eed te bao eR Roe oe Sivu 2 Tiistaina, lokak. 21 p. — Tuesday, Oct. 21, 1958 VAPAUS {LIBERTY} — Independent Labor O7gan of Finnish Canadians. ¥x- lablished Mov. 6, 1917, Authorised a4 secdhid class mail by the Fost Ofiles Department, Ottawa. Pubh- lished thrice weekly: Tuesdays, Thuradays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd, at 100-103 Elm 4t. W., Sudbury, Ont. Canada. Kaikella rajansa, Canadassakin Huomenna, lokakuun 22 paivana tulee kuluneeksi nelja viikkea slita, kun Ince pakoitti sanan varsinaisessa mielessa noin 15.000) tyolaistaan-lakkoon taallaé Sudburyn seudulla ja Port Colbornessa. | Lakko alkoi syyskuun 24 paivana ja jatkuu edelleen il- man mitsin merkkeja pattymisesta, sillad taman jattilais- kokoisen trustin amerikkalaiset omistajat istuvat mukavasti suurzen rahasakkien paalla. Mutta tama lakko ei saa jatkua ikuisesti. Se atheuttaa suuria inhimillisig karsimyksia tuhansille kaivostyolaisille ja hedan omaisilleen. Se uhkaa naitd nikkelialueen pikku- liikemiehii ja kokonaisia kuntia vararikolla. Tama takko, jona Wail Sireetin miehet taalla provosoivat, on saatava tyo- laistlie yoitokkaaseen paadtékseen ja sting tarvitaan katkkien hyvad tarkoittavien inmisten tuki ja Kannatus. Tosiasia ni- mittdin on se, etta mitd tahansa esimerkiksi paikalliset Hike- miehet ajattelevat lakosta yleensa ja tasta Incon lakosta e¢ri- koisesti, heidan elamansa ja tulevaisuudenmahdollisuutensa riippuvat nyt kaivosmiesten voitesta. Jos kaivosmiehet hi- viavat, siloin haviavat myés kaikki muut, niin liikemehet ja urakotsijat kuin muidenkin alojen tyolaiset. Telephones: Bus. Office O8, 4-427: Editorlal Office OS. 4-4265. Manager E. Sukei. Editor W. Eklund Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontarh. Advertising rate: upon application Tranglation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 rk. 7.00 6 kk, 3.75 3 kk. 2.45 Yhdyeraliouaa: 1 vk. £00 § EE. 450 SuCmes3e ! 1 vk. B50 6 kk 47S + * + Taman lakon voittamisen tiukkana ehtona on kuitenkin se, eta torjulaan tyOnantajapiirien huhut ja juorut, seka yh- distetain kaikkien hyvia tarkoittavien ihmisten voimat kai- vosmiesten puolelle. Ja yoidaksemme tehda 14m4n, meidan aytyy pitda kKiinni tosiasioista. Juuri t45s4 mielessd on ko- rostettava nyt, jolloin huhumestarit yritt@vat saattaa Mine- Mill union vastuunalaiseksi lakkotilanteesta, seuraavia Ku- moamattomia tosiasioita: Ineon tyéldiset ovat nyt Jakossa ensimmadista kertaa, vaikka Mine-Mill uniolla on oliut tyoehtosopimukset yhtion kanssa viisitoista vuotta, ell vuedesta 1943 alkaen. Union historia osolitaa Sis, etta se el jarjesta lakkoa aiheettomasti! Toinen tosiasia on se, etta unie yritti mytkin tehda kaikkensa ja cli loppuun asti valmiina tinkimdankin vaatimuksistaan, pddstakseen sopimukseen yhtion kanssa — mutta Incon edus- tajat sanoivat aina ja kaikkiin esityksiin “ei”. Miten herran nimessd voi siis Mine-Mill unio olla vastuussa lakkotilan- teesta silloin kun Inco kieltaytyi edes vakavassa mielessd neuvotielemasta uudesta tydehtosopimuksesta? Ainoa mihin [neo clisi nyt suastunut, oli se, etta tyoldi- set olisivat hyvaksyneet yhtién ehdoilla kaksi vuctta aikai- seoumin allekirjoitetun sopimuksen. Mutta mita tama olisi jarkoittanut? Nikkeliteallisuuden tyoldisten elintason alen- tamisen hyvaksymista! Ja samaila yleista talouselaman la- maantumista nikkelialueella! Katsotaanpa asiaa vahan Mhempaa: | Entinen sopimus paattyi huhtikuussa, Sen jalkeen ei ale asiallisesti puhuen sopimusta ollut, Tata ennen cli veimassa Z-vuotinen tyoehtosopimus — mutta kuten kalkki tiedimme, elinkustannukset ovat tuntuyast: kohonneet taman kahden yuoden aikana. Toisir. sanoen, tlinkustannusten kohsamineh on “syonyt" taman kahden yuoden aikana osan niisti etui- siuksista, mitS nikkelitydldiset saivat tyoehtosopimutsensa avulla Kaksi ja puoli vuotta