. . . . . . 8 . . | . . "4. Te gee adhe dete, Pe Oe potter See eed ble Pe bet a as cat Teri = a hk ee ye : La ep . " F " . " hw EEL "a7 "Fr, . -“ 2 Kysmmisiia | Indonesian siirtomaaso Pus ay re oa wo gee ta foie Coat neon! io Tier ede 1 ok e . x ae a au "1 I ie Bad aT ee 7. . . t w= -_ te . tel Ar aerate: sar. Prey . or te Loo aa io aa ” . : 7 __ ath ELTA Shiite isa aie . 1, Oo ae . of . an . , . . _ . at cone =e ee he a ee mn ™! it 7 ae ae —e ms o4=-n I aM gene ee de bee moh wine o yes hie Bae at oe -_— a oy . eee ed . . "oa oo uu Chehg Sate a gh cae Ppl - 1 . . " mo 1. ee oa | en fete tat Lit . —_—- + . . a4. ae Lae te ea 2 1 | ‘2 thrice weekly: Tucidaya, | Camsdassg- uredays att Gaturdays by Yapaus . Bublishirg Company Lid, at 100-102 Fhdysvelloias: I ¥k. fo Bey Om Cot. Canuda I tk “Me emme halua sotaa” ; ‘Samalla kun 1a] pHOlen “rautaesizipun” puhutaan kihtywassa Mimilajissa sotavalmisteluista, atomipommieista, sotaliitoista ja sodan Wistamatlomyydesta, Ncw York Timesin ja Globe and Mail-lehden ltirjeenvaihtaja Harrison E. Salisbury —- joka ei kai ole kommunisti iad sosialisui, vaan porverilehden kirjeenvaiblaja — tedoittaa nyt Hoskovasta Neuvostuliiton vdestin yleisend miclipiteent olevan, etli ‘'rne emme halua sotaa - : Mr. Salisburyn kuvaus suuren Neuvostoliiton Kansan rauban- tihdosta —- ja mika tarkeinia rauhaptyistd — on hyvin robkaiseva Hero siitd, etiei koko maailma cle menettinyt miclenmalitiaan ja Vaipunut sotahysterian tuhogennustavalie ttelle. : Hin kertoo Jukijvilleen, ettd Moskova on paljon muuttunut siitd, mica se oli volton edella, raskaana sota-aikana vuonna 1944, Hin hnog Vendfin etlistyneea paljon saksalaisten hyokkadjien havitta- tien kaupunkien ja kylien jalleenrakentamisessa, Hin satoo, etta lewiegradifainen tullivirkaifianainen tulkitsi Neuvosteliton Jahes 200,- O00 000 miljoonaisen kansan mielipiteen ja tunteen sanoessaan hanelle (Kivjeonyeihtajalte) : “Me Leningradin asukkat haluamme rauhaa. Qiamme mihneet soiizn. Mfe emme haluz sotaa.” peensa. yastauksia - Eyaymrsa: 3 Baako na vikkimaion valmeo, joe el cle testatmevittia. perin- nihcst kuol BAttitasa, —- Tiedosta kH- tolltnen, Beaver Lake, Ont. Vastaus: Vibkimiten value el faa perié aviopudlisoansa. 14 failiieensi perijikal Katsotaan kucleen avlopus- Heron tiheisin sukolaing. Vihkima- htelaen omaisvuden mi¢hensii' Hoflentilaiset siiriaamagherrat civit ole raltianeet - turvalllammenvcston anglo-amerikkalaisen encmumisten vil- mas jogiukenm 24 pna tekemasta pale toezest2, josta masrattiin Hottant ilat- set lnpettamaan sotatoimensa Indone- aed, Yaar Jateavat veristé wikkal- imean. Tamil jo syniymastaiin rampa Ddates, tosta toni Madrataan sotatct- met lopetettarakei, mutta ef anneta ;mitzan alkarajaa. eika mp0ecskan vaa- (én vaimo aaa tallatserti yhisisest’ i ditg hellantiatsten joukkojen nopesa kuclinperdsté valn sen, mink’ hin vo! todLetna itse citaneensa ja maksza- FPerintéotkenden takaa fain. se, etld on tehty aslannniixainen tes- famentt: parlakunnan valitla, mutta HHillalgista tapauksitsa stloaittelemms lekimiehen laatimaa testamicrittia. Aslasta puheen