hot tos. alia, piine Va S@ 245 ta, poskit On kohta issa vain kin alkaa {tga otta- muu kar- nen wults rena cliut ja kyl joka per- sairaaian paassect vast? tO itakin. ary lniaset Sudburyi ‘Hannisen i SHAVutE 95 vuotta effan nal- Gls ia “Skrtel m kansza Mi, Hanen polvessa sia vielen ‘ei ja hye nvky pa liat Ja tas _miclessa. pari kere huonod. kuin vtet- psensa Ja laajan ¥5- et . A ovuotla Ta Jahn esa hole Pita Vue rvevtta ja imatkaile ita Long ‘ko, Bert ) ranhent igen. seha tta haar {4. elit perile | TH. . Kevatta Rohti Ti jesq olermme taas aivan keviian kyn- g evnseili. vaikka tuo vlatuvan ukko on- in eri mielti. Meinaa nimittain hu- ‘re lumecn koko Lintisen maaiiman, 2 yar FeneeRo sopnut naapurin Akin j.qnava. ett kun naapurila ei ole otfut yrpecksl noite atomipammeja pudotel- Hs. ain huvikseen heittelee lunta. Kaunista, puhdasta ja valkoista se Pe agivan Iuulimme elAvamme untuva- Bnilvessi. un se vain sulaista pian ja Faapallo saisi py6ria kurassa, Meidin Ikixhempien Ja vahavaraisten talveksi fvaraamat nakkaskengat ovat jo vitkkoja gvuotanert. Jalat markina ja nena vuo- Brien yritimme kuitenkin luuloteHa,. et- Ai kesa. kesghiin tastaé tulee. . . Pientd on tnollainen ja pian saamme kelleh- . ds shanilla kesim@keiWla ja rantamilla. I Tanaan wivttaakin 37 alka kaunitlta, Mon katselee tuonne ylispdin, emme- wl heiti katsettamme kuraiseen maan- intaan. Linnutkin visertavat ja varik- st vaakkuvat toisilleen tervehdyksidan, Mstakaamme sis Vain etth kesd on Avolla jossakin nurkan takana. i Niin née vuodet vierivat ja taas on Hullut ylitetyksi. tuo vuotuinen ikdpyl- +3; — alvan kaikella kunnialla on alettu Haas astella vuotta vanhempana: ja va- gaisemmin askelin. kia karttuukin jo iin palion, ettei voi tunnustaa s¥nty- piepary dinsd kuin joka ‘kymmenesvuo- ... Vaikka tailella tka eletty, jos hie unnialla Kuljettu. 4 Tuntiupa se jo tuo tytntaakkakin earteila. Ei enga olla yhta -ketterii AUN nudrena — él lahitulkoonkaan. Ti- i kirjoitlaminen tosin viel KAy sa- yiaatl tahtiin ja astoltakin kerdiantyy gota paljon kuin vuesia ‘elamankirjaan, muita aikaa ei rita, vaikka tahtoa olisi- _— rT a i H Tapasimme taannoin eran LieKin lit. fiian tohtorin’ odotushuoneessa. Siind Bitty suomalaisten tapaan alettiin hiu- gan tunnustella ja muistella ... Ysta- fimme kehoitti kirjoittamaan usein, Ja- fe Muut hommat ja houkutukset ja kir- - oF clr a ee a at TTY ge Le ary f . pita, niin sano Mutta eipa tattalst Fein homma leiville lyidd. Jospa hs padsisi Vield jokusen yuosik ymme- in. ettd saisi hallituksen elakkeen, jot- pe ‘itten alisi atkaa tuon leivin turvissa ACicitella. . . Taitaisi ollakin ainoa ala, i | ‘ unka voisi niin vahalla sapuskalla ‘kui- ie bel. Le | S¥i taa3 on pian ditien paiva tuo ér! Huolilla maailmaa dideHle omistettu pdi- Hi. Kaikki muistavat silloin altla, nue- a la vanhat ... Mekin, joiden