: Daasialane ve fcanoma Sansa B rclearaalite sep Cackiain puhe Berlinin jouk-+ fr Lomielcnoasituksessa. Torerit Js toverittaret!, Tunnen avammin kai ennen Jau- saan ae ja totuuden: ein ganojen YOIMAn Sea tkomaalainen, Tunnen ta- Wee cia vakijouxon adessa ikidnkuin gabtisin tovereillent Pariisissa., To- F curt! Tunnen tials Berhinin pro- I jariaatin patissa, tte ala og ose Kya Luxemburgin ja Karl Lieb- Be pachtin maineesta. Tervehdin ta- Faritir Zetkinii ‘werezsini, Jota fanskan proletariaatti niin yksimie- teasti rakasiaa ja kunnivitina. Puo- hetavetit! Tuan terlle Ranskan Konmunistisen Puotueen tervehdyi- wp. Teille sanctaan, ctta tama poolue olisi hajaliz. Mutta tama ek ole totta. Sanon teille, etta Tantkassa on vain yksj vallankumo- ritlinen puolue, ja sé on Kom teinen -Fuolue! Ja dalla puolu- gala on linjojensa syoruuden ja qilonkumouksellisen ghjelman luk- Fivuten iehdossa takangan Ransken @ tpivdenluckan suuret kerrokset. Ha- Tun sanoa teille, etta suurella kom- ‘gonidtisely maailmanarmeijallz on ‘unekan komroaoistipuciucessa pial Htollsimaoista ey ke om en teistain, Tish sureminipisessa = mtelenosol- tikesa miclin painostas niciddin fyielisti ja yajoittamatonta yh- Pitesti 6 kasttystimme korvauskysy- 4 piesa, ty Meitan tehtavimime Ranskasea. on Bitkoan miiritelty. Me torjum- Ace inhgila Poincaren hallituksen fulasvikivatlan. Poinearen, joka Me i: toriueme.sellaisen paraunusyti- - teen, jota hatliiuksemme hautoo Bj widliessiin pusertaa kaikki miljaar- pdt rhdeltd atnaalta,~ maailmanso- 7 dara euirsvatutta maalta, joka Rei- Dimeen michikyksestt Saga makssa Hijaardeja jalkeen, Ja nyt vasta a1 Kansan kamarissa ehdotetiu Rainn « wiehitysjoukkajen varalta Woen tiljaardia, Me torjumme a PEULEVIST yrityksen jatkes -sotaa tla tauhan ajkanakin. ‘Tovortt! m fanckan porvariste néyttclee pro- lesariactille saksalaisten miljaardion ey wlelicuvkuzkuvia, jotka paiva pat- me Vall Hiipyvat yhd enemmin naks- Taoan tag. Teverit! Ei kuksan uske, etia sukaassa vai nousta kullan veden- Tumis, ekts Revniati Volddan am- menza Suitee kujiq ‘Wagnerin oop- Pitasia, Huoniautan~ manifsatista, Taki mein kummankin puolucen Wltwietut vat Ulekirjnitanect. Rsrostinime, ates dlemme taipuvai- y Sb reumiclisesti foteutiamaan sii- y 4 tehdsn korvausehdotuksen, Tad jmitakin esimerakejad -BRans- | “it Aapitilismin kykenemattimyy- testa, Ranskap tySlaiset ovat Ju- A kemattorsee kokouksissaan vaati-| George, Englannin ministeri Hite: * het pateistoiminias 1 bit ‘sit3, tulevatko rakennusaineet RIK vaiko tualta pudlelia Heinia, snkogn! Englannin hallitus on tu- kenut kaikkia setkkajluja fa hydkki-:- me halk, selnenitti, tiilit ja hirret, ne wt - Tr _-i ude - sar ml consainvilisté. Ranakan kym-| yksiii menessd havitetyssi departementis- Roan Kenmeniatuhansia tyolaiss, keitostyd aiehia, kankureja, talon- . ni a os Me 8, mutta ilman asuntoa, ¥ailla| lee olemaan edustettuna siclli! Ka-! v yey | Laesnctta, vailla kattoa pilin pil s Pokjois Ranskan ristijat yhe | Bn ts m2 uecta kyla eiie-riistajiile, , fettttlentialtijiile, He mie livat =i, hpwikeeen sotea samein ai raadnauria, mislivat paikata ki san rian jalkeizel'& ajalla® kuten 7 “Tal piikanneet jtge sadalla. ‘Taverit! 4 ie) . Rea ‘ ne me “Le Pohjois Ranskan ) ea : f maa hasittivia vrizteilla ei ole lainkaan sa- | tehdi keikkensa wilinhddin seura- j.tusaiscisi om vallasga Ranskassa.