ka: tar- n Kalk- Hhi- f, mul- fa ajaa iKerran paljon in, etta lastata sa, toi 1onom- la aina dhkest. har’s- AG. rn shiayat Luypkseu spetti- lim. Ui t- eshey- sSsode i 1 ral- aAValtt- ristien attee-- sohbet ystolt, whi oler 24 emda qitetut f kul- kuin ‘AIT eyksia © Sut 1. Sie sOTptil lo =a a Fin i 7 ot el 1 fer ot. il ter eee rar a rd “" OF . or ari om if feb an ET aia | ae Suomen tapolit iKka j ja J. W. Snellman LA URI SNELLMAN kirjoittaa Suo- men Vapaa Sana-lehdessa seuraavaa: i. . Selasyyitsotteudenhuynti sar mdd- raiyitd tatolia osakseen pation oma- faatuista ennakkoluutod, jollowt rin totfiin §=iydden oon ftodistetiu,. et- te nenhyvin “¢muadostetiu tuamiois- tun kuin itse olkeudenkayntikaan ei vat. alist Sopusoinnussa “isilid peri- éyn” oikeudenkéyntijarjestyhsen kanssa. Tassd, samaten kuin niitien miesten Rohtalossa, jotka sotasyylli- syysoikendessa ‘Sudevat futhitfavik- Si ja tuomtttavizst, on pyritiy adke- _. dan jopa jotakin traagillista. Taéidin on kuitenkin ‘unohdetti, ett fuurt se poluttinen suunia, jon- ra edustapsta ertat ndkyvimendi nyt sagietaan teoistean vasiqamaan, ot i, Vieryt moaamme sellatscenkin wuntpi- kujaan, ettd hallitusmuotomme bir- jatsen noudatiaminen sotasyylir- sv¥soikeutia ascietiaessa chken Li oie voinut aiven tdsmadlliseti lapah-. tua, Tahdnkin scitkkaan on sits syy -—— vilditsesti, muita tarmasi?i — et- sHidvad fuuri sta politsikasta, jote syyfetst ovat edustonect. Stina, 2f- fad joku iain kirjain chen ci — ntaan oflessa . kansainvalisin soptmauksin velvottettuna —- voi aivan tdsméilleen toteutud, ef sinansa ole mitaan “traa- gillista’”: vaen.sensijaan saaitaa traa- piHlista ofa se, elta ulkopoltnkbam- ne viinie tuosing aon offut tasoltaan -seligisia, ettd meidin nyt on pakke ofkensistiimessa tuomita sen cdus- fajat rikollisiksi, . Téalidinhkdn me samalia tuomitsem- me koko. sotta edeltineen ulkopolt- tikeéemme rikollisen virkeelliseksi, amikd onkin asian ydin. Ne +yksi- fot, jofka nyt vedeldin toiminnas- tgan vastiuseen, etvdl siti suinkaan cle mitdin stjatskdrsijoitd, vaan vas- fagvat Ae ttse otmitta feorstaan, en- nen katkkea setd, éetteivdl ke ole ot- kein oarvioinect aAvkviddn ! Rotfaa maan-twkopoditkkad, vdan aval at- faneet Ranteakscon vestuiun, jonka vivoimasuudesta heille keiddn obt- si pittinyl ‘olla tetoisia. He ovat mia Kghtalokkeimmaiia tavalia a- Setlaneet vaakalaudalic koke maan- sa ofentassaolan ja vapauden ja of- joamaila maan asiat uimplkujaan Ac ovat wverises‘i osoiftencel Ryvytii- givytensd. — Alissd mdarin heidatt toimintansa yksityiskohdissa on saat- tanué olfa pakkotuantotsfa, se set~ wad lfhemomin otfeudenkiynnissa, mutta ifse patasia on selvd ja fitsta- for. | Syytetivjen kanssa infee sits asi- atltsest?: saamagn tuontionsa koka tt- senaisyydenarkainnen Vendjint poli- litkkamme. - Ollaksermme rehciitsia ‘on meidan fodettava, ctid Ransat- ‘fammie -ylisemmagn on pututinniut kyky aprtelio fistorialliseste ja fait ‘ottaa oppia. kistoriasta, joka: uiten- “Rin . vadjagmationass: tomtac wre- én.: