yhoga, von ‘ad, - ue kotkeran . istaan, se tatlvea_vastaan, an. ar " om 7 7 " ee . aa al a ue . Ly " 1 7 atl ale te oe we DS a : mee . t == cr " a aT . ata oo We a fr hea fu . my 7 ; Re ona raruus odotieg eda. tiedd. musiain vetlen F én elten lin fakiat kseen on Ivonnolli- “sca, etta alkoholia iyletaan vain pienia i. ‘ksi, ei sen mielisai- Wa puhettakaan: © ermomyrkky#, joka ima: lamaannuttava cykythin. Yernmir- opuneen on ‘vaikea, via asioita. Sensi- ff x seka leikinlaskija. U vaikutus’ tempa: Juopuneen lérpit- £ hin nukkuu. : oussut oikea ~vasla-) dan mikian ahkera sairauis ja juopumu toisiudestani hucli- & : ea Pat * t 7 i 5 eriavia muelipiteen. sielulliset ‘toiminnat § visit: ‘saitoen, jollon Hliset ‘toiminnathal § t pysty seuraaimaa nto edelift tuli ma: § ky on kautta linjaom untuvimpana todis ihmishenkia vaati- i ole ainoastaan riv- Bm erta kaitkiaan mice nevia laatua. : nielisairauden much emmin ajan kulv- a ‘ituksen yhteydess Ry a lisésyyta syntr to ilmenee siten, e-# anen jasenensd vif Wa olinpaixastaan J sa, juhlimassa tove i Li omassa hueret> mits kummiallisin ettuja ihmista, st § Timi alkchoi & tavallisesti muuli rmasti, ellei sairs Win himoaan. : ‘elisajraustilat ow J silemaan alkoheltt 9 ilansa off jo vase airauden muote 2 : Potilas muatiut : tlee arittuista $+ 3 htelua jne. Alu \athin rarulobarb ] vastistamattomas! & raarallisemmiks! Bi ~ajatisten pauloe & istilleen seka its ; tasta sairaudes4 - nerouden- kipina :* sy TOIKX joka: leviiead siipizae suajel-- 3 len niiden’: varjossa. kettoa,: -pucli. oh jumala: joka: vetait “vilineisen: Henkiiyk-- }. sensé- mahtaviniman.-yksinva | yarsilla, : aiden kahden-legendan-ym: f parille’ kuteutai- ‘Kaikiien’ aikakausien - 4 merkillisimmiin taitellij jan > ikimecltinen altiaad Adisi-- elama, * V. 1452 - _Vinein kyl Albanon yuoren rinteilla Toscanan. kirkkaan Si- nisen taivaan alla on saanist ihmeelli- | sen lahjan. Koyha talonpoikaisnainen, jonka edellisena vuonna oli vietellyt ti- kas porvarinuorukainen, synnytti lap-_ sen, joka Jo syntyméstaan Lihtien Sas teili kauneutta. WNtori iti ‘ei voinut | pitisté jasenéksi notaarin ‘perheeseen, jonka potka Ser Pierd oli’ Syypid: tillai- seen rikkaille hivailliseen harha-askelee- seen, Caterina itki, kun hanen tiytyi Juopua lapsestaan. ‘Han hyvaili pikku enkelinsi . vaaleita. hiuksia:.. “Leonardo .. pikku. Leonardoni”, — Caterina: hi- 7 : visi ‘tietymattimiin: Lapsi. asvoi erdas- bal Santa. Crocen.- ‘kéupungin talossa, ‘Seirakunnan. kitjoissa: ‘oli hunest% mer. kinté.“Ser ‘Pieron- poika,: ‘Avioton”..