a ! ue =a Pred Snes Sea tine eee bats fau os iste eer F or) “hats coe ice LL afr pyyhki lattian, piiloitti pullon kir- jee joituspéydin taakse ja livahti huo- ree o neesta, jomne jat tarpatin tuoksu. Sa Toisessa hucneessa ei mydskidn ollut mE: mitain moerkillistad: yksinkertainen ao yuode, pesukaappi, matkalaukku ja ee tyhid péyta seki pari tuolia, Hin ne avasi kolmannen oven ja tuli keit- Ba: ; tidGn. Lattialla of} vanipontiaya y.m.— vee maalarivehkeita, sylykselHnen hatko- ae ja, Ampri ja muuta sellaista, mutta ae ei mitéin, joka olist jollakin tavoin ya : auttanut salapoliisia Johan Kellerin : 2 I jaliille. ° Bast Keittidssa ollessaan kuuli han ul- 5 ko-aven avainta kierrettivin lukossa. oe Johan Keller oh sus tulossa. Sala- ee mannopeasti tvons1 Tom Ballam tar- eo pitissd kastetun nendliinansa hellan- Bee aukosta sisdin ja pujabti kivtavaidn. i oe Liian myGbaiin, sil askeleet kuu- HS luivat io ensimiisess’ huoneessa; Ha- Sie nella ei ailut aikaa pteta wlakolle, uy Me vaan hanen tiytvi palnautua pimeille es portaille, aiden sithen puoleksi seisa- tee maan, puoleksl makaamaan, hengi- ae S tystéin piditellen, joka hermo jinni-— cam tykseila. | tet: Ovi aukeni ja kaksi henkiioa kulki ss ae hanen ohitseen, hinta melkein sipais- mee ten, mutta nitzin huomaamatta. aa makuuhtoneen ovi vedettlia kiinni ja Be suurin vaara oli veiiettu. - os Tom Bellam yritti astua rapuille, oe mutta ue narahtivat heti ja hinen ae taytyi luopua yvrityksesta, maata hil- Bee jaa ja Kkuunnella, ja hetKisen eparai- ae : tydan han katsvikin 1iman parhaim- ae maksi yaihtoehdoksi, Pieris Han siis kuunteli, mutta ei kuullut oe mitaan —~ aluksi, Tulijat istiyutuivat ae poydan S4reen, kuulvi, miten syytet- a tiin savuke, sitten pienta kolinaa ja a vibdoin oli kaikki hiljaista. a Tom Bellam odotti. Bho ‘Han oli jo toista kuukautta koetta- a nut ratkaista arvoitusta, joka littyi oe Mr. Kelleriin. Han oli epiillyt sak- oie salaista jo ensi betkesta alkaen. Sii- eer ni ei nyt itseasiassa ollut mititin ih. i ie hk ato: -_—71 x ao el, ave : o# a . Sri fi "IRPEA tarpitinhaju tunkeutui salapoliisi Tom Bellamin sierai- taiin, lapitunkeva huumaava haju. -Salapoliisi pysahtyi ja haisteli paase- matta selville, mita tuo dkillinen haju merkitsi. : : Hiin oli tunkeutunut Johan Kel- lerin asuntoon. Hanen olf saatava ratkaistuksi arvoitus, miki lhittyi Johan Kelleritin. Han oli pdattanyt een, ja silloin el epdonnistuminen saa- nut tulla kysymykseen. : Mr. Keller asui ramsistyneessa ta- lossa, jonka teinen puoli oli asuma- tonta tyhjia varastoa. Tom Ballam oli hiipinyt takapihalle, kiivennyt katolle, tunkeutunut avaamastaan luukusta ullakolle, sielta ullakkoka- matiin, ja laskeutunut sitten-alas. Kaytavassa oh pilkkopimea ja sa- lapohist hapuili semid. Hain of puo- leksi avannnut oven, kun tuo tarpa- tinkatku tunki hanen nendansd, Ei ollut kuiteénkaan aikaa epardidd, han raotti viela ovea ja astu! huoneeseen. Tarpatinhaju ch tukahduttava. Han painoi salalyhtya ja tarkasteli sen valossa huonetta, joka muistutti kont- toria. Seinat oli askeitain paperoi- tu kirjavanvarisell4 omituisilla’ pape- - reilla, lattia oli vasta maalattu, nur- kassa oli Kirtoituspdyta ja halki huo- neen kulki tiskihylly. Mutta e1 huo- neessa ollutkaan, ja salapoliisi oli juu- ti ailkeissa sammuttaa salalyhtynsa, kun akkia huomasi, etta oven edessd lattialla oli kaatunut pulio. Pullossa olf ollut tarpattia. Tom Bellam oli kaatanut pullon avates- saan oven. | Hetkeakan siekailematta tempatsi salapoliisi taskustaan neniliinan ja " yea, wad ee ea ™ eo" ; _? - a ie eo tl Pat J .t ey . rk ec “ oe aH at a a oye . ie Se ea Pe ape CI ag lee, Ca E47, ~ , POs ae ae ee oo oot eer nd al cane cP i FL a ihc 's ee ae Sq & Mout LAUANTAINA, HEINAK. 