Suzukista Japanin — uusi péadministeri Tokio — Entisesta maata- lousministerista, Zenko Suzu- kista tulee Japanin uusi paa- ministeri, kun hadnen kanssaan liberaalidemokraattiseen puo- lueeseen kuuluvat muut_ eh- dokkaat luopuivat 11.7. paami- nisterin paikan tavoittelemises- ta puolueyhtendisyyden takia. Zenko Suzuki nimitettiin 15.7. hallitsevan liberaalide- mokraattisen puolueen puheen- johtajaksi ja kaksi paivéa my6- hemmin hanet nimitettiin paa- ministeriksi parlamentissa. Han seuraa virassa kesakuun 12. pdivana kuollutta Masayoshi Ohiraa. Kesaékuun lopun vaa- leissa_ liberaalidemokraattinen puolue lisdsi paikkalukuaan maan parlamentissa. 69-vuotiaan Suzukin kilpai- lijat olivat entinen puolustusmi- nisteri, 62-vuotias Yasuhiro Nakasone ja entinen kauppa- ministeri, 69-vuotias Toshio Komoto. Tarkkailijat pitavat heidan kilvasta luopumistaan merkkiné puolueen keskindis- ten kiistojen laantumisesta. Konservatiinen liberaalide- mokraattinen puolue on hallin- nut Japania vuodesta 1955 Jah- tien. OHIRAN JA USA:N MIES Tuleva paamies luonnehti politiikkaansa: se seuraa Ohi- ran harjoittamaa linjaa ja pitaa Yhdysvaltoja Japanin ulkopoli- tiikan kuimakivend seka raken- taa ystavallisid suhteita Ku- naan. Suzukia kuvataan maltilli- asti han on ollut melko tunte- maton maan vdestdélle. Hanen kokemuksensa hallitusty6sken- telysta ja ulkopolitiikan hoidos- ‘ta on vahdinen: han on toimi- nut maatalous- ja tietoliikenne- ministerind seka hallituksen sihteerind. Juuri Suzukin maltillisuus poliitikkona seka hinen puhdas maineensa skandaalien varitta- mass4 Japanin poliittisessa ela- massa olivat painavimmat pe- rusteet hdnen valitsemiselleen liberaalidemokraattisen puolu- een -puheenjohtajaksi. Tuon paikan haltijaksi tulee paami- nisteri, koska puolueella on enemmistd parlamentissa. Suzuki on varakkaan kalas- tajan poika. Hanella ei ole, ku- ten useimmilla muilla, takanaan Ranska vahvistaa aseistustaan Bonn - Ranska aikoo vah- vistaa sek&é tavanomaista etta ydinaseistustaan saada jalleen aikaan maailmanlaajuinen voi- matasapaino idan ja lannen valilla — vaikka aseidenriisun- taneuvotteluja kaydaan Varso- van liiton ja Naton valisina. Nain sanoi Ranskan presidentti Valery Giscard d’Estaing per- jantaina 11.7 viisipaivdisen Saksan liittotasavallan vierai- lunsa paatteeksi pidetyssa leh- dist6tilaisuudessa. Giscard d’Estaing piti leh- distétilaisuuden yhdessa litto- kansleri Helmut Schmidtin kanssa Bonnissa. — Ranska ei riippumatto- mana ydinasevaltiona ole suo- raan sidottu Nato-maiden paa- tokseen ydinkarjin varustettu- jen keskimatkan ohjusten sijoit- tamisesta Lansi-Eurooppaan ei- vatké meita siten kosketa myés- kaan Neuvostoliiton Natolle esittamat aloitteet keskimatkan ohjusten rajoittamisneuvotte- luista, sanoi Giscard d’Estaing. Giscard korosti erityisesti Ranskan riippumattomana soti- lasmahtina toimivan itsendises- ti — mutta samanaikaisesti yh- teisymmarryksess4 muiden Eu- roopan lansiliittoutuneiden ja Yhdysvaltojen