sitten. Tofsaalta, vaikka nikkeli- teollisuus kohtasikin visseja vaikeuksia viime vuonna, niin yhtién voiteksi jal kuitenkn jattilaismanen summa — noin $86 miljoonaa dollaria. Mutta tyolaiset ovat asiallisesti puhuen menettaneet pal- jon enemmankin, kuin mitd tama elinkustannusten kohoa- minen on heille aiheuttanut. ™ : + Neéeuvettelut uudesta tyGehtosopimuksesta aloitettiin huh- tikuussa — ja Inco ndytti heti oikean karvansa toimeenpa- nemalla kaksikin tuntuvaa “lomauttamista” tydldistens4 kes- kuudessa — roika tietenkin tarkeittaa kaikki tyGidiset huo- mioonottaen.palkkojen ja tulojen suurta laskua. Sitten tuli heinakuun 15 paiva. Neuvottelematta lain- kaan asiasta sen paremmin tyéldisten kuin heitd edustavan Mine-Mill union kanssa, Inco ilmoitti ylhdisesta korkeudes- taan, etia tyoviikkoa lyhennetain paivall4. Tama tarkoitti kaytannossa, etta tyolaisille “annettiin” itman muuta keski- maarin $17.60 palkanalennus viikolta eika yhtio ole anta- nut merkkiakaan siita, milloin mahdollisesti siirrytain jal- leen D-patvalseen tyoviikkoon — vai siirrytadnk6 sithen mil- lainkaan. Eiki tassa kaikki: Kaivoksia ja sulattoa ei pantu 4-palvaiselle vilkolle. Eihan toki! Yhtién ilmeisend tarkoi- tuksena oli taten kiihdyttaa tuotantoa vahemmallé tyévoi- malla ja kahmia entisté suurempia voittaja tyévoiman va- hentimisen kustannuksella! Tassa tilanteessa ollen tydliiset kutsuttiin tayttamadan tata 32 tuntista tyOviikkoa miltei mil- loin tahansa, silla kaivokset kavivyat edelleen 6 pdivaa vii- kossa ja sulatta 7 paivdd viikossa! # ¥ * Tallainen on se tilanne, missd Ines heitti taisteluhaas- teen tyélaisilleen. Ken tassa tilanterssa uskoo yhtion levittd- mia uhuja ja juoruja slits, ettA unig muka on vastuussa la- kon ajlkamisesta, han voi saman tien uskoa kummitusjuttu- jakin. Tosiasia on, kuten sanottu, etta koko pitkan neuvottelu- ajan kulucssa Inco kieltaytyi vakavassa mielessa neuvottele- mastakin uudesta tyéehtosopimuksesta. Wall Streetin pank- Kiirit julistivat vain ylimiclisesti, etté et tipy mitaan ja silla Ssiisti! Vielipa syyskuun puolivalissd, jolloin Ontarion maa- kuntahallitus jarjesti union aloitteesta viimeisen neuvottelu- tilaisuuden Torontossa, Incon edustajat julistivat, etta neu- vottelujen jatkaminen “on ajan heaskausta", kuten Incon omassa tiedonannossa selitettiin fakon puhjetessa. ¥* e x Jos unio tassa tilanteessa olisi taipunut Incan mielivyal- taisuuden edessd, se olisi tietenkin heikentanyt kaivosmies- ten turvas, Mine-Mill uniea ja sita tietd vaarantanut Incon tydldisten kovalla taistelulla saavuttamia volttoja, palkko- jen, elakkeiden, vanhemmuuscikeuden ja muiden etuisuuk- sien suhteen. Selvad tietenkin on, ett Inca oli hyvin val- mistunut lakkoon — ja halusi provosoida lakon nimenomaan siind mielessa, etta voisi *lukea lakia ja evankeliumia” muka “tottelemattomille” tydlaisilleen. Suurten rahasakkien paalla ‘ PAIVIA Mrs. Hilda Nunn, Port Arthur, |Ont, taytth maanantaina, lokakuug 20 poa TH vuotla. Yhdymme sukulaisten ja_ tulta- ¥ain = onnentotvotuksiin. ~Buchenwaldin pe- don’ puoliso syyt- feessd sofarikoksista Yarsova, — Sotarikoksista syytet- ty naisien miehitethyyen aluciden komentajan Erich Kochin oli mia- ra esiintyya olkeudessa taakla al- kaen maanantaing ja han joutuu Vastaamaan Wants vastaan esitetyis- ti sy¥toksista varsinkin silts aikaa kun han toimi Hitlerin hallitsijana mi¢hitetyssa Puoalassa. Roch on “Buchenwaldin peden’ Else Kochin pizolisa. Erich Kock on allut puolalaisten pidittimand vugdesta 1952, jolloin brittilaiset luovuttivat hanet puo- ialaisilfe vastaamaan sian aikana tehdyisté rikoksista. Hin on kuwui- tenkin ollut niin buonossa tervey- dessa, etta cikeuden Eayntia ei ole Yoitu alkaisemmin suorittaa. Hinen hallussaan olj suuri osa Puolasta vuodesta 1939 lahtien jz hints pidetdin vastuassa T2000 th- misen kuolemasta, Naiden