‘, .

_ ; a ”
| BenaigainNsnE RE HEAHBHIR TARR

_s OMEN UUTISIA —

i SSA cntuMREeARARIU oT

fovat. ilkomailie sutititaituneel - pai. |:
asiass Rivtalin, joanne vietiin-vilme:.” fb
vuonba yli 5 mitieqnaa pulloa. Li... f
siksj vientld on ollut muihinkin Ew: ; |: §
r0pan maihin ja mm, Kanadaan, .” Wie
Austrafiaan seka Hong-Kongiin. (8)

+ |

ERIT JA KIVAARIT
, kunitael sanottakion: etti he ta-| vo a
jusivat’ nopeasti: tilatitetn: Puo- |
heen taydelliscatil nimeéati jatet-| Ifetsinki a  taitimi- Seurd) o.
tin sana “itsepuolustus" pols. (SAK jiseninsaed ylivas- 600,000.
Puolue laajensi ohjelmaanse, £¢] Suomen Ammattiliittejen. Keskus-
tajusi olevan.historiaitiaesti yalt- | jlirjestin (SAK) jisenmdard oli’ ku-
tiimiilonta, eta ° rotukithkoilijat Javan. vuoden teisen neljZnneksen- Jo-'
poistefaan nlisthh avalnasemiata, | pussa (30. 6.) jo G£3,872. Luku pe-
jotha heilla on taloudelisesse. ja | rustuu SAK:n - fasenilitoittaan saa-
poliittisessa chimiask. Puolue ke-|miin jasenmasratictothin, jeista. ai-
hittyi myds. teoreettisiasa: nake- nastaan parin lilton jasenmairit
| myksissian. , eivit ole. lopullisesti tarkistettuja.
Joka tapauksessa rotukiihkai- Ennakkotietojen mukaan SAKM ja
lijat civét ‘pidd titA puolietta /Senmeird riousee” vuoden loppuun

. \NOEPENDENT LABOR ORGAN
" OF FINNISH CANADIANS |

“Nov. &, 1017 .

Mustat pantterit fiunjests ayhtyi Oablartiltseg ‘judnna i966 SOT,
ratuimman neckeriviestin keskuade ‘L hyessil nivisa slitit ay
tyi verteen otettava polittinen voimatel i. uci tilt onkitr neti-.
| z !
Better: W. BLOND Z sha ; Manger, | wast _tykstnd .alile, til taantgniue pyrkii tuboa titan sen’ johtajut,, Koko
Tani Oitls tite i Jafiestin’ fyrateten tuhbatitadén.

pututhod ie : rsa Tusa sad paid ‘Tharedate by us sing
| Co. Licated, 100-109 Bis & West Sunes oma Coy : haiéhl - -sgbldgilnet tirhiit altten aynnyttiviit ‘Mastien pinticricn

VAPAUS ~

(LISERTY }

et SO flivjesttrit: Enaltisthin palilain jalmuds jn neekerivainet. Toiseksi

‘neekoritydériiestin volmakas pettyitys set. fohdosta, etti volkoinen:

| Advertising ratte. Upon ye appa, aenvlntion tree of ShATEe. Aitimattlyhdiatyajohte ja Hheraallt civit' kykene-tajuamaan nevkeri-
_ Second Class Mall rediateaiion Numer 178 coe Lidketiotcen ybleistyésopimus

| oe. Sdomen ja NLin vililla -' 0.

Suomen ja Neuvostoliiton’ “vali - Pe

allekirjoitettiin Sskettsin kaikki: Ha- iE

Ketteleen alat kisittiva yhteistytéo-

] vireatint olkeutdttua raatimusta RLITELTE Lista ofheuksisla ja niahiitli- -
suuksiata, . elviitki siti, ett nimii vaatimukset liittyy il erottamatte-
tiasti. Ameriksi ediatykeetltaten poliiétisten voimien yleiseen taiste-
luud. Tintin péttyaiyksen seuralkseno oli, pelijjlinen: jobtopiiitis:
mallitlt nigekerit Raluavat saay ‘uttaa vapauden, heiddin on luotettava

| ‘Peloittava esimerkki Montrealista

Sunnuntaina vidett ya. Montreatin unnallisvaalien tulok-
‘sia on ylistetty demokratian suurveitoksi (pormestari Jean
Drapeau} ja toisaalia Montreslin kahsanvallan. jaidytyksen
 vilneéiseksi vatheeksi. kuten Rene’ Levesque asian esitti.