kanssa. — Vaikka aiomme tyésken- nella tiiviisti Saksan liittotasa- vallan kanssa Lansi-Euroopan roolin painottamiseksi — myds sotilaallisesti — tulevaisuudes- Sa kansainvalisissa kysymyk- Siss4, emme aio luoda uutta Lansi-Euroopan supervaltiota. Saksan liittotasavallan liitto- kanslerihan on sanonut “ei” ajatukselle tehda liittotasaval- Z lasta ydinasevaltio samalta pohjalta kuin Ranska, sanoi presidentti Giscard. Giscard sanoi, ettei Rans- kan ja liittotasavallan tavoit- teet tehda Lansi-Euroopasta vaikutusvaltainen maaryhmit- tyma ja vahvasti riippumaton alue merkitse Lansi-Euroopan etdaantymisté Natosta ja Yhdys- valloista. Lansi-Euroopan uudella ja kasvaneella kansainvdlisella merkitykselld4 on Giscardin mu- kaan tarkoitus toimia rauhan valittéjana idan ja lannen valilla seka edistéa kahden valtablokin valisen voimatasapainon toteu- tumista. Seka Giscard etta Schmidt sanoivat yksimielisesti tiedo- tustilaisuudessa maidensa tun- tevan syvaa solidaarisuutta kes- kendan useilla alueilla, kuten Euroopan talousyhteiséssa ja muissa poliittisissa kysymyk- sissa. — Kummallakin maalla on merkittava osa kansainvalisissa yrityksissa ratkaista maailman- rauhaa eniten uhkaavat kriisit, kuten Afganistan ja Lahi-ita, sanoi d’Estaing. Helmut Schmidt painotti Lansi-Euroopan vahvistunutta identiteettid. ja vaikutusta. — Ja vaikkakaan emme ole, emmeka aio tulla uudeksi ydin- vallaksi, haluamme omalta osaltamme vaikuttaa niin paljon kuin mahdollista sotilaallisen tasapainon aikaansaamiseksi, sanoi liittokansleri. schmidt korosti liittotasa- vallan my6tavaikuttaneen o- leellisesti sithen, etta Natosta tehdéan vahva, Liittotasavalta Moskovan jalkeen valmistunut. Tokion kalastus- korkeakoulusta, Hanet valittiin. parlamentin alahuoneeseen en- simmaisté kertaa vuonna 1974 sosialistina, Kahden vuoden kuluttua Suzuki kuitenkin liittyi liberaa- liseen puolueeseen, joka sulau- tui myéhemmin muihin oikeis- tolaisiin ryhmiin muodostaen liberaalidemokraattisen puolu- een. Suzuki hankkikannatuksen- sa valittéjan4 vuonna 1977, kun han maatalousministerina neu- votteli kalastussopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Hanta kaytettiin myGhemmin neuvot- telijana maatalousalan sopi- musten valmisteluissa Austra- lian ja Uuden Seelanninkanssa. valuutiareé Dar es Salaam — Kehitys- maat haluaisivat korvata Kan- sainvalisen valuuttarahaston IMFn uudella maailmanlaajui- sella rahoituslaitoksella, joka palvelisi koyhien maiden etuja. Kehitysmaat ovat arvostel- leet erityisesti ehtoja, joita IMF on asettanut lainojensa ja luot- tojensa saajamaille. Monien kehitysmaiden mielesta IMF ohjailee ehtojensa valityksella kehitysmaiden talouselamaa ja maksattaa kéyhimmilla mailla maailman inflaation ja dljyn hinnankorotusten vaikeukset. Kehitysmaiden ja IMFn eri- mielisyydet olivat hiljattain e- silla Tansaniassa kokouksessa, johon osallistui yli 20 kehitys- maata. Kokouksessa vaadittiin IMFn_ korvaamista_ uudella, kansainvalisella rahoituslaitok- sella, joka