Ei nict naihin. asti ole Aa-. ‘utd Wyllie: velvdsti tajuta, rela ste 7 Stomeqed -cidoinaon -deitiaa tse- 1 mdicypdecséin ¥ emnigolla ens. 1927 ! velleneeiic. ~ackemneteigid. -olpja ope Riisean gaencticlce | fattomalfomaris.. ‘Som. vohelbe, vetisisenasts -renis0te; .. atvaligist, sendisyyden, hoske tiden Vendjin elujen mukatsia oft tsendiscn, Aan- sanvaltaisen Suomen olentassaola, — Nie puolestamme olenmme vuodesta vvotecn vain samaistancet ercisen fappeutuncen jsaristiscn, Vendjdn ja Venvostolitton mika perivikeltise- Mere, ffscdan pildnevdtkhin eivat ainakean forvarilise: piirimme ote edes vrit- sinect ennakkeluuletiomasti parch- 44 astean, vaan on dsendisyydenai- Rarsefle asennoiiumisellemme tahdn kysymykscen .ollut T[nontecnomeaisia — Srkhog tietdmatiomyys sutd vatta- vasta jXlecnsyniynis- ja ekitys- | prosesststa, joka itdrajamme torsella puolela on tapaktunut. —- Meikdidi- new vicinen miclipidehin onigksut @- funperin ofetelmallisen kasityksen st kalaisex jdrjestelmdn tilapaisyydes- fg, sen “vallanknmouksellisuudesta’, Tuudittandutitin stthen luntoon, ettd Menvostoltitossa vallitsis? jonkinlai- nen kaottinen tila, joke aikaa myé- fen joftaisi Jdrjesteinian . muutok- seen. Es sanalla sanoen witisitty ot- tea asioista sefkoa, mutta silts #ai- settiin afeven varaa suhktautua naa- puriimme ylimielisen radyhkedsti, ude heksyudsti ja holveksuvestthin, — Ja witenka olisi | yleintten mieli pide miuiuksikean saahHanut muokkautua kun kerran samansdvyistd tiedaitus- ieiminiga farjestelmallisest far joi- fettiin viralliselia taholta vicla niin- kin myihdan kuin 1930-luevulla.. Et tarvitse syualtikdan penkoa tuolleis- fen. ecdustajiemme raportieja, jotia miten “Tuotettavia” usein- fin aftvat ne “ttedot”, jollia virallis- ta ulkopolitiikkaamme”Moskovan li- Aetystostd &dsin ruakittiin, Suurel- ta osalte myoskin fdllaisen punt- feelisen, vain Journalistrsella tasol- la olevan -tiedoifustoiminiamme att siosia wrdilinenkin Suomi ' saatioi kulkea aina&in osittati sidotnin sil- min, Oside svviamneie on sits Suurcks: osaksi olfut, efta suhktcete Neuveste- ittfoon ovat vuesicn verrella kehit- fvneet vingan ja cla ne vitmein jok- Hival onnetiomaan sotaan. —- Mutia waikka ndinkin olisi, ei tanian pdi- vdn swyictville ale svvid sifoa mart- fyyrrkrunnud, silé joskaan he ctvet sutakaan ole igheskddn ainoat, ovat fie kutenkin padsvulliset, jotka — lakikictid Rayitddksent — oval “ta- cote terckselta’, — He ovat edis- fanect sitd suuntaa, joka &antta #eo- ka isendisvylemme on cninakkolute- foisesti, vihtanielisen Ayradevasti ja haiuttomasii osuktantusue itdtscen Hadpurtinime, joka suunta nyltem- min fotvoliavast: ikurstksi ajoiks; on kdrsinyt Aacksirekon, — Ej kai enad farvitiane koko maaniume otentassa- oon vedrantanusta, ecnnen&un se Eansamome osd, jonke sifmia vielakin sumenioa kath, tervchiyisi Awomac- maan, etd me voinime sdilyd ja ke- hittyad vain edeliyitcen, etta tastild- hin peystymme ja todeiia Aaluamme hoitaa. idan polititkkammc avoimestt Ja luottanmeata