_ Mita enemmian tithiin vaaliadiaan perehdytaan sit enem-
min se antaa huolestumisen: aihetta niille, . joita epailyttaa
War Measures laity kiytto “opposition vaimentamiseksi. ja
 yleensi niille, . jotha haluavat kansanvaltatsten menetelmien.
sdilyttamista ja laajentamista eika- suinkaan niiden kaventay
mista ja poistamista,

Huolimatta siité, olisiko vaalitulos olbut Koltonsan tai osit-
tain toisenlainen “normdalisissa”’ olosuhiteissa, tosiasia ‘kuiten-
_ kin on, étta@ Montreal vaalit’ pidettiin poikkeustilagsa, missi

“vanha Kkaarti” kiytti tehokkaalla tavalla hyvikseen War
Measures lakia ja sen avulla nostatettua hysteriaa ja pelkoa.

Oppositio ali mielestimme ehdottomasti oikeassa vaatiessaan, |
etiad kunnallisvaalit- olisi pitanyt Montrealissa siirtid - teens -

nemmrsi niin, etta ne olisi voitu pitas vauhallisissa olosuh-

teissa Ja hysteriaa valttaen. ;

Syyta on myés~huomboida,” -etta vaikFa ‘pormestati ‘Jean
Drapeau valtasi ‘kannattajineen Montrealin kaupunginhallin-
non kaikki patkat, niin taman 54vuotiaoni kunnallispolittiken
yoitte ei cllut aivan niin ylitseyuotava, milta se pinnallisesti
“ridyttaa, sill@ vain 57 prosenttia,Montrealin 700,000:sta 44ni-

oikeutetusta. kavi vetamassa ristin — ja mr. Drapeaulla ei .

ollut yhtaan sellaista “nme lista” vastustajaa, jolla olisi ollut -
pienintakéan kiipailumahdollisuatta istuvan pormestarin rin-
. falla. | . : ,
Taisaglta -— ja timal on mielestimime ehka tarkeinta ~—
“oppasitica vastgan nostettiin niiden vaalicn edella todella nys
. terinen peloitielukampan ja. : .
: Mahdollista en — mutta ci valttimatta todenmukaista - —
-etla FRAP:n (Front d'Action Politiquen) kolme ehdokusta

vangitttin vain War Measures Lain kirjaimen tayttamiseksi

eika opposition peloittamiseksi. Nain voidaan sanoa sen jch-
dosta kun nama, kolme ehdokasta vapautettiin kuitenkin eH=
‘nen vaglipaivaa.. oo :
:.. Mutta. tallaisia “sattumia” bull aivan lifan paljon opposiy
: lice johtaneen’ FRAPin osaksi. Kokonaan anteeksiantamatto-

mana seikkana voidean pitad liittchallituksen aluekehitysmi-

nisteri Jean Marchandin lausuntoa, etta Front d’Action Poli- _
tique {FRAP) on terreristisen FLQ:n (Front de Liberation du.

Quebec) “fronttijarjests". Jouduttugan opposition taholta ke
ven painostuksen alaisehsi alahwoneen istunnessa mir.

lainkaan ‘antaa — ‘ja vetosi englanninkielen heikkoon tunte-
miseen (7) vaittden, ettd tarkoitus -oli. “fronttijarjeston” ace-
mesta kiyttad jolakin muuta sanaa! Vahinko oli kuttenkin ai-
‘heutetiu: Montrealin valitsijoille ‘sanottiin“cikein liittohalli-~
_tuksen yhden johtavan ministerin suulla, etta FRAP-oppositio
on todellisuudessa vain terroristien “ronttijarjest6”

milkaan- puolittaiset ja heikosty esitebyt- “pertulakset” vole:

" neet enaa asiaa muuks! muuttaa. Kun’ lata seurasi viela por- -

mestarl Drapeaun samanlainen ja oikeastaan vielikin voimak- |
kaamp! lausunto, niin vaikutelmaksi jal, etta tarkoitus oli pe-
-. loteHa montrealilaiset pois FRAP:n kannatizksesta.

-_Huomivenottamatia ei voida litoin jattaa’ sitd tosiasiaa, -
_ ett& jo ennen War Measures Jain taytantéonpanoa, tarkem-
min sancen viime marraskuussa, Montrealin kunnatlishallinte
kielsi erinaisiin tekosyihin viitaten -oppositicltazn mahdolli-

suuden astansa lunnetuks{ tekemiseksi, kieltamilli ‘kokousten’

“ pidon, Kulhueiden -jarjestimiset ja muut julkiset tilaisuudet,
omikali ne ketspunginhallinnon miefesta vaarantavat -yleisté le-
vollisuutta; rauhaa ja jarjestysta. Tallaista kokousten ‘kteltoa
ai voida mitenkdan cikeuttaa, Painvastain siita on vedetty
| johtopaatas, etti pormesteri Drapeau kannattajincen et halua

keskustelia sellaisista pulmakysymyksistd-kuin asuntopulasta,
‘ tyotlomyystilanteesta, sosiaaliavustukscsta | Ja musta Ikunnatlis-
hallinloa lahell olevista asigisla.

