SS SS SSS SS SS Kaivosten Jdtekasat hallitsevat Donetskin laakion maisemaa. \\ \\ Cs StN x Ss sor jdtenaineen maan alle. “aPdih Piatt ht Maths PETE TL TT Te es x de, ¥ bad . * . oe ARES Ae rete Cerate cv tere Sree tetatetate este eC OUOCE Mite SNES ea Ny ote Oe es * “ae ~ A NROEN Pte e Se: = a Se 4, ne, ¥. teats eA - xo wh o | 2 x RM Pees ae ® Pe see. aS ate in aks Me, Oe, ae we Pete) ate Pe ane . ‘e Pe! Ey *. . xe ¥ a Sate te Pee ANA SM ON OX O OND. * NX Oe Fe Oe <> . Be Pa ae ae td fe mv na, ted en ne! SOLE LOLOL POEL at Oe a bay ates Reheat e* xed > eats ox ete n tate ee, o* o +> 2 o oO % Xe! * we LA SKE", > ean A eorte fees, eke ee at ek .. Xe AEs ee aa * Ns ~ 28 2. te’ Rox 2 ~*~ " , = ‘ . Ne te Pos. yy me ¢ i ¥ ee ee a Awe et etetet, +, ‘ Ce ee Ee [ Kuuden tunnin fyovuoro y fi 7/00 metrin syvyydessa On pdatty nyt. Smee SES Soo +. may + rete z * x x ms > erate. rvunalad matkaan. Ang = S ¥ ¥ % C] Neljdsosa Donetskin alueen katvoksist Mutta siella on ahdasta. 1] Donetskin laakio Uk ae x on > eatatets ee eee wNekafeSe rainassa tuottaa lahes kolmanneksen Neu- vostoliiton hiilesta. Kaivostyélaiset tekevat raskasta, vaarallista ja kovaa ty6ta ja saavat kovaa palkkaa. O Vaikka kaivoksista tulee, toistaiseksi, maan pdalle runsaasti onetskin kaupunki muutama vuosi sitten @ se jatteita ja jatevetta sai Unescon palkinnon puhtaimpana nuorena t Miljoonan asukkaan kaupungin lapi virtaav # olisuuskaupunkina. issa joessa uidaan. O} Toimittajamme vieraili hiilikaivoksessa ja kertoo miten tekno- logisia ja ymparistéongelmia ratkotaan malla hiilikaivosalueella. Kaivoskuilun suulla on aina myrsky. Siité otetaan kaivok- % seen ilmaa. Avonainen hissi vie muutamassa minuutissa Sosialistinen teollisuus -leh- delle nimettyyn kaivokseen 700 metrin syvyydelle. Vuonna 1966 toimintansa aloittaneessa kaivoksessa ei ole kuuma. Tydsuojelunormi on 26 astetta. Jos menee yli tyéntekijéille hankitaan viela henkilékohtaiset tuulettimet, joita on perinteisia siipilaittei- ta ja donetskilaisen kaivostut- kimusinstituutin kehittama oma versio. Ilma kulkee kahden metalli- renkaan valisessd 0,1 millin aukossa. Ilma jéahtyy ja lah- tee liikkeelle kun se supistuu. Tukka liehuu reippaasti viela viiden metrin padssa. Jos lam- potilaa ei saada pysymdan alle 26 asteessa ammattiljittojen tyésuojeluvaltuutetut voivat pysayttda tyot. Donetskin alu- eella on joskus ndin -tapah- tunut. Kaivoksen ammattiliittosih- teeri Stanislav Fedjajev sa- noo taman olevan vaarallisen kaivoksen, koska sielld on pal- jon metaania. Yhté hiilitonnia kohden tulee 150 m’ kaasua. joka maéaratyissa olosuhteissa vol rajahtaa. Ei ole rajahtanyt ja kaasu johdetaan ennen lou- hintaa ylés kaytettavéksi kai- voksen lammitystarpeisiin., Viisi vuotta kaivoksessa en- nen toimitsijahommia tyés- kennellyt Stanislav liikkuu tottuneesti alle puolitoista- metria korkeassa louhintata- sossa. Maakravut hengastyvat nelinkontinkulkemiseen jo 50 metrin jalkeen. Miehet ovat maan alla kuusi tuntia yhden tyévuoron aikana viitena pai- vana viikossa. Elakeika on 50 vuotta. "Lapimenijat” ovat korkeim- min palkattua vaked kaivok- sessa. Heidaén keskipalkkansa on yli viisisataa ruplaa kuu- kaudessa. Muut maan_ alla tyéskentelijat saavat 100 rup- ee euvostoliiton tarkeim- laa viahemman. Suunnitelmat vlittavat tydéryhmat saavat 100-200 ruplaa enemman. Keskipalkka Neuvostoliitossa on noin 180 ruplaa. Makejevin Lenin kaivoksen kolmestatu- hannesta tyéntekijasta viidel- la sadalla on auto. Tassié kaivoksessa on hiilen louhinta, kuljetus ja louhoksen tukeminen automaattista. Miehia tarvitaan vain kaytta- maiin