surmat- tujen joukossa olj 134K) naista ja 10,00) Jasta, Tailla ollaan sila mielta, etta Koch oli natsien hiikatlemaittomig miehiletiyjen alueiden hallitsija. Puolassa on syytetty, ctta han jar- jestelmallisesti surmasi kaikki puo- lalaiset, joita €) tarvittu pakkotois- Sa. Mychemmassa vaiheessa hiinen hallitsijapiiriinsé lisattiin Bialysto- kin alue, jossa 42,000 puolalaista suljettiin keskitysleiriin ja 53,000 jantui pakkotdibin. Monet tuhannet kuoli keskitysicirilli ja tuhansiz lefoitetinin. VYuenna 1341 Koch laajensi tai: led. Ennenkuin alueet vallattiis takaisin Neuvestoliifon armeijan toimesia alieella surmattiin 4 mil- joonaa ithmisti ja n. 2 milfoonaa lahetettiin Saksagn pakkotyihon. Mone: heista katosivat. —- Fajtsio, .éenglannikst offside, jalka-, }4a- y.m. palkopeleissa esiin- tyva pelivirhe. Faitsion saaonot vaihntelevat eri péleissi. Jalkapal lossa pélaaja joutuu paitsotilan- teeseen sillein, kun han odoitaa palloa vastapuolueen pelialuee]la, jollei hinen ja maalin vaiilla ole vihintain kahta vastapelaajaa, “Kuninkaitten tek Kirj. Pauli Martinmala Tyrvautiminen viersan 8 valian apuun omen valtapyreimyaten to- teuttamlseks! on: -allut porvarilliéen olkeiston linjJans meijid Suomessa. Eris sen thikeimpla Umsuksla ali pritvs “Suomen _Euningaskunnan" Tuomiseks! ja saksalnisem kuoinzaen vaHiseminen “Suomen valtaistuimel- Je" 40 wuotka siften. Yenajan vVallankumouksesta Sto- mien purvariston kuningashaave al- koi. Siihen saakka porvaristella ali tsanrissa kaipaamansa “volmekas mies", johon rvétoamaila saattot ested kansan tahdon toteutumisen. Kun ta- ma tukipylvas keotui, ajol pelko Ean- san jz Kansanvaliaa kohtaan porva- Tiston kanstlaissadan veritercihin jn Wuden Kriutinupsan etsintadn. Helsza- Tilinen Seksa ja seo solllsamahti oli uuden teivon antajana. Ja samaiia Teimahti liekblin myas kiihzokensa]- lisen suuruudenhulluuden pale. “Vie- non lahdesta Laatokkaan me miekal- la plirnimme rajan™, oli Suomen hal- Htuksen virallinen kanta v. 1914, Navyitaa silt, etta saksalaisen ky- ninmkaan saamista Suomeen suunhni- teltiimn — muissakuin Evin jaakarlpii- reissé — jo ennen Kansalgissoiaa ja kansalaissodan aikana. Alnakin jo tammikuun alussa 1918 asiasta oli puhetta myis saksalaisten § diplo- Maattien kanssa. Samagan suuntaao viittaa se toslasia, atta kun tasavai- laksi juoligtetun Suomen edustajat ovrkivat saamaan ulkovaltajen tun- TWstuksen maaan ftaendisyydelle, he valtlival puhumagta Suemen tasa- vyallasta. EFansalaissodin aikana atiasta kes- kusteltiin scki Vaasan senaatin etta valkoisten paamajan pilrissa. Talloin min. kenraall Mannerhelm antol suunnitelmalle kaonatiuksensa, viela- na esitti, etti kuningasehdokkaat saapuliivat kaynnille Suomeen mo- lemminpuglista Lutuslumista varten, Tulevan kuningaan henkilollisyys oll tultenkin viela siloio nim monen kiisigjen ja selvittelyjen takana, eta tHsth paraatikiertyeesta el tullut tot- ta. ANTAHAA MEILLE KUNINGAS “Antakaa mtilie Kuningas!” Kaikui Julkisuudessa lukuisisea porvarillisis- sa Jehndisss jo huhtikuussa, kansalais- sodan +¥ieli jatkuessa. Ja lama V¥aa- timus sal pian erittiin arvovaliaista tuken seki Suomen etta Saksan ol- keistopiirien taholta- Tovkokuun if paivin roilonparea- tissa kenraall Mannerheim esitti val- koisen armeijan mimessi vaatimuk- sen, etta “Suomen Faltiolaivan pera- sin wékotaan Jujiin kASiin, joinin puc- (uekiistat eivat ylety ja joiden 41 tare vitse kompromisseja tehden pilkka- hinnasta Ksupitele hellitusvaltaa’, Bdellisens paivand cli mm. Uiudes- sa Suomettaressa julkatste 47 “eri qudlueisiin kuuluvan”™ tunnétun kan- Ct Sanomalehtimiehet lakkoutuivat oikeuksiensa puolustamiseks! Monireal. —- Montreal La Pres- sen byalaisten lakko on ainutlaatul- sin Canadan unioijikkeen historias- Sa, Paaasiassa siksi koska Jakkaa el alettu palkkojen ja muiden Treuna- etuisuuksien