= Lier
ahh

ig gh.

we . : ‘1: et ae at
. . ee " 7m 2 im ry LES, oH

ok

Tunnet

Tima toleamus | tehdzan hyvin
ain kesaisis keskusteluissa.
ae 7 aitten talvas On uhkaavan

Mie ra
cine, tai palnvastoin kaunista
3:0 us : La -. i a “7
” jupaava? Tania seikKka rilp-
rue

-y tavaanl pilvista, jotka milloin
strana sen kokonaan, milloin vas-
neaygt wain yahipsidisia osaa si!-
‘loin pimittaval pHlivin. valon

i. T.- ee ra ++ ' r r a! alle ~ * Wis: * 7
. cryentaval lahiymparistonkin, kuin 2 km. Kumpupilvilla j4 Varsile
. i re “ + a a= a - r . aw! 7 bh .
| ARSE: tnaltelevat--ausingon kin. kuuro-ja-ukospilvild on -kuiten.
“ kin pystysuoraa ulottuvaisuutta,

qf caruskonl hohteessa. Meidain on
- wth ohimenevastl tarkastella
ava oi lvimuotaya, i#hinna kesai-
& vivimuoteja, koska keskustelu
teasia Slomn on yvilkkaimmiiiaan,

" Kesdaikanna, jollein ldimposuhteet
ad vtbtele lbheskaan vhta suu-
rest kuin taivela tal vilivuodenalkoi-
ny. wattaisi ilmakehan ajatella ole-
wn scnteeltisen rauhallisessa tilas-
Nain et kuitenkaan ole asian Jat-
B. Jaurt kesilla ja monesti alku-
yo byvinkin kauniina paivina ilma-
thd on monessa tmaakuhmassamme
i agiemmallakin alueeila levotan,
Ins rousee vidspiiin huonmattaviin-
tn korkeuksiin ja liikkuy puuska)-
Mooi svuilta ja sivuille. Tata iiman
| rosplisia Jiiketta ei maan pinnal-
y kdsin voi valittomasti nabda,
mutt vaikutuksista se kylli huoma-

kivaan jop2 ubkaavankin nakoisek-
‘ |

Nain tapahtuu pilvipettieen Patlo-
dvtuminen monena kauniima kesa-
pivana. Auringon sdteilyn vaiku-

Iksesta maan pinta huemattavasti . ruskon
Emenee ja maan pinnan valityksel-

Gvahitelien mydskin laheinen ifma-
ierrés, joka silloin tulee keveammiak-
i ja alkaa nousta kohti ylempia 1i-

makerroksia, samalla ma&arattyjen .

kien mukaan jiiihtyen, Tarpeek-

5 korkealle noustuaan sili oleva

uivistyy yesipisaroiksi,
Won alkaa muodostua kumpumai-
Si tai tuomaisia pila, joita kutsu-
ia kUMpupilyviksi (cumulus),
kempupilvids on mit monianaisim-
a muotoja. Kauniin ‘ilman ass.
Mutaplivet ovat useimeniten juuri
lumpupilvia, tarkemmin - Sani pen
‘nan man kumpupilvig.  Niiden
ecnlymiselle on ominaista, etta ne
mia ylapuolella lisdintyvat keski-
Ratvaan Saakka ja vihentyvat taas
Haan menness4. Meren yiipuolel-
4 Miden piivittdinen vaihtelu on
Biwimmin painvastainen,
Aumpupitvet vaivat
van kuluessa laajenemistaan Jaa-
M2 Ja tilla ylispin kovasti pullis-
me “lak kipdisiksi”’ -kumpupil-
ee rakenteessa ja vaiku-
4 0n falldin vieli hnomatta-
ve erg sen Mukaan, onke piiven yli-
won ; ohuemmasta pilviaineesta
Thi laaja alasin Val el.
“OnD kasvannaisen mnakoinen
repain lyontyya alasin kuuluu jo

EGyTY

kture (aj ukkospilveen (cumulonim-

) joksi kumpupitvi talléin on
vanut ja kehiteynyt.
Stes ja ukkospil vista tulevat
‘ Vat kuuroluontoisia,  Tasai-
Nid Satelta SOT sijaan ‘Sataa_ ta-
wiles eo taivaan peitiaivasta
wien armaasta pilvesta, jota kut-
mnihvines {stratus}. Su-
_. Pete on monasti niin yhte-
a, elia Sula ei laydy silmin ‘ha-
. itvig yKsityiskohtia. Symupilven
Pupiven valid on moneniai-
Mintoja, joista erdita kutsw-
kumpukerrospilviksi  (strilo-

Tt

thee r

a leat : wigs gk cit ta oe ay
ia a eae fede

4]¥A5 on unkaavan nikdinen. -

| Singisia

tan, ja vaikutukset saattavat tehda .

kuitenkin |

A Fr ee
u - ead FH. eed . ro

cumuliis). Sumupilvet ja kumpu-
ketrospilvet ovat talvella kaikkein
yletsimpia pilvigd. KesillA niita ta.
vatazan paijon vihemmiin kuin var-

pilvia, hyyan ilman kumpupilvii tai
kuuropilvid.

