytrust; tuomittiin hajoitettavaksi, seka meksamaan sakkoa 279 milj, dol. laria korkeimman cikeuden padtok- yen Mmukaan. Miten havi? Trustia ei hajotettu, etki se muaksanut sak- koe yhaan senttia, Kauppa on kauppaa! Jos menee, niin @#i ne hukksan mene, Yaltio- valta ot kiytettivind kaikkiin kapi- talistisin tarkottukstjn. Henkinen ja aineellinen raivaustyé Karjalan tasavallassa “Eris ructsalainen sanomalehtimies | on Moskovassa kohdannut Annas | Useniuksen,:jota bin on haastatellnt Karjalan tasavallan asioista., — Olen kuullut, Iausui haastatte- lija, ettd Karjalasea on viime vuosina tehty suuria ja onnistuneita ponnis- tuksia kultturellisellakin alalla. Yar- sinkin mainitaan ‘koulu- ja opettaja- tarpeen tyydytthmiseks: saadun pal- jon aiksan, - | | .— Aivan otkein, vastest Usenius., Ei ole tasin annistuttu viela ajamaan lipi kaikkia tahdellisig vaatimuksia. mutha sjihen ef ois] mikiiin mu.- kaan Karjalan kokoinen mana vastug- vassa tilanteessa kvennyt. Suomz- laisten rosyojoukkajen tekemat hivi- tyarctkel,tuottivat maalle suurta va- hinkoa kaikilla aloilla, eka vahem- man sivistyksellisella. Ansaitsee mainita, etté talliin. mmm. raakit- tiin ja surmattiin mita raakalaismat- simmasti parikymmenta karjalaista opettajaa. Toimimme nykyidn sii- hen suuntaan, etta lapsille voidaan Kuten tunnettua opetettiin Karja- lan kouluigsa tszarin sikaan’ vena- jankielella. — Enti opettajakasvatus? — ¥uodesta 1921 on, meailla ollut teminaart Petroskoissa, “misth tana yuonnsa on idahtenyt ensimdinen opettajaikiluokka, Kurssi on ollut a-¥Hotinen, muttt on se nyt muutet- tu 4-vuotiseksi, ja tulee ensi luokalla yt clemaan ¥li sadan opnilean. Lukutaidottammus ja poliittines Talreatunciegne, — Lukotaiocttomain Jukumsara on kai edellesnkin melkoinen? —Suhteellisesti. kaa kuin ehdimme valmistaa opetta- jia, teemme me myts Jop~n lukutai- dottomuudesta. Mutta tasss onkin rat- vaikea pulrna, Mutia Miller. (sia kyts, ettei nitlle nykyoloissa voi- Tallaisiin sey- tuihin on Kuitenkin paatetty lahottia kiertivia kouluja, . — Mita havaintoja on tehty yaes. Jean Jauresin tuhka on nyt siirretty Pantheoniin, [780 henkisen ja pdliittisen tietoisuu- missa ON uinoastaan Ranskan SUUTeMplel miesten, m.m. ‘den suhteen? Yksinomaan ilahduttavig ha- vaintoja, Koka tyGvaenvallan ajan on harjalassa todatty jatkuyaa ja —— Minka Jauves ndki mailmansodan alusee, Sita eivgr{emaeelta «= aavistamatonta = vestén pelittizen valventuneisuuden noosus. | Miinpi e] valkosucmalainen ‘propa-! fands enda tupaa Karjalassa mithiin Talonpoiksa @i ena tna: Pudleen, minky tarjoamat apukeinot ; Parantavat parantamistaan hinen atemaance. Lisiksi ovat talonpojat | Gttaneet tavarainvahityksen omiin kasiinsa osuustoiminuan kautta, niin|¢tunsa mmnkaisthan’* on ett osuustoimintayhdistyksia nyky- getin tulot liskiityvat ja menot pie- tarjota opetusta naéiden didinkielelli, Matta sita mu | koetettava aja, lapi méararaha kih- fan on *ahintain yksi joka pitajas- sa, Taina vapauttas talonpojat kul- ku- ja lylakauppiaista, jotka aikai- semimntin «vat riistineet heita, | Maanvijelysluotto, je -osuue- toimintaa, . -— Muta ¢ivatki taloudeiliset vaij- keudet yla edelleen ole ylen suuret? —- Lummneollisesti, mutta rahare- form} Ja thikasti toteutettu kauppa- politiikka tekevat pitkasiksisen tuo- ton mahdilliseksi, Erdat osat maas- ta O¥At tavisaikaan Varustettavat ta- varbille keankin varalta, mjké aikai- sermin ol varsin vaikeata, Uhtuas- ta enim, 01 200 kilometri§: [4hinumal- le rautetidle,- Mutta esim, Uhtuan osuustoimitayhdistyksella