VK, New York

© Perjantaina paittynyt
YK:n_ neljiis -merioikeus-
aheniial ei ole jattanyt
epiilystikain siitd, mista
merten oikeuksien jakajat
kiistelevdt. Kiistan ytimena
ovat merenpohjan mineraa-
livarat, jotka ovat elintar-
keit? seuraavan vuosisadan
taloudelliselle elimalfe.

@ Kysymys niiden jaosta
syriaytti kaikki muut asiat
konferenssissa. Konferens-
gin pidtyttya rikkaat teolli-
suusmaat, Yhdysvallat kix-
jessi, ja kéyhat kolmannen
maailman maat ovat téiysin
er; mielt# varojen jaosta.
Yhdysvallat on periaatteessa
suostunut sellaisten merenpohja-

varojen kuten éljyn, mangaanin,
kuparin ja muiden raaka-ainei-

den jakamiseen nneen valsioneen

BMexico.

va paivalta,
uusia voimia,

toimintansa
laistelun organisoimiseen fasis-
tijunttaa vastaan, sanotaan
Chilen vasemmistopuolueiden

_ Vastarin-
faliike Chilen fasistihallitusta
vastaan kasvaa ja lujittuu piai-
. Sithen Hiittvy yha
- Kaikki vasem-
mistopuolueet suuntaavat nyt
kansanjoukkojen

kesken, jotka pystyvat niité hyo-
dyntimdin ja niiden, joiden ke-
hitys on vasta alussa.

Mutta Yhdysvallat ja muut
lantiset teollisuusvaltiot haluavat.
ennen kaikkea varmistaa, etta
tilla kokonaan uudella taloudelli-
sella kentillA on vallittava va-
paan yrittelidisyyden ja markki-
natalouden periaatteet.

Tasmélleen titi kehitysmaat
vastustavat. Kéyhat valtiot vaati-
vat, etta lupaus merenpohjan va-
rojen tekemisesti koko ihmis-
kunnan omaisuudeksi on otetta-
va kirjaimellisesti.

Kolmannen maailman maat
katsovat, etta merenpohjavarojen
valvojaksi ehdotetusta kansain-
vilisestd elimestd on tehtava
jonkinlainen  supervaltio, jolla
olisi oma toimeenpanovalta ja
jopa omat tuomioistuimet. Tama
ei missiin tapauksessa sovi rik-
kaiden teollisuusmaiden kuvioi-
hin.

Yhdysvaltain ehdotuksesta paa-
tettiin — vastustelun jalkeen —
pitaa merioikeuskonferenssin
seuraava istunto New Yorkissa

jestojen edustajat. Neuvotteluke-
erityisertt ohjelma-
asiakirjan, jota esitetaan toimin-
taohjeeksi pollittisille puolueille
jotka
junttaa vastaan ja
perustaksi mita Jaajimman fa-
sisminvastaisen rintaman muo-

kous | laati

ja kaikille
taistelevat

jarjestoille,

dostamiselle,

elokuun 2. paivan
17. paivin valillé. Kehitysmaiden
on siihen menness& todennakdi-
sesti
teollisuusmaiden toiveisiin vai
luopuvatko ne kokonaan mah-
dollisuudesta saada aikaan uusi
merioikeuslaki.

yhtendisyysrintaman
puolueiden toiminnan Jaheisem-

ja syyskuun

psatettava, alistuvatko ne

Neljis istunto sai aikaan joita-

kin mydénteisia tuloksia. Se hy-
vaksyi 12 meripeninkulman alue-
vesirajan ja 200

meripeninkul-

man talousvyéhykkeet, joilla

rannikkovaltioilla on yksinoikeu-

det luonnonvaroihinsa,
Konferenssi ei kuitenkaan an-
tanut mit&an 52 sisdmaavaltiolle

tai muuten epiedullisessa ase-

massa olevalle maalle, jotka
huomasivat omistavansa vain va-

hin neuvotteluvaltteja todellisten
jattildisten etuja vastaan.

Muun
muassa tallaiset laiminlydédyt ky-
symykset on tarkoitus ottaa uu-
delleen esille loppukesdn viiden-
nessa istunnossa.

