Nel i Dd ee ee TD a la a Pa i pS md ye - Sivu 2 ee ee eee pe ” A aL 1 om Poe a a aa de a Pe ee a Telephones: Bus. Office 08. 4-024; Editertal Office O8. 4-4265. Manager E. Suksl. Editor W. Eklund. Malling VAPAUS (LIBERTY) -—- Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Fa- tablished Nov. 6, 1f1T. Authorized as second class cial by the Post Office Departineot, Ottawa. Pub- lished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Lid., af 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada, Advertising rates upon anplica on. Translation free of charge. TLLATSHINNAT': Canedassa: L vk. 7) $ kk. 3.76 H EK. 2.35 Yhdysvallolzaa; ft vk. O00 4 kk. 4.30 SiO mesa | ] TE. 250 & kk..4.75 ‘Eisenhowerin “neuvotteluehdotus” Yhdysvaltain presidentti Eisenhowerin torstai-iltainen “suri” radio- ja T¥-puhe oli sairauden vuoksi vanhentu- neen ja ilmeisesti vasymysta asoittavan miehen yritys jol- lain keinoin “puolustaa” amerikkalaisten Ja Amerikan liit- tolaisten edessa sitd surkeata ulkopolitiikkaa, mika on vie- nyt ihmiskunnan uudelleen sodan kuilun. partaalle ja sa- malla saattanut Yhdysvallat sithen asemaan, etta Washing- tonin mielesta on “suo siélld, vetelé taalla”. - Huonon asian puolustamisessa tarvitaan Iuonnollisesti sita vastaavia, huonoja argumentteja; tarkeiden tosiasiain si- vuuttamista ja tunneliujenkin kysymysten paaiaelleen aset- tamista. Taltd pohjalta katsoen ei-ole siis Jainkaan ihme, vaikka presidentti Eisenhower turvautui juuri tallaiseen tak- tiikkaan. [hme sen sijaan olisi, jos téllaisilla argumenieilla saataisiin endi herran vuonna 1958 muutetuksi musta val- koiseksi ja vaaryys oikeudeksi poliittisesti yhtA valveutu- neemmaksi tulevan ihmiskunnan silmien edessa. _. Mutta asettuessaan korkean moraalisen ylimmaisen tuo- marin oikeusistuimelle, presidentti Hisenhower syyllisty! kerrasszan tuomittavaan demapogiaan asiallsesti korostaes- saan — annettuaan ensin silunauksensa valtiosihteeri Dul- lesin sotaseikkailuille ja sotaisille lausunnoille — etta Kinan kansantasavallan muka veriruskeista synneista huolimatta Yhdysvaltain hallitus pitdd sittenk!n rauhallista neuvottelu- lieta sotaa parempana. Presidentti Eisenhower esitti ensin mahdottamia ehdo- tuksia Kiinan kansantasavallan hyvaksyttavaksi. Hinen mle- lestidn Kiinan taytyisi hyvaksyé Yhdysvaltain sotavoimien yliherruus ja madraysvalta Kiinan rannikkosaarilla ja For- Masassa, : Taman Jis#ksi han vaati Kiinan kansantasavallallata “lupausta”, ettei se turvaudu voimake:moihin omilla saari- alueillaan, mika olisi verrattavissa siihen, jos Kiina ol'si esim. viime vuonna esittanyt vaatimuksen, ettei Washington saa kayttaa solavakea Arkansas/ssa Little Rockin korkeakou- tua uhanneiden valkoihoisten hulikaanien kurissapitamisek- sit Kukaan ¢i ole vaatinut Washingtonia luopumaan yoima- keinojen. kiytéstad omassa maasSaan, vaan ni‘den kaytosta toisia maita, tassd tapauksessa Kiinaa vastaan! Mikiin itsendisen maan hatlitus ci luonnollisestikan an- na toiselle maalle “lupausta” ettei se kdyt8 m'ssaan tilan- teessa voimakeinoja omilla alucillaan — ja presidentti Ei- senhower tietaa luonnollisest) timan paremmin kuin kukaan meéista. Tallaisen “lavastuksen” jAlkeen presideniti Eisenhower antoi ymmartad, tai paremrninkin vihjeen, etla jos Kiina suostuisi tallaisen “lupauksen” antamaan, silloin mahdolli- sesti voiladsiin ldhettildstasclla Varsovassa neuvotella Que- moyn ja Matsun saarista — joskin hanen valticsihteerins’ oli juuri pari paivad aikaisemmin vetanyt liivintaskudik- taattorinsa Chiang Kai-shekin esiliinakseen ja selittanyt, etta Yhdysvalloitia ei ole mitaan oikeutta neuvotella naiden saar- ten iuovultamisesta! lise aslassa sodan partaalla seikkaileva Dulles on tassd lahempand tetuutta ku'n presidentt: E:sen- hower, silla -Quemoy, Matsu ja Formosa kuuluvat ilman “neuvotieluja” Kimnan