on vain 2,000 kutaruplaz omia varoja, ja kuitenkn oli sillé viime keliriken aikana Kivtéssian tuvaroita siini maarin, “eth niiden sisdanbetoarve ‘oli kymmeten kertaa suurempi kuin yhdistrksen omat varat. Kun talon- pojat padserdt selville tilleisesta, tu- lee heisti kelpo osuustoimintaihmi- sli, eika tit ole pitka askel osuys- ta Karjala mn tallettanut $1 prosent- tia ja paipnkki lopun. - Niist% ra- hastoista m'Gnnetian rakennus- ja Valtiollinen ja paikalliset budwetit, valtiota, kihhkuntaa ja pitéjid kos- kevaxsi. NowWsttamalla tarkasti ya- Jausvastaista periantetta, olemma me pakotetut sorellutiamaan suumma’ ruokasakin nukaan. Milloin nagt- taytyy mahdittomaksi saade tulojs ja trenoja lpandin yhteen, on vdex- ton edustajensa kautta anottava neuvastokongessilta avustuste bud- fettinsa tasottamiseke, Jos siis jJoku kéyha loanta tarvitseo Varela kulttuaritarkotyksiin taitks _dohen-| Kin taloudelisen yrityksedn ja han- ke hyvaksytain pitijin neuvoston kokouksessa, an konnan edustajain ‘Iakunnan -budgettiin. Jos taiten ai- heutetaan vajais kihiakunnan budget- iin, on kiblakinnan edustajain viza- tostaan = YiejsKarjalan = nevvaste- ‘kongressissa kovtettava ajaa lipi toj- Telma on olthan sasmaan kaikki talonpojat vahomaan kotiseutonsa taloudellista elim2a. Sill hdnen , ett bod- jainaizeksi profetariaatiksi, . nyt, toiminnallisen laina- ja asiidstoliix-|Ja siti mielta, etta mithan erikoisia keeseen, Kajalassa on néiden Maan- talonpolkaisjarjestaja | Vilfelysluottpankin alaister rehgate. | Tati talonpoikaishuokan hiviamisté jen s84nnotjo vahvistetty ja on njj-|@nmmustan mm. den varalta clemassa 210,000 kulta_) kirjotuksissgan, samaessaan: “Kuot- ruplen osakkapitaali, mista miirgs-|salainen talonpoika kotielginten hankkimisavustusta, “Sa- Branting lausunt¢a on usein, joko moin tustam niilla suonkuivaustaltieten tai ja maanviljeyksen parantamista ine. | tetty, Budgetti.m meilli jaetty erikgeen | mutta maanviljelys ei ale vielii ke- vennot kehittymaan taien vwolmate- kia, joka miinikian on boomioon- Gtettava ja Se On: : osunstojminnal- linen meanviljelys. maifitulla maanvijelysmucdolla on ne edut mitg sauurviljelyksella on, nimitt. etta se mahdollisimman Jue Tessa maarin voi kayttaa hyvaksecn ener. o~ Motta millsinern on itze talou- dellinen asema tata nykyat — Viljelty alue on nyky3an tug. rempi koin ¥. 1917, kotieldinten 4. kumaira, hevosia [ukuunottamattae. niinikasn, Hevosten lukumédra li. hentelee kuitenkjn jo silloista. Mitg mazaviljelykseen tulee, ei viela olla ennen sotag Vallinneella tasollz, jos. kin on olemassa bhyvié toiveitea sen saavuttamisess) Ja maatalouden edel- leen kehittimiseksi slihen. Puutas- varatenilisnuden alaila sen sijaan ol- Jaan jaljessd sodan edellisajan tilas- ‘ta. siloimen vienti oli 120,000 staundarttia, nykyinen 50,000, Mut- ta parhaillaan on harkitnan alaiseng T-raaminen saha VYienan meren ran- nalie, mika tultanee kunnostamaan ja panemaan kayntiin ens! kevaani, samalia kun Laatokan pobjoisran. | naile rakennetaan 4-raaminen saha, Kun namd patnaan kiyntiin ja van- hat sahat kunnostetagn uudenaikaj- semmikst, ef enZd tarvitsee hivety vertailua sodan edellisajan sehatun- tannon suhteen. ¥Yhta Karjalan paselinkeinoista, kalastusta, on myis |ryhdyity nykyaikaistuttamaan ja or- faniso] siti kaksi ¢suusteimintayri- tysta, Mydntamalta Justto, seks yksityistile kelastajille etta kalastus. osuuskunnilje snadaan tass4 elinkei massa aikaan huomattava moysu. konsessioneja ends weeela Snaa Inydnne 7 tM Cats Tyimiehet j ja