Edelli = mainittujen pilvien ala-
@inta on verralten matalaila, useim-
missa tapauksissa matalammalla

niin etta niiden vidosza vot kohota
monia kilometrid korkeammallekin,
Pilvien uloiiuvaisuudesta matalitn
makerroksiin johtuu niiden pak.
suuskhin ja kyky melkoisesti estai
valon kulkua niiden JApi, niin etti
tillaisen ‘pilyen sattuessa auringon
tai kuun eteen mainittua taivaankap-
paletta et may pilven Ispi. Naiden
Pilvien ‘eri osaset saattavakl mybdskip
muddoslaa varjoja pliviin, niin ettd
naissd alapilvissa on tummia ja vaa-
leita osia tummuusastetkan yleensd
suurest! valirdellessa. Useimmat
tatvaan uhkaavannakdisista pilvista
kuuluvatkin tahan alapilvien luok-
kaan, kuura- ja ukospilvien nilsta
tietenkin ollessa kaikkien whkaavim-
pia.

Taivaalla tavataan kuitenkin toi-
senkin laatulsia pilvid, jotka nadytta-
vat paljon ohuemmilta fa lipindky-
vammilta ja joissa yalo- ja varjoil-
midt vahemman tai ei lainkaan esiln-
tyvil, mutta joissa sen sl{aan saat-
taa tavata enemman ilta- ja aamu-
rusobohdetta,  Alapiivien
lisaksi esiintyy pilvig nimitiain 2 ja
6 kmin vydlimailla, ja joita ‘kutsu-
taan keskipilviks!. Katkkein ohuim-
mat pilvet s¥aitsevat 6 kmin yla-
puolelia ja niith kutsutaan ylapilvik-
Si, |
Keskipivista pelttilt taivaan usein
tasainen verhopilvipeite  (altostra-
tus}, jonka Jipi aurinka tai kuu
hetkkoina valolaikkina nakywat, niin
etti maan pinnalle ei muodostu esi-
neiden varjoja ndiden taivaankappa-
leiden vaikutuksesta. Kumpuplived
idhinnd vastaava keskipilvtkorkeu-
della oleva pilvi on hahtuvapilyj eh
lammaspilvi (altocumulus), jota on
monts ri muotoa. Tata muntea

i 7 : os 1 Pa at _ "
ovat exim. iltalsin usein nakyvat 5o!-

keat mantelinmuotomet iltapilvet,
jotka auringon tai kuun valon vaiku-
tuksesta toisinaan hohtavat helmidis-
wWitisessa valokehassi.

Noustaessa vha korkeampiin ja
sateen tulon kannalta katscen vaa-
rattomampien pilvien kerroksiin, tu-
lemme vihdoin ylapiltvien alueeseen,
jossa pilvet kesallakin ovat kokoon
pantuja ohuista jaa@kiteista tai neula-
sista, Naima pilvet, jotta yhtenal-
sell nimetia kulsutaan cirruspilviksi,
ovatkin tavattoman ohutta etvatka
sanottavasti esta auringon tai kuun
sateilyd niiden tipi, vaan mama tal-
yaankappaleet pystyvat ntiden kipi-
kin sdteillessgan alkaansaamaan €5!-
neiden varjoja maan pinnalle. Ta-
saista tala korkeudella olevaa pilvi-
peitetta kutsutaan harsopyilvekst (cir-
rostrafus}, aivan pienia vierivierek-
kiin olevia talla korkeudella olevia
cumulusmaisia muotoja taas palle-
ropilviksl {cirrocumults }. Naiden
licks? tavalaan hajanaisia yksinal-
sii tai kerroksissa tai ryhmissa ole-
via untuva- tai sulkupilvii, joiden
wilistii useasta Kohdasta sininen tai-
vas helottaa. ™alssa ylapilvissa el
tavata eri osasten ¥alisia valon j4

teko pilvia? Mit

kesdpilviksi---kuisuttujakin -

naisesta

—~ Matalakorkoisissa  kengissi
kulkeva nainen ei ole erikoisen vie!
hatt@va ja siilvttHa siitd syvsti hel-
postisrvevtensa. —— Anatole France.

— Nalsissa, jotka huutavat “Me
olemme nykyaikaisia’, on jotain
epajohdonmukaista, varsinkin ‘jos he
isdavat “Hiiteen vapaucen rajoituk-
sei!” sila iaman sanottuaan he me-
Mevai ostamaan Kattilantapaisen ha-

TAS ROska hinitkin “nykyaikgiset ja7”

Vajaat' naiset ostavat samaniaisia
katthahattuja. — Clin Curzon.