puolesta. Sen paatar- koituksend on sduyttaa tyovaenlik- keen padperiaate, nimittain oikeus jiseneile attaa tyimaasta lomaa ol- taakscen aanestyksella hanelle va- | litun vastoullisen paikan. La Pressen api- valittiin CCOCL:n fkhatelisen union) presidenttksi syyskuun 269 pnii, Mathieu pyysi lomaa jfehdeltiin voldakseen ottaa paikkansa toukokuun 22 pna. Vas- taus oli kielteinen. Montreal La Presse on antanut konelatejien unien seka trokinaju- Tin union edusiajille pyydettaissa lomaa sanomalehden palveluksesta ottaakseen vastuullisen paikan wii- oissaan. Mithin Jomas koskevaa kohtaa ei ole Le Syndicate des Journalis- tes d& Montrealin, jonka jasenet ovat lakkoutuneet, tekemass4 sopl- muksessa. Unio kutsai 78 jasentain koko Roger Mathieu, laispaatoimittaja, Wall Streetilla istuvat Incon amistajat teivovat, etta he vat- vat nalkiinnyttimisen avulla vasyttda tyGliisensad; saada epasopua ja toraa heidan kes- kuuteensa ;tuhota ja murskata Mine-Mill unio ja alcittaa sit- ten “takaisin tyohan like” nui- ff samoilla ehdoilla, jotka en- nen yuolta 1943 kielsivat tyo- laisitta kaikki oikeudet. Mutta nain et saa tapahtua — sid kuten sanottu, nikkeli- teoliisuuden tyolaisten havio olisi koko taman seudun ihmis- ten ja kuntien suuri havid! Ta- ma amertkkalainen suuryhtic on sdatava paivajarjestykseen, elle) muuten, niin ottamalla sen laitokset Ontarion maa- kuntahallituksen hallintaan sithen asti kunnes Wall Street- in pankkiirit jarkiintyvat ja havaitsevat, ettd kaikella on rajansa —- taalla Canadassakin. bkseen ja ehdotettiin johtokunnal: Je annetlavaksi oikeus Jakkoutua tarkoituksella sailyitaa periaailee)- linen oikeus saadag jomaa. COCCL:n General Newspaper Syndicate jise- nists hyveksyi sataprosenttisesti t8- man é@hdotuksen. Jasenet menivat Jakkaon Ioka- kuun 2 pad ja kaikki 76 jésenta o- Sallistuu pikettitommintaan. Piket- tilinjassa ovat myiskin Vickersin, Dupuis Freresin seka sanomaleh- tien Montreal Starin ja Gazetten toimitustyolgisia. Prketeerausta suorifetaan 24 {untia paivassa ja moricl on korkea tyolasten kes- kuudessa. LaPresse arvioidaan menetlivan Jakon johdosta $100,000 nalvasoa. Noin 1000 tyélaistd, jotka tyds- kentelevat La Pressen rakennwuk- sessa, kieltaytyivai menemastd pi- kettilinjan lipi. Sopimuksen my- kaan ovat vain = yllipitotyéléiset 190658. Yh sai estetuamion Jokakuun 4 pn, jonka mukaan kiellettiin pi- keteeraus. Taman ante tuemari Joseph Jean. Yhtid pyy¥si Quehe- cin tyésuhdelautakuntaa peruutta- maan uniolta tyolaisten edusiuso- keuden. | Lakessa oleval sanomilehtimic- net julkaisevat omaa La Presse Syndicalenimisiaé lehteiin 160,000 piivapainoksena, jota sen jakajat levittavat maksutta. Kaikille roo- nalaiskatotilaisiile Sseurakuntelle La Presse Synditalea jae¢taan ilmai- seksi. Sanomalehtimiesien lakko paattyi Montrealissa Montreal, — Mantreal La Pres- sen eras puhemies sanoi keskiviik- kona, elta hinen edustamaansa leh- tea aletaan julkaista torsiaina. Leh- den ‘tormmitustydlenet Jakkoutujyat tk. 2 pnd koska yhtid kieltaytyi antamasta erfille toimitustyaliisil- Je longa ottaakseen tolminnan vas- taan DNnIdiss2. Taman suurimman Poehjoy-Ame- rikassa ilmestyvan Jehden johto tie- dotliaa, efta se on pddssyt sopimyk- seen Le SyndicalL des Journalisles de Montrealin kanssa keskiviikko- no, jonka johdosta lehti alkaa ensi- tilassa jalleen iUmestyé. SHlalen Yetoomus Mmonarkiao pudc- lesta. SUS prrittlin valkuttamaan erityisest! samana palvind kokoon- tuveen tynkdedsckuntaan, MNaiden suomalaisen ja siomenrugtsplaisen oikeiston johtajlen pollktlkekojen jou- kosze OH mm. sellaisia henkilaitg J. KR. Danlelson-Kalmarl, 7. K. Pos- sikl¥i, R. A. Wrede, FE. G. Palmen, O. Stenroth, EL. Estlander, E. Nevan- Hona, A. OH. Virkkunen, L. Ehrnrooth, Find ja Hugo Sudlahti seka Antti Tulenheimo. — muvustatukea antolwat alusta al- kaen keisarilisen Saksan