- a : Léonardosta: tuli-kaunis, within alaku- |. loisuuteen. ‘taipuvainen: poikca. Hin tur-" ~ yautui vanhaa,-bivken> Jaiskan,. mutta = viehittivin. ‘satanic Francesco ‘da’ Vin- - cin bellazn: hoivaan.: ‘Léonardo, jolla oli dmiessdin,...labti ~ usein- yksingisille « retkile “tutkimaan ~ maaimaa. : Hin’ kiipesi Kallioilla ja kat-- - soi silmidiin siristellen: tulvivassa: valos- sa kylpevid-maisemia, -joissa varjotja_ valot.: terivini-vaihteliwat. ~ Auringon: | - noustessa:, han - -istui: ruohossa: keskelli kirkkautta: jackasvavien’ ‘kukkien tuok-- ua. » Voitettuaan..pelkonse “hin kAvi iuolissa léytaen niistid menneitten aike- jen kivettymidi: Vield ‘vuosia:jalkeen-hin ~ mustell naité. aikoja ‘kirjoittaessaan ki. - vettyneesta: kalasta, jonka: han lapsena oh loytanyt:“Kuinka - paljon - kunin- kaita, - kuinka. paljon:: ansoja; kuinka - = paljon.yaltioita -ja. hallitsmuotoja: on ollut ja mennyt sen jalkeen- kuin’ timan kalan ihmeeilinen-muote’ olf i péennut pis: meaan pilopaikkaansa’’, -- - -Erdand:-paivand. Ser Prerolle tol @fas talonpoika. labjaksi* Vanhasta. vilkuna-" puusta loytimansa- puun pahkaa: .- ““Tahdon,' sanoit talonpoika, “etta’ an- taisitte - sen- firenzelaiselle taiteitijalle, jotta hin ‘koristais? sen . 2.” - Notaari* hupasi; mutta ‘unohti asian. Mychemmin- Leonardo * léysi: -pytredn puunkappaleen, ‘muovasi- sen kien muotoiseksi ja pidtti-maalata sen: Hin ryhtyi koristamaan siti peloittavilla ela- vien olentojen | kuvilla,; ympdaréivista luclista ja maaseud@lta kokoamillaan lukuisilla erilaisilla eldimilld, kdarmeil- la, sisiliskoilla, lepakoilla, perhosilla, heindsirkoilla _.. Kahden kesken tal- laisten bothokkien kanssa héin vietti pit- Kia hetkia huoneessa, josta muodostui todellinen Noakin arkki. Sivellin kides- Valitettavan harvat ovat selvilld siitd, etta alkehol. to- siaan aiheuttad mielisairautta eivatki nama tautikohtaukset ustinkaan j4d vain tilapdisluontoisiksi. Wuosikausia alkoholia } Dautittaessa muuttuu sen lamaannuttava vaikutus aiveku- cokstin yahitellen pysyvaksi. Sairas joutuu kamppailemaan syntyy pitkallisiakin Muistamattomuustiloja, kunnes potilas vaipiuu erilaisiin tyl- syystiloihin. ‘Naile tylsyystifoiile on ominaista benkinen ry hdittémyys. ; 4. esimerkiks: epaimaaraiset mustasukkaisuus- _“harhat, jotka tekewit-lihimmiisten’ elaman - hengenvaaralli- seksi. Silmaflesssmme- paivitiaisii. sanomatehtinutisia, | laihaan-harvinaistay ‘ett: tuon: teostakin. hnemaamme uuti-: - valkeissa kaatumatautikohtauksissa, 1 . oe 1 eo . ot r . Ff a Le Ba . ad a . TLR fre ek eh oe BEDE ee VE. Ca oa ae = maan. mabtayien- huomion. si. bain lopulta tyhtyi. tyahan j ja toteutti -mita menkillisimm an - kauhukuvan.: Kun tys. oli. vakinis,- ‘han. kuotsui_isinsi. katso- aan, Kauhistuneena- ima perdantyi. - ‘Siloin- anuorimies - hymyili_ ja sanoi: - “Olen ‘saavuttanut. pagmaarani.” Tama vaikuttava tapdus sai notaaria — lahetti:tin’ pojan Andrea del Verroc- - . chion Jjohtamaan kuuluisaan atelieriin. | Firenzess# Leonardo da Vincin loistava ura alkoi mité uutterimmassa tyissi opettajan johdalla, joka heti havaitsi wuden tulokkaan suuret kyvyt. Tama oppiaika kesti vuoteen 1472. Eraat elamakerran kirjoittajat kertovat, ettd kun opettaja Verrocchio oli antanut “nuorelle miehelle tehtavaksi maalata en-. - ‘kelin ‘sommitelmaan, jota. hin itse