olen voldaan maini- ta, ctla perintiasialn ja pesinselvitys- kyfymysten yk ainkertaistuttamluen, seta @nnenkaikkesa tarpeettomien ku- lujen ja valvaninékéjen valttamiseks! olisi hyva, enh aviopuoliset tekisivat Lentamentit, Vataka @l niin paljca omaeinuuksia ollsikaan, sul sits on Plus Ja hyStya. . Se ESS Se es -‘Mit& muut sanovat "S058" Jk *“MUTTA™ TYGVAEN FSTAVEA Velamusté WintGatcomiinsa, on vain Fl- Iitanyt hyokedajaa. fojaten! korke- ‘an suojélijanta apuun et Aiotlannin hallitus Eulokaan ajattele lopet!as ae tatelmdaan Indonesian tasavaliaa yaa- r tay. Tapahtumat ovat periutteellisest! ril- Euneet mamarnt Wathingttnin Ja Lonteon Aallitsevien plirien kesvoilta ja Osojttaneet nina pilrit Indoneslassa Esytavin pikeallisen sodan autta ical. Amertgekalalsten vitttauksia tottele- Valsesti selraava tlityalliuieneuvies- ton eneoumists bylkiail lsturnnotsaan Jowluktun 27 pné Ukrainan edustajan Bhdotuksen, jonksa mukaan turralli- BuUFneuvoston olist maarattava Hol- lanti vwetimdin joukkonsa takatsio nithin agémiin, folsta ne alottrivat hydkkayksen tasayahas vastaan. Niin- iksan mitatol tama enemmisio neu yoRtoalotteen, jossa ehdotettiin, ettz , “joudellisia ja polltttisia mydonytyesli. turvalisuganeuvosts mdatsats]l Hollan- PSA:o Hallitus toket Faagrin viran- omraisia oytekin isin pale veloksin. USA:n valtquskuonan he- faitteesia ja paincstuksesia syotyi ¥- Tien) Pultelusten fkomites”, Ioks on sugnttanut palvelukesia beitantilalsitle Si rtamaatminnilie, Wall Strectin magnaatit elvat sitin- ‘e950 Unebtane+t omlen fuawanazisten etujensakaan ajamista. “Hyyien pal- welusi¢o kemitean™ . Kaiken timan jatkeen on kysytlavi neuvesloliittevaslaisia sota- hy eriaa Jietsavilta piireiltd, 42t1a onko yllakuyattu toiminta sotaan, vaio rauhaan Gibtaivai? Matla j Jos Neuvostolitto hahaa rauhaan, kut en yikimainilty porvariiinen kirjeenvaihtaja setiiliia, niin milli ihta@cen oikeudells linsivaliat sillen kalistelevat sapeleitaan Xeuvesto- uit yastaan, harjoiitayal ennen Luttematonta sotahysterian lietson- Lagvja laativat sotasrunnitelmia jotka avormest tulkitaan kohdistuvan Gpvostoliittod ja kansanidemokratiax maita vastaan? Tizan alistamiselley ryhiyivat ne wu- teen hygkkaykseen saattaakseen Indo- néedan jilicen stirtomaaorjiuleen. Kablehtimalla tteensé inhcittavaan dirtomaasctaar; Joukkesivat hollanti- Iniger imoperiallstit tarkessti mySskin oman fatuansa tahtea. Tuskin olivat tledot wudeshta hydkkayksesté’ Indone- tlan tasavalan khoppuun saavutta- neet Hollanin, kun Amsterdamissa, Haarissa, Hotterdamlssa ja muissa kaupungelissa kasvoal épintaantlsesti mielenoscituksien joukko fa pidettiin kokouksila, joises toadittlin siilrtomaa- aodan lopettemista. Eun paiminister Drees saattel pariamentin etoon tallelutolminnan aloittamisen, kai- kui istuntesall, jonka yieisd faytty, sellaisista hidolsta kuin: “Alas si- tomansota™, “Alas Dreesin hallitus.” BHollantiiaiset tunkeilNjac ovat tle- doittaneet yoitotstaan. He yakuutta- vat murkkanneensa jo Indemesian ta- sa¥oillan. Kaupunklkeskusten mrle- hittiminen hyGkkafau laskuvarjo- joukailla #1 kultenkaan merkitse