hevitiaen, Z.. “t: Ken ksi elamaridart ja-toimin- ja vacrin ja. senvuokss joutu vai- Nae wick otesiineiniad Auitt Aijoitd, Perussyynd kanscamme Eohdan- neisiin vastoinkavmistin ankin ollut se,-cltd meiltd ylisunimaan on pitut- tunut &yky ja Aelu ajatetta htstortat- lisesti ja ettd olemme olleet tyystin vale utkopattittista ta. fa. ‘“Ransailisen herdtiajdmme, ‘Snelt- Manin founienassa os loisisfaan tar- foin eroteitava kdrten waltiollinen ajattelunsa ja hanen alullepaneman- sa kavidundilinen snomelaisuustike. fatkipolve! ovat ndet usein Rolita~- fokf&aaiia = tavatia (konjunktuuripo- litttisessa farkottubsessa) sakoitta- nect fLoisiinsa sen, uukd Snellmanin valtie-otkendelliscssa oppirakennel- massa on olut pufttaast: spekutatit- vista, sitten, mikd stind ov ollut kiy- tdnnossd totentettavissa olevaa, rcad- fista, Lisdése favatitin. satsastaa Ad- nen tuofannosiaan fainatuilia yhtey- destddn trrotietuilla tshidausecilia, Fa wseinkin ofkeassa yhteyvdessadn saattotwval merkitd aiven foista ritin irrailisina fraaseina ollert. ‘Snellmanin alullepanema haytan ndiitnen snomelaisunstti£ze osortttar- infhin aikoinaan terveckst tmidkst, jonka vallionsisdistd merkilystd vot- dgan verrata csim. tydvdenlithkecn nousuHn ja Auorauitavad onkiw, et- fa namd. kaksi Hikettd alkuun &ul- kivat ftoistensa kenssa. rinnan, suo~ malaisuusiitkkeen kuitenkin sittent- min velileftavasti jdddessd vain médrityn vhterkuntaluokan pitie- siallisesti ajamaksi Hikkeeksi, Vasta patjon mvdhemmin, maavt- me itsendispyitd, ovat erdat pilespol- vien edtustajat Sneflmanin valiiota- leudelltsiin teartohkin muka nojautu- en sitidparsvydessiig keksineet sekd ryityect ajamaan ja toteutlamaan fdysin jarjeténtd ja cpdhtstortailis- fa “Suur-Suoul’-haavetia, jonka ta- feutigmisvritys askeisessa sodassa oli vdddild maésaq Eansamme ofemassa- dion d#sendisend valttona, Suur-Suoni-agle ow ollut RoAta- fofas aietusvirhe Rahdestakin syys- far: ‘Ensinndkin on #Auomatiava, eftd varkhe Suomi ja Jid-Kerjaia maan- fretcellistenograafisest; muodestavat ehjin kokonaisnudct, niin Aistorial- face oReAtivs sajan e&usnatliabin puoicila om jo anmion Autkentunut eri suuntiin. Soskean siis itainen vaiakunnanrajiumc e€: ansatte- fecllisest: efe olfnt “Tnornnollinen ra- ja” ja vathkka se onkin “jokannudt fet- momme kedtia’, f1a-Krajalan vaes- tad ci sis mitenfdd: votdq pitad, Rinien on fahdotin, Suomeen fuan- nostaan Sipluvana, std vakivellien crotletiuna Ransanosana, taart on sé Aistoriaiiststa svista jehtuen ollut Nenvostoltvossa efdvd, aman autoro- misen fatevallan muodosianti! vd- hommisidkansallisuus, .Huomatiova mutton on, clid Saciimanin kansaltis- vatiton aaic cs Rasittanyt mitdan uto- . piea Suur-Suomesta, voan sincastoan sifloiten sunriruktinaskunnan -clucen., - Edelitsestd seuraakm, tid .vallates- Jaan. fta-Karjetax Suomivhiot wmeis- {a -ja Atistatonte Avyekkdytrotad..- | AMbtee.