Bi ole siis-ihme, vaikka ammaltiyhdistysjohtajal, FRAPin
puhemichet, Parti Quebeccisin johtaja Rene Levesque ja mo-.
net muut ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa sunnuntaina
Muntrealissa pidetyisli kunnallisvaaleista. Mello. varmaa
myos on, elt# Maailmanndyttelyn -jarjestimisella ja muilla
sellaisilla vedoiHa mainetta itselleen saatut. pormestari Dra-
pean ei sittenkiiin kestd montakaan, tallaista voiltoa. Saatu-
- aan'"'suuren voittonsa” néin kyscenalaisissa closuhteissa, por-
miostarl Drapeau kehittai todennakdisesti monarkista yksin-
valtiuttaan edelleen — fa voi sitd tietd kulkien koldata pikem-
‘min oman poliittisen Waterloonsa. : -

Mutta huclimatta siita, miten Montrealin kennallisasiat
Lulevat kehittymiidn, vilme sunnuntaina sislla War Measures
Lain_verjessa pidettyja kunnallisvaaleja voidaan pilaa vaka-
'. Vana varoibuksena koko Canadalle. Mita pikemmin War Mea-

1 tui.

Mar-"
..chand mydénsi, etta hinen ei olisi pitanyt sellaista lausuntea -

— ejka -

tielle.
-mioida;. kun tarvittavta ja laa-

_gaada
_telmien puitteissa, ntin se ajaa

YK:n peruskirjari ja sitoutut aiten lekermiiin lupun raiyspriopolitii-
kata, mil foonat ametikkalaivet neckerit uskoiv al, eiti. natsien cikws-
len tuomitueminen merkitped t mnyiia Yhdysvalinissn ihmen¢vin role:
erottelun “uomitsemisia. -Muita he -eiviit -nibnect, miten lieisesti

rasiami liittyy kapitalismiin.

Sodan jalkcen | rotugorto voimis
 Sdmalid. porvaristo — toki
Kaitkensa . ehltdisttkeeen valke-
ihdisten ja muaticn tyiliisten
luonnollisen yhtendisyyepyrki-
myksen.

Muatien pantterien. syntyseu-
dulla Qaklandisda tilanne oli ¥ai-.
keampi- kuin ruuualia, koska sota.

Ln Aig WS et mun Carls hae a A ane

“Kysymyhsi a
vastaulsia

a wight mi Wet

ETE a

wae

ae

a fas arate hs

~ Kysymyst- Saavatko vanhuuden:

elikkeella olevat alennuksen ‘Jento- .

iippuihin, ja jos saaval, onko sina
mitiin rajoituksia? — Lukija.

Yasiaus: Asiasla annettujen tieto-
jen mukaan vanhuudeneliketta naut-

| tivat saavat Trans Canadan, Air Ca-

ja lamatila Tohdstti kanpunldin
TUNnSAati ctelin valkoisim, -jolli
uskoivat tarunn valkoisten parcim
inuudesta, Neekericn syrjinti olf
heidin mielestiiiin tiysin hywik-
syttivad tydpalkoista kamppail: !
taessa. Ammiattiliitot civiit) tch-
neet juuri mibicin selostuaksecn
jisenilleen rotuungelman ¥ill-.

‘| kentes,

Toisaalla Onaklanidiin saapur vite
me sodan -nikana paljan neeke-
reita omonista etelin valticista.

‘Monet heista palistvad tvobén li-

Vatelakoille, mutta Kun sota- Inp-
nui heidat -croteitiin. kyimiasti.
Uusiin lentakonctehtaisiin atel- |
tlin nechereiti vasta vwlime val-

heessa. He vautivet byota Lili tydt- |

tomy ysavustusta, mutts, Giviil Siit- zr I

nect kumpaakaan.

sui antaulumisasemecn. dir jestaé
ei opystynyt ode laelannuddsi
kiiydé aktiivisti fuahhkiatyisteliin

nadan ja CP:n keneissa kotimaisten; neekerien ikewksien puolesti. ci:
lemojen fiput puolella hinnalla edel- | kit sén Pudlesia, cltii ame attili-

lyttden, elti a} Koneessa on Laval-
listen matkistatien lisiksi triaa
(puolen Jipun maksajat elvat . vol
teh
b} eta Promila on $3.00. maksava
tadistus elakkeelli olgsiaan.

sanelema BNaA-laki! on ranska

laiscanadalaisia syrjivd perus-

tuslaki. Taman tilanteen kor-

. jaamiseksi on Canadassa kes:
hhustelti -kavan -
“kotiuttamisesta’ ja uusimises-

perustusia: Y

ta tai kokonaan uudelleen Kiry
jolttamsesta. :

Totta on sekin, mihin. Parii-
sin julkaisuissa vittataan, etla
Canadan perustuslain wusimi-
scksi ei ole viela otebtu. kun-
nollista ensi askelta..

