[oii

-_CASSIUKSEN MM-. TITTELILLE. |
_ESITETAA AN UUTTA OMISTAJAA.

| New’ York, — Nyrkkeilyproraot-
joka aikeo jar-
jestaa karsintaturcnayksen ammattt-.

tor] Mike Malitz,

_hyrkkeilyn raskaan: 5arjan ‘MM-ar-
von kohtalon selvittamiseksi ante

alustaval tiedot karsintojen ensim-.
_indiaisti otteluista kahdéksan mies-

tariehdokkaan vali lla.

 Malitz, joka on under. promoot-
toriyhtymin Sporis Action
jehtaja, ilmoitti aanantaina kah-
.@eksan mestari¢hdokkaan -olevan
ent. meslari Floyd -Pattersson,
. Linsi-Saksan Euroopan mestari

Karl Mildenberg, Canadan meésta- 7
Ti George Chuvalo, entinen WERA‘n f-
Thestari Ernie Terrell, Argentiinan.

(Eteld-Amerikan
voittamaton
Fragiey seki hanen

Thad . Spencer ja

_ Oscar Bonavena
| Mestari}, toistaiseksi
‘USAin Jos
maanmiehensa
Jimmy Ellis.
Aduslavet ottelupaivit ovat:
15. kesdkuuta: Patlersson—Eona-
 yena,-ottelupaikka Houston, Texas.
4. tak 5. elokuuta:
ottelupaikka avoin, a,
2. tai 16.- syyskuuta: Chuyvalo—
Frazier, ottehipalkks: avait,

16. s¥¥stuuta tal T. iokakuuta:
. Mildenberger— Spencer, . Frankfurt.
Clay, joka ‘on- vapautetlu- 3,000
 dollarin takuusummasta, suunnitte
. dee puolestaan’ kelme- ottelua
joita e1 pideti’ USAcssa.. 25-vuotias
— toistaiscksi yoittumaton raskaan
sarjan mestari, jonka: MM-arvon
WEA ja New Yorkin -osavaltion
urheilukomissie on Titstanyt . su

<>]

tava liittovaltioiden (uomarilta Iu.
Pa rmalkuslaa USAcsta,
Nyrkkeilyasianiuntijat e#rvelevat
etth Clayn vastustajat.—- jos élte-
lut ovat ulkomailla — todenndkii-

Svdimeliinsn klitng kalkesta
osangiosta altuani 6 yilkkoa Sud-
bury Memorial-siualassa, Kutos
vaimolleni sexs Viola ja John
Passille, kur min pal jon autoitte
melita sairautenl alxana.

. Monet kifcise. CSU in Sudburyn
ozaston sairaszomiteale yierailuin-
fa. ja tugmisisia,

Elites kosittz ja korteista. KIJL-
“tos Beaver Laken Naistenxerholle”
_ja Penage Hoadin Women's, Tristi-

tute’n naisilie sexi kalkille ysta-

¥lileni Jota. kavivat mina hatso=

THATS,

Tulen teifa aing kiltoltisuudelle
THUISHLTIRaN, |

‘CHAS. PALO.

| Whitefish, Ont.
~ ONNITTELUMME

Canada.

~ 100-vuotisjuhlanumereon! |

. VAPATS ilmestyy erikolsena Cana-
dar 190-vuotisJublanumerona ers =
kuun 22 pn. Se antag tuaisuuden
kaikilte kansalaishlemme lausua on-

nittelunes ja -tervehdyksersd .maan- |

miehillemine ja mule canadalaisille,

_ Jotka ovat dsallstuneet Canadan ra- .
. Kenbamiseen. | -

Valitkas . onni-telunne allaoievista
maiieista Jlittimalld nbnenne- Js

- ospitteenneé ja poatittakaa lehtemme )

konttorlin! f

~ TERVEHDIMME-
’ ja or
- .ONNITTELEMME
uuden kotimaamme — Ca-
nadan rakentajia 100-vuotis-
juhlayucten johdosta! —

(Mini)
(Oeolte) .
(Hinta $3.00) .
' ONNITTELUMME

Canadan [00-vuotisjuhla-_
yucden johdosta!