sitd, etti mashantunkeutojat olisivat ku- kistaneet Indonesian Kansan. Vaepaius- taistelussa on yain alkanut uuel valhe. Tasivaltalniset elvit ole antapeet THStHA itseltdan vapautta, yRan oval elirtyneet vuoristecn ja mretsiin, He jatkavat vestarintes. Lukuispt ticdo- tukset indonesialaisten partisaanl- dJoukkojen menestyksellislsta operati-- oista seuraavat tolstagn. Vieldpé “Hyvien palvelusteh Ecmitea” on wil- melsimmissi tiedonannowaan pako- tettu toteamean, etli tasavaitalaisst tnisteluvoimat jatkarat pariisaanisd- tap Ja poltetun maan pobliikkaa. On Toaahdotonta murskata Th-mtijoonai- _ — set: Indonesian Kansan vapaiussotaa. -| Pobjois-Amerikan kall- _ co det | -MITA TEKEE YH? © taa pitkittya vuosia kestivaksl, mikali! noluistelumestaruu Ardmore, Fa. Faun oluisielus § Indonesian 8 6yerisét 9 = tapehtumat baattivalsin ogoittavat oikeles)T.. Neuvosto-Ukrai- maaiimanmestari Richard T. Buttoc § VoOitti taal +viikon lopuila pohjois § -” POET Ree eS Som ey wipe at, Loa 1 aa i Tagen Ee | Chicago. — Mins, Mil] and Smelter Workers Internati¢nal Union &anen- karnnattafatsa julkaistiln tk. 14 pnd uutisartikke]t, jonkon otsakkeena ol] "“Canheds padsrid maahan matsien kol- Laboraattorin mutta ehkdisee paiasyn toiselta Mine-Mill-union amerkkaial- selta Virkailijalta.” Artikkelisss to- detaan, etté viime kunssa conadalal- set slittolaisviranomals2t karkoittivat Cansdeassa Chase Powersin, jokin on mainiten umon kansalnvalisen joh- tokunnan j}85en inion a A ta pilristd, mikk kasitida mydskin British Columbian muaaktinnan. "hiksi hanelts kiellectiin pansy Ca- nadean?” kysyy jebti. “Glksi. Kuten KS rkoilusMmaaraykiesta sanottiin, éllit ‘hin an Mine, Moll and Smelter Wor- kers International Union virkailljaw’ ja koska dimita ei karkoituamairayk- cessd sanottu! han on virkatlifa sellai- seasa Canadan kalvosmiesten wmiosse, joka taist=]ee parempien palkkojen ja Lroskentelysuhteidcn puclesta, jotka kajvantoparconit ovat paiittinesd Kiel tha tyoalaisiltaan. “VYilme syyskuissa toiml kaivanto- Pareonien pitkalle ulcttuva kisi piiin- Faslaiseen suuntaan, Mine-Bili-union Timminsin, Sudioryn ja Rirkland La- Ker, jasenisten edustaplta Wichettiin Olkeus paesth San Franebicossa pidel- Lyn union Eansginvaliscen kokouk- Seer. . “Mutta welgka union Hisenilla in heidan kEansainvaliselta virkathijoil-- ER ELT evatiankin tavanmuksinen gl- Eeus rajan vit Kulkemiseen niin #4 monn alkaan otat Canadan viran- H fs pals fare : fe = Fy owns ga! ra rr See L I w- _ roma " — . a, t . = . * a a a on oe . STs et bebe wr ail Merges Se cee Sp ge ted as te ae era > r L = | ed ee at . a ue tate . “t oy ee oe . a) ee ie =p F-f-1 7 oe “ol it ago oF. itera ae 8 ." Sel ee eel ks Lan ee x Parsee al = * ee ee . . . . . ee mo ee ee ee ee iar “I ret a een " fh oe ce ee | - 1 ~ i el | 1 o=s , oo : 7 ere ee aaa = oe oP . bh ere obey to . . “hoa Heat atl by Bp en ee ee ee — ee rncet eta ye ne cog ed ache eat pe = = Pa T eo= ph raie Ce ee - - Pytes a ae Ab me om Oe Pee be am 7 . i eo) ee 2b fae =p. ™ wom oe . . a . aro es 1 al a oe | ie ie TL i. r ay soak apt - a cS NR eta “ee Ler 1 a en Pes