— hoe Teer ae . _—_ . . _ 5 =a * 7 ee ee ee ee ee ee * oe ll ie es ee . ee ee ee ee ee oe _™ i ee ee '_ 1 ee ee ee eo Se ee ' ' : *eh aa . . i i ee ee ee ee ee ee 1 1 . Sivu 2 .e } gt | Telephones: Bus, Office O5_ £-4244; VY A Pp A: ih Editorte] Office (ss, 4-425. Manager c_— * E. Suksi. Editar W. Ekhind. Mailing (LERERTY) — tndeperndyat Labor poakins Box 69, Sudbury, Ontario. Organ of Finnish Canadians. Es- | advertising rates upon application. as second class mail by the Post | —————- -~--—— Ciftiee Department, Oltawa. . Pub- shed thrive weekly: Tuesdays, | Canadassa: Thoradays and Saturdays by Vapaits PubHehing Company Lid, at 106-102 Efe St. W.. Budbury, (int., Cannds. 1 vk. 7.1 8 Ek. 3.75 3 kk. 2.25 ¥Yhdysvalinissa: 1 vk. 1.00 6 kk. 430 GuUoCMeSSa: 1 vk. £50 6 ke. 4.76 Leipivarras nousee ylemmaksi Toisin kuin Bennettin nalkavuosina 30-luvulla, jolloin hinnat jaskivat meiko ‘voimakkaasti, maassamme yha pehe- nevasta talouskriisista ja jatkuvasta tyottomyydesta huoll- matta tulee elama nyt, edelleen entista kalliimmaksi. In- flaatio — dollarin ogtoyoiman hucnoneminen, jatkuu talous- kriisista huclimatta,jobiuen se valtacsalta nykyisesta varus- telukilvasta, mikd kéyhdyttda kansaa ja vie leivan vahempi- osaisten suusta, seka pikkusdastot nilia, jolka ovat kovalla vaivalla ja kreltaytymyksella saaneet muutaman satasen pankkiin “yanhuudenpiivien turvaksi”, Ottawasta viikon loputla tulleet viralliset uutistiedot ker- toivat, etta elokuun hintaindeksi nousi ennatystasoon, olen se elokuun | pnd 125.2 pistetta, vastaavan luvun ollessa viime yvuonns 122.6. Vuoden aikana on siis hintaindeksi kohannut yli kahdella ja puolella pistcelld — mika tarkoittaa kiytan- nossa sitd, etta elama on tullut vastaavasti Kalliimmaksl. EKuukautta aikaisemmin, eli heinakuun 1 paivana, ehin- kustannusindeksimme oli 124.7, ollen si15 nausu puoli pistetta kuukauden aikana. Ja tama hintaindeksien nousu on tapahtunut paaasiassa Tuokatavarain hintejen kchoamisen johdosta, mika tarkotttaa sild, etta se koskee kaikkein kipeammin vahavaraisia, joilla Tiistain’, syysk. 9 p. — Tuesday, Sept. 9, 1958 ' Mita muut sanovat JUMALAN VALIKAPPALERKO “Pyolueeton"-—kirkkokansan Jehti! fossa ilmestyva | | ¥Yime lauantaina julkaist Toros- tyavienlehii The! la on tekemista K iinan vesilla ? Canada on pailtanyt noudatlas! angin naurettavaa gletlamusta. Yh- “se kaan tumaltomuuspolitiikkaa’! dysvallat, Canada ja toiset hyviksy- Kotimaa pitéi todellisena suavu- | Canadian Tribune toimituspalstal. Quemoyn krisissi, sanoi ulkominis-: vit hinen tynk4hallituksensa — to- tuksena oikeistehallittiksen mud dostamista ja toivoen sen suunmiel- mien toteulumista. Vaikka #mmeé pidakaan tapanamme loukata ws- konnollisten rhmisten pilkkaamalla jumalaa paisloillam- me, emme maléa olla Jainaamatta Kotimaan artikkelia uudesta halli- luksesta: “Kirkkarokouksessa pyydetaan Jumalalta hyvid maallista nallitus- ta, Tahdomme uskos, etta (ama Fu-- kous on kuulty ja.etta siumaus jat-|_ kuvasti seuraa hallituksen tydta laan oheellisen kKirjoituksen: Toinen vaurdilinen USAia ja Bri. tannian sotilasseikkailu ja Keskitti- . 'minen ali kaynnissa kun lehlemme yustelua. dunieita| oli menossa paincom -—— alla ker-' ralla Kauko Tdissa Tatwanin aluee] : la Kitnan rannikalla. Libanonin tapauksessa -—- valhect-: nada él usullistu sotaan jos ¥hodys- Samad tekosyyli kaytetttin kuin valtain 7. laivasto ryhiyy taisteluu. | teri alahuoneessa elokuun 25 paiva-.delliseksi ja ainoaksi Kiinan halli- ni. Mutta se kun Kiinua ei tunnus-|inkseks] . . . teta on aiheuttanut voimakasta ar: | “Kommunistinen hallitus on saa- ‘yuttanut Lujan kKontrolin kaikkial- ‘Hanen lausentoaan pidettiin Ot | la Kiinassa. Sen valla acema tun- tawassa Vargituksena stita, elt? Ca-! nustetaan kautls maatiman niin ys ltivien kuin vilvollisten tolmesta r- | jimpana halliluksena mita Runalla | Canadalla ei “ole minkSanlaista: on ollyut moneen yuocsisataan ja} [ TO-vaooties... Kun bane