17 PAIVANA oO meellista sila Tom Bellam ol Syn- nynndisesti epaluuicinen, niinkuip ‘toiset ovat synnynndisesti esimerkik- si musikaalisia: Tom Bellam epaili kaikkea ja kaikkia, kadulla kavelles- _sdin han epaili rkoksentekijakst jo- kaista - vastaantulijaa, maitokus& saattoi oila varastetun tavaran kul- jettaja, kadunlakaisijatar valepuket- nen murtovaras, salkkukainaloinen berra gaattol suunnitella valtiopetosta ja tollistelevd tyhjantotmittaja vol odotella rikostoverinsa merkkia. Epa- -luulo oli Tom Bellamilla jo veressa, ja Johan Keller, se taytyy tunausiaa, oli tehnyt kaikkensa tuon epdluulon ruokkimiseksi ja vaalimiseksi. _ Johan Kellerid e: epaillyt ainoas- taan Tom Bellam, vaan koke kau- punki, vallattomista koulupojista at- na vakaviin harmaahapsisiin virka- miehiin. Hin oli koko kaypungin mielenkiintoisin elava arvoitus, hi- nesta ja hanen toimist2an oli Hikkeel- la tuhansia otaksumia mielenvikai- suudesta alkaen aina suurpoltittisiin juonitteluihin saakka. | - Tom Bellamilla oli mwuistissaan tuitenkin Mr. Kellerin ja kuljetti kuudennen piirin vartiokonttorin, pi- datetyn jatkuvista, yksildlliseen va- pauteen ~ veteavista ! huolimatta. Mutta’ aamulla olf) Mr. Keller selvinnyt taistdkin kaikella’ kunnialla. a oo Mr. Johan Keller oli koko kaupun- gin tunnussana, mutta Tom Bellam — odotti Kirsivallisesti saadakseen kau- - pungin sankarin kiinni jostakin. Silla han oli varma siita, etteivat Johan Keller ja rikoslaki aina olleet yhta miei. - | Eraand aamuna lukivat kansalar- set “Heraldista” etta Mr. Keller of tehnyt 10,000 dollarin lahjoituksen yliopistolle, ehdoHa, ettd se ottaisi opetuskielekseen esperanton. Johan Keller oli sankari, mutta valtuusto asiaa harkittuaan paatti kohteliaasti kieltiytya Jahioituksesta. Joka ta-. pauksessa Mr. Kellerin lahjoituksesta. ja yrityksesté riitth puheenaihetta sanomalehdissi parin viikon ajaksi. Koko kaupungissa ei ollut ihmista, joka ei olisi tuntenut Johan Kelleria ja hanen mielipiteitaan yksilollisesta ‘Air. Jonan KELL N arvoitus vatkki Johan Kellerin teot hanen c1ssa, | York Heraidissa” pieni, mutta osu- vasti sijoitettu ilmoitus: Saavun ta- niin kaupunkiin klo £9.40, Johan Keller. Ei mitaan muuta. Seuraava paiva oll sunnuntai, kaunis ja kirkas ja limmin kevattal- yvinen paiva. Mr. Keller ol pukeutu- nut sakettiin ja silinteriin tatuttaen hansikoidulla kadelld4an mnuworanpa- lasesta vanhaa ikaloppua, pessimis- tisen nikoista lehmankappyraa, Y¥le)- sé katukaytavilla pysihtyi katsomaan hanté, katulukenne whkasi sekaantua, passissa olevan polisikonstaapelin ke- hottukseen korjata luunsa, vwastasi hain savyisisti, mutta kovast!, ett on kuitenkin ja kaikitenkin hanella oi- keus virkistytt#a vanhaa lehmapar- kaa fa antaa sen mauttia kevdisesta luonnosta, kun tama kaikki tapahtuu lain ja polisijarjestyksen puitteissa. Ja Johan Keller cli koroittanut aan- lain ja sanonut, ettd hin on aing kuuvlunut eldinten = ystiviin sen- kin ukalls, ett& viranomaisten pii- reissi