‘Mutta  kaikesta fuolimatta
me lukeidumme niihin cana-
dalaisiin jdtka katsovat, etta
Guebecin. eroaminen (itsendis-
tyminen) Canadasta olisi vas
hingoksi seki Quehecille. eltii
englantilaisello Canadalle: Juu-
Ti sen vuoksi on mielestimme
typeryytti lahentelevaa. lyhyt-

nakéisyytta se kun englantilal-
hiel-

gen Canadan valtapiirit
laytyvat BNA astanmuka-
sesta Wtsimisesta: ja usein pak-
kakeinoja kayttatn (wimeksi

War Measures Actin voimaan-
julistaminen
‘Quebecin tilanteen’.
. randkalaiscanadcalaista,

ennenkaikkea
johdosta)
varsin-
kin’ nuorempia quebecilais‘a,
ajetaan ajamalla = terrorismin
Kun valituksta e) Auo-

jalti vaadittavia korjauksia ei
“demokraailisten mene-

varsinkin ~nuorempaa viestia

-epateiveisiin tekoihin, vakival-
Jan -ja terrorin Payton tielle, —

.Pahin puoli tassi on kuiten-
kin se, et jos vallitsevia epa-
kohtia ei korjats, niin separa-

-listinen like vol ketitlya Ques

hecissa niin volmakkaaksi, etti
Quebec.eroaa Canadasta — huo-

limatta ‘siité minkdlaista yahin-|"

koa st aiheuttaisi.
Ainoa ‘keino' meidan mieles-

tatnme on se, ettd tunnustetaan

vihdoin . viiméinkin Canadan

sures laki peruutetaan mitdan uusia poikkeuslakeja laatimat ~ kaksikangaisuus: laaditaan ajan

da, sen parempr § se Montrealin tapahtumien pohjalla < On.

seas eee 6g 139
| Vaaria “neuvoja
Pariisissa, Ranskassa ifmestyvan neljan vaikutusvaltaisen
julkaisun tamanvilkkeolsissa numeroissa csitetdan. Canadan
asioita kasittelevien kirjoitusten loppuvetona Katsantokanta,
elta Quebecin pitaisi itsendistyi. (anadasta. -

Quebecin itsendislymistecridita esittelee mm. LiExpress-
julkaisyn kirjoittaja Jacques ‘Boetsch: L'Actuelite Yves Ber-

nier;. Le ‘Neuvel Observateurin Jean Daniel ja Le Figaren
Cleude Janoud..Esimerkkina muainittakoon L'Actualiten ar;
dikkekin lausunto “‘kyaymykson eydamesta”: “Konfedergatio
 (liittovaltio), missi on 10 mankuntaa. ja keskushallitus Otta-

wassa, auttaa yhdeksad maakuntaa je vahingolttoa yhta’ — -

Quebecia.”

Yicisesti tunnettu tastasta Gri, “ett. -voittajan’” vakoinaan

ja_ ttlantecn’ vaatimusten mu-:
kainen wuai perustuslaki, jonka
puitteissa ranskalainen ja eng-

lantilainen Canada ovat tass-|-

arvoisessa ..asemassa ja silli
pGhjalla veljellisessi sovussa
min Quebecin kuin Canadan
muidenkin osien yhteiseksi hy-

vaksi.

Guebecin - “itsenaistymisen”
asemesta tarvitaan -Canndan
Hittavaltion lujittamista
mitaé ei ‘knitenkaan saa “vats

‘verman puolen” . sanchupolitite

kan perusteella.

Toisaalta Parilsin-Iehtion ne-
vot ovat: mihinkdiin kelpaamnat-
torala.

paikkatilausta etukateen) ja!

den rintiptelissd.

| dellann, santarnudellaadn,

tot subtautuisivat solid: Uses Li
neckercilia Kolin,

Missi olobssa: Mustat te uniceit it

Oaklandissa alkoival voluval- if
mot. Aliekts TL al Wapmiel wauku- [ TELE. Naini puolwecssa on jal-
Ausvaltainen needieripirjesté om: ik |

J yaarillisena vain sen taistelumie-

Kun USA:n piday ¥ttila Nurnbergin soturikiollivaikeudenkayn

nissi' tuomitai nataien totuvainot ja kan Vhdyyvallat altehirjuitti.
Jetta. pyrkinys wloittaa vapautus- |

len ja leppymatté@myyden tekia,
vinan niikeval vaaran wiyds aiid,

liikkeen voimien organisointi, po-
liittizen puclicen syntyminen uc
edcllytyksiit neekerijoukkojen ai-
healle ja menestykseltiselle johta-

miselle. Jauri sikal TEA in oikeus- f
ja poliisilaitas oval otlancet teh-.