(Nim) -

— ct (Osolte li

(Hinta $2 00}

Vapaus’ Publishing
Company Limited

_ PO. Box'9 Sudbury, Ont

Inc,

Terrel—Eilis, | ¢ WEP :
|teensa 2.292 kmin kilpailu, jonka

sesti ovat Mittentiersér, Pattersott

ja Chuvalo.

Terrell}, joka sai -kovan _selki-

‘saunian Claylta’ MM-dttelussa 6. hel:
TALRUWULG, aloitti tiistaina ensiminii-

SAN. kerran ottelun julkeen riyrk-
keilyharjoitukset. Liskiri, joka
leikkasi  Teérreilin’ Clay-ottelissa

- | lowkkaantuneen siiman; antet maz-

nantaina lyvar aloittas valmentan-
lumisen,

Somilik’ vei.

ensi etapin

Varsova, — Tshekkoslovakian
Jan Smodlik voitit Varsova—Berlit-
rni—-Prsha- ranfanajén ensinundisen
osuuden 112 km-aijalla. 2.26.4 Var-
cOvassa. Marokén Mehamed el
Gourzch ‘eli toisena ja Belgian

Marcel Mues’ kolmantena samalla

vajyalla kein yoittaza.

Yhleensa 120 pydrdilijaa 20 maas-
la i8hti rauhanajon ensimméselle
psuudelle. WEBP-ajo .6n raskag yh-

pydrailijat ‘taivaltavat 16 - paivin

-hikania.

| Ensimmiinen osuus kie¢rsi Varsa-
Van kaupungisse ja maali oh kau:
Pungin siadionilla.

Kuuder miehen joukkueita ovat
llmoittanee: Algeria, Englanti, Bel:

gis, | Bolgaria,  Tshekkoslovakia,

Kuuha, Tanska, 118-Saksa, Suomi,
-Ranska, Hollanti,

Unkarl, Marokko,
Mongolia, Pucla, Romania, Sveitsi,
Néuvestoliitte, Linsi-Saksa Ja. JL

. goslavia.

Manfred Dahnen |
nimiun 2. elappi

_ Varsova. — Yarsova—Berliini—
Praha . Havhanajon toinen etappl

Kutnesta Poznaniin. ajetliin kovas.

ca helteessa. Osuuden vyoiltajaksi

selviytyi Ith-Saksan Manfred Dah.

ne, jonka aika 176 kilometrin mal-
kalla oli 3.37.39. Puolan jaukkuecen
kdpteeni Jan Magiera havisi voit-
tajaile vain muytaman senttimet-
Tin. Kolmentena ol] yilitysmies,

‘Bulgarian Atanas Savtshev, neljin-

lend Neuwvestoliitan Juri Pominov.
Anne Smith
mailin 4.39,2

Lontes, — Englantilainen juck-
Sijatar .Anne Smith ssavutti mui-

‘lilla ajan 429,2, joka on matkan

:Vietnam-politiikkaa
ausuntoja:

Intian = sugrlihettilaan
braithin ja tunnetun histeriantut-
-kijan Henry Kommangerin puheet.

‘|olemaah omyymglta.

. Yliopistotkin. - pe

sotaa vastaan
Yhdysvalloissa

New York. — Yi kahdessakym-
meness{ Yhdysvaltojen eteld- ja

vat yhteydessd keskenidn radion

ja puhelimen avulla, ja sematla ta-

¥oin viliteitiin kekoontuneie tun-

nettujen amerikkalaisten tiedemies-

ja polntikkojen hallitiksen
arvosteleyig

ten

Noin kolme tuhatta yileppilasta

osallistui kaikkein- ‘suurimrpiin titai- |.
Suuksiin,jotka pidetiiin Chicagen
ja. Harvardin yliopistoissa. Ylioppi- | 4:

laat kuuotelivat nauhalts entisen
John Gal-

Galbraith sanoi puheessaan, etti
UsSAn on pysahdyitava Vietna-
missa niin kavan kuin viel: on
Olemassa -olospassytie.