uolee, niin ' kuka ottaa hinen paikkansa? Ja’ mith varten? “Tassa asssa linsimaiden asen- ne on ehdottomasti jarjetén.” Kiel- taytya otunnustamasta = todellisen, vaikitusvaltaisen Kiinan hallituk- sen on kyllin paha. Mutts olettaa, kaikella vakavuudella, ettaé piene/la | saarella oleva tynkshallitus on to. dellinen Kiinan hallitus, jotla on yx- sinomainen pikeus puhua mahtayan linen pyyatd vattay vailla olevalta. sitoumusta sekaantua taman alueen’ kaikki merkit viillaavat siihen, etti pansan puolesta, on pelkk3ai hul- madannaisthla Chiang hailitukselba. Kai-shekin riitaisuuksiin", Hin kuitenkin = viitlasi alt kagan on koko maaliman ta-: Kiinan auktoriteetliin”, Kiinan kan- ‘holta kysytty mila tekemist# Vh-. san tasavaltaan ja Taiwanissa ole-’ Kiinassa. mr. Smith.| se jatkaa vallassa ologan pitkin “kahteen | “jan. “Chiangilla ei ole myotatuntaa Miksi pitaisikaan olla? sano fsen toimiessa Jumailan valikappa-| dysvaitain 7. laivastolla ja Jentoke. vaan Yhdysvaltain rahoilla ja aseil-| Hanen 22-vuotinen valtakautensa ‘cena kansumme hyvaksi.” — Kan- san Uutiset, Helsinkz. “SETA SAMIN NENA ALKAA OLLA LILAN PITKA OMAKSI HYODYKSI”" Noin 20) vuolta sitftem sen jal- keen kun espanjalaiset leikkagivat korvan huonamaimeiselta brittilat- celta merimieheltd, jonka nimi oli Jenkins, Britannia joutul sotaan Espanjan kanssa ja sota lunneitiin “Jenkinsin kofva sotana”, Jos USA joutuu sotaan kiinalaisista Quemoyn ja Matsun saarista, sen sy¥ tulee olemaan yhiaS fantastinen ja viela vihemmin populadrinen. Se johtuu siila koska Quemoyn Ja ; Matsun ongelma on tahallisesti t¢- i ksistu Yhdysvaltain toimesta, kes- ka se haluaa yILapitsa tukikohtaa |keskil,.aval voimiaan Keskil1l44n jg kommunistisen Kiinan”, sanotaan | ‘nikkoslueilla estetain saanndllinen’ hallituksen, lJaivaliikenne koska jatkuvasti ta dysvultain jJatkuva Kijnan tasaval. neiden tukiluivoulla on kuutuvilla vesiatueiila Kuten Tai-. os¢ittaa, etla Canadan hallitus edel-: ¢3- wanin sulmella j4 Quemoyn, Tune.‘ leenkin searaa ci-tunnustamispoli-! jatkyvista | tingin, Matsun, Fescadoresin ja titkkaa Taiwinth saorien vesitle. . Taiwan kualiw osani Kiumsantusarallan Kiinaan. la tuettavaan Chiangin klikkiin joka iunnelaan Kiinan. livdeparlmentti Gihetti kaikille dip | onnettomuus- hallilsemain. lomaateileen memorandumin kos-! Kijnalaiset eival halun haénen pe- ukkomidannaisyydes- rajaillamattomasla inilzaitosta, | kansalaissodisia, ulka- | laisten hyokkayksisia ja moiehitye- Elokutin Il pna Yhdysvallain val-| sisth seka aliluisesta kansallisesta - ja alennustJasta. | mannermaatin. Chiangia pidetain kien “kommunistisen Kiinan ei-tun-!luutaan, vielapi vabemmin = aut. yallassu sella, sotilastukikehta hydkkaykseile Heti- Mac wustiati. Se an Yhdysvaltatn nustamispolitiikkaa”™, taisival hindi. Se on avoln tunnnstus miksi Yh-} ‘Silla syysla hanen keingtekoinen ldysvallat pélaa nykyis'd vaarallista’ haliiluksensa Formosass# on kujh--J#tkaa Kiinan eristamista koysilii luutta. Olisi aivan sama, jos me yi- hamielisina Neuvosteliitalle tun- nustasimme jonkun maanpakoon aje.un iakkadn suurruhtinaan Ye- najanm tcraariksi. _“Niin politiikassa, kuin kaikissa : muissakin, kohtaamme onnettomuu- den jos valtamme tetuntta.” Elokuwn 21 pna Torontossa Ca. nadan kansallisessa nayttelyss2 ir. , aleleish jalleen vakavasti kehoitti: Canudaa tunnustamudn Krinan kan- santasavallan., “EI ale minkdanlaisle pohjaa. Chiangin epicnnistumista ja ha- osansa tala maapallan asalla, Siind' tumassa, Hanen joukkensa vanhen.