Berliini (KU—Pekka Lehto-
nen)

Berliinissa kokoontui touko-
kuun 4—6. palvin vadlisena aika-
na Euroopan kommunististen ja
tyévaenpuolueciden konferenssia
valmisteleva tolmilusvalicokunta.
Sen ROR GHESE HY

eee Bais

SANTIAGO,

Yhdyevaltain valtiovarainminis-
teri William Simon on kéynyt
sotilnshalitulsen kansse

Wes kaksitotsta. ‘tuntis
oh lchdinthvastaanotolia hin BA-
nol, ett Yhdysvallat on valmis
antamaan apua Chilelle, mutts
sotilasjuntan sortotoimet ovat ail-
heuttaneet pollittisia ougelas.
Hin t&hdensi, eft& bane;
lunsa tarkoituksens oli paicistel=
la Yhdysvallan avusta Chilelle ja

ralvate estelti timiin avun tleltd,

puolueen valtuuskunnat,

Edustajat kasittelivat edelleen
konferenssin asiakirjaluonnosta.
Toimitusvaliokunnan viimeinen
istunto pditettlin pith’ kesikuus-
sa. Kokous piidttl edelleen, etta
Euroopan kommunististen ja tyo-
vienpuolueiden konferenssi pide-
tant Rertiinisnt saniaiicolsa,

YHdysvallat el halua asettaa ehto-
ja avustustoiminnalleen, hin pal-
notti,

Simon sanoi olevansa tyytyvii-
nen niihin tietoihin, hal ri on

tenten “Lurvuamisekal. ih
mauttl, ett aseits poliittisia van-
keja on vapautettu ja heidiin on
annettu poistua maasta,

Astasta perilli olevat lahteet
kertoivat Washingtonissa,

Washington.
dysvallat lishd aseiden’ toimituk-
sia Etela-Korealle. Pentagon on
esittinyt kongressille uuden
pyynnén — sallia tavanomais-
ten aseiden ohella tutkien ja
elektronilaitteiden myynnin
Séulin hallitukselle varainhoi-
vuonna 1977 75,1 miljoonan dol-
larin edestd. |

Yhdysvalloissa vallitsevan
kayvtannén mukaisesti kauppa
tulee automaattisest] voimaan
jos nents! ei 12, piivin aika-

johtajien meksikolaisessa Oacs-

tepekin
neuvotielun pda

on OF

aatéslauselmassa,

Neuvottelukokoukseen osallis-
tuivat kommunistisen ja sosia-
listisen puolueen  radikaalipuo-
lueen, vasemunistokristillisen,
yhtendisen kansan toiminnan
Mapun ja muiden Kansan yhte-

ndisyysrintamaan kuuluvien jar-

kaupungissa pidetyn

NEW YORK Ame-
rikkalainen osapuoli on saat.
tanut karlutumisen partaalle
Yhdysvaltain ja Panaman vali.
set neuvottelut Panaman suve-
reniteetin palauttamisesta kana-
van ja sen lahialueen suhteen.
Syyna tahin on Washingtonin
itsepintainen pyrkimys pakot-
taa Panama hyvaksymian uusi
orjasopimus ja siten jilleen
vahvistaa itselleen “’oikeus’ ra-
jattomasti isiinnéidi itsendisen
maan alueella,

Rooma

Italian liira putosi tiistaina
uusiin pohjalukemiin, ja sen ar-
voksi notéerattiin ainoastaan
912 dollaria kohti. Syyna liiran
arvon laskuun olivat talld ker-
taa ennenaikaitsen parlamentti-
vaalien julistaminen seka -uu-
Simmat synkat kauppavaje-in-
flaatioluvut. :

Liira on menettanyt viime
kolmen kuukauden aikana noin
kolmanneksen arvostaan.,

4

pad koordinointia varten maan-
pakolaisuudessa neuvotteluko-
kous valitsi toimeenpanevaksi
sihteeriksi entisen Unidad Popu-
larin haliltuksen ulkoministerin
Clodomiro Almeydan. |

Oaestepecin neuvottelu oli
tarkeda askel Chilen fasisminvas-
tnisten voimien organisaatioyhte-

rraisyyden lujittamisessa.

Panaman kanavavyGhykkecl.
la Yhdysvalloilla on nyt 14s0~
tatukikohtaa ja kohdetta, omat
oikeusistuimet, poliisi ja hal-
linto. Panama vaatii palautta.
maan kansallisen suvereniteet-
tinsa tallH alueella ilmaisten
valmiutensa kysymyksen asteit-
taiseen ratkaisemiseen.

Panamalaisen osapuolen lau-
sunnon mukaan kompastuski-
veksi neuvotteluissa on tullut
Yhdysvaltain vaatimus sofatu-
kikohtien ja sotilashenkilokun.
nan  sdilyttdmisestd vysdhyk-
keell&. Ristiriidat cvat syvia
my6s muissa kysymyksissé.