ottaisi mm. kaytt66n uuden valuuttayksik6n. Kokous vaati lisiksi YK:ta jarjestamaan erityisistunnon ra- hoituspolitiikasta. Uutta trahoituslaitosta on ryhdytty vaatimaan kehitys- maiden huomattua, etteivat ne saa sananvaltaa 140 jasenmaan IMFssa. Valuuttarahasto pe- rustettiin 1940-luvun puoliva- lissa, jolloin nykyisilla kehitys- mailla ei ollut sananvaltaa pe- rustamispaatoksiin, Kolmannen maailman maat ovat edelleenkin syrjassa IMFn paatdksenteosta, silla paatés- valta on suhteessa jasenmaiden rahoitusosuuksiin. Suurimman osan IMFn varoista antaa Yh- dysvallat, jonka kaden jalki na- kyy kehitysmaiden mielesta my6s valuuttarahaston lainan- saajilleen sanelemissaa ehdois- Sa. Kehitysmaiden mielestaé on lisaksi vadrin, etté Yhdysval- tain dollari on tullut valuuttara- aikoo tulevaisuudessakin jatkaa tata linjaa. Liittotasavalta pitaa Schmidtin mukaan merkityk- sellisena sité, etta myds muut maat tekevat osuutensa. Han sanoi Ranskan paatésta ydin- aseistuksensa uudistamisesta tervetulleeksi. ~~ Liitotasavalta on taydel- lisen yksimielinen Ranskan kanssa naapurimaan sotilaalli- sista suunnitelmista lahivuosil- le, sanoi Schmidt. Neuvostoliiton kommunis- tisen puolueer poliittinen toimi- kunta, korkeimman neuvoston puhemiehist6 ja ministerineu- vosto ovat hyvaksyneet Leonid Brezhnevin, Aleksei Kosygi- nin, Helmut Schmidtin ja Hans- Dietrich Genscherin keskuste- lujen tulokset. Paatéksessa ko- rostettiin, etta keskustelut olivat merkittava panos rauhan ja tur- vallisuuden lujittamisessa seka kansainvalisten suhteiden ilma- piirin parantamisessa. Neuvostoliittolais-lansisak- Salaisia keskusteluja seurattiin kautta maailman mité suurim- malla mielenkiinnolla, koska ne kuuluivat sarjaan kontakteja jotka viime kuukausien aikana ihasto? haston yksinomaiseksi maksu- valineeksi. IMFn kanssa ovat viime aikoina Ottaneet yhteen Tansa- nia ja Jamaika. Tansania anoi viime vuonna valuuttarahastolta 200 miljoonan dollarin tuki- luottoa ulkomaanvaluutan puutteesta karsivalle valtion- kassalleen, mutta joutui rahas- ton kanssa kovaan riitaan luo- ton ehdoista. Tansanian mie- lesta IMFn sanelema talouden ‘elvytysohjelma’ oli kyseena- lainen. Jamaika on kokonaan kat- kaissut luottoneuvottelunsa IMF:n kanssa, koska valuutta- rahasto vaati Jamaikaa muutta- maan sosialistista talouspoli- tiikkaansa. Pinochet markkinoi “perustuslakiaan” Santiago - Chilen sotilasjun- tan johtaja kenraali Augusto Pinochet on luvannut jarjestaa ““vapaan ja Salaisen” kansanaa- nestyksen Chilen uudesta pe- rustuslaista. Pinochet kertoi, ettei pari pdivaa sitten juntalle esitelty perustuslakiluonnos voi tulla voimaan, ellei sita hyvaksyta kansandanestyksessé, Han ei kuitenkaan maininnut kansan- danestyksen ajankohtaa ja sa- noi, ettei kehota sotilasjunttaa pitamadén kiiretté perustuslaki- luonnoksen kasittelyssa. Seitsenjaseninen komitea kaytti perustuslakiluonnoksen laatimiseen viisi vuotta, minka jalkeen Chilen valtioneuvosto neuvotteli siita kaksi vuotta. NL ostaa