Puolet Portugalm
Guineasta vapaana
Alger. — ¥1i puolet Portugalin
Guinean - pinta‘alasta on io- parti.
saanien valvonnassa, ineitti ‘GU
nean afrikkalaisen itsendisyyspuo-

‘Tueen edustala lucnnoidessaan Al-

gerian yliopislossa. Hinen kerto
ntansa mukaat yapautetuilla alyeil-
la on 127 koulua, joissa opiskelee

135,000 T-—15-vuotlasta lastd, .Ulko-
‘taiden yliopistaissa jz korkeakou-

lnissa opiskelee 400 vapautetuilta
alueilta kotoisin olevaa opiskelijaa.

Natsisrni heraa
Ftela- Afrikassa

__Pariisi. Rolusyrjintad - Kisiteltyt
selisemin vallan kovferenssi  ke-
hoitdi Furoopan maiden: hallituksia
aseila = E:teli-
Afrikaile. sekd piddttaytymadn tek-
nisen ‘AVvUT aniamisesta sille. .
Parilsissa pidetyn. kakéipsiviisen
konferenssin. julkilausum2ssa |

lin yiteyksien Juajentaminen ja §11-
na ilmaistiin huolestuneisuus “nat:
sismin uudelleen herddmisestd Ete.
la-Atnkassa’. .

' Tams oli ensihmmsinen eurdopan
maiden ratuerottelua vaslustaviet
jarjestojen yhteinen’ kokous. “Seo
jarjesti  Ranskan apartheidia Vas:
tustava . komitea:

=| 2 |e

tallisesli ei néin  pitkalla matkaila

ME:t& yahvislets,
Smith. voilli taiseksi tulleen Uu-
den Seclannin Marice Chamberlat

epaviralinen maailmanennatys. .¥i- | nin 2,2 sekunnilla.

porttien

Prsanlainen

‘pl.

to.
dettun  Etela-Afrikan ja Porttga- }.

-Tampereella kesakuun 10.

favaaran

“ja Koskenniemen. runoista. (HS)

SUOMEN

"Helsinki. — (Suornl Senra}. —

‘Hennes satyétinn
BOOMS paVEK adttona
Fiosissa Sijaitsevassa yltepistossa |
On sirfestetty§ « vaittelylilaisuuksia |.
‘Yastalauseena Viethamin -sodalie.
: Vtittelytilaisuuksien osanottajat oli-

Tampereen vanhimpiin junluva

‘kenkatehdas K. Brander Oy. lopet-

tas toimintansa, Paths tisti teh-
lin yhtiékokouksessa liistaina (2,
5.) Tehdas olisi ensi: veonna tayt-
tinyt 60 vuooita.. Syyksi tehtaan
sulkemiseen ilmoitettiin
tyontekijéille kayttépasomien puu-
te sek rahoitusvaikeudet. Tehtaan
tyontekijat ovat ollect pakkolomal-
Ja hohtikuussa.

Brander ali aikanaan Tampereen

‘sulurithpia kenkdtehtaita, jdssa vie-

t yi ui n tekijaa, Lépettamispaatésti
lehtiessa oli tydntekijgiden: luku:
miird noin 150.

Suutarien kaupunkl. Tampere on
vaikenksien indeksimittari, «sila
Kaupungissa toimii kolmattakym-
menta kenkatehdasta. Pudlisenkym-

{menta yrityst4 on ‘¥IIMe = VvuOSsINA

joutuout lopettamaan toimintansa.
Koko .maassa on viimeisen kolmen
vuioden = dikarta
velaytynyt markking a.

tellut kovin toimintuansa jatkavia-
kin Tampereen kenkitehtaita, Mel-
kein kaikki tehtaaf ovat joutuneet
pakkolomauttamagn lyéntekijoitaan
ja Evkuttamaan vajain tydviikoin.

‘Talla hetkella on Tampereella li-

hes 1,900 jalkinetyéntekijaa pakko-
lomatln. tai vajaa. {yollistettyina.

‘Maaliskuun puolivdlissa- mira oli

1,575, joten parannusl: on hivenen
tapahtunut. .

Tyatitia pidetiain osasyyllisend

KenkStehtailten “vaikeuksiin. “Viime
|Jyuoden tamimikuussa
-tuotiin
vienti kisiiti samana sikana 62,200

maahamme
notin 49,000 kenkaparia,
paria. Tana yvuonna on {uontli néus-
sut ylitlien kahden ensimmiaisen
kuukauden gikana 100,000 ‘rajan,
vient: on~ yt 5 O00 Piriad Plenem-
(HS).