sctavolmat, Mint, Suamessa olevien saksalaisten jowkkojen komentaja, kenraali yon der Galtz je hanen kauttaan Hinden- burg ja Ludendortf, — Tarvilgee tus- kin malolta, eta Saksan sodanjoh- don ja hallituksen tayoitteena talldin koko ajan oll Saksan soatilas- ja val- lapoliittisten pyrklimysten edistimi- nen jJ& ett saksalalset usein pelasi-— va Oman pelisin myos suomalalsten selatk tokana. KUNINGASEHDOKEKAIDEN FARAATI Filan &lkol seks& koltimajsten cllii wkomaisten sanomalehtien palstoitla HHEVA POVAURSIa Siit#, Kuka olisi tu- leva Suomen kuningas. Aluksl tassh KUningtsehndoakkaidtn paraglissa oji- rat mukana mm. Tanskan prinsst Axel je Rugtsin pringssi Wilhe]m. Mutts pian kavj selvilie, ctiy Sug- men oikelstotle kelpasl vain saksalai- Ten kuningas —- ja mikili mahdollis- ta keisarin lahisukulainen. Tiamiin jJalkesn olf plitkan alkasd etualalia aaksi nimea, keisarin polka, prinssi Oskar, ja Mecklenburgin hertlua AdQU Friedrich. Prinssi sharia mamestettiin crassa vaiheessa hyvin tarmokkAasti. him. Suomen Huvalenti julkaisi he- : nesta esittelyn, ja hanen kuyvansa il- Mmestyl Kaikkien “kunnlallsten” jiik- keiden PaVYERIEKUNGININ, Prinssi Os- Karin eringmaisiin ayuthin laskettiin Kuvuinvan mm, sen, etta han ¢) allut attanut itselleen ruhtingallista puoe- lison. Sen yuoksi “Han nayvithn taalla ClEVista ikAaSn kuin tulleen yvoidel- luke! muutamilla piseredda dtme- Kraattista oljya", totcs: Saksan aslainhktitaja, vapaaherra von Bruck hieman ilkeasti raportissaan halli- tukselecnh, Mercatlenburgin herttlua piuolestann Lihetli oman edustajansa, vapaaherra van HArandésitinin, Suomeen tilan- nekta tulkimiaan. Ja pian kiersi Suu5- ta §uunUG kLasovallajaisten leikkaa- ma Vilsi: “Puhemies on lihetetty Herranza puolesta kosinmatkalle.” jain”’ onge 'yottavalta." Valtionfigitaja Svinhulvudilia, joka, ol pringsi Oskarin kannattaja, oli | #vuresta Esiken Varalta moyds moila ehdckkai- pulman muoadosti tlasavaltalaisten vastarinnan nujertaminen. Tyivien- ike olf tosin mahan ipatyna, fa sen ef aiotty antaa ldbimpini vuosine tal yuosikymmeningkdin valkuttaa maan #2igiden ratkalsuun. Mutta val- kolsten voittalienkin kesken kaytiin Falstelua. Suurin ofa porvaristoa oll Ryla 8 kuningasunelman = himoissa, mutta el niin syuri enemmisti, ettai Euningasvaltarm ollsi vaitu paasth Maan perustuslakeja mk&kamatta. Tasavallalaisten pajnostus ja suos- tuttelma ali kithkesa. Maalaijtiin ku- Hingaskundan ruusuisla tulevaisuu- dennakymid Ith-Karjalash ja Mmahdollisesti mits Inkerinmaan fa Pietaripn suuntaan laajentovan Sua- Toner S$uuTia mabdolisuuksla. Vilau- tellin pian kaden wetivvilla olevia herEtuan ja kreivin arveja seka muu- la thainetia ja kunniaa. Ei kaihdettuy mydskadan avolnta va- tWaltan ja pakkokeinoja. Eansan- edustajia vanzittiin, vastustuskan- Halla olevia lehtia ostettiln, tasaval- falaisia pakotettiin ernamgaan virols- [aan jne. Mielenkiintoinen painostus— Keing oll sekin, ett "Karjalan san- karin” Aarne Sihvon vashustus alot- Liin nujertaa Jaheltamalla hénet pols Sugmcsia, comahdoksen partaalla Olevalle Saksan dinsilrintamalle, JALLEEN ¥VIERAAN ¥ALLAN TUHI Tarkeaa 0540 fasta palnostuksesse nayLerlivat Saksan sodanjohin ja hallitus. “Seksan kaskynhaliija Suo- messa’, kenrasl von der Goaltsz ja muut saksalaisel wupseerit yvrittival prassatfi'’ tasavaltalaisten jahtajla. Ji pian saatiin viela arvovaltaisem- HA palnostajia. Lidendorl! selitthy eriassh iirjel- Mmitsaiin heindkuun alussa, etta Suo- Men johtavat miehet boivavat Sak- cam teholta tielly# painostusta voib- Taqkseen heorjuvat pilrtt monarkian pudlelle, Kenraall von der Gols on adantvovt Ludendorlfin pucleen. Sa- Inalla anialla ovat niin alkoihin Saksassa mwvos Jahetysitimeuvos von Bonsdorff ja sendatlor] Frey. Ja sa- Tanhiisia painostutpyrntoja esiltl myis Saksan asiainhoitale Helsingis- sa. Heindkuun [2 pna toimittaa jo- puksi