Kansantasavailaille ja nunmucdoin Y¥hdysvalloila ei todeNakaan cle naista astoista muuta “nen- yoteltavaa” kuin se, etta millon ja miten Pentagon iopettaa niiden saarialueiden laittoman miehityksen. Run kaiken yillao.evan perusteeila yiela hucmioidaan sé tasiasia, eltta Washington on kieltaytynyt edes tunnusta- masta Kiinagn Kansantasavallan olemassacloa —- mika on perusehte katkelle valtakuntien valisten kysymysten rau- hanomaisille ratka'suille — presidentti Etsenhowerin moraa- lisaarna neuvottelujen paremmuudesta olf tedelia outo ja ontuva. Se pysyy sellaisenaan sithen asti kunnes Washing- ton ryhtyy todella neuvottelemaan tasa-arvoisuuden poh- jalla Kiinan kansantasavallan kanssa — ja vie sotajoukkon- sa pos Kiinan saarialueilta. 8,000 jenkkisotilasta Inkaa Ottawasta talla viikolla saatujen uutistietojen mukaan Canadassa on nyt 6,000 jenkkisotilasta. Vaikka tassi on ndita “melitysjoukkoja” ilmeisesti 6,000 miesté liian paljon, niin samasséa uutistiedossa viltataan, etta lisha amerikkalaisia so- tilaita atotaan sijcittaa maamme kamaralle. Kaikki Canadassa olevat amerikkalaiset sotilaat ovat a4]ia Poh)jois-Amerikan ilmapuclustusliton palveluksessa ja ‘talla laitoksella on pRamajansa ja ylipaallikkonsd Colorado Springsissa. Suuri osa naista yhdysvaltalaisista sotamiehista huoltaa ja hallitsee Canadaan rakennettuja tutka- eli radar-verkos- toja, jotka tunnetaan P'ne-tree verkoston nimelld Etela-Ca- nadassa ja DEW-linjan nimelli Canadan arktiikassa. Tata amerikkalaisten sotilaiden sijoittamista nadin t4r- kefsiin avainasermin on puolustettu silla4, etta Canadassa ei ‘muka ole riittivast] teknikkoja, jotka voisivat huolehtia nais- ta tehtivisti. ' Mutta samalla kertaa on Canadan ilmavoimia ja 1utka- tekn'kkoja Euroopassa, NATO:n palveluksessa! Tass yhtey- dessa entinen ulkominister] Pearson loi mielestamme sucraan nattlan kantaan kun han alahwoneen istunnossa esitt] ihmet- telynsz, ettd miksi ei tucteta Canadan ilmavoimien jasenia pois Kuroopasta huolehtimaan heille kuuluvista tehtayista Waalld. Jos NATO-liitto tedella haluaa saada talta puclen At- lantin ilmayoiméa Eurooppaan, niin ldhetettikéin sinne ca- nadaiaisten. tilalie nyt Canadassa olevat amerikkalaiset soti- laat ja teknikot! Tama icoimenpide — joka saisi varmaan lampimian hy- vaksymisen canadalaisten keskuudessa yleensd, tolsi Cana- dan iimavoimien miehct takaisin kotiin ja vapaullaisi sa- malla maamme ulkomaalaisten sotavoimien turmiolllsesta vaikutuksesta. Mutta Ottawasta nyt tulleden Wutistielojen mukaan Die- fenbakerin hallituksella ei ole mitain’ tallaisia johdonmu- kalsia suunnitelmia. Painvastoin niyttaa silta, ett# Cana- ‘daan tulee lahikuukausien ja -vuosien aikana noin 4,000 miéesta lisaa yhdysvaltalaisia sotilaita kunhan amerikkalais- gddress: Box 65, Sudbury, Onterio. Tiistaina, syysk. 16 p. — Tuesday, sept. 16, 1958 1 Pe ee SYNTYMA- PAIVIA Sohn Laine, Sudburyn vanhain- kadissa taytti eilen syyskuun 15 p. 20) vuotta. te. L = Fi . . . oye " . a n a ar eee erent. Serer See ee oe oe Pohjoismaiden ulkoministerit tukevat aseistariisuntaa Koopenbamina— Pohyoismaiden ulkoministerit kokooantuivat }aileen Frank Fommila, Sudbury, Qnt.,| viime tiistai-iltana, Jetloin hyvak- tivttaa torstuina, syyskuun 18 pna| syltiin yhteinen tiedenanto neuvot- BO yuotta. telujen kulusta. Sina sanctasn m. Mrs. Hanna Heinonen, Soult Ste.! m.: Mesrie, Ont, tSyttaa . perjantaina, syyskuun 19 pha 86 vuotta. Arnold Mianty, Lockerby, Ont, tayttsa Jauantaina, syyskuuo parvana 60 vuotls. Tyyne Slilman, Port Acthur, Ont. , Koopenhaminassa &.