“a he’ ee va . Mea rr. wort beads 1 rari i= =)! ete 7 Ll te ee base A i r: “uo . ' . ur. cil aa erat sh qa a SLT pe pe . a aol inh Pe F : | Fee ee es ne ee ee Peed 3 7 E ph 7 : . = 7 3 cea RUE pe ee Typ er dips aes Petes eR i; a a = a vd He ha Le. ne Cs is at wa geen oh 7, et "T'4 - , 1 . a | a Fe ." 1 i “4 o ote | ms Perr Tt a LAU ANTAIN A. TAMAIYRCEUN = St 16 PAIV ANA “AIDE JA KULTTU URIE= Mier, J. VV. Snellman arvosteli Suomen ensimmaistd ta ihtea Sita potvesta, joka make pa Reali | 7 fximy Stromer-achtéen ndvitamalld hanen loistakeutenaan, on harva e¢- nic classa. Niinpd on mahdotonia Be- yeveddn yvrithdd arvioida. kdnen. tai- dettaan, vatkea vksin arvostella hér- ii kGuen oman aikansa arvastelujen no-adla; selld tuidearvostelt: off stihen ubjan ninkka ja vimelkeinen, Ar- wos faajenipe arvostelu. Eminvy Siré- urv-dehtesta I870-levnila, joka an- fac, poskaan ef ivAjentdvad, atin bictenkin varsin monivivahteisen &t- -a: Adnen tarttelijatempperamentis- fac ja mierkityksestdin Snomedlte, an Swonpen -sunrimtehen, fre ap Snellnanin jil&atsenia " for- zortbladetissa’ v. 1877, Etta tatd ar- uo feiua, joskdan, sebddn ef ole ver- sensen mushikkimiechen kirjoitta- Mc, On dkojen kuiuessa pidetty pa- rc. and, todistaa jo sekin seikka, etid sid “alati tapaa ottcita sanamaiech- qi:tossd, millon jonakin merkkipdi- situd on ollut svytd palata Suomalat- 2 op pera loistokauteen. Pasta ir_ostelusta voi nyévinen nuorem pi- cir polut, folle soitto ja laulu an ra- eocta, uGhdd, ku&a fan ofkeastaan He, tno, sotle niin monet: nyhvisista seamen fawajista ja laulajatiarisia Wl Of: suuressa hit ollisuudenvelassa cd, mua #e ovat. : békohdittaan arvesi cin buuluu: “Rouve Emmy Achté. Tanai ‘suomalaisen taiteen his- Mss wnovttumationian miner si- it. saattais: Airjoittaa alsakkeen: Oopperd. Siig torern Herdiidd mtielthuvan .testakin, _ a= ‘ts Mhofoinen a UES CIRIRE ilfe emnie unoAda, cfld manet voi- o£ opat myétdvaikultanect SuOMmd- uten Havelamion Synévynt fa miauin- > Hav Famodiistssd atkakirjoissa lois- 2.danN vreaH, Easthortin, avuarn vifdmdn cusinidinen eckhto, ferras . taifava johtaja, jota haikissa mais- / am metkein vaikeampi tavata Ruin ‘qd fatteidijoifa, Toatseksi tnnok- “lta ja alithta suosijetta — ydlttda- vittémyys etenkin senmoiselle ndyi- ‘iwdile, jota vattia ei kannata. Ja 2. TUNGHNERSL HE monel iyvdt tattcel- tit Ayew, jotka rauve AcAétén aket- quat ftelmeet mahdotliseksi esittda “fan pepperoita, parkaita, mitd ei- ‘ume farjaaa. Varsintaan enmne iota sila erinomaista ottnea, etta 7. Jmalainen oappera on voinut aset- vlc mei BastelieriIn rowva Achténx “Malle, Syystd on pidettdvd sangen oivarmana, niullain ndvildmdmonie °* fai anko se keskaan veiva ndyt- ‘l. wellaista taiteilija paria. iutia korkeanmpi vakava oop pe- ‘ow mefddn oleissammte laulundyt- “non pokja ja perustus. Ja jokai- “2 stmmotsella nayttamolla tayvivy ‘..t primadonna, joka kykenee ferdt- ‘divddn wWeison tdvden miclenkiinnon. “2G Hervat ovat ne