evinouin. Fimo Suolehit Ber- ‘inissa Gaksan armeijan polilttiselle p5astolle kirjalhsen pyynnon, jossa sanotaanm mfr: "Suomen hallitus mielellaan nmakisi Saksan hallituktsen ilmotttavan, eélta monarkkiset: valtiomuddon yolmaan- saattaminen Suomessa tayttfa tol- Ludendorffin jo JA aplia annetaan. padmajasta lahetetaan ‘heinakuun & pnd von der Golzille ta- la. Hin uskol Saksan astainhoilajal- . le, etta “he olivat jonkin sikna aja-_ telleet jonkun sutiren sotanaallikan : iettaa veljtsemista” ja suonnitellcen, “kun Mindenburg on jo flian vanha, Mac- ; imi texec ratkaisun monarkkisen hal- kensenia tai Ludendorffia™. sSVinnurvad ott jankin aikia miur- tunut mies, Kun Ketsarl «i antanut Dskarin ja Kun ajatus suurista sota- PAMITKOstakin off ulkopuctella mah- dojlisunksien. Kutta hanelé oll wiela ¥iESi SUUEL ajatus, Han Kerto! — Sak- ban asiainhotajalle _ “ajateleensa qaantva fueblamunsellisesti kedsSarcin MAnsuUnNtsicet valtuugdet. Hanen on Tim, ilnmaitettaya, etth Saksan taytyy siomalaisten termvomusten kannattaminen ta-Karjalan kys¥- Myksesss Tippuvaksl silita, ettd Suo- (itusmupdon hyvaksi. — Puoleen pyytaakseen, etia lan var - litsist Suamelie sopivan hallitsipan”. Tallainen tolvioretki kKéeisari Wl- helmin paamajaan totella tehliinkin alokuun lopujla. mutta se ei tudtta- nut toivettuja tuloksia. Heisurin poi- kaa el annetto, eka loppujen [opuk- : myoskadan Hohenzollern-sakuun ; 51 Kuttiuvaa Preussin prinssi Friedrich j Wilhelmlikkan, Nina sitten vlimein paadyttiin BHesesnin prinssin Fried- tich Katlin valintaan. Hanella oli ceniaan Ss Suurl avu, e@tta han oll Keiarin lanka. TASAVALTALAISIA PAINGSTETAAN Multa kenties viela #athcummian msaksan hallitiksen painayva sana lausutaan Helsingissa fheinakuun 17 pra, Samana pivana, jolloim mo- narkkinen halhtusmuoteesitys on Suome4n fynkardoskunnassa kolman- Dens HASUTELYESS. ot RUYIOU SfUTaa- Wasti; “VWapaaherra Hruck Umoilttaa kei- ‘sorillisen hallitukser nimessé Sek- san fallituksen katsovan, etth Suo- men ja molemminpuolisten etujen kannalta on monackkisen tallitus- fuoden volmaansastlamineon tarkol- tuksenmukaisin,” Paimdstus alkaa vaikuttaga. Suurin asa niorsuoemalaisen puelvecn edus- Rafista surtyy kuningasmielisten lei- Tin, Mutta tynkieduskunnassa on 17. 7. ¥icld 22 lasavaillalaista, jotka a4- nestavat hallitusmuotoesityesen yi Vaelicn, JA Uusim vaaleja fl aiote Ajvanl Jahiaikoina jarjestaa. Tarkol- fuksena on, ¢tta tynkgeduskunts hoi- telee Kanan Suomenmaan asialta, PAIVAN PAKINA Mainosmies Nixonista ‘‘valtiomies’’ Nyt kun latinalaséen Amerikan; huomattavasti siita aatlon pohjasta, maissa kivitetty ja sitten “karkal- tettu’ Yidysvaltain varapresident- “uutta toi republikaanipuolu- ‘pelle, tista mainosmeslariksi Sanu | mak “wana” ja “oona™ olivalusta al- lusta rajkedotteisesta michesla py-! kuen kenraali Eisenhower. Titdan antamaatn sellainen kuva, -et- ta hin on kaikkivoipa, kaikkialle! ja kaikki valtialliset viaf | kaanipuolue ratsasti hallituksen Ii- korjtava poliuttinen! hapadoille. ti Nixenisia tenhdaan yoo = Varnhalle ehtivat ehdattomasti whmeparantaja, = missa ne olivat vuosikymmenii ol- leet. Mutta uwjan therkkina voitanee nilaa sila. ctta republikaanien v0o}- Han ali Se ihmetten tekiyd, jonka henkils- kohiaisella tenhovoimalla republi- _Amerkkalasitle Juvatlin silom, Republikaanipuglueen asema e1/ elt Exsenhowerin valinnan ayulla nayla nain sivullisesta katsoen erit- | ja kKaulla suavutelagn Amerikan lain |upaavalta, niin lujassa kuin; suuruus. Hanetla ali kaikki paran- sé “kaksipuoluejarjestelma" etelai-i tavaa inmelaaketts niin ulko- kuin S6sa Taapurimaassa ‘viela vaeston | sisapolitiikassakin. yhteiseksi turmioksi islwukin. Republikaanipuclue ali valloissa ¥ hdys- j yan yuosikymmenia eritthin pomtamiseen, Eisenhowerin Valinnan pili jebta- Lyottomysden = ltteidenkin ylejiseen varallisuu- huonessa