—#. pra syyskuuta 1958 pidettyya Pohjais- maiden ulkoministereiden kekouk: £0) sagen ofti of4a Tanskan pad- ja ul- ' kominister1 H. €. Hansen, Huotsin nlkoministeri fisten Undén, Norjan 12v11b4 lauantaina, syyskuuo 20 pna| ulkoministert Halvard Lange, ulko- 65 vuotta. asidinministeri Jchannes ¥itolai- Wermer Kivipelton, Mokomon,| nen sekd ([slannin ¢dustajana suur- Onl, tayttaa tiistaina, syyskuun 23 | lihettilas Thor Thors. ona TO vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta- ¥ain onnentolvotuksiim. a ——— — Moskova. — Labes 2 kiloa palnava kultakimpale on Tasstn antamlen;) 1958 kokoontuyan tietojen mukaan Joydetty laaksosta | kansakuntien Kokoukseen otti nimikaan oasaa Tanskan wlkomdaotulousministeri J.) Krag. Kokauksessa kédsiteltiin wuscita New Yorkissa 16, pna syyskuuta Yhdistyneiden ld. ¥leskokouksen whelt# Miass-jokea Wrallssu. Laakso | adustayaan asialuetteloon merkitly- on maailman rikkainla kulta-aluétta | Ja kysymyKsig. ja stta ei sugtta kutsuta Kullalaak- sok41. wootisadan lopulla suurin Newvosto- Sen jilkeen, kun alt keskustellu Juuri Slella loydettiin viime | nykyisesta kansainvalisesia tilan: teesta ilmaistiin toivotius siitd, et- liltossa loydetty kultapala. — yli 36|/ta yleiskokouksen tyota elahdytt4i- kiln painomnen, Oliver Cromwellin kuolemasta 300 vuotta Syyskuun 4:n -palvan vastaise- ha yond riehui Englannissa har- yinaisen kova myrsky 306 violla siten. Vuodenajasta huolimatla saion yli maan pyrkinkokoisia ra- keila, jolka rikkoivat lasiset ik- konaruudut ja pakottivyal oisen kulkijan etsimaian suojaa itsel- Jeen. Ikivanhal tammet katuivat Tyskyen ja huooosti rakenocltu- jen talojen katot lensivat piha- maaile, “Piru vie hanen sielunsa’’, sa- noivat tarkauskolselt wikalaiset ja samaa ouloa kammoa tunnettiin myos Lontoocn kuninksanlinnassa, missa Iso-Britannian lkhes 60 vuo- tias diktaattori, maan ensimmiisen ja tahén asti ainown tasavallan pro- tektori, Oliver Cromwell makasi kuclinvuoteellaan, Huolimattg an- Kkarasta sairaudestaan oli tuo rau- laineén mies jeksanut tahan asti py- han ol) viel otfanot vastaan sota- joukkejensa kuatselmuksen, muttz talioin oli kveekari Georgeg Fox, | si sama pyrkimys jinnityksen Iie- yentamiseen fa yshtestommintaan, Taikid sai ilmauksensa Yhdislyne- den Kansakuntien ylimaaraisessa yleiskokauksessa yksimuelisesti hy- yiksytyssa Keski-Tdin (lilinnetta koskevassa paatislauselmassa. Kokouksessa keskusteltiin taman jalkern aseriisuntagngelman vime- aikaisesta kehityksesia. Pohjois- Thaiden osalta oltiin valmitta 5u- moin kuin tHhankin saakka tuke- magn kaikkia toteutleltavissa olevii pyrkimyksia paisti konkreettisiin tuloksiin ja oltiin edelleenkin sita mielta, eila nykyisissa closuhteissa olis: tarkaituksenmukatsinta keskit- (Ha ponnistukset asteettasten ase- riisuntaratkaisujen dikaansaami- See. Todettiin tyydytyksella, etta hil- jallain Genevessa4 paattyneessa asi- anluntijaneuyolleluissa oli paasly ¥ksimielisyyteen ydinasekokeiden yalyonnan alaisen lupettamisen tek- nillisisia edellytyksista, ja Jausut- tiin toivomus, @ttS tassi asiassa pian alaitettavat neuveoilelut johtai- sivat mydntetseen lulokseen. Lisiksi katsottiin, etta niiden a- seriisuntatoimenpileiden toteulta- misen, joista voitaisiin sopia, tulisi tapahtua YWhdistynetden Kansakun- tien purtteissa. Edelleen keskusteltiin avaruuden 'tutkimuksen ja sen rauhanomaisen kdytin ongelmasta. Pohjoismaat ovat valmiit anta- thaan tayden tukensa pyrkimyksil le aikagnsaada yhteiset néuvottelut sellaisean kansainvalisen sopimuk: kutsumuksesta kansakunnan pelas- tajana. Cramwell oii alkujaan englanti- lainen maa-aatelinen, varsin vaati- TRaltamista closuhteista JahtHisin. Kun selkkaus kuninkaan jz parla- mentin valilla kehittvi tuon aikaj- sessa Englannissa avoirmen = selk- |kauksen asteella kohosi jo alun al- ; Cromwell 'Jueen johtoon ja juuri hinen johti- sytelld julkeilla. Pari paivdd sitten a" Vaatettt johon Cromveliin henkinen VITeYs | ja reippaus oli sikawsemmin tehnyt | hnomattavan yalkutuksen, merkin- nyv€ parvakirjaansa: “hun ndin hanen ratsasiavan henkivartiostansa etynenassa