val- . et lisestS, kauneudesta, etti pidtti luopua - oman taiteensa harjoittamisesta, - Lucnnollisesti Leonardo sai osakseen l@vuotiaa- na hin palveli oikullis%a tekepyhad Lo- _ dovico il, Morea, joka elamiansa, ylelli- _ syydesti huolimatta. . jatti.. taiteilijan . vaille. maksud. - - Leonardo seurasi Wield” kien. levottoniuuksia, “ vallankufioulsia~ ja sotia, jotka niin: atkoihin riatelivat | biinen- ‘kotimaataan. - ‘Hanen ‘taiteensa — “tekni ilkka: x Kehittyi- . taydéllisyyteensi. Mestariteokset seu- ~ pasivat.toinen toisiaan. Valjtettavasti “guurin osa niist® on havinnyt ja jaljelia © on vain joitakin kankaita eri museoissa ja. ‘ yksityisissdi kokoelmissa maalman — eri puolilla, Michel-Angelo oli hiuen. /Eiipailijansa ja Rafael hanen oppi- ” ’ Mendan kiireisend- ja Pintapuodlisena — ' aikanamme: “on vatkea:kisittai- renesanis- © sin taiteilijoiden tiedonhalun muielikuvi- tubseltisuutta. Leonardo da Vicin tut- ‘kimukset. ulottuivat Kaikkiin suuntiin:: geomeiriaan, tieteisiin, anatomiaan, elokuvanvalimis- ° tukseen,: astronomiaan, fysiikkaan ine ... Eris hiinen elamankertansa kirjdit- “taja- on-ocikeutetusti voinut sanoa, ett timan. yli-ihmisen. kuoleman™ jalkeen — ‘Ghmiskunnan on opiitava -uudetleen kaikki tietonsa .. ." Koko maailma tuntee Leonardo da Vincin suuret maa- laukset; mutta ‘kuinka paljon tiedetdan - sta, etta hiin oli merkillinen edellakavi-.. ja, keksintojen- tekija- useunmulla tie-. - Gonaloilla. Leonardo da Vincin muistiinpanoissa - nakyy hiner ajaitelunsa hammastytta-- vat labyrintit. Aikalaiset pubuivat a- nen ‘kauneudestaan. ja ruumiinvoimis- taan —— hin katkaisi leikiten hevosen- kenpiin paljain kisin —. Hinen kirjoi- tuksensa osoititavat ihmeellistd? viisaut- ta. Hanelli oli hovissa builunsoittajan ammatti. ‘Han oli runoilija nayttelija ja kuulu kauniista lauludanestaan- Kaupungin asukkaana hin suunnitte-— li foistayan kaupungin pohjapiirustuk- sia, joiden tutkimisesta on hyitya nyky- isia, ¢1 ole - pilivien arkkitehdeille.” tale, 2 *. SO (1484—86 raivesi nutto. “kelpoisen- Kaymaglajarjestelmain”, viel’. nyeyeaokin tavataan “MSeISSa ‘buo-" aritmetikkaan, lyonnon- | | myspalvontaa, OME TTT Oe joilla hin hisnmastytti hovijublien-ylei- - & hin keksi uusia.asei- — Tosinoorins ta. Teollisuuden ‘harjoittajana hin pa- --Fansi Xutomismenctelmii ja. suunnitteli | _bammaspydrikoneistoi- _neen.- Leonardo. keksi- wisia’ Soittoko-_ neulatehdasta meita (hanti. ‘yarmaankin: saamme kut- ti viulun Keksimisesta). _ Han: on toteuttanut tal ‘hahmotellut . tutkimuksissaan, joihin liittyy yksityis- kohtaisia piirustuksia, vedenalaisen, au- tomobiilin, lentokoneen ja muita keksin- toja,; jotka pubuvat hinen aina valp- paasta ajattelustaan. Hin tahtoi “teh- da ihmisolennoille mahdolliseksi. eldmiin uudessa ilmapiirissi”, luoda “veljilleen tarpeeksi ilmaa ja valoa’? ja tuheta ikui- siksi, ajoiksi “muiston nykyisesti eli- masta, jossa on korvia sdrkevi:- epdsoin- tuja.ja madintyneen lemua”. Vuosina Hetki oli so- piva hanen alcittamalleen kamppailul- le terveydenhoidon puolesta.. Hain mas raisi rakennettavaksi maanalaisen kana- vaverkoston taydellismme viemirijarjes- _telmineen. ja nykyaikaisine katuraken- “aa | melmineen. Hin laati vielipa .