| Ja lehda siitd vihollista. kaska alen nen tarpeettomuutiuan 1a kun YWhdysvallat ja Britannia’ Laten tas uhkaaval raywhaa. kayletaan sanotaan huomion kKiinnittamizekst pois sit. sadré@ksi," ;memorandumissa, “niin se tulisi va- t8a heild armeijaan. Quemoyn, Matsaun, Tuntingin siu-; kavasti vahingoiltamaan, ellei ko-! rien s¢ka Kunan mannermaan can-' konaan tuhoamaan sen {Chiansin) Tatwania “stralegiseksi) tuvat eiki ale mist taydentia niili, puitsi Siind madrassa mikali Formo-! san nuorison epailyllivain lyotetta-| vaisuuteen voitaisiin luoltaa ja ¥4-| “Jos Vhdysvallat unnustaisi * Towelta puclella Yh- vaknutlunul, etta whoilista e: cle slelia.” | Canada vahingoittaa itsedin eiké | Kiinaa seuraamalla tata politiikkaa, | Chiany on yli’ tin vakuuttl. UMUCTETHEUTTR TATA YMMARS] YSKAN Rouvasihminen istui turkki piial- Ja vaunuosastossa ja tuijotti pen- scasti vieressian istuvaa herraa, jo | ka innolla tuprutti sikaarjasn., “Pidatte kai varanne, ettette pu- 'dota tuhkaa padlleni", sanoi rowya. “Silla ette kai mielellinne halua Tmaaksaa torkkia?” Sikaarimies tarkasti TOUVaA ja Sani: “Val niin, anke tarkki tadellakin maksamalta?" Intkivasti RAUHISTUTTAVAA Nieminen untoi Japulta monien kisstelyjen jalkeen tyttarelleen 1u- yan Jihtea matkalle Englontiin kuukaudeksi. Viikon kuolullua saa- pui kirje, jossa luki mm: “Olen ihastunwt valtuvasti ping-ponxjin.” Vihaisena tilasi Nieminen puhe- lun tyttarensa hotelliin Engluntiin: — Ja muistakin, elte tuo muka- nasi -tanne ketian kiinalaistal SYYTA HARVEMMIN — Mieheni ja mina riitelemme ) mite saannollisesti kerran viikos- ga, — Me emme tee siti suinkaan. Minun muehellini om kuwkwusi- rT TEA a 2. ste Ter or te . =a ae es Pe aa i Cr es Ba TM a =m Fagerholmin kolmas hallitus on ‘pahtuu kauppalaivejen reittauksia, ‘lan (Chiangin halliluksen) tunnus: on muutenkin suuria talousvaikeuksia jokapdivdisess§ ela- masséan. Ko. kuukauden aikana ruckatavarain indeksi nouwsi yli kokonaiseila pisteella, eli 121-4 pisteesta 122.6 pisteeseen, Myos asunto- ja sekalaismenot kohosivat ko kuukauden aikana, Asuntomenoindeksi kohost 124.4 pisleesta 139.1 pis- teeseen, heijjastaen se vuokrien nousua, kiinteimistolainajen korkojen kohoamista ja kunnallisverojen nousua. kommurnistisen maailman rannikol- la. Kuinka USA suhlautuisi siihen, jos Venaj4 altaisi halluunsa Kuu- oan? Formosa, joka ajkaisemmin att Japanin siirtomaana, on 100 mailia Kiinan rannikolta ja on turvapeik- Uhkaavia Whdysvaitain ja Chiun- tuksen ja tukemisen jalkuminen an gin mantovereita oli suunnileitu: haastcena Kiinan kommuistien v¥ii-. jarjesteliavaksi syyskuun ujaksi, | tékselle edustaa Kiinan kansaa in Vhdysvaltain joukkojen Keskilta-. pilaa ¥Ha toivaa niiden kiinalujsten mista Libanontin ja Keski (taan yri-j keskuudessa, jolka ovat lopullisesti | teldin peiltad herdttimalla Janne. paultaneet vapaullaa maanta Kom I tyslila koko Kauke-Iddssi. ‘Tpumistien hallinnasta’’. sodanjalkeisista mustin - - Izvestia Moaskova. — (SIB} — Sttamen wusi hallitus oo kakoonpanotiaan Suomen sodaojalkemsista porvaril- mat Suomen oikeistopiirit ovat aja-- heet tahtonsa perille. Aikaanswatu hallituskysymyksen vottelujen lJopputuloksen WNiiden pudluejohtajien kallistuminen oi- Kéalle on tuskin omtaan lujiltaumaan [kana Chiany Kai shekin lynkahatli-, hina ja Indonesia ovat julkiais- Pekingissa ilmesiyva Kansan Pai-i tisista halliuksista oikeistolaisin, ,“ratkaisu” on taysin ristiriidassa' maalaisiiitiolaisten arvovaltaa edus- . | tukselle, joka saa hamaraperaisen - olemassaotensa, kiitos Yhdysvaltain - yeronmaksajain maksamisli suucls- Suemen kansan askeisissa eduskun-; kunnassa enempaé kuin sen seinien tavauleissa ilmaiseman tahdon kans-: ulkopuolellakaan. ‘su. Nama vwoulil, kuten muistetaan! Svamen lehdistiesd todetaan, etti Jaisten halbitas, kiroittaa Irvesti: . toivalt veiton maan kansandemak- | iusl hallituos ¢: vol sagda kannatus- jan Helsingin kirjeenvaibtaja i. _ raattisille ¥olmille. Mutla juuri ta Suomen tyotatekevien laajoissa Goloshuboy lehden sunnuntai. | kangandemokraallien voto huoles-| piireissi#, ammiatillisissa jarjestiis- $6552 NMIMCTOSSa. Flan toleaa | tutlaa volmakkaast) Suomen akess- Sa, nienviljelijoiden keskuudessa ji edelleen, e.i4 tillainen hallitus- | topiirejd ja heidan f-ansimaisia sue-| kajkkien hyvakst koituneen ulkopo Talkaisa, joku on laysin ristirit- : jelipoitaan, Lannesta alkoi tulla ha-| jjittisen swuantazksen jatkamista