tivadkseen Mustien pantterien joh
tohenkiléiden tuhoamisen, -

New Havenissa on alkanut oi-
Tkeusjuttu Mustien pantterien pai-
i rallisosaston johtajan MeLucasia
vastaan. inti vastaan’ on ¢st-
dctty pravokatorinen sy¥te° mur-
hasta ja banwa ubkaa kuoleman-
tiomio. Samaniainen syyte uhkaa

abonin muitiitin puolicen johto-
henkilGila. mika on herattanyl ta-

vatonta suuttumusli koko maagsa

Mustaul peintterit sinavat ofc-
yansa polue, jonka, ohjenuorana
on marxilaisuus. Puolucen kaikki
johtohenkilaét on velvoitettu .opis-
iRehemaan omarsxiami-léninismia:
Teurtin LuAnuslaminen sanaissa
se osovellaminen kaytannon
PATittisessa ja ideclogiaessa tais-
telissa oval tietenkin kaks! eri

senid. Jota samiavit, ctta “wipe
tuksen tuo vein hividivi". Monet
height oval vilpiltemil thssa us-
Fossiain, maitre che eivdit tajua
Volmict. tadellists Cilia,

Ticienkin viilteclla, ctth ‘va-
prutuksen | weap bisercisa vain ‘hivad-

ri) on cmyts irkisyynasa. Mutla

niiexismp-lenigismi asetina sellai-

aloittivat,teimintansa, Sen pieret ert KVSYMNeS8On F alkaisun riippu-

johlajat uskoivat aadivteti tor jl-
Vans poblisiterrciin pei tesiws eH

vautatsiculla, Multa sedlaines (sc liusta

puotust usoh je Imisiei tuettsuit ELL
fosta’ sorreLille lansalie.

Mustien _ pantlerren jolitajic ne

4 ksi honkireetlisesta. Hhinteesta,

Vyinasufteisti, etka dttnmekaa-

1. Ei voida ilman muuta tur-!

Saati Hse irlen kavilGon miss ti-

Eintccssa lahoansa, vain sen perus-
. CHa $ sivalhe)

Menless4 rurigaasti YO 620,000. (55)
Postinomerot, kiytidin Suomessa -

{66n ens) vudden alusta Suomessa.
Oscitetcimipatian éteen pitas siits
lzhlien kirjolttaa uysinumerginen
tunnusluku.-

Numerosario}en kayttéanoton ‘tare.

[koituksena on nopevttaa postin “i

jittelua. Fostin koneellinen késittely

‘on jo tulossa Suomeenkin. Jnhivucsion

kuluesse, ensimmaiseksi Tarnpercel-
le. Kone pystyy lajittelemaan postin

sinoastaall- numeroiden berusteclla.

CHS)
Finlandia Vodkaa Yhdysvaltoihin

A‘ko on libtenyt uudelia 24-litran
puilolla valloittamaan Whdysvalkain
vorkamarkkinoila. Mainonnassa on
lehdetty Karkeasta.laadusla, poikkea
vasta pullon ulkomoodosta seka ttt
kimusten muksan amerikkalaisia
Kiinnestavasta ja hetposti muistet-
Lavasta nimesta “Finlandia Vodka".
Vientipulla on ‘taitethya Wirkkalan
SUUAAHelema.  —

Postinumerdjarjestel mii tulec-kiyt-

pimus..Scpitukseen sisilbyy inglem- |
minpuotista aziantuntijoiden ja thede-- -
miczten vaihtoa ja laaketietee, eri -
ongelmaryhmiii
musprojekicja, Vuoden 1971 ¥aihto-
ryhmicn yhteeslaskettu-olo kummas-
sakin madssa on 180 paivas, miki ~

Suomen dsalta merkitsee. nein kah. -

denky tr monen aslantumtijan lahet-

“Libnittia. 1os)-

Nobelin rauhan- |
palkmto vehnan
kehittajalle-

“(sda Nor "jan suutrkSriijien No

hel-kotnitea myonsi yiime viikolla ~ -

vunden 1970 Nebelin’ rauhanpalkin-
non amerikkalaiselle tiedemichelle
Norman Ernest Bourlaugille. |
Norjalaista syntyperia .oleva’ tri.
Bourlaug on -vuodesta 1968 Jahtien. -

to“minut professorina Meksikon pid- °

kaupunigissa olevassa maissin ja veh |
Hain jalust uslaitoksessa. ,
Borlaie on viidestoisla amerikka-