tune to) kuin kuoleman henkays olisi levyhahtanyt vaslaani” Kuolevan omassa povessa taiste- H uskonvarmuns epailysta vastaan. “On hirvead joutua elavan Jumalan kasiin”’, kuulivut henkiligkdrit ja kamaripalvelijjst hinen toislavan lakKaamatta. FAUTAKYLKIEN RAUTAINEN JOHTAIA Mika sai tuon elae#ssaan niin lu- jatahtoisen ja lisevarman miehen kuoleman hetkella epdaroimaan? Tosin hanen kagskystaan oli fuke maton joukko paita pudonout mes- taijan opillukirveen iskusla, dina kuninkaasta falpaan sotamicheen ast, mutta miarayksemsi han oll antanut tietoisena vastuusta ja ten pornmittajten kaytettavak- si rakennetaan polttoaineiden |taydentamispaikkoja Frobishe- ‘riin Baffin Islandissa, Chure- hillin satamaan Manitobassa, Cold Lakelle Albertassa ja Namoon myos Albertassa. Tar- koitus on etth yhdysvaltalaiset pommittajat volvat nailta ase- milta taydentaa ilmassa len- tien poltloainevarastojaan — ja etfa ndma asemat alistetaan myos yYhdysvaltalaisten ase- yvoimien kontrolliin, mika sel- laigenaan puraisi uuden palan pois Canadan itsemaaradmis- oikeuksista. Cttaen huomigon nykyisen vaatatilanteen, missi Yhdys- valiain “sodan kuthin par- taalia "selkkaileva ulkopeli- tikka voi milloin tahansa sy- ty¥ttad uuden maailmansedan, nama amerikkalaiset sotilaat alist lahetetlava mahdoliisim- Tati pian pois maastamme. Se Yoidaan tehdi milicin tahansa hallitus pagttaa kotiuttaa Eu- roopassa olevat lentovolmam- me. Tama on ensiluokkaisen larkea kysymys silloin, jos me kansakuntana todella haluam- me paasta pois siita verileikis- ta mika uhkaa Kaukoidissa syttya, kuten on Ottawan vas- tuunalaisista piireista vakuu- LeceL. kaen pariamenttiasialle uskoutunut ! kansarivaltaisen = ptro- | jakykynsi ansiota oli se, etta tus- kin mitdan asekoulutusta sauneet puritaanijoukot pystyivat lyamadn kuninkzan kaikilla Euroonan sota- tantereilla harjaantuneet kavaljee- | rit. ¥Yoimakkaan muoteiset kasvaot. miltei Karkeat piirteet ja viimeisiin paiviin saakka murtumaten terveys pilvat tucn suurmiehen ulkonaisia tunnusmerkkeja. Luonteeltaan hi- net tunnétlin syvan vakaana, hal- VeKsien kaikkea torhaa kereutta itsensa kylaraatélin ompelemaan Xugsiin ja kulki aina muekka vyolla, e1 vain kuvaannel- Jisesti vaan aivan sananmukaisesti- kin. Kertomus Oliver Cromwellin Elamasta on luku Englannin § histo- - Kiaa vuosilta J630—1658, e1ka sen esithamiseen 5118 ole syy¥ta. Tuohon aikaan Saatethiin kunin- Ksita kukistaa ja heidan piaitdan Jistia, mutta tahdna savkka se oli ta rehiunut alna toislen samanarvais: len toimesta, Kun Cromwell antoi | madrayksen Kaarle i:n mestauk-! sesta ol) se alnutlaatuinen tapaus Euroopan historiassa — Ranskan vallankumoukseen oli viel# aikaa 150 yuotta. Kuninkaan sanottiin ol- leen, ei syypaa ylimystén rikoksiin kansaa kohtaan, van tahdottomana Marionettina pelkastian Bucking- hamin herttuan keuhikuya. Niinpa vaitelaan protektorin vlimeisten s52- nojen johtuneen pelosta etta Kaar- le isn veri Korkeimman Tuomio- istuimen edessa virtaisi hanen paal. Jeen, HAUDASTA BIRSIFUUHUN — JA TAKAISIN Osoiluksena siita kuinka Suri Cromwellin henkilékohtainen pa- nes oli Englannin vallankumowk- seen am se, @lka hanen luwomansa jarjestel ma sortui milfei heti pro- tektorin kuoltua. Kuninkaanva!lan edustajat ja murhatun monarkin poika, Kaarle II palasivat Englan- iin. Kun he ejval voineet enda , kostaa vihaamaileen Cromwellille, : ryhtya Jakkoon 13 kiihoitfaa heita lJuonnon urpanist, valmistaa uraania vottelut ot. kaivaivat he reunuin ylis West- Minster Abheyn hautaholvisgta, birt- lZen sen jaloistaan Charing Cross- ile, Lontean suurimmalle tarille, jassa uuden hallitsijan mielistelj- jat kavivat ruumista hapaisemassa, syikien, kivitthen ja herjaten siti. Mydhemmin maltilliset englan- Lilaiset huomasivat Kuitenkin ereh.