buudussa. Mutta kun pre-; 1een ja ennenkaikkea Yhdysvaltain sidentti Rooseveli Kuali ja hanen | vaajaamattomdan johto-asemaan tilalleen tuli vain lavallisia paro-| kansainvailtsella arenalia, peukala-porvareila, min silloin au- Mutha laisin an kwtenkin kaynyvt. keni republikaaneille suuri mahdol-} Paljon mainostetun “kansan kapita- Jisuus. Suurit tassaé tilanteessa vurvattiin| den f2sismia ja natsismia vestuan kay-| tuosikausia dyssa sodassa kansansuosioon pags: Tismin® ja siihen kuuluvan rikkait- anemesta YWhdysvalloissa on vallinnut akuuttinen maalalouskriisi ja tyottOmi¢nm maa- syt kenraali D. Eisenhower republi-| ra on jo noussut Jahes kuwleen mil- kaanien presidentinehdokkatksi 34/ juonaan, ubaten jalleen rikkoa onti- ttin Hows) aman pudlyeen osakkeel | sul ennalyksel consi Lalvena. Imat ja pulmat KUSTAA itl:o HALLITUSMUOTO Euningaamieliset tekevat nyt tak- Hilisen rintamakiinnidkesen ja lhle- YHE eteneméin uudela toloumtalin- jalla. Selitetaan ett wutta hallitius- miotoa él tarvitakaan, Supmelia on monarkkinen hallifiampste, Fuatsin Yallan alkana, Kustaa IEEio +vallan- Knappaukseon fdalkeen sdfidetty. Se on j@ sia ei oo] eviraltsesti “umottu. Siing on kalkeksi onmessi o1yos Ub- den kumningassivun V¥alitsemista kos- kevea 32. pikala, jossa sanotaan mm. "J..mutta jos valtalstuin jaisi avo- nalsekst mléesnualisen HBuningashel- mon sukupwuton Kautia, (josta on- nhetiomasta tapauksesta anmaollinen Jumala melita varjelkcon), nin ovat ¥VAltakUnnAn saitdyt velvollisel , . saapUMBan Tukholmiiog ... aun saat- Lance msaratyssa ajassa niln monla kokoontua, etta voelvat varjela ja puclustaa Valkakunnan yapautla 5e- ka valita uuden Ktloingassuyvun.” Taman, yuoden 17TT hallitusmuco- don pykilin olkeisto oft! vallankaap pauksensa verhoks! ryhtyen yYalmis- tautumaan konlnkaanvaaliin. KUNINGASKUNTA JA SEN EGMAIDUS Buomen saksalainen kuningas va- litttin ajankohtanz, jollgin Saksan cotasmandin musertava tapplo ol: ja selva ja Saksan wusl hallltus tie- dugteliut rcauhanehtoja presidentti Wilsaniita. Syomen hallitus ai yoimut Olia laysin tieldmatan senhethiseste tilanteesta. SlUla off edusiajia seka Berjiinissa etta Porilsitsa ja Lontoos- sa. Mutta sila huoollmalta Suomessa taimistaudyttinn kuninkaanvaaliin ja tTuunajalsiio. Se tosiasia, elta suhleel maailman- sadassa voltiila oléviln ymparysval- “olhin taten Katkealsiveal — tama cli imoiléltn — él nayttanyt Suomen hallitusta. olivat pain vastoln selvasti huttestuttawa Sen eovsélajat juuri vahin aikaisemmin selittanest, "tts ballitus olis7 valmis solmimaan sotaliittosopimuksen Saksan Eanssa, jos kunlngaskysymiys ratkeasisi myon- JEISESEI. Saksan sotilaalliseen tukeen vedot- “Sin wielkR kuninkgaanvaalin kynnyk- sellikin, Kenraali von der Goltzille Mtettiin 6. 10. seuraavanlaimen pryn- rh “Hallitos tooo, hetkella sjattele Susmessa olevien joukkopeo maasla DOLE FIEMISTA. ETI risen barkeana pidamme, tttel mi- kan tamantapainen muutas tapah- Ju, ennenkuin meidan hallitusmus- WAYS¥rkvsSemme seka kuninkaan- Taalia koskeva a5ia on lopillisesti selvitetty." Lokakuun 9 paiva 2918 olf sitten Suamen dikelston suuri paiva... Edus- XUNLta PHREL) #animaAarin §4—4] S5U0- Tittaa kuninkaanvealin yuoden 17T2 hallitusmuodon nofalla, Sen jalkeen Hessenin prinssi Friedrich Karl va- littiin “yksimiellsesti" Suomen ku- ninkssksi. Maalalsliittolaisel ja al- not sosdem.