Suomalaisen voikan “markkinat nit jolles tim kugniapalkinto on

—
‘Kansan utiset

FF «

‘rinfamanaisista”

_ Melsinki, — Taal itmestyvi" Sulo- |
Tey)
paa-daanenkannattaja:
set" kirjotti lokakvun 23° pnd toimi-

tussivullaan Suomessa iskettdin he- | #8emassa’ vilme . vuosina tapalitu- | --.

meet rintamanaisia koskevasta ;
kysymykseslS seuraavast:
“tin. Kutsuttujen rintamanaisten

jarjeslaytymisen on todettu olevzn |

| pyrkimysti Jakkawtetun Lotta-Svard '

-Jérjestiy henkiinher#ttimiseen, Sto. |

men Naisten demokraattinen Hiilto ;

Ae ie.

KYLLN. WERRATKLN- _
HADASSA KEINGN. KREKSI) -
Viime paivinii on pubutlo, Jaetty, .

kuulta ja katsellu, TVestakin puljont nigslii
Vass ep ole) eannerkiksi on Ineolla_ ja: Faleon-

nk, Qluehecin: kriisistii.
aikcmus: kuitenkaan sition ka jota-
“Mithaillessaat”

aniai-ttana Sudluryn, -katujn

vasleanl eriis duilstva ja kysyi, olen | naan

ko kuullut mili-ov: i surimitesl [cel fi.
min “kivenkglon”. suurrahamichet

Ssidbury, East yvaulipiirii Onlarien|ei ole Ivémies Lheraalina tai kon- joiden haltuun joutuivat lakkautetun
elie | servatiivina faines | vaslachdekkaa-

lainlaalijakupnassa eduslayan
Martelin “pain menoksi?.”

Misti sta olisi wllut Leton,
py¥sin kKaveria. sclostamaun ja niin
han silten pub: :

“Olen kugWut melko. Juetet lavish
ithteishi, elt Sudhuryn alueon raha-
miespiirin aikumukscria ot etsidi ki-

‘Gissi eriidind bie!
hilij lnvanneet myos pista rahaa Likea-

jote nj

Lithisaa yiit ‘istenj ju wihdiesuisles pu
ert. stella’ kuningattareo puistossa;
Tosontussa, ci ole esitliinyt mildiin
‘suurista .vatkeuksisla’, joita

hirideelia Lalit alueclia,
~Putkastl oval herrat rahamiehet

Mearichin whos” stamiseksi
lninliatlakunnasta, mutia epailevil,
étle] hiin siclii.niin vaan dtihde,- jos

| tdnenn |

Noin + se puhui tultava ja ajattelin,
olii voihan sen kaverin sanoissa olla
pardiikin,. joten muainitaan tasta myt
Wiha issikin sill: SiG et theda kur
kKatiet, « kasha Jctin Robarts katseo
OPT LK SE theta seuraayien Tiaa-

Slinsd’- jokin Lydliinen, postu tehdiiin | kuntavaalien pitga jan.

joko | liberuali Iai -konservatini- ja!
yjonk i . avulla sitlan yrilelaun Suvi:
taa NOPin Martel utos lainka: ligne

kunnasti SUUNLavISSa MaKGAavail | Ja Kuthda ‘kun tulee lydliisten edus-|lossaan, Ajoissa heidettuna. timan, Rankinnalle.

lejssa,"'
. Seo Marict on kuukenana pabiarannat

PAIVAN: PAKINA

Vhsinkertaisesli asia on. niin. elt |

kaverin piheisla piidsin siihen tulok-

‘fusen pudlecn js ‘maissut hucles-
i tumisensa tillaisesta toiminnasta,
{joka merkitsee rauhgnsopimukscn |
rikkomista. On svyl3 vakavast] puut-
lua fahin puuhaan, _

i den,

myonnenty. “Yuonna’. 1964, palkinta

| mydnneitiin amcrikkalaiselle:kansa- °. - {tee

‘Jaisoik custulstellfalle Martin - Tuther
hingille, .
‘eruslellessaan pa‘kinnon myénti-

| a ivfii tit Dourkaugille Nobel-komitea

[sa hitnen kehittiineen uusia vehni- ..
lajkkeits. jotka’ ovat suuresti lisin-
' neet velnisalda Mekstkozsa Ja mye

Kansandemokraattisen Liiton hemmin mvOs Mulssa maissa, eten-
“Kansan uti. kin Intiassa ja Pakistanissa,

“Trt Borlaug on ollut keskeisessd

neessa ncpoassa Kehityksesst maata-
| Joudess:3, ns, “yihreissa- vallanku-'
MOUKS25$a . .