el rs SS ———————— ———————————— EE 3 P Presidentti Truman ja tyoévaki — Meita on vaikez saada uskomaan, etli kaikki oikeislolaiset tyi- Lurvalisuusneuvasto 61 toinenpiteln ryhodp sugjaamaan ray- ar 4 ; =" baa Yasteaan kiydyssa vallolitussodassa, oo, Tasta . +" er . a te . vit ert Lae rare 4--2 ol “1 wae ur aa : ' Le " . ee ee D = 7 ee ee _ ieee Ce tLe ee _ . . ppt te ee Pee —_ . a vdenjohtajat, jotka viimeksipidetyissa Yhdysvaltain presidentin vaa- Ieissa Eannattivat Harry ‘Trumamia, halusivat tietuisesti toimia tyd- wien parhaita, fluja vastaan. Aleidan kasityksemme on vielakin, etta mdpet tehelliset sosialidemokrauttisesti ajatlelevat tyovaenjohtajal kin (herroja Greenia, Phillipsia ia kump. Iukuunottamalta joiden ase- oignsakin yuoksi pitdd leGid paremmin} uskoival Trumanin yuolai- sim iupauksiin ja Rooserelt-vainajan aikaisiig demekraattipuolueen trdiioihin, kulen Viadysvatiain valitsijain cnemmistokin menelteli. cuatyihin mr, Truman suurena tydovaenystiyand joka julisti mahti- poutsesti, etLi han glist (chav sitit pa lité, mutta hanen toimen- Puleidensa tiella oh republikaani-enemmistetnen koneressi minkd han mifarittcel: maansa historian ‘huvnommiaks: kongressikar’, Fruman yGnst, ctl wyoerdki ot saanut hyuonen kebtelun Lilli “historian huonointmalia konvressitia” jst lupasi. eta valituksi cultuaan Win kuruoaa tyivuenvaslaisen Vatt-Harthey lain ja ryhtyy @cleultaniaan *Kebtuullisen jagn” vbjeloimn Vadysvaliain (yivikea kohiaan. Ratken tamin perusteclia, dimetsestikin viddrin daskien, Vhoilys- ‘altain danestyskelpuisee kansakuset aseituivat “plenemman paban purlefie” sind doivessa, ett ios Troman tuiee valiluksi presidentiks: videssii demokraattipuchiecn eneministon kanssa kongressissa. min ehkapa ulannc muuttuu parenumakst. Niin tuli valituksi fir. Truman. ‘Nain. sai demokraatiiuoluc enemuington kongressissa. Mutta Yhdysvaltain tydvakea ubkaavaa Talt-Hartley lakia ei ole virlikiiiin kumotty ja katkki merki: viittaa- val sithen, etld tama ivovienvasiainen aki jitetilin voimaan samalla * * ¥ “VIEL ELAA JSAIN HENKI"” “Vihtvisié” kotlelamaa vietetidan Yirtalan Liedepohjassa eraassé porva- THlisétsa talossa., KHodikkaan perhe- lan kohokohta on silloin, kun isa ja Dikamicspolka alkavat tapella. Asket- titm he jumri vettivit perkeciltaa je innostuivat lopulta puhumaan oyr- Keilititn, - Tsi, jonka nyrkkeilykoulu- tus on) Méelkompl ja jcka on jo ikimie:- AAT ASS, periintyl ulos ja sicppasi laudan kohentnokseen silla peteti- Hatin, Polka tempasi kuitewk'n Jag dail Onlaan Ratecisa ja mukilod isiuic- konza tajutiomaksi Tima pieui rii- talsuus aiheutul jalstakin perintiy-i- aista. Jo kolmacsti gikaiscrnminkln he Oot vrithanett pubhun loisillven jarkea SAP keingi, ja tise nimismichen On tayisnye Kiiyda heithe rouhcitta- TMLLEsT - olhut *¥ittth vaille kitaifiiacia. mutta ihe Netkess# isi in polka creat aing S0Dnee?. Hampailtenss puglesty isi- ukolle op vieln vyaroa muutamaan pi- Hstaviliin tappeluun. vaiktze potka ou- kin tahin mennessi ehtinrt huitoa Hiist SUUTENMan onan jattialle jn pi- halk, — Hansan Tahto. —_— hyokkiajieh, Haagin yirancmalset