}.waten. leven 7 sakzalaisten; Genuaan parlamentin tukemana, }+-| am Woluisten ja teknikkojen kangsa, Va-| ka vugonna 1919 valittiin vaatimun- inteHi rakentaa telat | TYOLAISET LUTTYKAa THIER }4Shaw ei halua meni ' parlamentitin Lontos. ~- Sen johdosta ‘kun West Edinburgin tyovdenpuolneen osasto on kehottanut kirjajlija Ge- orfe Shawita rupeamaan parlament- Hehdokkaaksi, on Shaw vastannut, ett han mahdollisesti voisi ottan psian harkinitan alsisekst, jos ba- nelle woitaistin taata 490 ponneén yviuosistulot ja sen lisaksi huomat- tavasti muuta korvausts, ja yitsi- mislinen walinta. Mutta padzsialli- simpan# syynd mainitsee kirjailija kieltaytymiscensd sen, cette: hiin ha- fio Valhiaa Koka sivistvnytta mat)- kuitlijazkuntaanss muntamiin kommersialisecrautunet- hin gentlemangethin Westministeris- Si, vaan sanoo mieluummin hubkat- tavansa jtsensii. ee Newvosto-Veniia esit tad lattolaisille lamna- — akemuksen Nalinhadin tuottamat veuriot kiy- vat ybs pahemmakai. Moskova. —= Nevvostohailituksen edustaiat an evistetty tzipumaan moningisiin . mvgnnytyksiin Genogn konferenssissa, ehdolla, etth Veni- ja tulee saamaan suuremiman lainan naltanhidiin lJieventimist@ ja maan talouden uudestaaarakentamista var- ten. Pisasiaiiisimpane kannustimena lainan hankkimiseen ilmotetaan olevan nalinhadan, jonka seurauk- get alkavat kiydd yha turmiollisem- miksi. Seuraava sato saadaan vaale henakuutsa ja siihen mennessa tar- vitgan suunnattomat méirat alintar- peita, iotka on hankittava utkomail- ta. Neuvostchallituy taag haluas den: 1919 jdrkytrkeen, ett se alisi jalleen yoimistunasss. Multa me ganemme: kapitaliami on perusole- mukseltaan nyt edemman kuin kos- kaan kudlettavasti hagvoitettu, pa- renin kuin ennen saatammeé me nvi tadeta, eltei se wai ela, etter; qe voi tmuuttug silli minkd se on{ taintunut, Ei mikian’ tosiasia, ¢1 mikiiin merkki osoita, efth kapita- lisini olisi voiltanut kriisinsi, Rans- Man porvariston tikera yritys an‘aa Foinearen tehtaviksi siimukan avan- mizen kaulastaan, osefttaa t2niin | selydati, Genuasza tullaan nake-_ mitn yrivs, ettel mokomaa ennen. Viisikymmentinelja yaluota kn-, ‘koontuy sielld muvtamien viikkoier | imisekst open Cae ie Bee | . . wa | baegica hf tat t neuvottaluilla Tatkaistaakseen = i-| 11 epoluetyd ste.” Git. rettimin finanssipulman, Sieila tut; Iaan koulemaan kauniita ja petkiii puheita, mutta - jallesarakentanis- pilmian. vatkaist ei siellh edsaty: vaaksankaan vertea. Kuitka vyotai’ .kantainvalinen porvarista ratkaista! arvoitpkeen, joka #«) ole sathais‘a-: vissa kapitalisella mittapeuil: je) keinoflla? = FPorvaritlizen hami gin! vol selvasti havaila sahden synba.-: jin valossa, Toines néista: Linyd' l sella: Kelsari hirteen ja Salsa’ mak | Newvoste ¥enajat vactaan! (hyi-huutoja}. Ja ongt lihtevit. ‘Sakean edustaiat Genuaan, ja ener mainkio: myds Neuveaste-Yenuja Tn'to-tem*jnantumaan ja jarjestykeen patau-; lanas mULE siind on masennett,| malla Venajin neuvestctasavaltaan{ cst minen omahdiWiselts fue tt‘ tomaan, Eummallakin poolella on acTaN Wagpaithgaeita, gilli lakkolaisel pic 1 ne nik Tallanki monks dtisesta | ja’ Kommonistisees iInternationa-' niscita. © Rakectetta’ « hyvanhuu-iciisa) tulem . ates fey oo jalella: On _sonottu, Jeena! (Loppumattemia 200,000. lalismi on yoittanet +yuo-' toja}. -—+- THT. OS ay kaynyt koulus Valparaison yil- oplatosra ja sittemmin ailut Petrel- lustivat itsedn byiukAtivia poliise- “a pikkuviijelijana, +— Industria- ja vasiaan- . is . F Lithuania piattanyt - yhtya Puolaan. Vilna. — Tiistaisessa Lithuanian