dassa Suomen kansao eduskunta- (tamerkkeja asioiden ja “huonosta! pucltavien Suomen Kansan tervei- vaaleissa ilmaiseman tahdon = tilasta” Suomessa, Ja Sucmen taan-| den voimien keskuudessa. Suome- Kanssa, on johlunut ulkolaisen ja dumus alkoi ilkean kommunismin- | laiset ovat suaneel maksaa rauhusta Lotimaisen daaolumuksen paines- Yastaisen kamppailun, j4 onnestaun niin kalliin hinnan, et- teival he yor sallia eraiden herrao tuksesia, joka on kohdistunut eri ; Olettim kiyttion Kaikki kulis- koices.i maalaisliitteon. Eriat ‘sienlakaisen painostuksen keimot| jen Jeikittelevin kohtalollaan. Vaik- ceel vuraiuksen, ella Yhedysvallan valehtt kuvasi tamin “tonnustuh | 7. laivasta ja 2000 merijalkaviked seksi Yhdysvaliain tuholta miksi so: ‘ aya Singaparessi valmistuval maihin- baluaa yllapitii Chiungin kl:KKid,* «ta menocrista. a TOUSUNEA. ‘ jonka Kiinan kansa an hyljannyt, | Amerikkaiaisten kuhontamana Indunéesian ulkoamenistert tei Su pltha Taiwania edelleenkin miehi- Chiang ati! Raituunsa Ja varustt Q banda suri, ella merijalkavicn tellyna ja hyokkaystukikohtana iu ja M saaret, jolka avat kaks! penta | oc idminen brittildiseen siirto-| levaisuudessa Kiinay vastaan”. Kulliosaarta vain moutama mai mMaghan on “hyvin halyylt kos; Samalla kun pysytdan erilliin| Kinin rannikolta. Tunnustettuna 1.) packi-idan tilannetta ei ole vie. Yhdysvaltain julkeasta politiikasta | syynd siihen oli se. etta ne muodos: - li lopullisesli vatkuistu ja kapinsa' Canadan politiikkana an edelleen- | tawat lahtékohdan Chiangille nudel' i indenesiassa ei ole taydellisesti, kin jatkaa eitunnustamisen poliliit- ‘leen valloittau Riinan 7” mika a dukahducettu, .Kad Kiman kansantasaviltagn nah-: | néinsa Ol mieleton unelma, Joka | Indonesian kapinalliset kaytlaygt den jo tosinusiassa tunnustaa nukke | lumagn on tuomitly epeonns Singaporea keskuskehtana subver-. lallitukien olemassaolo YK:ssa, jo-j ‘slivisen toiminnan harjoittamiseksi k2 on tarkalleen Yhdysvaltain poli S0 on Suomen sosialidemukraaiti- sem pudlueen taumeriais-le;kis- laisen cyhimabn tokema kokoomus- Vain vaatetuksen kohdalts oli havaittavissa hleman las- kua, laskien indeksi 109.9 pisteesta 109.6 pisteeseen. Tama hintojen nousua vaikeuttaa khaikkien pikkujihmis- ten elamaéd ja samalla cikeuttaa.tyovaenliikkeen vaatimukset _palkojen sekad tyottGmyysvakuulusmaksyjen ja elakkeiden korottamiseksi. Haaremi mukaan lvettuna Roomasia vilme viikolla tulleissa uutistiedoissa kerrot- tiin, etta Italian oikeuslaitoksen paatoksen mukaan eras ita- Helainen arkkitehti on oikeutetiu saamaan $230,000 palkkion | filrustuksistaan, jolka han teki Saudi Arabian kuningas sandille. Mainitussa uutistiedotsa kerrottiin aslasta taten: “(Arkkitehti) Mr. Brasini sano. tyoskennelleensa 14 kuu- kautta valmistaessaan piirustukset Saudi Arabian piakau- pungin Riyadhin ulkopualeile rakennetun, Nasariyeh Palatsi- nimella tunnetun, 40 rakennusta kasittavan kuninkaallisen Hinnoituksen piirustukset. “Han sanoi yalmistaneensa 40-jalkaisen mallin tasta pa- latsista ¥. 1995. Tassa palatsissa sanctaan olevan eristetyt sigsapaiatsit kuningas Saudin kullekin avioyvaimoile, 32 karla- noa (mansion) muiile naisille ja heidan seyrueilleen, seka 17 huvilaa (villas} eri prinsseilie.” Muun shella tama uutistieto antaa pienoiskuvan Keski- Idan tilanteesta. Luonteenomaista on se, ettd kuningas Saudi, jonka palatsista on tassa puhe, on Yhdysvaltain lempipoika ja littolainen — miltel ginoa sen tyylin mies koko Keski- Idassa —- kuten on Chiang Kai-shek, Syngman Rhee ja kump- panit ovat Washingtonin “paikaliishallitsijoina" Koukoidassa! Ja samalla kun kuningas Saudi rakennuttaa ilselleen ja vaimolleen 40 rakennuksen palatsin haaremeimeen, Saudi Arabian kansanjoukot elavat mita aikeellisinta ja puutteelli- sinta elamai. : Ei siis ole lainkaan inme, vatkka sellaisia liivintaskukw- ninkaita joudutaan ylapitamaan ulkomaisten sotavoimien ja pistinten varassa. Mutta mikaan erikoinen kunnianasia