Aidit pukkuvat kotimaan nurmen alla. muis- femme lapsuusaikaisia tapauksia, viem- He ajatuksissa kukkamme qmonen yvuo- ysmmenen nurmen aila nukkuvan rak- fin ditimme haudalle. Siell4 nukku- Mot raubassa monet vastoinkaymiset Ja ; utteet karsineet kultaiset vanhempam- AE Jolna myoskin atkoinaan olival nuwo- fe ja elamanhaluisia. Ennenkaikkea al he meidin hyvaksemme katkkensa MD aneet, Yl me ikdihmiset, jotka taas vuo- Nilamme Slitrymme pois, saamme kun- pen kukkasia kultaisilta lapsiltamme. Main vuodet vierivat ja aika kiiruftaa Beenpiin, Alnoastaan muistot jaavit R jocenk Jos koetamme lia elimam- Br jotenkin tasaisesti ja harkiten, ja 7° muistot lapsillemme sdilytettd- | Axsi meidan poistuessamme nayttamil- SS ee . - Si i: “is rauthan ja raukkauden nimessi li- a lan terveiseni Katkille Liekin luki- R? detije: MARJATTA. MUSOLININ KIRJEET Italian korkein oikeus pidtti asket- f°: ‘ila MIussolinin ja Clara Petaccin a *uskirjeet kuuluvat valtiolle. Ta- if kKumottiin alemman oikeuden pai- me fla ne tulee Iovuttaa Petaccin er a heelle, q . a, by , L : . _ i ah * ae a ee ~ rn, Sir Ceri nat magnet eta 5 ‘ is se * “Me at . at gts Pee te 3 tats inpnafiet JE trata ag oh a 2 | tig mt 7 aces eka pars = A at _ a . 7 . “ es . “er ™ “= a 7 SE ous . Aa : a oon tah aa EE wk “ * soto a, 7 co cia te ; - . . 4 L — sy tailet ae y \ . a er La - es = es a aden Bloomfieltin lihelld, pat Sa F F 1 ow wo & se - ra, iit “ “1. Seremsar ere a “ pm * woo a ee rae | ee st oa tes . dst aeaseaste Hes in Me ee Saaheaa =e: ee Mao ae: a RD obbabbiolinnranace Mt singer Tinta h “5 de ow e 1 ‘7! Afarmtoran ja Pictontn waliselld rautatiella, suisint dskettdain 13 raskasta gorivauniva rarteite. Onivet- tomuudessa rikkoontui raulatierd satajen jaardien pituudelta ja myoskin erdan rakcnnursen setnd murskaantut, Limistd ct onnettomuudesse loukkaantunut, ( Jatkoa) RTTI1 kertoo Hemmolle kirjaijijan innolla wudesta Juomistyostaan. Hemmg #4! paljon notsta asioista, mutta kuuntelee kuttenkin toisen kertomista. Yhdessd kSydiin mydskin livitse kaikki wudet huoneet ja koetellaan pie- Ten purren kantavuuita neijan hengen painolia. Tyynella ilmaila se voi tasin sellaisenkin kuorman kantaa, mutta Hemmo varoittaa tuulisella ilmalla si- t# liian kovin kucrruttamasta. Ilan hamiartyessa Jahteyvat Elsa ja Hemmo kotkn. Hilja ja Artti saatta- vat heidat autolleen, Sitten he #iadvat viela kotipolulle seisomaan toisiinsa no- jaten, kaisellen auton katoamista naky- vista. Sitten hekin palaayat omaan lam- pimaan pesaansa. Hiljaista Cnnea on heidan elamdnsa. Motsdn roihuavaa ja polttavaa tunnetta ei Hilja tunne, vain lamminta ja kesta- VHa toveruutta. Koskaan ej] han ole saanut kaipuulleen kuumaa ja todellista taytivmysta. Sellainen on kokonaan vieras hanen hiljaiselle, rauhalliselle ste- lulileen. Nworuuden tayttymaton toive on jattinyt sen tyhjiksi.