porlamentin istunnossa toimitetussa minestyksessa = O2ssta -iiinesti 6 annethiin esityksen pudlosts, jolla Lithyonia piittig Hivdellisesti lijt- ty ogakat Puolasta, Edustojahuo- noesso iinestykeen taimitettiia ie meni dramaattisia naytaksia, jolfoin Puslan lippu kohotettin jo puola- laista kaasaligdhawluja Jaulettijn. Hyviksytylli piiitékselli tiiyvdel- lisesti tunnustettiin Puolan perus- tuslaigé vuodelta 19272 jo neruutet- tin kaikki’ Venijin ja Lithuanjan! vaatimukset, a ' Saavatko katoolis uniot monopolin Quebecissa ahaa site ceamsa ke jaltojain. lakko Kkysymykeen athe ultojana, Qucbec, — Tarkelin vilittely uske- ton pulikeavan: Quebetin Jninlaati- jakunnassa titht vilkolla kaneainvil- jisten. unioilten toimionan: jolidosta matkunnoss.: Latniaotijain piirels- si on oltut paljon puhettd eelkoiges- ta lainlandianasta, koskeva kansain- Willisten tniaitten toiminnan: Riivitti- miki Quebeciagn, sen niukaiycat{ jnianinistert Tuschereau faintantija- kunthan avaspuheessaan viittasi. Katootiect unick ralmiite polvale- mean hollitukeen ja tyonante- jon = juonttcluja, Montreal, — Y¥iime perjantnj jl- tana till pitiinissidiin kohoukses- 4a Hatoolisten jo kangalliston unl- Otten ayndiltaatin neuverto hyyile- Syl pihitdsiauselman, jessa neuvoato Inusau omiclihyvidsh = pliminteterin Jninlestiiaoanaas pithmin- pubeen johiesta jo siti selostuksesstoa mi. ti hii antol birjaltajain akon joh- dosth. Samalla katoolisten . unioit- tut Nuvosto Ando trénantajilin. etu- mikeutta ketoolisile ja kenasaitiniille unianisteille, Katopliset uniot ilmoittayat niin olevansa \walmiitt palvclomeaan jialll- tuksen ja tyunantajain unioilten tuttikaus- ja lithonrilkkurlpotitik- kaa, —— Genoan kongressin al- kammen strretty Englanif ja Ransks sopineot hon- greagin oofctiovekel huhtikuun, 10 » piliva. " Lontoa, — Boulognessa pidel yasi Fnelinnin ja Itanskan piidiministeri- Geduan Kanforensista, sowiktitt et- Th ‘eloletwan Staian hallitusta siir- Ciosiiin Genean konfcrenesi alotts- valat hohtictun 10 piv sen sifaan ett can ollai pitinyt alkaa maaliak. Itunstad Je Englannin pikiministe- Tien tiedvicotaan pisaseen ylaimieli- ayvtcen konferenssin ofjelmasta, 0 Fielding nenvottele- massa 100 miljoonan dollarin Jamasia Otinwa. — Canadan hallituksan Taharinisterr Hon. W. &, Fielding ou matktustanat Sew? Yorkiin, jossa fulea viipymedn jottukin patviti, ja vaikkakaan hlinon matkanza tarkol- tusti eiale sanotte, wikotaan hinen Mlevin nenvettelpissa 104 miljougan dillarin suurutsen valijalainun hank- ioukuy tapaburredsi sé lugfeman h- | kimisauta. ja sat- Hotellin ravintolatar- joilijat menneet. lak- koon Toronte. — Noin GO mieapuotista ravintolatarioiijas menivat f£2k4- laisetla King Edward hotellilla lak- toon maanantaina. Heteilin yiel- nen Jikkeenboitaja O'Neilk sango, etta michet tolivat Rinen Juokgen- ca fa yaativet kaikkien naistarjoili- Joitten ercittamista, Josts ban kuj- tenkin kieltaytyi, jonka johdosta miehet menivat lakkoon. © SMfainit- tu botelli on Toronten sucrin jn kai- VAIN JXRJESTYNEENA vO) TYOVAENLUOKKA VOITTAAT ul Vuosikerta--Vol:-VI Engen, metal ‘pereouit jalista- nee fyéa salu tn untot. Riistajiin in tyilebes ten viligem talutelo Lithtyy. Lontoo. —~ Viime Iavantsing nou. |” lasivat tyiinantojat metallliohtait- ten oseintmille tvdn aclkujulistuke. atn,' josaa ilimoltetaon kaikki- teh. taat plantavan selsomaan maalisk, 11 puiviistt alkeen kaytto Ssen Britan- nan... Sulusta johtuva asema on