oopperat, joisse 4 sopraana ci ale sdvelteoksen kes- e:cisteeni Ja jollei rouva Achtéta 3 ollnt, altsi jokainen hoe esittdd (4d Gopperoita jadnyt vain kokeek- . jofa vesiom nyt thastunect Ruult- vhad uudestaan ovat palanneet ': fd kerran kunlemaan monia kerlaa » dtaja sévelid. Tata ci ole niin ftthana Vii- . “aMEiM peuiin, -Pelsinkildinen,. ymarreiidva, cltet musti#illa seka mutta lautuesiila ote ollut suurta o- Sdansa tdssd vetovoimassa, Mutts vksin He efvdl voi wlapildd mielcn- éiintoa, jollei naisellinen pddesa ole tyydyita: Sasti edustetiu, cay — — Lyonte antoi rawva Achiél- fe susret lehjat. Jato pitrieiset kasvat, Rauniin katseen, “Ponican, notkean rartaton, Mutta ndmét ulkongiset fadtjat paasevat oaikewksiinsa vaste, kun hdnen lahjaka: henkensé niitd e- féveitida. Héneila on silloin hetkia. jolloin kdncn alentonsa on Aurmaa- van ihana. Silloin suuren Glva, hai- fiattuniisen annem: loistag uikabua- ren (api, alttiisti kuvastaen sitd. Se joka esim. on néhnvi hanet stind “iugenottien” kehtauksessa, jossa Hin polvillaen vastaanottaa Marcelin ‘Stincuksen, ef Roskaan unohda lata thenteellisen Rawnista kuvaa, Tovan fanaa saattad kanen estintymisestdan tr! ostssa &utlla saneftavan: “N din aunts khan ei Roskaan ennen ole al- fut.” Se todantaa vein, cttd kinessii whkonainen Rauneus tulee sisdltg pain, mika taas esalfaan todistaa #anen suurta henkistd? lahjakketsuuttaan. Puiuessanume nyt Rerran tastd@ asoit- takdamme theilunime vitpittamyys olemalla — ‘suarat. Laulajettaren ‘Rasvojencteet ovat tavationtan vaih- televat, Sattuu joskus, ettd hin kivt- fda tétd navitettjdtidrclle arvokasta fvounontadjaa titallisesti. Al yeskin dnekerssaadn vot, adn jostus mennd sHfonden rajojen vil, Nydévadn teat- tertarvasteiuima on ruvettu kdyttd- maan sauda “plastikka’, Se &unuluze jottakin, Ehkdpad 1dld vaatinuksella on jorkus fapettu jo&u nousevd &vRv, joka on farvinnnt vapaata litkuntia- makdolissuutia votdakseen siten saa- wwtltaa toiteellisen ifmenemismruadon. Me &avehdamme Ravitimdstd tata fkaGvdd sanaa ja uskaflanne wiltata Se vol epailemdtta pa- raiten opetiaa rouvg Achtéte, Silla Adu on niitad faitcilijalnantcita, jotka tise luapeft sddauot ja jailta arvastels opp kaiken sen, mid se wumartdd farfeesia. “Ronva Achieuw faufyusia ct meiddy tarvilse sattoag mifadn, hanen Roulus- faan enmie ky kere sanomaan murlagy. Keskinkertawelle kyuylie Route mer- bttsee Ratkkea. Nerollekin an f#et- lunputte pitkku — mutta auritgei- pilkeu. Haneild ef ofc viela oltut ti- fagisuutia Roettaa d@nens@ vahvunt- ia. Ettd se kelpast Aallttsee tdkatat- sen orkesterin ja &uorol, ci mrerkitse wiela paljoa, Hanen laulunsa kaunent- ta ja Adnen ddnensd tlmehikdstd su- loutta tedactaa se thastus, jota tdmed fouls fakkagrtatta on Rerdiianvt, Muita tdssazin subteessa on Aorker hoe vield koettamatta sellatsen yier- son Ruuticn, joka on kemmoitetium pi suurta omustkhia Ruin Ves? aviinarsuim; on huiteubin talld tauludla, jonka pitarsi foata sille