om Henkiloita. jatka civat ym- macra a@atetta, ‘leisd oll varsin in- nokkaasti ja iloisesti ryhtynyt kan- nattamaan Alr. Rellerii, Senragyvan paivan sanomelehdessi eli ollut ku- vitetit. kertomus ja tutkielma leh- han yksilollisista otheuksista nauttia Revaasta, ja fohan Kellerista ali tul- hut yhdelli iskulla kunluisuus. “An- takaa lehmien y.m. eliinten nauttia kevaasta ', off kuulunut Mr. Kelle- rin ilmeitus samassa numerossa. Ensin Tom Bellam oli luullut, etta mies oli hullu, mutta hanen tiytyi luopua lista kuvitelmasta m.m. sen- kia takia, ettei pahkahullz — ja sel- Jainenhan Johan Keller olisi ollut, jos han yleensd hullu olisi ollut, — mitenkadn olisi saattanut selviytya jarjestamastain — silmultaaningyték- sesta Kaupungin shakkiklubissa vi. dentoista hyvan pelaajan Volttajana, Ja sitten eriana kertana oli Myr. Keller jostain§ kAsittimattomasta syysta keskella. yoti klo 23.25 rybty- nyt nkkomaan eristd porttia. Vartio- vuorolla ollut. jairjestyspoliisi piditti Me ag Tee een yapaudesta ja muusta. | , Mutta Tom Bellam epaili fa epaili oikeutetusti, Miksi Mr. Keller oli tuen kaiken tehnyt? Milla han eli? Mita han aikoi? Nama olivat kaikki kysymyksia, jothin taytyl saada tyy- dyttava vastaus hinnalla milla by- -yansa, elkd Tom Bellam ollut mies, joka olisi kerran alkamansa tyon kes- ken jattanyt. Han tresi Mr, Kelle- Trista kaiken, hanen asuntonsa tassa - puoleksi ransistyneessa talossa, jossa han puuhaili ties mita lie puuhaillut- kin, ties! Johan Kellerin vaatevaras- ton, hdnen sayukelajinsa ja ruoka-. aittansa seka parturinsa, mutta ¢i tiennyt, mita Mr. Keller oikein aikoi ja milla han eli, Sita salapoliisi oli kintenkin varma, etter hanen elaman- tapanea ollut lailtista. | <= Koska Johan Keller ei ollut hullu, taytyi hinen eslintymisessaan olla jokin Jarjellinen tarkoitus. .Han aa- vistell, ettd tuon hulluttelun takana — oli mustaa ja synkkaa. Lihakset puutuivat, mutta salapo- Hiisi odotti eka turhaan, silia hin kuu- li keskustelun, joka hdnen mieles- tain kaamealla tavalla loi valoa ar- voiltukseen, jonka nimi oli Johan Kel- ler. | “Ruule,’ Kkuuhi han Kellerin sa- hovan toveriileen, ‘‘on parasta tana yoni tyhjentai se huvila. Se hupakka | nes Kent on matkustanut pois, jo- fen on mukavinta, ett& kaikki on valmiina, kun han tulee,” “Samapa tuo”, vastasi toinen. Tom Bellam ei tuntenut tita, mutta otak- sul, elf se oli sama pieni mies,. joka aamulla oli istunut.Kellerin kanssa- kahvilassa, jolloin salapotiisi oli kiul-~ lut heidan sopivan tasti kohtauk- festa. : “Luuien, etta yritimme kello kaksi- lorsta, silloin varmaan Bellamkin jo nukkuu. . Han off ollutkin kintereilla- ni koke ajan, mutta tuskin han tata ~ temppua tulee seuraamaan.” . . Salapoliisi mauroi synkdsti Ja hae nell olisi ollut-hyva habr lmoittaa, . ettel bin nukkumista ajattelekaan, vaan kyild tulee kutsumattomaksi to- distajaksi. Vai niin,- huvilavarkaita sls, Ja Miss Kentin huvila, saman ty- ton, jonka Eerrottiin . alevan rakas- 1 "or a a! 1 A . : ‘ : aves "pao ‘1 1 an . we Tyas oa ‘ ee wh *| hrs a trP: a ee a Le ea i a at ny 2 gn es Fe c | en r a er. tt vastalauseista ; | Viimeinkin oll Johan Keller patiasta. _ hanet kiinni itse tenssa. Runhan vais | kahvilla ensin,” sanoi Keller ja kuulyj ‘kerraksi!” “tanut sahkon. Seurast muutamia ts. 7 _tu. Han kiipesi huvilaan nettava maariys Jehan K . julkaistava