“kaytts- joita meistoissa. - : “. Leonardo: da Vinci, sosiologtj ja filoso: fi; RoOusi vastustamaan ehdottomassa fe- . hellisyydess3an. aikansa bapedpitkkuja, 3 ‘Luultayasti - hinen: kirjoittamansa. on | tiimin -ajan murhaavin ‘hytkkiys tur- meltuoutta kirkkoa vastaan. Hin kir- joitti. “Kéyhyyden pelosta”” ja “Pata- -: 9 -tiisin. myynnisti”, munkeista, jotka ryistivat luostarin aarteita ‘tyydyttiaik- . ~seen rakastajattariensa- vaatimuksia”, apoteista: ja .synnintunnustuksia vas- taanottavista papeista, jotka kayttavat hyvikseen nuoria tyttdji, Beluscon seu- . takunnasta “‘jossa abbedissa on synnyt- /Binyt Jo 4 lasta”. - “Han. taisteli hautajaisten ylellisyytt# ja kirkon tublaavaisia. paahainpistoja vastaan, siloin kun kansa eli kurjuudes- sa. Hin arvosteli naurettayaa pyhi- kdyttéa ja vieliipa kirkon opinkappalei- ta.. Madonnien ja pybien tarinoiden ‘uuluisa-maalaaja on ajatukseltaan tiy- dellinen kirkonkieltija. Aikana jolloin inkvisitio alkoi kiduttaa “vadruskoista”, - tarvittiin todellista roehkeutta sellaisen - asenteen omaksumiseen, Mutta aikalai- set ovat kertoneet; ettd- niin mainehikas- ta miest vastaan ej uskallettu hydkt. : Leonardo da. Vinci piti kuitenkin vii- saana hyvaksyd. elimiinsd loppupuolelta kuningas Frans .I[:n imarteleyan kut- ‘sun ja muutti Ranskaan pieneen Cloux’- in linnaan. Han bimrmistytti hallitsijaa esittimalld tille kavelyretkilla aina wn-. Muutanuen puuliitesten avulla”. sia suunnitelmia. ‘Han tabto: kaivattaa kanavia, kutvata soita ja varustaa ku- ninkaallisen linnan kaikenlaisilla muka- suuksilla, Luultavasti vimmemen hi- nen suunnitelmistaan ennen ‘kuolemaan- sa oli ehdotus siirrettdvien rakennusten rakentamisesta ('), “joiden tarkedm- mat osat valmistettaisim suurissa kau- sia juopuneiden tekemista mustasukkaisuusmurhista, eivaika — juopuneiden. suorittamat pahoinpitelyt ja tapotkaan ole suin- kaan mitain harvinaisuuksia. ‘Kiistamaton tosiasia siis on, etta alkoholismi aiheuttaa muielisairautta, eika vakijuormten vaarinkayttoon pitaist kos- kaan subtautua sellaisella valinpitamattémyydella kuin mika . on nykydan varsin yleists. Eikéhin meilla-ole muutenkin . tarpeeksi mieli- ja hermosairaita, ettei niiden lukum#drais tarvitse kenenkaiin. ryhtyad oma-aloitteisesti: Hsdiimian. Al-- . koholi on myrkkya ja naimollen. se vaikuttaa kuten myrkyt: ante 6 ; yleensa: pienet madrat Barantavat,s suuret maarat tuboavat. - ‘Mekaanikkena synnintunnustusten - kappelin jaannéksisti, . joiden jottkossa oletetaan. olevan. . Leonardp da“Vincin maalliset .. ‘ : PUBRA. . jzapndkset: wes ey - Lavanteian.temationae 2 pltviniy 1959. dee ae 7 1 L . . . he ae “= 8 od — . . . . PA de a a ed i ee or ee ae ae ! bs, . 