ci Jannen “kapita- listimailie” ole se, ettd ser “paitukena” siirtomaissa on sel- laizia miehid kuin esimerkiksi kuningas Saud — haaremineen. Ne “lesket ja orvot” ' Alahuoneen istunnossa viime viikella kayty keskustelu valtion obligatiojen suuresta uudistamissuunnitelmasta ku- mosi lepullisesti puheet siitd, ett kysymys on ensikadessa “leskien ja orpojen” etujen valvomisesta, kuten toisinaan selitetaan nadista lainoista puhuttaessa,. | Sodanaikaisten obligatiojen vaihtaminen uusiksi, pitka- aikaisiksi ja korkeampaa korkoa tuottaviksi obligaticiksi on aivan oikein kuvattu Canadan “suurimmaksi finanssiopera- tioks1”. Kaiken kaikkiaan on kysymys $6,416,000,000 suurui- sen velkasummanh wusimisesta, mista toimenpiteesta on ala- huoneen opposition selitysten mukaan muodostunut todelli- nen kultakaivos rahamiespiireiile. Hallituksen tiedonannon mukaan tama cbligatiojen uusi- minen tulee maksami4n (mainostuksena sek paikeille ja porsseille maksetigqapb! palikkiona) yli $50,000,000 — mika et Suinkaan ole pikkusurmms. Mutta tamin lisdksi tulee val- tiglle vield 49 miljoonat’ dollarin vuotuinen lisimeno kor- kojen korottamisesta, : ‘ Tassi yhteydessa kiintyy huomio siihen, ettd kenelle, tai mille yhteiskuntapHréile tama lahes viisikymmenta-mil- joanainen vuotuigied Philo ndista valtion obligatoista me- nee — “leskille ja orvoille”, vaiko pankeille ja muille finanssi- igitoksille? ae ‘ Alahuoneen istunnoile annettujen tietojen mukaan nyt uusittavista abligatioista (6,400 milj. dollaria} on Canadan pankin hallussa $1,250,000,000, muilla pankeilla $1,400,000,000 ja Mulla finanssivhtioils $1,200,000,000. Ainoastaan €2,,100,- O00,000 arvosta nate meNgetioja on yksityisill4 — mukaan- lukjen ne, joilla on rahaa kuin roskaa. Pieneksi jaa siis pro- sentusaiisesti se asacmtka naisti valtion ob] )fatiouta on “leskilla ja orvoilla’, _ seen Lattan vaaran, joka on aivain | 7 Nyi Kiinan kommunistit ovat ryn- , iyneet = =6toimenpiteisiin postauk- oven rtappusilla, Pubua tasta ag- ressiona on hulluutta. Taman parvan maailma on paljon liian pient ja puljon Jijan vaarall- i ! i | 1 ’ Kansainvalisissa asioissa, Amecikka- , | Jatet etsivat vastoinkaymisia kun: L a a a Indonesia5sa. | JoukkKojen tMaihin Jaskemisella' sielia oli tarkoitus hergtlaa ajalus. ed Kagkkeais Assia oli uusi keskus: likka, Toryjen leirissa ollaan eri mielii, iihin asiaan nihden, joka nikyy| Teruntossa Hmestyvin Globe and maalaisliittelaise! johtajat antoi- | vat perks: ja silem ratkaisival | hallitusneuvetielujen loppululok- | sco. Maalaislinon ratkaiso tulee . Minin puclueisiin, varsinkin mai- laisliittolaisiin nahden, ojista 33340 ratkaisu engisijaisestl mippul. Un- den eduskunnan suurin rcyhmé, kansainvaliselle konfliktille, sanaj! Main, joka kanpnatta ‘hallilusta, | han. -{ Pia oimittajan ja kustanlajan Oak Pekinissd iimestyya RKiinan kom-; ley Dalgleishin olfamasta kannasta. ! INUAISDUGUCE aanenkannallaya Poikkeuksellisessa elusivun tai-! “Hansan muailma, kirjoitti, elta, miluskirjottuksessa elck. 26 p. otsi-- duskin Jlufitlamagm sti arvoyal- aa. Isveslijan artikkeli Suomen halli- tusratkaisusta kuuluw KokOnalsut- he yriitaval laitlaa sotilaallisia tuki- : hohlia Kitnan rannikolle. a Rauha on vaikea saavutlaa ja yi- lapilaa sunakin tapawksessa kun. Kkansat menettelevat jorkevdsil. Mutta se @: voi kauan kesiaa seilat , Sia kepposia kuin @ ja M tapahtu-. Stir naiden voimien srelli ola an “sua- raubhidn vwhkang Kuukkeis-Aa-. shits — wus) Britunnian ja Yhdy.