— Ei ole laimkaan valid jos ni-
tittelet naista miten tahansa kurhan
et vain sano ‘hiinta lihavaksi. Voit
aseitaa = hanen = rehelisyyiensd tai
vaikkapa siveytensdkin kyseenalai-
seksi Ja hin antaa sinulle anteeksi,
mutta jos vihjasetkaan hanen itha-
Vuuteensa, merkitsee se sodan uudel-
leen syttymislta, — Polilsituomari
Mark Rudick.

— Nainen ei ole Koskaan ikgisen-
sa eikS oma iisensa suhteessaan tmie-
hiin. Hin on se miksi hin kykenee
saafiamaan ltsensd meidan siimis-
samme —- ikaankuin taidetces tai
fuonto, tai kuten jokin savellys tai
sananparsi!. — Leonard Merrick.

— Olen aina ollut vakuutetiu sii-
id, eitd ‘jos nalnen on paattanyt nai-
da miehen, ef hanta pelasta aviolii-
tosia Mikdan mu kuin ‘heti pake-
neminen, — W, Somerset Alaugham,

— Thannenainen —- Jota ilmeises-
tik&in ei ole clemassa — on lauhkea,
teeskentelemalon, vapaamielinen ja
pedon vastakchta. — Leslie Howard.

— Ming en saata ymmarta4 min-
ki vuoksi mies tuhlaa atkansa sen
yuoksi mitd sanotaan-nmaisen rakKau-
deksi .. . Mies saattaa olla jonkun
naisen ihailun, kiitollisuuden, kunni-
cituksen tai teeskentelyn kehteena,
mutts ej koskaan omaa muuta kuin
luuietellun maisen rakkauden, —
Geo, Smith.

—_-——---oDo

“SHAHNAMA™ on iranin§ kan-
sallisrunokirja, kuten Kalevala Suo-
messa. Sita kutsutaan myos “Ku
ninkaitten kirjaksi’ ja sen on Kir
joittanut keskiajan runoailija Firdau-

Sl.

_.——_-_—_ 000
Penicillinin tuotanto

on niin korkealla, ettei sen kayiloa
eniid tarvitse rajoittaa vain vaka-
vampiin tautitapauksiin, sanottiin
New Yorkin kauppajulkaisussa its-
ken. — Sila on saalavissa jo niin
sittirissa éfissd, elt sita vordaan
kayttia tavaHisen kyimettymisen hol-
toon. Penicillinia tuotetaan talany-
kyi 2,000 biljoonaa vksikkea kut-
kaudessa, eli nelja kertaa niin paijon
kuin vueosi sitten.

(4 —$_ +
le

varjon vaihteluja, sen sijaan kylla-
kin merkittavii valoilmidita, jotka

monasti owat varikkaiaikin. Niisté
auringon tal kKuun

mainittakoon
rengas, joka muodostuu harsopilveen
uselmmiten 272 asteen pazghan kysy-
myksessd olevasla taivaankappalees-
1a.

Widen kerrosten ¥lipuolella al-
aq alaii selkea tatvas. Adenypana
pilyet milloin uhbkaavat sadetta tal
lypaavat kaunista saata.

y. M. ANGERYO.

miehef sanovat

“rg . os

. .

.
ml

 Joutsenet

Vii soiluvan veer ne SOuST,
né adiion ulppuina nt,

Run aurinko averna Moust,
vét pokjan dun punastut,

Lumikeulat &aartchin vipcin

ceen Ruulteon buvia loi;

Powe? cumun kuilassa Avipein
“ne outoja uielnrei.

Fain joskes onncrsa juthi

sirn suuren ne joibuivat,

ja solunad aulloilla Aulki
_filin gavistuttefevat.

2S ee Be oe ee oom ome

Kiin dveind Avemenkellatn
salokappelin Aaukaisen +

jo aaliot wicnosti) relioin
aul Aantal Aatkua sen,

Ne ranhessa soutt ja solui
suven Reréean &cstdman,

jonat funrmne-valkeat jalut
secde paalitse panvodn.

Kohes siivillc Rerran ne sitters,
sey Aunt off inutstoja vain,
kukat laulavat lainekitten,

unet valkeat wlappam,

Ne matkasi patvan maikin >
wel’ foistava siipi foi

fuvan vinmersen alle Barkin,
nit aailon jo kammitsot,

OTTO MAN NINEN.

Kuittuurikaskuja

¥RJG FORSMAN
Rovasti ¥Yrjo Forsman oli saanat
vieraakseen erdiin pappismiehen, jt
ankarana tupakkamlehend  tarjos!
ensiksi tupakkaa, johon vieras vas-
tasi kohteliaasti:
— Ei kiitos.
Foarsman: —
saisko olla?
Vieras: —- Ej kiitos.
Jollain Farsman
moisesta itsensakieltamisesta
kol: — Svotko sina?