Vapaus on saanut

12 uuita tilausta

Taihdin kat SM kseen saaliin - 15
Vutta wusta, joista 12 koke vuo-
a punlen yuoden ja t kolmen

On-myds tiysin -vaaristeltya rvh-; Kuukauden tilaus ja kun huemioi-
iy# vertaamaan naité buelloporiaan: dain (aikaisemmin hankitut, on
lasalla suhteellisesii varsin hyvissd | Vapuus suanot 23 uutia tilausta,

| oloissa ja lurvassa loiminsita lotta -

“Tissti hatsauksessa mainitut 12

Tintamasolilaisiin, He olivat varmas.| Uutta koko vunden tilaajaa tule-

-ll paremmassa asemassa kuin osi-
nerkiksi tyOpaivelua suorittance!
Raiset, On vidrin vaatia. heille’ ntili

| etike-etuja, joita rintamamishet sua.

vat- Jos faas on halua toima rinta-
wamiesten elakekysymyksen  met-
Keissi, tarjoavat veleraanijiriesti-
jen naisjaostot siihen mahdoltisin-
den. Valtion vahaisten ja riittamuit-
Liamien elakevarojen fakamisessa en-
tisille -lotile ei ole: mitain jirkel,
Neidin palkilsemisensa kuuluy niille |
Lolta Sviird Varat
omaisuus, ”.

“Jarjeslun #2

Suuonlelon syopa
US ASS bLottetaan vuositlain £5000

Uulta slivontclosydpatapausta, joista
3,01)-2] onnistuta parantemaan. Kuo

miksi, jos ihmisel menisivat: laitks-
‘rintutkimuksecn belt kun havailse-

vat Samet lahjana - komean |
“Jualu’- jilheisun,. joka ilmestyy
ensi kaussa. |
usher lilauksiu Tahettiv: ut ‘seu.
-Firuvint : ; ;
tuko Nissinen, Toronte lL.”
Heikki Adikoski, Saat Ste. Ma-
rie 3 ja Jenny Linkso, Sault Sle.
Marie 1.
. T. JIE. Thunder Bay 2 ja _
sara Tunni: Thunder Bay 1-
~ Laurt Niininen, Sudbury I, An-
lon Linna, Sudbucy 1. Ja Tilaaja.
<“Ubury 1. |
Maes Nevala, Nipigon I:
Marlti Rasinperii, Hearst 1.
Emma Tuomi Kirkland Lake L.
| Tilaaja, Cochrane 1.
Tilaaia, Wirup le | |
Kiitiimme kaikkia ausien tilags-
ten hankkijoita ja lausunmnve uo-

-| del tilwajat tervetullecksi lehtem-

me Jukijakuedaan.
THtd kirjoitiaessa on viel kol-

sven, clict herrat rahamiehet keing-| vat jotakin : ¢pilavallista souonte-/ Me piliviii aikaa nusicn, tilausten

lajan syrfiyltiimisesta kysymys.
— M_dM.,, Sudbury.

KENRAALIN PRENIK AT

Sanotaan, etl kiss klibole-
sella elUipi.

Mutia -yhieni Ici [ATA
raviin”

kalaissotitiiden leewhenes lesasih

Vietnamissa on mainitly juakicne-

miltainen mitalien jikiminen,
Ne nigaiviil Semeililn eotilai-
an Aelifelly.
Ne anlaval michille emetarvorn
‘tuntoa jne., Silaypitst,
—yako tulee paljan balvemamalksi
kuin soliliitdend niuuska hyvin-
VOInTiste, hetcledileericn,

(¥valbiown ) la. daagni-

antajain
kan Te Han [erp t=

Kin (sotilaidenh
“HOGI,

Ja omtkipgis on {ode hi katsella
kun “ured lrampypaiian beai-
Killa michitli on vinakin toinen

rinkapusl) tiynnii cris sia 1 pene :

kotln?.
Vieiseuti Liedutéiiin,
raaleilla, jotka vain

etlit ken
ue vad el

joutuvat ruudin kiryit rintamil-

In hiatsdelemann, on. Kubert
monk verroin cnemmin preni-
koita kuin an rivimiel tlt

mime twonnollinestikagin opie

le ettelyiitké he ole niidi urheu-
| neu-
vokknudellugn yu taidalliain an-
winged, Ovatpa ticteattn!

rie |
ylipitiiniseks: pmertk--

THLLEPEC EL

| | Sean
» ilmeisesti edullish ufldiewi min

Mutta tassda pHiviinél muutn-
fina — tarkasti sangen loka-"

kan 22 pnd — tuli kvitenkin
eetgonistia APin unidistieto mis-
sii kerrottiin craéain amerikkelai--
sen hetnranlin snaneen maansa
korkoaimman kunniamerkin: te-
istujen perusielijen avulla. |
Matkki kunniamorkin peruste-
diet kosikevno-tiedat lulivat mi-
Aun pHEStAn olt 22-vuatias dota-
mics James Olstad sanonut val-
misteltunan pernustelut, jonka
rien | pridest: Linkers Fin
creme 1, Forrester BM Hopea-
Liligen (Silver Slar).