- vallain yAteinen yritys luoda jan - netystilanne. | Kaks! Gritannian len:. tokoneiden tukilaivaa on madratty: purjehlinaan Kauke-liaan. | ee ——— ha, “on muodostettu tappiolle jou-| oikeistepuoluecn. kalla “Formosan jarjettomyys” pai- dessaan seurugvasti: tolmittaja syyttia. etla Chiang Kai-i Keka kuukauden kestaneet halli-, shekin hallitus on “kokonaan kei-. tusneuvottelut piiithyivat vihdoin | notekoinen’’ ja kehoittaa selvasti. etlen Fagerholmin hallituksen mu ju @nst tilassa tunnustamaan Kan-| dostamiseen. Yhdessa oikeistosa- santasatallan hallituksen. ‘| sialidemokraattien kanssa asettuvat Chiangin “huallitus’’, sanotaan sii-| hallitu‘tuoleille myds Sérimmaisen kokoomuksen SKDLn edustajat, Joutuivat ensin- makin kokongan syrjaytelyksi osal- listumisesta hallitukseen, ja sits paits, heta el vastein parlamentaa- ristyu kiytintoa edes kutsuttu mu- Kaan hullitusneuyotieluinin. Myds ka hallitukseen tulleilla puolueilla on 137 paikan enemmistlé eduskun- nan 200 edustajapaikasta, ei halb- tus tule edes Jihitulevaisuudessa Silti saamaan monien kansanedust2- jien tukea useiden larkeiden kysy- mysten kasittelyssa. Damokraattiset sanomalehdet ko- rastavat tBnadan, ettd Suomen tyata- tekevien taytyy entista valopaam- sosialidc¢mokraattinen oppesitia, a. 5a skopilaiset jaivat uuden hallitus- sen ovien wkopuclelle. 1 THN seurats taantumuksen puuhai- jlua ollakseen valmiina estiméan $én Suunnitelmat, jotka ovat rislj- Svamen oikeisteplirit ovat jo kaw- | piidassa maan kansallisten etujen an kurkotelleet ministerinsalkkuja | kanssa, | kasiinsa. Mutta heidan yrityksil- : din ei ollut menestysl4 niin kauan ; Ranskalaistappioita mia. Me emme pida kommunismista ja hommunistit ovat suurimman ai ajista epamiellyttavia ja vaivallot- sia. utta @f laivas eika ihmiskun- ,luneesta armeijasia. joka ajettiin' / pos mMannermaalta yadeksin vuotta | lsilten. Yhdysvaltain Jaivaston suo- | jolemana ja runsaasti rahoitettuna israelin kommu- edustajyat, Uusi hallitus on kokoonpanaltaan Suomen sodunjalkeisista poryary]i- sista hallituksista aikeistolaisin. A- - kuin maan suurin keskustapuolue, maalgislilto, nojasi liittoon sosiali- .demokrauttien kanssa ja “ieltay yi Alverlassa Pariisi, (OLP) Pariisin lehdet ‘hallitusyhteistaiminnasta cikeiston ! kertoivat torstaina, etta vain elokuun nistit kieltavat vakoilujutun TsTachin xommunistipugive tiedpitti asketiain, et: Ben Gurionin vakoilu- Tolnbslon tiedottus ePlokuun 1&8 pnd, etta [Srae@lissn of pnijastetty araobia- Jaineg Vandiurengias, jossa paihen- YLEISON [ailing oval Oleet kommunistipun- KIR JE ‘lueen jaisenst. un kokonaan perdion. Tama provogaattormien taimecnpide On MeCarthvn ju Gobbelsin perin- ieiden seurgamista, sanotaan Tsrae- TERVEISIA .din kommunistipugiueen Jausunmossn. SAIRAALASTA I Se oli uust sensatin, jota hallitseya Kirjoitan nyt muutaman rivin | luokka fartitsl kidntidkseen ilhmis- kun on (ass4 riiltfvasti aikaakin,: ten huomion pois hallituksen poli- Olen ollut Rokmisen viikkea saivaa-/tliskan Eohtaan mowsstesta Lyyvty- lassa. Suorittivat minwle unden) Mattomyydesti. lonkkaleikkauksen. Kaikki vanhat!| Lausunnossa mydskin viilataan toi- metallit otettiin pois lowkkaantu-| 500 Provokatiosuunnitelmiin, joiden neesta Jonkastani ja pantiin uutta! }4rkoltuksena on crotttaa demekraat- titalle, oikein ruostamatonia teriis-/fiseWa favuaila valiitu: kommunisti ti. Olin melko huonossa kunnossa ) JuUtalnisten Tyriliisten ¥Yleisen Lii- kun (anne tulin mutta nyt olen tags | 299 Beuvestun jisenyydesta, jalkéilla ja voin thmeellisen hyvin., Lausannossa vedoliam madaiman En olkut muuta kuin 10 paivad yuo. | Yeespuotucila lihettimiiin provesti- depoltiaana, mutta vaikka alenkin : Usuntaja tiMin joahcdasta, viela heikka, nyt tunluu kuitenkin #15 paranen pian. Olin Jeikkauspoydalla kaikkiatn ¥ii 4 tuntia, mulla nyt ajelen jo | taalla polkupyoraila jne. Thmeelli- | sia mestareila ovat nykyajan ljaka- | rit. i Saa nyt sitten nihda paasenka| Sunné peurametsaan tans syksyna!’ | Miamme ta cle antanut Yhdysvaltain tehta.: vaksi huolehtia koko maailman me: nosta. Seta Samin nena alkaa olja liian Pika omuksi hyodykseen. — Financial Fast, —— Suomen vakiluku nyt 4,375,340 Helsinki. — Yuoden alussa ali hen kikirjowtet tu Watts | Kanssa. Tallainen maalaisliittolais- | 23—25 padiyien vilisenii aikana kaotul ten terve. magn kansaltisten etujen : Algeriassa 162 ranskalaista sotitasta. mukasinen asennoituminen nautit; Samaan aikaan ovat Algerian isin- laajojen vaestopiirien ja eduskun- | maalliset ampunect alas kaksi rans- han enemmision, myos Ransande-| calatista sotilaslentokonctta, mokraattien kannatusta. Mutta nyt Yaikka ¥leisesti on tunnelttus, etti Cmiljardilla dellarilla nging yhdek ; siallisesti kaiscen se on Suomen so- | (sand vuolena) Yhdysvaltain halli-; stalidemokraattisen pPuolueen tan-: _tuksen taholta, tamin armetjan jon. | nerilais-leskishaisen Klikin tukema ' ;iaja generalismus Chiang Kai-! kokoomusilaisten hallitus. Kokoo- | shek @) vain julista, etta hanen hal-| mukselaisilla on yhdéssa sosialidc-. (diluksensa on ainda todellinen Kit mokraattien kanssa hallituksessa: | nan hallitus, mutta vielapi whkaa: kuhdcksan 33n!% muiden porvaril- | nahdaan, efteivat maalaishittolaiset | ranskalaiset ovat harsineet Alverinssa vallotttavansa mannecmyan, Tallai-. Jisten puclueiden seiisemaa vastaan yastoin adotuksia kest&neetkaan oi- | huomattavia menetyksia, herattaa nen lilanne kitheitlwa vakivaltai- joten he paaseviit sanelemaan halli- keiston hydkkiyksia.. Eraat heidin ) (hill ihmetysti se. etta uuliset rans- sUUKSIM . . -Tuksessa ftultonmsa. | johtajistaan antoivat orkeistolaisten : kaluistappioista ovat paasseal lehttln. “Lansimaat lekevit tilanteen yie-i Titen idnnen tuantumuspiirien,| painastaessa periksi, uskoivat, eltf’ Tahiin asti on ranskalainen sotllas- likin pahemmaksi — hyvin puljon! varsinkin Skandinavian maiden! Suomen yvaarana on kommunismi| johte antanut niisté dirimmilisen pahemmaksi — kannatlamalle Chi-! taantumusainesten aktiivisesti tuke- (!) ja siten ratkaisivat hallitusneu-| vahan tietoja. PAIVAN PAKINA TF |sana on sittenkin tarpeeton, sila: markkinoiila on Suomen vienti i suoralta kadeltd olisi voit sanoa | vaikeutunut Tanner pauhasi kuiten- sella, ett olisi lisatly sanat “Suo-| méensa: "'Meidin vientinme ndihin men tydvaenliikkeen piireissg".; maihin on suurempl kuin mita Muuta maatlmaa kiinnoslavat' kaikkein jaarapiisempi sotapelitii- “Sodan pdaittyessa tuotanto oy | kerlyy valuutloja verraten runsaas- Vaing Tannerin puheet pidasiassa | kan julkamisen puodlesta veld sii- | tictenkin aivan Jamussa. Se suatiin ti, muita kun ne eivat ole vaihto- Prasukaisests st, mii Suomen mus-'rupesivat jo elsimian ulaspiasytie- | tiin.. 2" kauppa vol lagjentua Janleén lin porvari ajatielea ja toad, us. ti Suomea taydellisella tuholia Aivan niin — saaliin kayntiln | pain...” julkisesti Sutod, Ja kun suuri Vaiski an jeuci ha-!| Kana, jolloin Tanner setasyyllis-;ta totuus on lard kummempi. Mi- Toisin sangen. Syuri® Vaiski pu. | Jeitlanut aman puclueensa, yritla-!| kumppaneineen oli tiilenpdita lu-| kali se pitéa paikkatisa, etta SuG- miki valilettavinta. tavallisien suc joillaa uudemman kerran myos? “Edellylyksii talouselamimme | nailta niin paljon kuin sinne vie- ‘ maluisten papmenoksi ulkopoliit- | uamen ammattivhdistysliikkeen, | jJarjestykseen saamiselle on sitlen| dain (mika on kyseenaliista) — Lisissa dsigissa fa sualivyon Krirista- _ _ _ _ a cerbes an ‘Nee “u vied ‘ittieon hdnen puheltaan pideldankin To: loudellisten asiain hoito ef kuilen-| yksinomaan Suomen kansan .osto- 1 ween po yoiman alhaisiudesta. Tyotlomimn tukseks: sopivana tcekstina. la... . | | O8- Mainillu lehli julk#isi toimitos- Jassoot Ja me kun luulimme, et-; tovoima on pienempi kuin tydssa kiypien, Jy kun Suomessa on olfut, Jlesté miehen puhe, Mutta “miltei’, Myantaen sen, etla lannen krtisi- “ainutlaatuinen” vain silld varauk-; kin Wankauppaa vistaan noin n- .' | aallikko nn h { ; p | Mutla anlékaamme Vaiskin pohua: | sielld voiduan tuoda, Silen meille vain sikali, ella niisla kuvastuc suo-j Join kun hallitaksen muut jasenet | kuitenkin ponnistuksia kiyn-!kelpoisia maailminkaupissa, el Kallamatta {tai kehtaamatta) sita: uhaunneesta sodusta, “nihan" Pekkalun haliiluksen ai-| Voi kuinka sdpost: sanoitu! Mat- hun favallisesti reikid padbansa jo) 2¥t MJoiliaa TUL-n Ja unkaa ha-| kemassa. ‘|meen