Suomen Laulujubiiin

26000 ésiintyjan

Suurinta Tuassamme -tahan asti
pidettya kansanjuhlaa
| ja 11.
caving vielettavista Suomen Lau-
lujuhiista. .Pelkistain esuntyjicen
lnkumadra nouseé yl: 20,000:0.

Merkittavimmeaksi esitykseksi juh-
lassa nousee ehki Einajuhani Raw-
suucen “lfsendisyyskan-
taatin”. ensiésitys. Saveltiji- on
omistanut teoksen vuenns 1941
kaatuneen appensa muislolle. 53-
vellyksen sanoitis on osin Kirjeer-

vaihdosta Bobrikovin ja Nikolai IL

vililla, osin s@ koostuu Haavikon

eis el

‘Sen rakennuevaihaen aikana,

 Kenkdteallisuufemme

lates 20. “—

pdoletaan.

‘UUTISIA

|| Suomalaistaloja Ranskaazi’

. Suomalaisista puutaloista Rans-
kaan rakennettavan: -huvilayhdys-

-kunnan - suunnittelutyat - ovat vii-

meistelyvaiheessa, Arkkitehti Heik-

-ki Siren Suomesta ja ranskatainen

arkkitehti J. Gingberg | viimeistele-
yat - parhaillnan lopullista asema-
kaavag. .

Alpe, jolle yndyskunta rakenne.
Edam, stjaitsee roin 40. kidometrin

phiissé Berdeauxihy kaiipungista La-

gansi-jirven reannalla. Minty -ja

-tarhmimetsaan valmistun &00 tater
Kyla ratsastusalueineci: je tennis-
-Kenttinéen.. Kunnaliisteknisiin © téi-

Ensimmii-
On:
ka on laskettu Kestavan nelja: ¥itot-
-vakehnetaan 40 puutaloa.
kentaminen: aloitelaan #énsi syksy-

Hin ryhdst#in het,

‘TH, ja tame yuoden loppuun mien-

néessd ovat ensimumaiset talot ¥al-
mijna. Talojen perustyypin suuruus
On 126 nelijmetria ja se kasittaa
Wisi hugnelts,
kylpyhuoneen. Seki - keittidkalus-
teet eltd ovet ja ikkunat- ovat sno-
malaista valmistetta, (US) |

. .  garjalainen Neuvostoliittecn

Ultkeministeri ja rauva Anti Kar-
jalainen lihtivat torstaina (4. 5.)
Jomamatkalle Neuvostoliitican, | 1l-
moilettiin wlkemimisterosta. Kut-
sun matkasta on ‘esillinyl Neuvos-
toliiton hallitus. Loma kestaa paci-
sen yikkow,

Ulkeministeri Karjatainen ker lai,
etth hanen matkansa suuntautun
Moskovan . kautta Mustan meren
ranbikolle, Tapaamisista tal. kes:
kusteluista Neuvésteliitan johlo-

miesten kanssa ei ole ennalta so-

Vittu. Kulsa lomamatkasta on egi-
telly jo diemmin ja sen. ajankehta

ly6tiin lopvllisesti lukkeon parisen.

(GS)

——ay

Viikkoa silken.

Jakubovski: Varsovan
liiton ylipaaitlikéksi
Moskova: —' .Neuvostatiifon  en-
simmainen varapuclustusministeri
maursulkka Ivun Jukubovski on ni-
miletly YVursovan-lirten joukkojen
YipaalHkokst puolustusministevik.
si nimitetyn mursalkka Andrei
Gretshkon tilalle, ilmeittivut [yo-
lettaval . HhLee! hoskovissa. *
5S-vuclias Jakubowski komensi
panssariyksikkud loisessa  maail-
hansodassa. Vitosina “1Si0—62 hin
toimi Neuvostoliilon Ita-Suksassa
dlevien joukkejen .komentlajana.

Warsalkka Gretshka  nimilelbiin

‘Esketliin. Neuvostoliiton puolustus-

ministerikss . Hodian Malinovskin
kuoleman jalkecn.