epililematta gangen kriitillinen, yar- sinkin. kun so tylee juuri aiknan, falluin metalliteattiguus .on osctha= nut virkistymisen merkkoji,- Tyiorlistajet tahtorat moerskate Mbiot, Pitkinikaiget yiltnisundet = tydin- Tistijiin jo tydltieten yililid ovat karjistymiiasit huippuunag, metalli- parconit kun sclittivit- nyt, etti he. halugvat tiyden kontrolin tebtal- siinga, ilman minklilnlaista unloit- tan sekaantumiate, erikelsesti holy avat riistajiit Mivithild sopimuksen jokn nykyisin on volmagea, jonka mukoan ylibvath pyeltidn hivitti- tidilin miki] mahdollista jo rajoi- fotoan ac) orkeintasn 30 tuntiin kuukaudessa. | TyGuontajat sclittivi, ett heilld ykatn on ocikeus tullaanko ylitydta tekemilun enemmiln tat vihemmiid kuln tink sopimus odellyttilii, Kun tans uniot aclittivilt, etta heilli tiy- tyy olix ganentavaltaa kuinka pol- jon yiltyatik tyalaisilld voidaon teet-— bili, i, Timi gopiniugéehta ef kuiteskaon aisilli tuistolun yhidinti, oko kiip Imi tydnantainin yhdlatykaen pu- heenjohtajan Sir Alton ° Smithin neuraovadia = lausunnesta: eHyseck ‘died dle viihempllil kuin tuleeke ta | min teolivwtkaion olla! sovictti- vaiko yksityisonilstukgen. fa kants rollin perusteiitg, Ja ovatko tyin- antajut otkeutettuja Johtamacn tak. duplatiekeiogn? = Hysymya al rajol- tu ainoustgon motaliiteollieuutean, Fin kisittih keto kansokunnan eli. - min tagsd Jo mutts malaco. Tyinantnjat ovat talpuneet net. yottelemoon wnioltten hones roo. link, 7 op. mutta, listscon alihen, ‘el tii micliptteet kummeltakin puolen ovat tavattoman ftirfistyneet, ol heuvetteluista takoia olevan miftiikn trilokera, . , Englannin yhdintynyt kapitalieti- jnokka on eiis till Kertaa yalinnut metalitesfisuwden,: tehdiikgcen uou- don hdikdilemittimin hydkkiykesen keko firjestynytt) tyivienlikettd vastoon. Missi omidrin Englennin tyikitset kykonevit titi viholiacnes yhdistynytth hyokkivstii vartaan puotustautimaan? Suomalainen kuoll tapaturmaisesti ut Kipowa ratatinfalta #sameimma Ritkkain tictejen porustecila on Matth Maki niminen suomalsinen welld joutunut topaturmaiven kua- leman ulrikxsi, Henkilé, jake moilla asinata Kivi kKertomaraa sanel annete tonividen tapdhtuncen siten, elt mifttii, Joka sitten uudelloen potat. taissa luukesi aillg seurauksella, et- - £4 edellimainittu Miki menctt! hen- kenai, Emme tiedd mithin Milen asuinpaikasta talld, inetta olf han ontanut kemppanialle oqaolitteekseey Soo, Ont. Maen pitiisi olla kotob sin Sakkifarvelti, oo | KAHDEKSAN. MIEHEN VAIMO LINN AAN, Croyeand. — Erde 28 yuotiag Jeasta Seaman niminen tasen, foe |” ka tunnueti olevanssa natmisisga kab | dekaan imichen. kansea,'ilman eth yhdestdiciin glist hakenut avieeros tuomiltiin tilhi. yhdestd aziisd mie vudteen vankelteen, Hyvin olf. eukko ehtinyh re . . re , Pee Sacco-Vanzettin j Pe Bedham, Mass. — Nicola Saceon:: | ja B.- Vaozettin jotun vetoomog, | joma vasditaan heille ‘utta “kuge 27.7’ lustelua, oh ‘jitetty valtion ylicl-, « # kendelle, 8 Vetoomus kisitta2 304 suoria tls _ Kin paotin ensilcokkaivin hotell. “ya iisittavas asiakirjen, “4 . t wudelleen vedottir =: KO MAILMA VOITETTAVANA. 4 - “4 aio :; i! in at .* a f° wa a 1 re «: ' ; . r’ 1 : . , . _F 1 . . 1 . 1, . . 4 . a - . a ee De ee oan os. rae . en ee mes . . . "ane fot se 1 at = 17 - c= 1 fe, # ay os . . . Ls . = 8 . . oa | . - a a 7 i 1 1 . es ee er iE 7 rat" 7 ae 3 , . - =. t . ‘r .e . 1 =F eon” . 1 ee oe “ . a . eet rt . ee ae 1 ees, = . ” es . 7 Or a SS in ip re a a ry ter