Valkoisen talon edustaiien
viimeiset lausunnot, ettd Yhdys-
vallat ei koskaan luovu ojkeuk-
sistaan kanavan puolustamiseen
merkitsevét tosiasiassa luopu-
mista kaksi vuotta sitten alle-
kirjoitetutusta perlaatejulistuk-
sesta, jonka mukaisesti Yhdys-
vallat sifoutui toimimaan kohti
Panaman  suvereniteetin  pa-
lauttamista kanavan vyéhyk-
keella,

Panama on varoittanut, etts
Se pitda vuotta 1977 viimeise-
na madrdaikana soplimuksen
aikaansaamiselle neuvottéluteit-
se. Neuvottelut ovat jatkuneet
jo yli 10 vuotta.

| stan raslstihallitus

| valkoisia palkkasotureita |
| kiymiin sotatoimin kansalli- |
; sen vapautusliikkeen voimia |
Lusakassa |
afrikkalaisen |
| kansallisneuvoston cdustaja. |
| Han totesi mm., etti 7. |

| vastaan, ilmoitti
| Zimbabwen

huhtikuuta Salisburyn len-

tokentille laskeutui englan- |
| tilainen suihkukone, joka tol |
| useita kymmenli “vapaaeh- |
hallinnon |
armeijaan, Toiset englanti- |
laiset koneet ova! laskeutu- |
salata |

| toisia’ Smithin

j meet ylla yrittiien
| palkkasoturien kuljetukset.

Zimbabwen afrikkala‘sen |
puheen- |
johtaja Joshua Nkomo ke- |
/ ‘Englannin hallitusta |
| ryhtymidiin toimiin palkkaso- |
lopetta- |
| miseksi Smithin narisholeaetts, |

kansallisneuvoston
| hotti

| turien virviyksen

Albania palin.
suhteet Islantiin

Albania ja Islanti ovat so-
pineet diplomaattisuhteiden
solmimisesta ja suurlahetti-
liiden vaihtamisesta. Alba-
nia on ollut pithadan eristay-
tyneena kansainvalisesta
kanssakaymisesta. Nyi{ sen
ensimmi@inen lahentyminen
tapahtuu maahan, joka on
Naton jisen. Albania erosi
Varsovan liitosta 1908. — Ti-
rana, DPA.

OMAA LEHTEASI!

Tilatkaa
VIIKKOSANOMAT

Rhode |
j virviad |
| Linnen kapitalistisista maista |

Washington

Presidentti Gerald Ford esti
perjantaina veto-oikeuttaan kayt-
tamalla Yhdysvaltain sotilaallista
ulkomaanapua koskevan lain hy-
viksymisen. Ford perusteli veto-
aan silla, etta laki olisi ennen-
kuulsmattomalla tavalla rajoitta-
nut hanen oikeuttaan johtaa Yh-

dysvaltain ulkopolitiikkaa.

Fordin veto koski eniten Israe-
lia, sill hylatyksi tulleen lain
edellyttamadst& neljan miljardin
doliarin sotilaallisesta ulkomaan-
mennyt  Israelille

avusta  olisi
2,3 miljardia dollaria.
Presidentti mainitsi

vetonsa

perustelussa vastustavansa niit&

lain kohtia, joissa asetettiin eh-
toja aseiden myynnille seki py-
rittiin vahentéamain Eteld- ja
Pohjois-Vietnamin kanssa  kiy-
tavéi Kkauppaa koskevia rajoi-
tuksia sek& supistamaan aseiden
vientia niihin maihin, joissa har-
joitetaan ihmisoikeuksien louk-
kaamista,

Hylatyssa laissa asetettlin yh-
deksan miljardin dollarin vuo-.
tuinen kattoraja aseiden ja soti-
laallisten palvelujen myynnille.
Edelleen laki edellytti, etta Ete-
la- ja Pohjois-Vietnamiin kohdis-
tuvasta kauppasulusta olisi luo-
vutbu jock ca vuodeksi,

“ Térvahayeenre
VIIKKOSANOMIEN

iiitaAseiaeber

ee 2

Heinakuun 2-3 pna vietetaan

Canadan Suomalaisen jarjes-

ton 65-vuotisen toiminnan merkeissa LAULUJUHLAA jonka
yhteydessa juhlimme mydskin CANADA-PAIVAA. Sita var-
ten ilmestyy lehtemme VIIKKOSANOMAT erikoisnumeroina

8-15-22 pna

kesakuuta. Tervehtikaa ystavianne ja to-

vereitanne naissa juhlanumeroissa. Yksityisten tervehdys-
ten hinta $1.00-2.00. Henkilédkohtaiset, kehyksissa julkais-

tavat $5.00 ja $5.60.

NIMI

Vapaus Publishing Co. Ltd.
430 King St. W. Suite 101,
Toronto, Ont.,, Canada
M5V 1L5

_Tiistai toukokuun 18 pva 1976