‘Ra:

keittion ‘ja lilavan

. 1 _ .

| Torstal, ‘toukokuun: 18) Pe — Thursday, May. 18, 1987 _

‘Siva 3 |

_ SUOMEN ULKOPOLITTIKKA
“ SUOKSEVASSA THASSA”

me! atkon sivulta 3).

ti valitti -nilissi vaihelasd abkeraari

liittelaismielipite:ta Heélsinkiin, i-
ka kuitenkin' kiunteli vain Saksas,

‘Halstin dsaltsi tuli Tiyis taistelu

viljan saamiseliei Suomeen Yhilys-

-¥alloilta, joka ei kuifenkaar. halun-

nut tukea Saksan Hittolaisena egili-
tyvaa manta. Kun tim Inkke au:
kesi, saapui ensimmanen viljalasti
Turkuun sattumalta samana palva
ni kuig .Mangerheim palasi olta
maaan yaltionhditajari tehtavat jou
lukwtin lopussa 1928.

REUNA VALTIOAJATTES u
SYNTYY —

Holstin- Funingasayatus ot liiton
muodostaminen ns. raunayvaltioiden,
Baliian maiden ja. Puolan kanssa,.
Ajatus ov lihtouin pienisia. Bal-
lian valtinista, multa sila kannat:
tival myés Ranska ja Englanti. ¥il-
meksl mainitun puulavaraintressit
Olivat pelissd-14)la ilmansuunnalla
jt Henskan Clemenceau halusi ¢or-
con sanitair ea — turyayydhykelta
— Saksaa Waslaani.

¥ hteydet tillaisen iittouteman
Juemiseks} ulkoival jo 1819 kehta
Holstin tullua Slahlbergin’ mimit-

-laman hallituksen ulkoministeriksi.

Tammikuoussa 1920 pidettiin ensim-
mainen reunavalliokonferenssi, Kes

‘kustelun alaiset liitttomuadel vzih-

lelivat erilaisten podliittisten ja s0-
Lilaallisten vhteistvomuotojen vatil-
13. Histiriitoja estintyi jo alkuvai-
heissa Liettuan kaihtaessa Pirolaa,
joka oli anastanut silt4 Vilnan
alteen, Baitian maat hakivat’ lij-
tosta Lurvaz mydés Saksaa vastaan
Suomen: ellessa kKiinnesiuntit. vain
Neuvosloliiitea vastaan suuntauti-
Wisla’ [tikesta. Puolan ja Suomen

volta ali mys rivaliteeltia ensin.

malnitun vaimakkuampana yritlies-

si kahmuista ifse]leen johtoaseman

iitloutumassa.

Mazliskuussa 922 ulkoministeri.

Rudo! Holeti allekirjaitt! Varsovas-
sd. liittoxo%ivnuksen, joka edellytti
Teunavallioiden (Liettua oly jainyt
pis) neuvettelevaa ja Kansainiiit-
toon =nojautuyaa

“POH OLAN LOCARNG"

Sudmen reuniavaltiosinanlttela
kuitenkaan pane y aye viel¥
Kun linsivallat 1925. Sakean ote
sa Mukana-julistivat Linai-El
pan rajat ikuialkal Locarnon - SOpI-
mitrksella, pulpahti réwfavaltioajat-
tela. dditle. “Pohjolatt LAaéarned””
fmudiidssa. Idea ist on fo0% ker
tag prof, Rafae? Erich, joka sillom —
toimi Suomen edustajana Kansai
Hitossa.. Hin ehdotti,. et1%. Ruaotai,
Suomi, Viro, Latvia ja Liétiua f2- -
kaisivat Locarnon malliin heskindi-
set rajansa. Takuumiehiod olisivat
—| Kansainliitte- sopimuksen -valyojana
ja Ranska,' Enilanti ja italia ase-
wimineen. Pudla ja Newvostoliitte, -
j¢tka kuuluivet kuvaan tilld maail-
mankelkalla, oli jifetty pois. Myis_
iim4 muodostelma sisdlsi- haasteen
Neuvestotiitollé, jonka naapurit-
dessa dlevat maat olisivat “Pohjd-
lan Locarnon” tatentuessa vetdicet -
Neuvostoliiten Kansainlitten yksi-
nudligeen cliomidvaltaan.