“helpasti? witidnyt mahkdoilisuntemme siitakin huolimatia, cltd saavutetut rajat ali- Sivat olfect “helposti puolusteitavia™, - Haavediu Suur-Suome olssi olfud alue iinan vasiaavaa kansaa. Onkan ndet Anomatlava, etici maanuie ndi- tin astt ole -— clupddssi -pddomien Punutteessa —- Avennyt byltlin tehok- kaasti bdytidmiidn Ayvdkseen edes nykyvisenkdan alueensa keinoveroja. fads nid wud'at- Fax. jot foden tulien olivat puolustctia- vissa, sen olemme jo sodassa sta- rect tnta, Vallatun alucen syvatle- haypa jarfestely puolitiain rauhan- ondiiede kannaite richuven swurso- dan vield &estdessd sehai vdestoen Aohdistunul propogandistinen “stvis- tvésellinen syvadmuokkaus” olf edes- vatiniutonia, vViicisen Ransan Acn- kisten ja aineetiisten varojen tule. fausta, Jdtdn wikdein omaan ar- roonsa sellgisen julbisuudessa esttc- iva, mutta epapsykoigisnudessaan nourcttaven ¢ekdotuksen kuin ol: [td- Karjalan viestin Iiteritaistemibren. Kerta fasRéigan oon Suur-Suont- date enkares?i tromittava veille kaikkea rcaalipotittista: pokjaa ol- feeksi hathatteluksi ja sen totcutfa- misyritykset maan edun vestatseksi foiminnaksi, Timan aaticen totcit- fajaksiven judistautui | 1920-+uvulte fdhticn Akateeminen Karjala-Scura miminen salascuraincn vlioppilasjydr- jesié, jonka inusian lipun yvmpdrilie vaniteilen kerdvtyvi valtaosa ‘yliop- pilasnuorisoamme. Taild, osittamn so- Hilaallisct muodot ottaneclla jarjes- tad off ylioppilasmaailmassa -chdo- ton mddrddmisvalta ja evatnasema, fdrjeston jasenet oltvat valoin van- notuin sitontuneet muun ohellg to- fewtiamaan Suur-Suomi-agtetta ken- keen ja vereen asti, mista seikasta johiuu, etté tdmin nyttemmin lak- fautetun jdrjestin ent, jdsenct Aukin Rohdaliaan ovat katsettava polttti- sesti eridtdin epdluotettavikst ainck- sinst, Jhemetytiddkin, ettei maanune pulkisessa elamassd tassa Aokden ole farkempaa puldistusta tapohiunue, silld michitidvdthdn tamdn seuran en- fiset jasenect weldkin ctenkin alern- man virkamicskiuntamme Anomatta- vafta esaifa. Korjaus fassd Bofden o- festhin mitd pikimmin saatave aikaan ja virkakaneisto prhdistetiava fyvs- finn famdnkallatsista micleniaaduttaan fievdsi? sanocn epdvarmoista ensi- forsld. Pasig fiuliss ftosin oleniaan sen- raukscua, etta ainakin efimenevdsti jouduticisiin Aultinuribriisiin, Toi- sin kuin mutatle maailmessa ovat micild Stomessa +liopista ja yliop- pilaskunta olfect taantumuksen tyvi- sijoja ya akatcemiten ‘“‘vepauden" kdsite pelkkd todcilisuuspohjaa vait- fa eleva irvokas tskufause. Pdlevan, Ronsanvallaisen virkamicskun nan kasvattaminen ~~ mykyiset - “kddn- nynndisel” ovet vain kerviketydvot- ma@kst katsottavat — tuleckin ole- maant ykst Auomispdivdn &eskeisim- pid kaltiuurifeysynyhsid. | i eg a nr A Gd 103-VOOTIAS sisdtlissodan vete- raani J. A, McDanrel- ‘uot Saket inst. jarjetins siitiikin Seombante a ate ban-inplestuisi-sen jaca. daisen .smgentieicelbisests--tasin - phic - yet: esepitiiiat #t-:- _deuksin, on kin Rérkis syyttdesdiu: ndisenolacen valtamines. ja tehpkas . ~ TMA JARRE. Keka. Westin “te tbahsioot oversee omme eneriiomusntestoen ulkopuolisia :to-> asuttaminen . ja. hywakakdytts valisi. . homse-s: 1009,