lalonpoj lal a yh Ruotsalaisensa evitichdessi Rei kone Re- volt‘issa kirjottan Yictor Herou tut- kielman ruotsalaisten talonpoikain ja tyolaisten yhteistyén tarpeelli- | maa. suudesta. Kirjotus on senraava: Jos me siis emme votkaa: Otsikossa calintuotu ajatus ei ole; mika an Mmaanviltelykeen pull, mikaan sellainen, joka dskettBin o-! kehittynyt muote, mika] aa ligi nakopiiriimme iUmestynyt. Se an ollut -pdydalld, niin sanoaksem- me, koko ajan, kun tyita bydviien- luokan vapautumiseksi on tehty, riutta s2@ on vain tullut site polt- tavammiaks) pawankyaymykacksi, mita enémmin tydvienluckan, var- Ssingisen tealliguustyovaen ja mui- den palkkatyoliisten asema on kar-|t4 ndin on ja vield lisaksi fon jistynyt, ja mitd enemmaén vn. s./ oonottaen kaikki ne eri kirityams keskiluckkakin alkaa munttua var-i dot, joiden alaisiks: joutuyat 5 kyisessa kapitaalistisessa ¥hteishs NAssR Seka tyalajset etts penal: lijat, on valttématénta tyétaicen ¥ talonpoikain yhteistyd. Hella melemmilla sama vastustaja: pitalismi, suurpiiemanomistajat ketjoineen, TSth wvihollista vastaz on tydlaisten ja talenpotkain 3 tava yhtetsvoimin, efkai niinkuin hin asti usein on aollut laita, repig Ja vastustaen toinen toisenss tyksti. — Miten ox fernuder leits a0 mite huomatzaya ork: f2 GO om minks EYotteis trons i711, ele. -Valiocheen a 7! . den vena Listen teh aT eka. Mutts TITER gn, latte je kon stasign: ten : =“ Aa5 ial | Vain VRE] SONSE8Sign| qq ae Lome nelet Vallisesca MErKity hap sss mus, -milli Karjcts rit suomalajsetle vhriay, Kimaan 129 ROT Mattomat 3 AONZa55/ Satehtgan ja sihbeeg: MS-azeqar Tustamista, mecsunhakguuta = jarven itapuolel}s ig vudenatiai sithalatteksen PEruslamists i Hrven Joo! *Funhalia, a anuemuketin PMOSTUtHGN, Bp] om 7 Pe + B , if f pF Gog mr Th Saran, Tea" iy ORLUY eracit VWWOrlt tain Et tuhkta, Rati: Ut Xoskevas Juz si konevotmaa, kun Fltiivastosy i 1] ole suurviljelyksan haitteja el tarvitse kayttad palkatena trait SR€sSa SUUrViijelys, vaika 9; Lust mMinnallinen maanvitjelys, niin & fenkin on metlia kivtettavissine ollget taloudelliset fa yhteiskurrd liset tilastat, ascittaneet, ett a tenkin huomattava joukka rae Jeujoite tulee jaamiin penvilje jéiksi. Ja juuri -tammin vtioksi, Talonpoikain ja tydldisten yhteis- tyoskentely on valttimitin kaikki- alla missi varsinainen palkhatyé- viesto ei yksin pysty suistamaan yldluokan .valtaa ja vapauttamaan iiseansh. - Aikaisempina ajkoina, kun teh- dasteollisuug ei viel@ ollut kehitty- on talonpoikaisviestiin Juku Ruomattavasti suurempi ja joutut timd Jnekka siiloin kaymiian tais- telus herrainvaltaa vastagn, ja et- ti ngith taisteluja oli uselta, 31:f8 antza me#ille historia nyvin ‘todis- tuksen. Se mielenkinto, jonka kysymys talonpoikain ja tydlgisten yhteis- tydsta on osakseen saanut, on vaih- dellut eri aikoina ja efi plirelssa, aina sen thukaan miten “kehitys on ‘kulkenut eteenpain. On herinnyt ajatus, etta suuttuotento meanvil- jelyksen alallakin saisi niin pal- jon jalansijaa, ett#. kaikki pikku- yrittajat kokonaan hévidisivit, Ja niin joutuisivat namakin pienyrit- tajat palkkatyéliiisiksi Ja siten suo- rastaan yhteistyéhin | suurempien keskuksien teollisuvse ja muun palkkatyiviestin kanssa, Kun ar veltiin kehityksen kulkevan tihan suuntaan, niin oltiin, ersilld tahoil- Venajan vallankumous on olf omiansa nadiden kahden omistam toman jluckan yhteenkguloviier ajatusta edistamian. Venajinr 1 Jankumeous, jos mikaén, of talog peikaiskumous. Tati suurta lankumousta ol] jo edeltinyt con 2,000 talonpoikaiskapinaa, jot