mtenestvstd katk&taie, sé arvinainen oninaisuus, effa se on tos: draamatlinen, 5. o. clta te Ryke- nee vatknitavalla davaila dimaisemaan Punutcniaagn siedun vaihtelevia innnedmia, Pasi | noidaan vditelld loppumaltomtin, on- ho tunnelma kussakin osassa ja joka hetkend oifea. Mutta erehdys ct vor alle hovin suuri salloin, un seka neyitefeminen etta laulu on niin vai- &uttavad; mestarervaila earvosteiuiia ct favalisesti ale sen parentpaa moitteen perustusta kuin sc, chad ar- vestelijaa aikaisemmin on iwebdtty- nyt jfonk&un ftoisen faifelijan toisen- fainen tulkinta. Mfutta sellainen ar- vosiela cf merkifse suuria, kun on Aysvenvksessd draantallinen, itsendt- sesdi luoua kykhy. Me uskallamme tds- sifin sufieassa olla suora?, Ranva Achié et sdast@ ehka atna kylliksi il- marsinioimad, josta semraa, ettd te- fo sitfotn kun sen pitdrsi offa saurin, keikkonee, Ja sellaisissa kohdissa kin naytellessddn tudlaa yitd paljon yoi- maa kuin laufaessaankin, Me us- Roatamme esimerkkind mainita stti- ren ductou “Hugenottien” neljaénnes- sé naytoksessd, jonka lamiiia Vaten- fines on mahdoton kohota endd sui- remparn epatorveon, Afeistd reuva 1 * - + + Achten draamatlinen Ayvky on kanen suurin Aunmausa, min ctid tekist thicie valifiag, etid tdmd Aarurnainen Siure AVEY on mennvi Aukkaan suo- malatselta pukenavitdimold — jollei se stint fapaursessa oltst Radoteity Adnen fanlustadn, - “Nainkuin jo wempand maauttim, off swantiaiaisen gopperan suntv west nitid seikRkaja, jotka wvaikuttivet mddrddvdsti rauve Achtéen traay. Niinkuin tieddmme, niki -Viipuri Enointanbin ensimdiset askelect, Stel~ td kunditin ensi &erran mainittavan fanny Stromeria win. Malemmat : ——_———_—_— —— ee Ae ovat &dsikddessd kasvancet sitken - Rorkeutcen, josta padkaupunki dsket- fdie an saanut tedisteen. Ef Aukaan fata &teltedkddn, ctta jokatnen west ashe! ow merkinnwt dum paisellekin c- disfvstd. Kuitendin me lusdemme, ter rouva Achté “Taikafualussa”™ vate vdhan kuin “Hugcnoteissakean” ale volunt saada tnohiumaan neiti Stromeriag “Trubadurissa” ja ennen rathkea “Luciassa”, Sdld neron liekR: ei kosva;.ja se se svbuttdd. Meiddn éF tarvitse todistaa tissd, miter tdr- kedd teatierilic on primadonna ja foniwndyvitdmalle varsin&in sopraano, joka &ykenece kurmaamaan yleisda. Snomatanen oappera vat sits olla on- netiinen piitd, ettd silld nrausa atku--.- aikema ‘un ‘allut fama etu, Afutta ronva Achté voi nvéeéshin olla onnel- finen siitd, cttd copperaila on ollut johtaja, jake ci ole sdistdnvt voimi- aan kariutiaakséen ja zohottaaksecn idmdn ndytiamoén voimtia. Silfd tama tuei, joka vid on Rasvanut, on tel- nyt mahdolliseksi Aanen suuren, ita- nan AYVAyHSa Rkehitivewisen sen ri naiig, Bakdpd kdn vicraalia nayltia- wmalla alts: votnud edistva vieldkin c- nemoaidn, amnakin Aduedd oftss stettz voinul offa suurempia ulRonatsia etu- ja. Ettdg kdn sited Auolimatia on nskot- fisesii anianué Aatvan suomumen &ieten soida Auutiican, voi tuntua vuhrank- selia, Afutta tdalid han sittcnkin on kekitivast Ast mika #dn on,-suo- mafaisten rakkauden viipdrdimand, vaisinintepa Eanod, Xasvatiartana stt- ten. Eikd se ale. vdhdarvoista. Vte- radssa magssa Adin ofisi chkd enem- min foistannut, matte mitekieiit nit mone! muuthin, fomtennt, Aadouant ja — unohtunut, Taéilla Adnen urnis- fonsa on wunoktumattomast! salyve Suomen taiteen #istoriassa.”’ — mm — oo ce ER eRe _—eoo . 7 7 —— Kiestinkildiset kolhoositaiteil¥at ja ja vanhanaikaiset karjalaiset “haat” Syksylla v. 1936 Petroskoissa ol- leiden taide-olympiaadien vhteydes3a olf minulle mieluisa yllatys saada tu- tustua kolhoositaitetlijoihin., Nama taitelijat alivat uuden Kar- jalan lucjia — peltojen ja valistus- _ tyén iskureita — naisia, lukuunolta- matta kolmea miespualista jasenta- Tutustumisent tapahtu: Keskus- kulttuuritalon pihalla —— tai oikeam- min autossa, matkalla “Htihsuon” neuvostotilalle. Karjalaiset naisio- verit osasivat reippaalla ja iloiselia esiintymisella4an vetaa mukaansa tal- laisen “hiljaisenkin” pojan. Laulujen ja leskkipuheiden vuoro- tellessa saavuttiin perille ttman kom- melluksia. Neuvostotilan reippaat emdinnit tarjoilivat ruckalassa vat- san taytetta ja sitten painutttin klu- bille. Silmailtydin kiireesti Hlijlisuon komeaa klubia, rybtyivadt esiintyjat valmistautumaan esitysta varten. Raikki kdvi hyvin —- sulhanen fa ‘morsian valmiina — puhemiehella “tukka ja parta’” — mutta nyt huo- mattiimkin, etta puhemiehelta puut- tui oikeat miesten —- housut. Tilan- ne oli koomillinen: “nipiikielinen” puhemies, kuten kiestinkilainen sa- noo, pitkin parran kanssa hameet paalla .. . No, el tilannetta, mista et selvit- taisi ja seivittiin Mastakin eradn to- verin suosidilisella avulla ja niin na- ki ramppivalon nama vanhan ajan karjalaiset “haat’., Nahtiin, ettd meidan kolhousinai- semme pystyvit ef ainoastaan taidet- ta katsomaan, vaan mys Sith esitta-- mdin. Esitvksesta ei ole mitaan kir- joitettua tekstii vaan se on lJuoty esitettacssa. Fi niissa “haissa’ ollut paljon sul- hazella ja morsiamelia paattelemista ja tekemista. Sulhanen istuu kuin puupolkky, morsiamen puolesta taas vanhemmat, ith ja 4itl padttavat, Puhemies — kas se oli keskeisin henkila vanhan ajan hiaissa. Naimt- Sli menossa taas omaisuus: karja sekii talo, naytteli padosaa. Stina ne tekijat, jotka miarisival morsia- men ‘“onnen’, Entiseen aikaan oli morsian puhe- mie¢hen ostettava, jokaisessa kaai- teessd piti olla rahaa. Itkuvirret ja manaukset samoin ol: sucritettava kaikissa toimissa, Ei ntissk hdisza morsian tunienut iloa, oli ttkettava vahdan paasta. Esitys sujui hyvin, pitden yletzon mielenkiinnen vyireilla koko ajan. Nama peltojen udarnikkanalset pys- tyivat esittamaan taidetta, pystyivat ndyttamado, minkdlaisen sorron alat- sena on natnen vanhaan aikaan ollut Ja mista sen on revolutsia vapautta- nut. ¥ieiso oli iltaansa tyytyvainen. Parhaana osoituksena silia, miter maalaisnaisen elama on Karjalassa MUULLENUE, Glivat esiHMtyjat itse.