- dyksensa ja talla hetkella lepiia Svetta ruumis jalleen Westmins- ler Abbevyn mahtayassa pyhatossd, saarivallakunnan muiden suurmies- len s#urassa. Mielenkiintoisen huomion an: saltsce protektorin polku, Michard Cromwell, joka oll isansa 1ayde]|i- nen vastakohta. Jucppona ja hur- jastelijana han ei milkoinkaan kyennyt tayttimaan niith toiveita, joita suuren 144m kannattajat ha- neen kehdistival. Htirjasteluissaan “tuhlaajapoika’ meni niin pitkalle, | : han elti paettuasn Evrooppaan pantta- si isansé henkilokehtlaiset arvoesi- neet ja palaltuaan vuosikymmenidé myohemmin Engiantiin han eli Halla ovielR jonkin aikaa John Clarke-salanimen turvin. Huoctimatla Oliver kuolemaan paattyneen kansalta koskaan enaa riistetty sen lilkGin saavuttamia oikewksia, r ;Pahjoismaita crityisesti |via merenkulkuaisinita. Cramwellin | vallanku- mouksen lyhyydesli ei: Englannin | )ta siitd paitsi vahingossa pieninta- sen lekemisessd, jolla edistettaisiin tieteellists yhleistyota ja taattaisiin avarpuden = kaylén = rajoittaminen ranhanamaisiin tarkojtuksiin. Kokouksessa kadsiteltiin Yhdisly: neiden Kansakuntien asettaman a- tomisiteilyn vaikutuksia tutkivan lieleellisen toimikunnan uusinta kertomusta, Katsottiin yksimieli- seshi olevan erityisen tarkeala, elta tata tutkimuslyola edelleen julket- talsiin. Nykyisten kalaslusvesiongelinien yhteydessa esitelliin tietoja ja na- kokohtia Yhdistyneiden Kansakun- ‘lien yleiskgkouksen asialuetteloon kysymylsesta 9 uuden kansainvalisen konferensstin ko koonkutsumisesta kasittelemaan mm. alueveden Jaajuuteen ja ka- lastusrajoihin liittyvia = oangeltmia. Oltiin yhti mielté sellaisten pyrkt- mysten tukemisesta, jotka olivat omiaan johtamaan naiden onyel- mien yleismaailmalliseen ratkaise- miseen Vhdisytneiden Kansakun- dien puitteissa. Kokouksessa merkitysta kasiteltiin lis&kSi kiinmosti- Todettiin, etta erdiden ulkomaiden lipun alle rekisterdityjen alusten médran jat- kiiva [isdantyminen vakayasli hait- iaa Fohjoismaiden§ kilpailukykya merenkulan alalla. Pohjoismaal séu- raavat edelleenkin mila tarkemmuin tata kysymysti ja pyrkivit siihen, ettd kunsainvilisten neuvottelujen tictad voilaijsiin rajoitiag lallaista re- kisterdimismenettelya. Islannin§ hallituksen esittimian kutsun mukaisesti pidctdan seuraa- va ulkoministerikokvus Keykyav1- kissa kevaalla 1959. — 19 tuomittiin lakkoon kitholttamisesta Kapkaupunki. Yhdeksatotsta inmisia, joiden joukossa cli yks: valkgihoinen, tuomittiin taalla vil ime Jauantaina joko maksamain 52- kon tai vankeuteen kun heidat ha- vailtiin syyllisckst afrikkalaisten kithaitlamiseen kun vilme huhte kuussa suorilettujen vaalien yhtey- desss he kehnoittivat afrikkalaisia oleamaan kotona ja lakkoulimaan vaaliviikon aikang, FPoliistituamarit D. K. Du Piessi ali silg mieltd, elfa jos syylettyjen ¥ri- tykset olisivat onnistuncel, niin se olisi vaikuttanut tuhousasli maaan taloudellisecn elamaan, Taalls on latlonta afrikkalaisten lakkoon. PAIVAN = . - | . ee ee Oe A OO a oa a “Vaakittiin” ennen ravikilpailuja Oslo. — Norjan raviurhethin pil- rissh an tullut jalfeen iilmt tapaws, jossa heyostle on annecttu suoritus- kykya kohentava rulske. Stimulolya THiske annettiln Reidar Johansenio Hoopia-nimiselie juaksijalle, joka VoOlttl elokuun 24 pnd Oveeroaliln ravit ja tol hdomatiayvan suuret totali- saattociveitot. NWorjan jockey-Klubt aon ospittanul Inotfararsa Aeldar Johanseniin, #1) hanel:a ci otettu pois yalmentajan Oikeuksla, kosha Haimella et ole ha- vaittu oligen mithan tekemista ruls- keen antamisen kanssa Siaantojen mukian hinen valmentamansa hevo- S06 eval +kultenkaan saa osallistua mihinkaan- xilpailuihin ennen kyin tapanus an selvitetly. Sen johdosta elvit erfat erinomai- Gl Tlorjalaiset ravitril Saa osallistua Ovrevollila sunnuntaing pidetléviin O:)o Cup-ravethin, folks oval Norfan HUGMEAVEEMat ravikilpailuk ja ssa onl mukana Skandimavian par- ait’ hevesia sek myos ranskalaisia ja saksalaista hevasia, Pos jai mm. lalvanvarusiaja Eranthenin Flylre¢ Friendship, toka on ollert von SunSIKKI = voltettuaatn tana seka Fouorsin etta Tanskan derbyn ee ee ee ee re ere ee Kerttu ja Eino Laakson ouhujamatka Ontariossa Toronto. -— CSJ:n toimeenpane- ; vakomitea on imoittamet, eta kan- sanvdliseen naisten konferensstin Vienissa ja muissakjn Euroopan Inaissa vierailiut Kerttu Laakso tu- lee syyskuun loppupuolella matkus- tamaan Katkissa suomalaisissa kes- kuksissa Ontariossa ja selostamaan matkahavaintojan. Hanen kKanssaun kulkee Canadan Suomatlaisen Jar- jes.on Kansallinen sihterri Ejino Laakco, Joka samoissa tilamuuksissa puhuu CSJ:n j4rjestlousipista. Paikallisia osastoja kehoitetaan huomicimaan alla olevan matkaoh- jelman, Ja jos syvsti tai toisesta eh- dotet\u paiva ei cle sopiva, niin asiasta olisi heli ticdoitettaya kan. salliseen kéeskukscen, AIKU perdiseéen matkasuwnnifel- Maan on tehty muutekset Timmmin- sin ja Nolalun kohdalle. Kuten ai: kataulusta nakyy Laaksot esiintyvat | Timminsissa syyskuun 26 ping eka vena 26 pn kuten zikgisemmin ilmoitet- tiin ja Nolalussa lokakuun 6 pnia ei: Flakelaisten fodistettava koyhyyfensa Nauftiakseen yapaasta sairaalahuollosfa Vain huoltoministerin terveyshuollon alaiset naut- tivat maksutta Ontarion sairaalavakuutuksesta Taoronio, — Lahes 150,000 Gnta- i rion Rudltoministerion apua nant- -tivaz henkil6a paasee automaatli- 1sesti nauttimaan Ontorign sairaa)a- Yakuuluksesta kun st stu ¥aot- Tuan enki yueden alusts. MOnta- rion huaitoministeri Ceole on se- lostanut, etth tahdn arvieon sisal- [yy sellaisia, jotha nauttivat 65>-—7Th yuoliaiile tmyonnetlavasta? vanhuu- den avesiuksesta, ditivshuollosta nauilivut, sokeat ja raajyamkkojen elikkeecsta nauttivat. Kaikki nama saaval sairaalavakuutusturvan mak: sirlta, Ministeri Ceetle’ aon selestanut, etla naiden lissksi an erdita tuhan- sia, jotka pdasevat natittimaan maksulla unodesta sairaalavakuutuk- sesta, Shen cyhmdaan myoes kKuu- luvat yli FO-vuoliaak vanhuuden elikelaisel, jaden tulot elvat lita Oltawan hallituksen asetlamaa ri- jai, Heingkuun lopussa Ontariossa oli S114] vanhtuden ebaketth gaavaa, jutka nauttival vapaasta terveys- huollosta ja Re paasevat nautti- Tian muksutta sairaalavakuutuk- cesta, Sen lisdksi mugkunnassa on 21,752 alle 70 yuoden tkatsta mutts vii 65 vunden ikgists, jatka ovat Ja- painseet koyhyyden tnidisteen, he mrs paiseval nauttimaan ywakuu- Lnksesta muksutta, Kakki ylt Tvuatiaat Ontarion asuikkaat paaseval naultimaan mak- tulla saliranlavakuutuksesia, jos he! yoivat tayttaa litttovaltion asetta- Mat dilorayorluksel Nanlen saan: iojen mukaan yksityviscllad henkildl- la saa olla enintiin $960 vuositulet fa raimisissa olevalla enintain $1,- 620 vuodessa eika yksityisen kateis- viral sada ylitiaa $1,000 ja naimisis- sa ogtevan $1,300, Kaikki huoltoministerin teryeys- huoltgsta mauttryat henkilét kirja- (ann wulomaattisesti huoltoministe- dtnh toimesia ja huolteministeri : mygs paaitaa niista tapouksista, missh ediranlapalvelua myonnetsin. | kuten yllaclevasti selviga, wine- isiaan Ssellaisel henkilol, jotka talla kertea nauktivat huoltoministeriin myonlinidsti vapaasta lerveyden hugifgst2 piaseval automaattsesti NAULEITEIN Wuadesta Sairaalivtkuu- tuksesta. . Vanhyuden elakkeesta nauttivien Olisi otettava selwille haollamenis: ! [ tolmistosla paasevatka he nouttimaan sairaalavakuutubsesta maksutiomast; ja sing huomiai- dian varadlisuus, kulen yiliolevas- ta selviaa. YVama olisi lenlava én nen syyskKuun virmeiwsta palvaa, etta terin henkilg paasee nauttimaan vakuw- | tuksesta ‘heii vueden alusta kun se astuu yolmaan. Tama sits merkitsee, efta kaikki yanhouuden elakkeesti nauttivat henkilot eivat lule aulomadttisest! ja ilman maksuja sairaslaye#kuutuk- sen tueving alaiseksi- Jos henkilé