viljaa Argentiinasta Buenos Aires - Argentiinaja Neuvostoliitto ovat Buenos Airesissa solmineet viisivuotis- sopimuksen Argentiinan viljan- viennisté Neuvostoliittoon. Sopimuksen mukaan Ar- gentiina vie vuosittain Neuvos- toliittoon neljé miljoonaa tonnia rehuviljaa (maissia ja durraa) ja puoli miljoonaa tonnia soijaa. Viliakauppaa _ harjoittavat Argentiinan puolelta yksityiset yhtidt ja Neuvostoliiton puolel- ovat johtaneet ita-lansi vuoro- puhelun uudelleen kaynnista- miseen, prosessiin jota suuresti nopeutti Brezhnevin ja Giscar- din tapaaminen - Varsovassa, jossa myés Edward Gierek oli mukana. Erityisen kiinnostavia olivat Leonid Brezhnevin esi- tykset pysdyttaa ‘Euroopan teatterin’ ydinasekilpa. Liitto- kansleri Schmidt totesi liitto- paivilla, etta han ymmiérsi tay- sin naiden esitysten merkityk- sen ja etta han heti valittdisi ne lannen liittolaisten paakaupun- keihin. NATOn joulukuinen paatés aseistuksensa liséamisesta uu- silla amerikkalaisilla ydinaseil- la vei mahdollisuuden nopeilta neuvotteluilta kilpavarustelun vahentamiseksi talla alalila. Lansi vaati, etta Neuvostoliitto vahentda ydinaseistustaan, itse samalla puhuen joulukuun paa- t6ksen toimeenpanosta. Uusin Neuvostoliiton ehdotus koros- taa neuvotteluja koko teatterin asejarjestelmista mukaan luet- tuina amerikkalaiset ns. projek- ‘tioydinjarjestelmat Euroopassa — keskimatkan ohjukset seka pommittajat, jotka ulottuvat tuhoamaan kohteita Neuvosto- liiton alueella. Neuvottelut voivat alkaa heti kun NATO joko luopuu joulukuun pédatdstensé __toi- meenpanosta tai lykkdaa sita ja sopimus aseistuksen vahenta- misesta Lansi- ja Ita-Euroopas- sa voi tulla voimaan sitten kun SALT-2 on ratifioitu. Washingtonista _ tulleiden tietojen mukaan presidentti Carter on osoittanut suurta mielenkiintoa Neuvostoliiton ehdotusta kohtaan, josta ulko- ministeri Genscher kavi hanta varta vasten valistamassa. Vas- toin Washingtonin ennen Sch- midtin matkaa tekemia varauk- sia keskustelut on siella mdaari- telty erittain tarkeiksi. Valkoi- nen talo nayttéa jopa yllatty- neen tuloksista, On selvaa, etta aseriisunta- vuoropuhelun kaynnistéminen eurostrategisen aseistuksen va- hentamisesta riippuu nyt Was- hingtonin paatdksesta. Kysy- mys on siita, pystyyké Yhdys- vallat ajoissa kaantymaan yh- teenottojen ja kilpavarusutelun politiikasta vuoropuhelun ja liennytyksen politiikkaan. Ovi on avattu presidentti Carterille, mutta ottaako han askeleen? Andrzej Rayzacher Salaliitto paljastui Teheran - Iranin viranomai- set ovat paljastaneet salaliiton, jonka suunnitelmissa oli muun muassa pommittaa vallanku- mousjohtaja ajatollah Kho- meinin asuntoa Teheranin poh- joisosassa, kertoi Iranin radio torstaina 10.7. Viranomaiset kertoivat teh- neens4 salaliiton suunnitelmat tyhjiksi keskiviikkoiltana 9.7 juuri ennen kuin suunnitelma piti panna kaytantddn. Salaliiton keskus oli Nouz- hehin sotilastukikohta Hama- danin maakunnassa, Teheran- ista kaakkoon. ta ulkomaankauppajarjesté Ex- porthleb.