koneita. Neljasosa Do- netskin laakion kaivoksista on taysautomatisoitu mutta Jo- kaisessa kaivoksessa on myos kuvista tuttuja hikinen musta ylaruumis paljaana kdasityota tekevid miehid. Naisia ei ole eika tule. Stanislav kysyy haluamme- ko menna katsomaan toimivaa louhinta-automaattia? ~ Totta kai! -- Sitten kontataan viela kol- mesataa metria! — Eipaé taideta menna, tote- an ja silrrymme saunaan, ul- maan ja lounaalle. Ukrainasta Donetskin alu- eelta saadaan lahes kolman- nes Neuvostoliiton hiilesta. Hiilté on viela 200 vuodeksi mutta se on syvalla ja osittain hyvin ohuissa, 60-70 sentin kerroksissa. Parhaillaan kehi- tetidn tekniikkaa, jolla voitai- siin louhia ndin ohuita kerrok- sia. Sellaista e: ole vielA mis- a My saan. Tyén tuottavuus alueen kai- voksissa on pienempi kuin USA:n ja Saksan liittotasaval- lan kaivoksissa ja suunnilleen sama kuin Englannin ja Rans- kan kaivoksissa kertoo Ukrai- nan hiiliteollisuuden varami- nisteri Pavel Ivanov. Alueel- la on 230 toimivaa kaivosta ja keskimaardinen tyéskentely- syvyys on 600 metria, 20 kai- C Miljoonan asukkaan Donetskissa on pelkidstadn puistokanya, puhdasta ja pikkukaupungin ympdritépalkinnon nuorten teollisuuskaupunkien sarjassa. vosta on yli kilometrin syvyy dessa. Mité syvemmalla sen vaikeampaa. Kaasu, lampé, maan paine ja maankuoren likkuminen lisaédntyy. Miksi sitten tyéskennellaan taall4 kun Siperiassa ja Keski- Aasiassa on valtavia avolou- hoksia? Varaministeri muistuttaa jalleen kerran siita tosiasiasta, etta Siperia on kaukana, mydés Lansi-Siperia. Donetskista saadaan kolmannes Neuvosto- liiton hiilesté. Edes uusi Bam -rata ei riittdisi tarvittavan hiilen kuljettamiseen Neuvos- toliiton lansiosiin, jossa huilta tarvitaan. Ukrainan hiilimi- nisterién alaisuudessa_ tyds- kentelee miljoona ihmista, nel- jasataatuhatta heista on kai- vosmiehia. Talle viisivuotiskaudelle on ukrainalaisten lisattava hiilen tuotantoa viitisen prosenttia edellista kautta enemméan, Ko- ko Neuvostoliitossa kasvu on suurempi. Donetskin alueen maisemaa hallitsevat mustan mullan alueen komeat pellot ja hiili- kaivosten jatekasat, "sokerito- pat”. Niita on kaikkialla. Varaministeri lvanov uskoo, etta se jo seuraavalla viisivuo- tiskaudella on kaytéssa kai- vaustekniikka, joka jattaa tar- peettoman tavaran maan alle ja sokeritoppia ei enda tule. Jo nyt monin paikoin vain 30 pro- senttia "ylimadraisesta” tulee ylés maan pinnalle. Olemassaolevia ja viela tule- via jatekasoja kaytetaéan jon- kin verran rakennusmateriaa- lina, taytt6maana ja niita istu- tetaan ja tasoitetaan. Toinen hiilikaivoksista joh- tuva ymparist6ongelma on ve- si, jota joissakin kaivoksissa kaytetaan kolme, jopa visi tonnia yhta hiilitonnia koh- den. Kavtén jailkeen siind paljon suoloja ja hilta eika ftunnelma. Se on saanut Unescon ta voi laskea vesistoihin. Kolmasosa alueen kaivosve- desta pystytaan jo puhdista- maan kaksinkertaisella_ tek- niikalla, jossa on seka mekaa- ninen etta kvartsihiekkapuh- distus. Taman jalkeen on enaéa 1,5 milligrammaa epapuh- tauksia litraa kohden. Donets- kin hiili-instituutin ymparis- ténsuojelulaboratoriossa on trooppisia kaloja puhdistetus- ta kaivosvedesta tehdyssd ak- vaariossa. Vesi on periaattees- sa juomakelpoista, Kaksi kol- masosaa vedesté puhdistetaan toistaiseksi pelkastaan me- kaanisesti ja sité voidaan kayttda uudestaan teollisuus- vetena. Ymparisténsuojeluosastoon kuuluu 26 laitoksen yli kah- destatuhannesta tyéntekijas- ta. Instituutin varajohtaja Semjon Petrenko sanookin, etta tehtavana on saada enem- man hiilté. Se on Neuvostolii- ton talouden keskeisid aloja. sein ane neh Miho