jouttia maksamaan vakuubisturvasta, niin ¥ksilyisen on maksellava $2.10 kKaukaudessa ja perheellinen $4.20. NL:LLE 600,000 KW:N ATOMIVOIMA-ASEMA Geneve, — Geneven kansainva- isess& atamikonferenssissa WNewu- vostoliten tahelta iimoitettiln, et- 1 siella on rakenteillan 60.0 ki- lowalin atomivolmatlaites, suurin madtimassa. Neuvostovaluuskon- nan johtaja, professort Emellanay anti ensimmaéaisen vaiheen jn padt- tynetn ja clita laites tunttaa jo oye 100,000 kilnwatéia. Sle Kyletan vedeHi jsahdytettyja reaktorelta ja polttaaincena on lupnenuraand, Lailos on Siperiassa = tolslaigeksl viela nimectumans. RANSEAN “PFALIASTUR SIA" Marneve, son atomikonicrenssgin 235, jakautuvaa Eoalooppns, Banomajeniimiesten lLtedustetllessa, ‘olika Hanska kohotlanut verhoa, jo- — Geneven hansainy¥all-' TaAnskalainen . Yiltuuse¢unta iki viime viikolla sel-, koa Ranskan menetelmisha isoltoon- — pen é@rollamiseksi. Hain kértol myds Rawskan suupnlttelevan sellaisen 1Al. bokser perustamigta, jossa voicaan PAKINA Humpuuki on humpuukia Eras larontolainen yslavamime kirjoiltaa: “Kouwlehin kaveri, velet siita ammatlipainista, lyikiladn, raavitaaun ga mukilowmaan mitheen muka elamga tulkitsevat eloku- katseljijan linnen” I sankari anipuu kuuden panoksen ka on peittinyt (Aman ajan toimin- tan, snodakseen myds Ison-Britan- flan ja OUSAin paljastamage salai- Suuteniga, yastas) Ranskan valtuutel- iw Frejacques: "Meith ilshduttaisl SUUPCSLE, aclostaizivat amia inotooplnérottamls- . Mulla meidan el tar- “yitse mits “ties” Frejacques ilmeoltti edclleen, eclta ranskalaisten paljastusten jalkeen on “milla maatla tahattsa teoreettisesti viimistaa wraanla 25, voi timin vul- mahdollista mutt kiylinrissa mistug tapahtua ainnastaun pitkalle | Lee. Leollistuneissa miaissa. Ratskan ketma Dpalfastus on jo jyokhtanul sil- jen, ella Huolsi on jo tehnyt mene- /mekin oo: mikali me osaamme olkeimn tul- telmaa koskevia tiedusteluja ja neu- aloitetty. Neuyotteluja Tallainen on ilmeisesti kysyjam- mielipide ammattipainista kita rivien valisla pilkistivia aja- Luksia. Mutha asian sitlenkin se, effg “kannaltaako Am- “sillin matlipainiq katsella val eiko kan- nolo” Asig on nimittSin siten, elts mila sing ir- vat, missi yksi lehminoikasankari' yksi tykkaa yhdesti ‘Ja toinen toi. missi' tai paremminkin hyvamics shert{ft- I sesta. ¥Yhts hyvin voilaisiin kysymys miesté kuin vierasta sikua —- mutta! rullarevelverilla kymmenid “paho-! asettaa nainkin: “Kannattaako kat- silten kun ‘ottelu’ paattyy miehis-| ja” nay tappelukse¢n = merkkti- Onko se totfa vai cikn ole? THinta = ke- fat] Kaan? Kannattaako sellaista nenksan keatsellat” ..- Rivien valista Iukien nayltaa va- | silia, ettei tarvitse “arvella"” mila@an, silia ys- ‘avamme, kuten viranomaiset ja Suurin asa ylewosla. on ilmeisesti : siti =omielipwolla, etta “humpuuki on hutapuukia. Kun Vammatlipamijat™ potkivat, repivot, sotkeval ja heit- televal toisivan koysien yi sadam: kiiin naarmua, niin se palauitaa qlekirjottancen : Tyovat, : Inlinimalia gma asetlaan. Naiden seikkojpen esimerkiks! menlli thalia Oniarios- lella enda virallisestikgan “urhe,- luksi’. Tassa yhteydessa palautel- | tukoon mi@lecmme, ella GOnlarios: Sa el perits urheilukilpailaisha ts, | komppanian Wer CHT amma ti paint missh# plas! yoko sila ii Ter “hvaiverod'. Mitta titaisuuksista, kilpaulfiman “'mestarutidestakin | jain | Tay Kai lasta yea poriaan kuvista ja mista sista’. Ledetaan eluksteen, etta varkka perusteella | “pahal muehet” pollyyttaisnat mi: | ‘ten pahasti lahansa “hyvaa miesta”, - ait @t mitdan ammattipainia luoki- | niin viimeksimainittu selviytyy kwi-, ta, etld yksi tykkaa siita, mtta tai- Wenkin lopuksi voittajana — vaikka | hanen taylyykin toisinaan ampua kuusiTHinoksisella revalverillaan ‘paha}a mre: ‘hid lalaamalla vililla keriaakaan : nia pyssyaan! Suovnan Sen lvEKad = katsella alickirgoillanut CF SLT (para ian kuitenkin huvivers, kuten hu-|— eka kutsele sita, Tin kinnos: ! ‘wilh Linnen elo. j tava kuin ikea redu pain’ onkin, “qaylostilaisuuk- | Multa og paljon tuutakin = sel- gos Tao-Britannia ja USA! ka syyskuun 30 pné. Matkaohjelma kuuluu nyt seuraavasti: MATKAOHSELMA: Pohjoi-Ontarion alue: Syysk. cf Dp. Cobalt Svysk. 