kvitenkean ef Tuuta merkitavag pad tulosta voida meinita, vi Hidaorjuuden muodellinen lopet minen vuonna LEGIT, Tadelind masorjuudesta vapautuminen ja ¥ naldista talonpoikaa. txydytdy: maaghjelman hyvaksrminen wal tuivat vasta vuoden 1917 valankg mouksen jaltkeen. Se, etta tim vallankurece: of nigtui,. johtui siti etta siti johY vat teollisuustyoldiset, jotha of vat tettuneet kuciin fa jarzeatyh Seer. Historia oseittaa, etta ‘ihn aq an ralonpoitkaisluokka asoiltenus levansa kelpaamaton, vallassaule* na luokkana hallitsemaan -vattak tad, Syyn tahan. me etka ofa voilmme vierittaa ntiden olosuhte den, joissa talonpolkaisvaest? ele niskaille. Maataviljelevina be B hestakin joutuvat asumanh haja laah, kylissdain ja konnuillaas, ka kana heliitusvallan kezkuksista, E Liintyrneena turpezest! | He eivaét yous ratkaisevalia - in Ji muodostaa jarjestea, joka =! taisi pystyrat yaimat sulle nett le, miss tama eso ttatttulsl ae liseksi. Tantan vuok3! oni i langmista fille allut mahdotie “e vaikka pienempilukuisenabin. ta talonpoikaisvaestOm ae ; tajat ovat Se ajallaar sjjaan talonpeye! gta vain Tyomiesten J3 talonpY veainat jaistyalla = pyvitean aliases tyotiiekeve fuokEa al eit riistojarjestelmast=. a eoasts eniuokka sai ¥vapautue isd luokkayhteiskunnat sleet cautts. . Tyolaisten ja tai sale yhteistyd-ajateksen +ateu kaytinadssa on tarked eePF tiellz, Joka paattsy prolate talonpoikain hallituks©&"- on tydskenneltava ae van Tan tgteuttamisen Lane - "A listisen jarjestelma pul eet kennellen meidan 07 niin, #tta joukkomme ; tyvat ja saarome ajatoksiten® ta, etta yha Ae ‘p) tary. m. Branting eraissa on tugmittu kuglemaan, joten ainga tehtiva on, yittag sasda tama kuvolinkamppai- lu mandollisimman Yeviks.” Tata tietimdatti, vaarin sell- Myonnettava on, etta tulle paatelmalla teoreettisesti katsaen on toteutumisen mshdollisuudet, konaan-: hittynyt suurtuoctannckeil. Painvas toin voidaan havaita, eita pienvilje- lys on vaurastunot je kehitynyt, suurtiloihin verraten, paljon var- memmalle pobjalle, kuin aikaisem- min. | On knitenkin asiantiloja, jotka ossittavat, etti kehitys ei tass% ky- aymyksessa ole viel& dimelsta Ail- nsasisa sanonut, Huomiconcttamatta ei sovi j5t- tag sits, eta yhi enemman of Fru- vettn kennattamaan tyonsaastanis- periaatetta, jolloin koneilla korva- taan se tyS mihin aikaisemmin on ihmistrovoimark tervittu. J4 juu- ri tama seikka pobuu suurmaanvil- jelyksen puotesta, Suurmaanvils lysti vastaamaan on kuitenkin re; = Meld Talla viimek=i- 659.95 g60.00 kilta 3 rem sangre $3.00. Tor trv kele Bread’ Lut ' Tted ————_—_ maavat | tiwal ft Ennen Huo Le ale kysay! (den cyl joiia as SUKSLE LS tukset Ki eiki T1185 dan lient kan kasi ka luemin lama jo . kynailijat pa yleise maatavil mitysta | Rugtsi paaasialll nuatalow katy nliise Tailla on taariget 4 WiMmMbKETH vimimaltla aval pie kaythival hea ja n harrasiuk Tyhma i Mittin San ona nakin 5 tyonsd ¢ Naiden T on tyola Acemia. Sonaisten ryhmal ls tapaukee: Tastukset Ruotse: oo O00 deltaan yhteens jeonas fh ta. Kak éouurin it non Su omin ket jella. = =¥ taarin 5% of.400 je taariluku taarle pe Niinell nen rvho _ hallussaai Puclet k Pienten 3 omistajiet Bros. ol ta. | Talonp - Stifa dit Ju sotaa Fhteinen litarismi lonpoikaa kuoks: m Ingan na) rat. Kur ténkin pr ti ne E: - kanitalist' val vallar Din pitai Titigvang Taisteh rhteinen EGrsa sat! juuri sy kesta tok abd ellis sitavastoi Mahdolhigs Teolligua: TESA Mi jz, Vil Tlistj4-t lonpojan Koko t tohatin 1 leista, Inv . Oalla «on Meilis kun lahd AI Tha an .