No, enta kahvia,

fuskanlunmeena
virk-

ROVASTI ELENIUS

Sakkolan revasti Elenius oll van-
hoilla pitvilliin verraten }ajamie-
Niinpa kerran sattul, ettd
eris ftuanettu. sakkolalainen kuolt,
mutta ettd muutamaa palvad myo-
hemmin tuli samanniminen mies to-
yastin kansliaan hakemaan papinto-
distusta.

Rovasti katseli vierastaan 3thma-
jlasiensa vii hetkisen ja virkahti sit-
tem: ow

—- Ai, oletka sind se Falin-vainaa?

90+
C. G. von ESSEN

Kun professori C. G. von Essen
olf Espoossa pappina, aikei han ker-
ran pyryiimalla menna mafuri Tau-
ben pihamaan halki, mutta ajoikin
erehdyksesta puutarhan kautta, Aun
majuri naki timan akkunastzan,
riensi han portailleen ja arjais!:

— Kuka piru ajaa puutarhani
Kautta?

von Essen vastasi kohieliaasti:

— Mina olen erehtynyt testa,
mutta herra- majuri henkilosta,

linen.

C. G. GRONHOLM ;

Kuopiglainen suurlahjoitiaja C. G.
kotitalonsa porttla. Osuipa siihen
koyhi maalaismummo, joka vetosi
Gronholmiia:

— Ojisiko herra hyva’ ja aattasj
koyhee mummoo muutamaila pennil-
1a. :
— Ei, mummo ruekkat  Koralia
elazi oun, veikkone, 1tekkiji.

——/NQ, ei sitte, e1 sitte.

f

. . . ve, al. 1 .
a nae hd eT Tey Logs [ae ee”
Pate a ele er ye a a ak ad ae gee ae

. . 1
oof . a ry
. - ae “1

rm Siva ll

Gr =
a Ls . El ALL cri
“ts } tt 7 i Ft

*

Me kal Ee Sa a lett ee

tne

pla

a

Fpl he a.

m_o oh
ik

-l ir as ae E. -

Pee

Lon my

al " ee

. . = . . . . . . .
v- . aor “yl nly, or rT Bee 2g rE Pie ‘ost
. . a re eer Le. =o a oem . “hays
° 2 ore — ee oe ra Ce ee = war eect ye
oy 7 . . bs a . : . . or lle = . wien = i = "Ts “a =i = — soos fe
" atm | 7 - : ante 1 *s * a vaaF ile “ -r 7 - * » lo. .
len Seen ig parte La eet oe WE ee Let ee ew
x

rir

“1 .
wi Cr -” . om ma In
7 . a '
:, gris ?
: : ae
ee See oo
. a = = e
" -ab, * = 5 a a7 at
oe ee | yor s
a "3 : 4
oa | oye o!
at “ . ems
wn pony " . a
she toa

TH nae

Pe er ee Ee 0 Sindee fete heen

a a ae ee te

! ce fet re at
jin PW ee a foe Mae ee

ne

kL

i
_

Piva oe

ght

- 7 = : . . 1 -
te toed Py ; 1 “5 Te al a wees Pee need ow. mo
ess: 2 Le F* a abt ee . ba . 7
a . . 1 wir, r J Hae -_— one tO .

ar
-_
4",

J a =
4. We 3 eat
eens “woe tt

ee a

AT Rie,

ol

‘ar
ae eae a
. 1 4 aa al =

yr)

Tory E: _ vr Log
eo a

iF
aL
four cl end at

i nein AOR

a

Doty aha

r

3

hry
ua eal

i.
re oe

a
-

=
-

= a:
ears

ant! te:

- Sal
a ee |
ee eS Lees :
h a wen ot, a “ue

eg Pes
We ch ph ey

7 Tv tae

"mt

Mis A Ane

oie he, : ah =“ nt ine ._ . 1 b! | = ke a, . hn hy 7h i _ Sao . al i *- ' :
ee te eS ee a a ee rte pL ae: St, ee i ee ee A ei oD a
a4" L, 4 Inher? = , is. | “i 4 ay iin 2 ' : . oa Bea: i =| aoe re Ll 1
. hall 7, rag “4 rae rm a ™ 7 roe ' “, — . ee ee Lee a : Saas rn Che Le . a alll aH Se Po es a "hy *
a .f ' a] . . * “+ : so ~ } : _ i . _ : tt are . a hoes’ “woe: a Th ": -"'. . 7 ror . L my, ™ L
. . “ Z .* a . . . . to gee  TLT, ; . a . wu ee ee soo . a . ac a i

= |

Lax!

or dello
t

r mi ria a igh a
om: .

ac hoe, al
eee ei

;
an

. r
ee ee
. a