suorittavat Vain kansainvilisen taantumuksen niilte anitaman tehtivin. Niinkuin ers tanskalatnen lehti ganog, tyoskentelee Englannin hallitus “yhdessh Hollan- .nin ballituksen kKanasa talstellakseen kommunismin yyoryaé Wastaan Haak- kois- Aasiagssa™, Englamti ja USA oval antaneet ja antarat sotinallista, taloudellista fa Dolilttista apua nile brittildisen im- periumin [limolaisille. Samatla het- hella. jolloin Japani antautul, michit- rivet enzlaniilalzet joukot nucreo In- donesian tfsutadlan alueet. We foi- val gillanpdtiasemaéin Rollantijaisilte joukko-ceastalliz, Jotka alzolvat sodan Indonesian katiiaa vastasn, ja piliral huelta, eftie masahoan Hillcel cantiin slirtorimnhalilius. Myohbemmin astul= vat amierikaalatset imperialist cne- Muutamat Kerra ont jutiu fantilaisten WRikalty, SUrtGmaasoiwssa EKAYELIVAt hoUeiti- Inise, jouko, amerikkalaisin Shermnu- miadbsia = =paiesarivaunuyfo, Atustane~- havittajid ja B-25 pommiturkoneita. Ne Powumit, dotka havittivat tascaya.- lan DPHARSGUpDUNEID. Jogjakartsn, RHoOkettiin amerizkolaisiata konels's.: Alnoutitagl hoellantijaist¢en tall mivyhskin hecdan Bivs? fa éstia sellaken Indonesian hailltuk- stn valtasnpatisy, joke olis] balukas tLrantamaan sirtomaarcsvojen juonlt+ telot pois Maan Katsallisten intressien Lielt&. Heindituwn alussa iH piti amerik- Ealjainen Ogbourne, “Ayvien pa)velus- ten Komitean” varapuheenjohtaja, Saraganissn Jaavalla salaisen neuyot- telun Hattan kanssa. Ogbourme vaa- tl Jogjakartan Viragomaisia puhidls tamaan tasavallan demekraattisesta iikkeestii ja lupes| aseting hellituksen kivtettiviks] aselia ja amerikkalei- sia neuvariantaljig. Hattan hellitus see Litti siiostuvansa kaikkeen, Se ryhty joukkovangilsemaan edistykselilsten jarjestaojen toimthenkilais, vikivalia kohdistui erikoisesti? ammattivhdistys- PAIVAN han edustajien tatoitukset nelmni- kissa 1245. Tuons aikana ottivat he ansimmiéisena kysymyksend turyalli- suusneuvostessa esille sen rauhab nan, jonka Tso-Britannian ja Hol- Jannin HyGkkAETA talminta aiheutti ja jonka tarkcituksena oll hukuttea rereen nuorl Indonésian tasayvalte. Ckrainan ehdotuksia byGkkkyksen ef- lgmiseks! ja rauhan palauthamiseksi tuki tuona aikane singastaan Newvos- tolliten Valtuuszunta. Hun Dpeuvostia- delegatio, uskollisena stalinilaisen po-. litiikan perinattelie kansajen keski- niisesta yhdenvertalsuudesta ja ysta- wrydesti, paljast] taman byspmyzEsen, Waroitti se jo sifloin silta, etta impe- Tinlistiset vallat Tuovat Indoneslassa Perustaa tapahtumiasarfalle, joka saat- PAKINA Rotusorto on tuomittava Conadalla ej ale neexeriprobleemia rkuten Vheysvalloissa. Se johtuu spal- Canada Japonilsiset civat voi Aé-; nestia maakunta- eik& kunnallisvaz- | lomalsuus pilkkahinnasta. Eiki viela- Vesta th. vilmeissen paivaan. jicten haa Hilla niaspallon osalla, Aafasta off kulunut kolme vucita ja In- donesiassa yuotas verte yhd enemmain. Meuvostodelegatigo Vaatil turvalli- suusneurostolta tehokkEsita toimennpi- teita Indonssian tasavaltaa vastaan Enhdistetun valapatttoisen byikkayk- san ehksisemiseks:. Tala tavatla se tun ecile muljoonien tavallisten