1 Poune J sows =, “pF, onees ; Bas | Bp [ae + oe | Geoffrey - - Waddington, Canadan RE Pores Vieisradidn mustikkijaoston johia- it eae ja, on yksi Cenadan radion johta- : rei ae a via musnkkiniehia. Han on ollut | Bigs. Toronton Kuninkeallisen Musiikki- . Hi ee konservaiorion opettaja; Toronton | a tae Ka marinuusikkivhdistyksen perts- abe { Eee taja ja johtaja, Toronton Sinfonia~ ; Ae eae: orkesterin, ensimmdinen viulisti, — - pac aa ‘Winnipegin K esdsinfoniaorhesterin ee Bie joktaja ja lisdksi Adm on johtanut | (. Be eae tukutsia Vleisradion Rousertteja ja Mee eds 8 sinfoniaesityksii. | > SE “Uasi menetelit taas ee ir, Kuuluisa. brittitiinen kirurgi Sir’ Hae ot Bae a8 rold 'K. Gilliés on kehittinyt uuden me-. a ae fees _ todin, jonka avulla-voidaan. korvata: tae ne Ee a ba -paturmaisesti menetetyt nenit, posket, - — - Bar EeZES eu (tsa ja: muut ruumiin pienemmat = oa Hae Chicagolaisissa..Armour-labora- Sia ae - rorioissa_on hinen johdollaan koketta © Bar BBs nuorent vasikan rustomenctelmilld tillals | pe eens - sissa’ leikkauksissa, joita-viimeisen nele =. Bat eae Jain vueden aikana on suoritettu toistae | ee at : be “sataa, Sir Harold ilmo‘ttaa,. etti vasi- Bae ae: kan rustomudostumat ovat osoittautu- Bars EE zi ‘meet tiysin yhti piteviksi plastillisen Gag et kirurgian palveluksessa kuin tavallises-_ Beg ie ti ennen kiytetyt potilaasta itsestiiin (ae peo otetut luun, ruston tms. Kappaleet | tai : ae ete synteettiset kappaleet. | Du Be Leikkauksiin kiytettivai rusto saa- pare Bae 4 daan vasikan tai hiehon rintalastasta, = «ff fbvie Valittomasti eldinten tevtrastuksen jal- me tt feria keen rintalasta.irroitetaan. ja pannaan ee sg fet sterilisoivaan liuokseen. Senjalkeen-siie . - &§ Be Be ee ti. Airimmiiisen - tarkasti poistetaan thas Rn yas _ kaikki. mahdolliset'lihakudoksen paia- BE Subic: set, kunnes. jahjelie ‘44a pehbmei, kumi- a ee ae mainen, valkean puclikuun muyotoinen =—s_gs“(‘éséiRS ED kappale, joka on. noin viiden sentin Je- Bee fess vyinen, kymmenkunta senttii pitka ja. | Reese Vajaan. sentin paksuinen. Timi Edsi- eS; et tellin senjalkeen- erikoismenetelmin ja Pte pakataan sitten steriilissa liuoksessz la- me tie: pungeissa ja koottaisiin paikanpaalla Di aoe Siten pe eee han wseita vuosisatoja etukdteen niki | Pe pete tehdasvalmisteisten talojen synnyn. Bes fs (Muutamia kuukausia ennen kuyole- ose : ey maansa tarkistaessaan kirjoituskokoel~ nee ices maansa timd merkillinen mies kirjoitti:! Pep is “Tulen jatkamaan ...”’ Mutta hanen oie eae: voimansa pettivat, 67 vuoden ikdisens a Beem toisena padivind toukokuuta 1519 hin - ro ae sulki silmansa vieden mukanaan hau- a taan ihmeellisen dlynsi. 7 or Nykydan voi Saint-Blaisen kappelise | “ : ce sa lukea seutaavan hautakirjoituksen, © poe merkillisen eliman vilmeiset sanat: oe . Tamin kiven alla Ee yo. lepaivat luut, 4 gee jotka on keritty so variban. kuninkaallisen. Amboisen _ edt a ee eee ea le