Armeijan viranomaiset olival

cmyvintiinect, etlii mainilun kun-
tiatimnerkin antimiasperusteitr oft
“uneksittw’, ett kenranli Far-
resler ct tictinyt asiaska milain
qa ctl sc kunniimerkki perus-
telnineen niunetliin hiinelle sel-
lnisista toimenpileisti, joita hin
‘on usein: sioritlanitt.-.

Thac kentanli Parrester ci ole
mutta
- Aten kerrataan aleven huelts-
Mui mithhijulin siamasta mare.

ostinonul. welasta milfan,

nostulsesti, eit imeisestikiiin

lee waineta. Timi urheuden kun-

niimerkki Luli kuulemma ken-
igville hitten sunkariteoistaan

- fantinaizhan solarebkelia,

syopamucdon  parantumismahdoili-
[ sundet ovat metko hyvat,

Tapuus olf tullul: sulkie kui

sotumies Olstad ja .viisi: munta |
sotilasta lihelti kirjeen edusta-_

jakamarin solapalvelukomiteal-
‘le ja myisa New York. Timesille.

Mitali varattiin. kenraali Por-
resteriile torstaina (lokak. 15)

yooin han jki pois Ist Air Cu-.

Valry = divisioonan komentajan
‘toimesta,

Sotamies Olstad sanoo. elti
hiin sai asé¢velvellisnutts palve-
‘levassa clevien -kumppaniensa

kanssa lokakuen 4 ond tehlivin :
lec

valmistaa urheudesta
Star ja Distinguished: Flying
Cross mitaliperiustelak scuran-

Yan PAIN -AATOUN mennessii. .

Meilla ei ollut mitGan lictoja. ce
. piivimiarié, ei tieton tapalilu-
mista, “ei kerrassaan
Mina kirjaitin Silvev. Star perius-
telul omasta miclikuvituksesta-
ni 7
lst Ale
oriia puhemies sanoi, ottii mihi-
kian kurinpidallisiin toimenpi-
teislin ci aginn’ johdosta ryhdy-
ti, solmmice stad joa’ hinen
ckaks! kumppatniaan mu knanlu-
kien.
kenruali Forresterilla kunnin:
merkki-pois, cdetliviitaite puhe-
mics alt sanonut, ett “nsin on
lutkittayvann. Tutkimngsten piti-
byt byi esitetiidn ehdotus’.
—- Tolvotlavasti kenraali saa pl
«LL Gibtensit Koskela, sobrhis.,

Tritt. -

Cavalry | divisions -

Kyveytliicssil , olti ofetmanko.

Taivomme  hyviiii
loppurynnistystii ausien | lifausten
hank inaissi.

Inka a banguista tapahluman

paljaslumisesta, Olkeuskdsityk-

sien peristecia on tietenkin pai- ~ -
kalhian, ella kenraali saa pilba- .

 tihlensi ja “uueksuva" sotilas -
vagneutensa! Tiistaina. tulf kui-’:
tenkin Satzonista tieto, clt& “ar-
mela ehdottia” Ko. kunnigmer- —
kin’ pois otlamista: arven ken-
pus dilbin.
Toisena er ‘koisuutena voldaan 7
lapuies. . buoniledda presidentti
Richard Nixonin henkivartijanz
wikuisemmin ollut tuloverpyiran-
amaisen juttu, 38-+uetias Ren-
wd Lee Miller todettin viime
—linantaina syyilishyneeksi ihmis -
_ryéstéin cli kidnappaukseen,
 - Lintistictojen mithaan Miller .
titeltiin. ayylliatyneen ¥. 1967
ascelliseen rydst6on ja 11-vuo0-

~tann Kenneth Youngin kidnap- _

pauksecn, mistii oli pojan -rik-
kali - isa Han peritly Soot) (OO
liniiitt. |
 Tuloveroviraston — tiedustelu
(urkkijal virkailijana toimivan
Millerin edessa vot olla kuole-
manluomoe. Rangaistusta éi ole |
Vutisticdoissa
horrodian tniLenkin, elt pojan
hinninikst makselin summa alt -
Sioitelti eciidscen sveitslliiseen
pinkkiin — oft siitt sunmmasta
wile Lihfinn mennessii sautu tmi-
Liiiity taknisin.
Kuamimallisin virkiilijotta ja
thee Tlistii pink kilvitoksia, ae
ou | insitkoqr iL,

kasiltelevii: tutki- -