fhonis- tem tuntec, Koka Eoko maalionassa. Falkkten maiden déemokragltiset ih- mitet veativat, ettd rauhan tukemi- seksi ja varmistamiseks! perustetun ¥YEin olisi ryndyttard vilpymatte tar- peeksi vYolmakkaisiin tolmenpiteisiin tehddékseen Jopun holantlalsten im- | perialistien ja heidan angio-amerixks - Iaisten suojeijolttensa roistomaftsesta yoke yesesta. — (Noveje VYremija) ol] toisella tlagda folme viikkoa sittet THUSEN) padiuissa, seriassa ja oli mydskin toisella tilala Ppariluistelussa torontolalsen Don Gu- § chrig in kere. — Ghetti-sana juontiy ueskiajalts & ta. Juutalaisten osaa sanottiin pret: § toms. ; — kultenksan bayoyt, Hallituksen tei- mesta myytlin nalden japanilatstén | on kielethy olkeus oman tonttele. Baan japanilaiset sag palate takalsin BC:n silla sodan altena arnettu fal- linnellinen misraoys pidenneltitn kes-/rempia kui) Mit. vasta senjalkeen, ellei Sita edellcen Didenneté, saavat japaniisise: palata takaisin kotiseudulllesn. ‘Inuihin . kansallisunksiin Tallainen oikeudcttomuus ei ole sh-] Tastaé ei voida styttad brittlaissyilt- Amerikan méstaruuden ja kakss cata g dalaista kilpailijaa sijolttulvat molester | satjassa neljanneksi ja kuudenneksi § Nalsten sarjan mestaruuden yoith | ¥yanns Sherman New Yorkista. Hany Paricissa pidetyissa maaimanmesti- J Torentclainen Afar lena Smith sijeittui toiseksi malsteo] jelloin jyutalaiset pakoitettiin asa 9 maan erdlaain muista kansallisuuks:: | punteisse on osia, joissa juutalaisit Canadan taantumuspilrien lahecilag on aine korostettu Kuinka brittilasta ; suruperad oclevat siittalniset orat pirg Huitenkin tied} tian, etta nélka-Bennettin hallitusg kautena karkoitettiin Canada stag ensnmin brittiiaisid siirtolaisia Kulea ket) V2 tavaila kuin jite:din neekereitikin ertkoisesti sortavat asetakser laki- _ harnjoibhin, Viiraeksikulugeiden paivien aikana un sdatu paljon vibjeta Permantopaikka No. 10 at eapaiiie te aan tenant vo oe ee one a Torontessa — chitse ovat varjiantyneect Indonesian kangan Sula, ekli Yhdvevaltain larjeslyneci|: tyowalle vaalien aikana annet- fverest#. Hiukan aikeisemmin oli US- ja Jupauksia rvhdyvtian tositvolla “tappamaan”.’ Luonnebhisesti- Toranto. — Sunmintaina 1. 13 prada] acon entinegn sishiministeri Harold J. kean Yhdvsvattiain hullitus ei tule esiin rehellisesti ja sano, etia | ©etetuin olstkossa miainittu operetiitIckes selittinyt, etta Hollanti yrittaa vaddilupauksia ci taytevikdidn, ettii Talt-eHattler laki ja muut jiivit satintayteiselle visisélie. Toistuncista! orjuutlaa Tudenesian “Amerikan avun leissa. denmukainen demokraattiten polithi- ! pera oleviqg canitalaisia tyolaisla id Canadan japaniaisill; e; ole oikeyt- | Kan kanzsa. TSta vastaan eivat Valo | inteltektuasleja. vasm taaotumuspiee:; kottuneet muiden kansallisuuksien se-| pa rehtya ehdokksaiks] bunnallisvirkci- tyovaenjarjestét yksin ole protestoi- | ia. joiten potitiikka on hajoita ja ha haan ‘Tin ¢1 suinkaan tarkoita site | hin elk coimia lautakunnan jasenina | Geet. vaan-vielapa vapasmielinen por- 1itse DOLOIERAA, . etleikG Canadassa iimenist rotukuh-/,-. " Waristosim. El ale