ei voida tuottua itamarkice JAuin et ple lamkoun thme, vaikka | ollut olemassa, Valitettavast]? ta-: niin se johtuu yksinkecrilamesti ja afalla ronion YVapaa Sunan toimituskirjoi-| Kaan ole ollut tyydyttavalla tasol- mi | inmisten ja heidan perheittenss os- Luonnallisesti Suori Varski tun: kansandemokraatit “karkoitet- La Tervehtien, — P. Kiviner. Kuulursa espanjalainen scllisti Puerte Ricoon San Juan, Puerta Rica. —- Maail-, mankuulo e§panjalainen se!listi, Pablo Casals on valitiu juuri jarjes- leiyn Puerto Ricen sinfeniaorkesic- | 4.375.340, kerrottiin STTIle Tilas- | lollisesta pailoimislosta, jossa ky: seinen tilaslo on juurt valmistunut. Vaktluvun lisays edellisesls yuo desla al] 47,000 eli 1 pros, Kawpun- kien vaktluyvun kisvu oli 24.000, kaupriliin FUGO ja maalaiskuntyin | 6,000, Kalpunkien asukusluku oli 1. 1. rin johtajaksi. Orkesteri ontaa en-' 1958 1.262.289, kauppaloiden 34%. Simmiisen konsertin marraskuun 6) aki ja maalaiskuntain 2. Too, 748 poi Mayatrassa, mr. Caealsin didin! henkiléd. Kaupungeissa ja kauppa- syntymakaypunegissa. laissa asut 37 pros. koke vaestos- Espanjan kansallissodan sikana ida. Higin henkikirjoitettu vaesta oli into: hin konserileja Espanjan ta- | 431.049, Ulkomaaiaisiy oli koke savallan hyvaksi ja joutui pakene- | muassa 9.172 henkiloa, maan maasta 1999. Wan on asunul magnpakaluisena Ranskassa jalkeen. sen: kuhden Tuhalla miespuolista Kansalaists 1) | AWassoine = vuoden alussa LUTY outspuolista, netaan muustakin. Jan on kavast! | kirjoituksenaan nienintikaan va-. karmeissaan 7.5. “meisakairtiias- rausia esiltumalts Tannerin vii- i sie”, mutta unhoittaa ja ovo | pejceinmin “suurpuheen” wikko toistenkin = unbotttuyan sen, ella tsitten lauwanlaina. Poimimme sum- han itso ali metsdkaartilainen ‘Sil-) panmutikassa joitakin kohtia 13sli loin kun suomalaiset Lyolage£ Be) Wackin suurpuhecsta ja teemme sialidemoekraattisen pudlucensa Joh-| ygatimattomasti kumartaen niihin | dolla = jarjestyival punakaarliksi | eryiti iyhyitd reunakuomautuksia- lorjuakseen = =omustun = porvariston | kip — yaikka joutuisimmekin siila padilekarkauksen. iunksikkiseen kadetukseen porya- Tanner lunnetaan siita, etth han | rien propagandahelvetissa, lapualaslerrorin aikande sanor) “Turussa... pohjoismiunden yleéis: omaguvanss “samat paamadral” Ja-: hyodyllisen = asuntotuolantoyarjes- pualaisten kunssa. Ja kun han oli; ton kokous... Viind Tanner pitt: esim. presidentti Paasikiven mmutis. | puhetn, Joka suorasanaisuudessaan | lelmatecksen miukaak antanut| Suomen taloudelligista varkeuksis- omun ritkurevin panaksensa so-|ta on mille; dinullaaliinen...”, dan sihevltomisekst Suamen ja: kirjoitli mainittu: lehli alukse, Neuvostoliiton valille niin han ali; yva on siis Vapaua Sanan mie-| tiin’ kymmenktata vouotta sitlen Sugmen halliluksesta nimenomaan siksi, elth saatiin “patevid Lalous michii’ hallituksean? kuten meille sitet Lite, Myonnettyaan, etta maan talous- asicita on ¥iimevuasinga hoideltu pain mintyé, Tanner pauwhaa “run- sasta huoltoa" vaslaan tarkoiltacn tielysti siti, elt kansanelaketta, lapsilisdk ja muuta sosiaausta huol- loa an saé&bimatta huanonnettara, jos ei niith kokanaan paisteta, Tama tietenkin kutiltwa suurpor- vurin sydanjuuria — mutla mien se voi ijluhduttay esim. ‘Toronton VYapua Sanun ftoimitusta, siihen Vastalkoo oe jotka yvoivat, tkiilos nykyhallituksille) japa &0,- OO} tyttinlé, niin se edustaa tie- tenkin Kansan ostovoiman suurta laskuog. Tamin vuoksi tulotus yleenss on Suomessa vahentynyt. Mutta mita @hdetiag Suuri Vaiskt SUUTessa WIisiudessaan: Kahsan- élikkeen ja lapsilisien viihentamis- ii, lyolaislen pulkkejen alentamis- ta ja piéntalonpoikien tulojen va- henlamisla muka sillé perusteetla, etia Suomen yienlikapitalistit yoi- sivat paremmin kilpailla kapitalis- tisen lanneo kriisimarkkingilla? Et ole jhme, vaikka Suuren Yaiskin “liakkeet" saavat hyvaksymisen ja hyvihuuloju pawdsiassa Ssuurporvér Tien taboltu. — Kunsakoura, i