23 p. Kirkland Lake Svysk. 244 p. Rouyo Syysk. 25 p. South Porcupine Syysk. 28 p. Timmins Lansi-Ontarion alwe: iokak, 1 p. Iniofa Lokak. 2 p. Tarmola Lokak. 3 p. Lappl Lokak. 4 p. Kam Lokak. 5 p. Port Arthur Lokek. & p. Nolalu 7 Keski-Ontarion Lokak. 10 p. Lokak, 1) p. Lokak. I} p. Lokak. 14 p. Rokak. 15 p. ftela-Ontarion taan myohemmin. Ce eel allie: Sault Ste. Marle Reaver Lake Long Lake Wanup Sudbury matka Britannia ei myy aseita Indonesiaan Lonteo. — Hellannin ja Austra- lian aimaistessa hoalestuneisuutia ehdotetun asekaupan jahdesta Bri- tannian hallitus on paaltanyt, etti se 21 [ile myymaan aseita Inde- Nesldani, Joitakin gikoja sitten ers Bri- ‘'iannian wkoministerién puhemice llmoitti, etti Hrilannian hablitus harkitsee aseksauppaa Indonesian kanssa, Paatcksecn asiassa paastiin sen jalkeen kun Australian ulkominis- teri Riehard Casey vierail, taalla ‘hiljattain matkallaan Yhdistynel- ‘den Kansakuntien yleiskokouksen istuntoon ja sen jalkeen kun ali ollut diplomaattista yhteytta Hol- lantiin. . SUT AH UETULATUAUHAEE JA UIAIAATTTAAARM TATA, NE “LUIKEASIAT” Iralniilainen pappi lupasi Euusi pencea pojalle, joka osais| sanoa hinelle, kuka oli historian swurin Mies. . — Columbus, vastasi eras pojista. George Washington, ehdotti [oinen, — FPyhd Patrick, sanoi pitol jiu- talaispoika, Sing saat Jopaamani kuusi pences, sanoi papi. — Mulla mista wind osasit mainita juuri Pyhan Patrickin? — Sisimmassani ming kylla tie- dan, eftd Mooses oli historian suu- rin mies, vaslasi jutitalaispoika, mutta liikeasiat ovat wina liikeasi- ota. SAASTAVAISYVYSTAIUA Pikku-Jussin diti ali syanyttan ;t Kaksoset. Hanen isansa paattr juh- lla tapausta. 1 “Jos kerrot opettajatle kaksosten | syntymisesta, niin han warmaankin antaa Yapoepaivan juhlimista var- ten", sanoi ish Pikku-Jussille. “'Kerroiltko opettajalle kaksoisten sentymisesta?” kysyt isd Pikku-Jus- sin palattua koulusta. “Kerroin yhdten syntymisesti’, isancl Pikku-Jussi. “Saastan toisen ens) viikaksi.” kKiydaan mys uselden mulden Eu- Toopan atomielimen Euratomin fa- semten kanssa, sangl Firejacques. Ranskan tekemat paljastukset ovat herattineet jonkin verran arvoestelu- ja, varsinkin amerikkalaisten ja brit- Lidisten valtuuteltojen keskuudessa, Enplannln valtuwtettu, sir John Cockroft: «aH alkaisemmin paivalla SanOnUEL, ett&a oraani 235 oli alottu PAgasSialliscsti sottlastarkoltukslin ja elta olisi vaaArallisita paljastaa sen valmistuksen salalsuutela, kia — mukaanlukien suurimman | osan Hollywoodin elokuvista, mis si jonnin joutavan bulluttelun Ie | stiksi _ilmenee uséimmiten ajatus, eta tavalliset tyélaiset ja farmarit | sityisiin sankareihin, hurmureihin ja yleensa Sudrpohatoihin verra- ten. Toisalta olemme kuitenkin = val- mis tunnustamaan, etth joku tol- nen henkilo voi nzuttia hyvinkin paljun seka Hollywoodin filmeists michia — kertaakaan valilla | sella villin linnen elokuvia joisla) ett ammaltipainista, vaikka tietaa- kin, elta motemmat ovat numpuu- kis ja sildkin pahempaa. Ajanku- lun etsiminegn on nimittain sellais- nen ei voi milenksan sietaa — ja isuhtautuminen ammati:painiin on | Kasiltaaksemme lista oo yksiesi- | merkki. ' Asta erkseen on sé, etta “kan- nallasko" Kenenkdan haaskata al-- Koanmse tmodien nayiosten Seuraa- miseen? Mutta sekin riippuu henkilan amista hacrastuksisla ja Kwithiurt | ¥iatitnuksista — joten “puhumatia jlaista, mista allekirjoittanut ei tyk-| paras", — Kanszkoura, jarjeste. alt 4 i ¥ ee BL stan Po 4 h LN a