Ajatus ° ‘Pohjolan Locarnosta” ‘oli
vain - -)yhyt letiahdus, Reunavalti-
aate sen stjaan pulpahti esille ai-

na siHoin tildin, vield 201uvulla-
kin, jolloin Neuvestoliittea musta
Euroopasta érottavien reuna- eli
puskurivaltioiden pliriss# oli tapah-
tunut siirlymista diktatuuriin. |

RUOTSL PYSYY SYRIASSA

Ruotsi, joka. )0 varsinaisen jeu-
navaltiokierreksen -aikana ‘oli kiel-
taytynyt aydétivaikuttamasta, . ei
halunnut kytkeytya- epavarmojen
Baitian maiden fa Suomen ‘kohta-
loihin. 20turun Suomen heikot yri-: -
iykset = Jiithautua’) = - Skandinavian
suuntaan iérmasivta aina Rustsin
perinieieen yarevaisituteen. Huoji-
matta Suemea kohtaan. tinnetusta |
myotatunnoesta oli Ruotsissa arvos-
teltu voimakkaasti éensimmiisia it-
cendisyyshallituksia ja kansaljig:
codan yoittajia julmundesta ja [ti-
Karjala-seikkailusta.

- Ruotsin ulkoministeri Carl He-
denstjerna, joka 1923 of erdissi .
illatsuissa puctustanut Ruotsin ja.

yhteisteimintaa, iSuomen puodlustustiittea, erotettiin
mika: jokin ntisti joutuisi ulke ! pikavauhtia:

5@uraavana paivani.

puoltisen vallan hyGkkiyksen kob- t Ruotsin kuninkaan vierailu Sud

leekst. Allekirjoitus tapahtui ilman
viltuuksia ja johli koko hallituk-
sen. eroamiscen sek reunavaltiae
liiten kaaitumiseen. Sen takana oli

kin loppujeri lopuksi vain keskus-

ta, Gikeista eparot; koska RODIN US
saaliei kiintya Saksaa vastuan fa
vasemminta oi alusts alkaen kaih-
tanut jiittyorsta Puolaan, joka anas-
tel) alueita “Elellualla ja Saksalta
ja kavyi’ pitkiin sotaa Neuvostoltit-
1o2- vislaan,

lanteen.

messa 1925, jonka tarkoituksena oli
veidella mia. Ahyenanmaataistelun
haavoja ja normalisoida suhteet, .
jai pelkiksi koristekiemuraksi vail.
lz poluttista merkitysta. |
| Suomen potiikan otlessa sellais-
ta kuin se oli, varovainen ja vii-
sas Ruotsi halusi pysya siitd eril .
lain. Norja ja Tanska puolestaan |
Katsoivat foinen ctelian, toineri
-Hilkka AKmala -
(Jatkuu) |

.
i et es ee ee eee

chances to ety to :
Scandinavia this summer.

From May 15 through September 21 we have more
flights to Scandinavia than any other airline. All flights |
leave from Montreal. [nternational Airport. |

We also have ? different fares for you to choose from.

Call your travel agent and pick your Lime and price. Or

just call ws,

SAS round-trip fares, Toronto te Helsinki:

Individual Fares:

First Class—$1031, Regular

Affinity Group—$3n0,

ee duty ee ee Ane.

Economy—640, Peak Season Economy —$732. (Eastbound

May 22 to August 3, Westbound July [7 lo September 26.)

]4-21 Day Jet Economy Excursion  Fare--$494.

Group Fares: Non-Affinity

Farea—364.* (Individual

fare for groups of 15 or more pecple; must be combined —
with $70 minimum group tour packace in Seandinavia.) .
Twenty-five Person Affinity Group—$494, Fifiy Person

cas

SORRDICAVIAM AIRTIAED

194 Bay Street, Toronte. Telephone:

(418) 362. 5221

iO0 Dorchester Rouleyard, Montreal. Telephone: (514) 661-8711
211 Portage Avenue, Windiper, Man, Telephone 943- OTs

24..347h 7