-edustaja Matti Paasi- ¥uor pidatlyivat asian Easittelyst& ja eSittival vastalauseensa. Vasta kuykautta myahemmin Suq- men cikeisto lopullisesti herasi ‘u- Tingasunelmistaan kyimaan teadelli- suuteen. Sithen tarvlttiin Gaksan yal- lankumous. joka kukisti scka ketsa- Tin ett, pikkurubtinaat ja teki Sak- 7astakin tasavalian. “Suomen kunin- kaan” annettiin nyt hienovaralsesti ymnmartaa, eta hainen olisi luovutta- ¥A kuningsaskunnastaan, JOulkuussa Friedrich Earl sitten muotokauniissa Kipjeersiain ijoiottti katsoevansa “Suo- men etujen kaonalta purhaimmaksl' elt Wan ei ottaisi vastaan Suomen KuniInkuitia etta Saksa ei talla Farss! val tragedia. Molemopilin sti- 4 oli aineksia, Bika ollut maanime oikelston ansiota, ella sling el kaynyt viela huongmmin. Milédo oppimatta Kansainvalisesti Yhdysvallat on “sodun pattaal[a" ~° seikkajiunsa ¥uOKSL Joutunut siibeéna asemiaan, ét- ta sen ystavatkin pelkaavat muita pahinta joka kerta kun Eisenhowe- rin ¥altiosihteeri Dulles ayaa suy- ren suunsa. Kaiken taman vuoksi on itsestadn sevaa, etta republikaanipuglueen o- sakkeet oval romahdusmaisest) las- kenéet, Sen ainoana toivon kipina- na On tietoisuus siita, etta demok- raattipnolue on samassa kurimuk. | sessa, elka Yhdysvalloissa ale viel paasiy yhteiskunoadlisessa kehityk- s|essa niin pitkalle, etta tyotateke- vien toimesta voitaisiin antaa to- deinen taistelubaaste vanhaoille pudluedle, jotka malinevat kuin kuivunul koivu pystyssa. Tassa ltilanteessa an silten r¥h- avity maaratietoiseshi rakentamaan mr. Nixenista vutta presidentin eh- dokasta republikaaneillc. Hin kul- kee ympari maata puhumassa orm ensa puodlesta marraskuussa pidét- lavien vaalien Valntistetussa. Naissa puheissaan hin esiiotyy uutististajen mukaan vaajeimatts- mana kapitalistina, joka vaalit etta SUuUrpasomalle taytyy antaa valtio- Valian toimesta kaikenlaista rahka- sua ja innaikusts, Mutta tami ei Kuilenkaan esta mr. Nixonia “la- hentymasti" esim. ammattiyhdis- tysliikkeen johtajia selitykailla, et- t& hankin kannatlaa ns. “hyvinvoin- tivaltioon” johtavia loimenpiteila — mika an tietenkin mahdolonta sUloin kun suurpaomalle sucsitel- SITA I A CTE NTEN NETRA ANT A HAJAMIFLINEN PROFESSOR! Hajamfelinen professor! erasi pu- helinsoittoon kello 2 aamuydlla, Pu- nuja tledustell: "QOnko se Harford 1121?" Frofessori: “El, tima& on Harford 1131." “Olen pahoitlani", fanoi puhelimel- Ja Soittanut, “vara numero. Yalilat, pCi. halritsin telta." ‘Ei tee mitiin”, vastasi professori. "Minun olisd tayiynyt Eudtenkin nows- tu ylis yastaamaan pohelimeen.” SIUNA SY¥ Haksi kKimalaista viitteli kitvaasll keskellé lamisjoukkoa. WJkomaalaisen Tnmeteliessi, ettel kumplkaan aloit- tanut tappelua, sanodi hanen kiina- lainen seuralaisensa: — Se joka lyt engin, myontha havinnetnia kinas- Lelypssa. N-litto voitti MM-viisiottelun Aldershot. — Nykyalkalgen viisl- olielun = ¥Jisipaivainen = kilpailu pigiiy] alla perjantaina suama- lndsmerkeissa = =oxKuri OO Lindemaoanin wolttazessa 24H) matein maastefugi- aun hyvin korassa seorassa, Hanen gikansa ol] M246. Tan toll §-alle- lum ykellokilyassa toiselle sijalle. Multa Nenvostalilten vitsioltelhjal vivisival kulfenkin tasty maall- Manmestareuskhliipaiinsta yilyalmal- sina roiiiajing. Juukkvekilyan volt- ti Neurostollitto: tosekal iv Un- kari fp kolmanneksl Suomi, Yad¥s- Faltaln jJoukkwe saavutl!] neljatinen tlian. Nevrastolililolainen entinen ires- laruided haltiig Igor Novikov veii- HW ennatystulgksin yvksllomestaruu- den, plsteio 2974, Mros kolotas ja néelias tila ollvat venalaisten bei- nig. = Navikoy riakoi sils roimast ruot- salaisen Lan Hallin Kaksi vuotta Sitten tekalseman maallmanenna- Eyksen 3,933 pislela. Hall voiiti ai- koinaan §-obffelun tiaailmanmesta- tultden Helja kertaa. Novikot on sen volttanul nyt kabdestt. Suomi jakei NL:n kanssa MM-kisoissa miekkailun youkkuevoiten Lonfoo, -—— Snomalaisten panos nykyaikarsen viisicttelun maailman- mestarnuskilpaiwjen miekkailussa ¥Wiikko sitten tiistaina Aldershotis- sa Oli erinamainen, Kurt Lindeman eljoittui toiseksi vendlajsen Moviko- vit jalkeen, Eero Lohi jakoi kuu- sannen sijun. Miekkackun joukkueki!patlussa suomi ja WNeuvostoliitio jakoivat ensimmabisen sijan [lavallan ollessa S@UrHaVAnL. Kaks! vaarallista neuvestolitty- Jaista altelijaa oli keskiviikkana henkilékohtaisen kilpailun karjessi - nvkyaikaisen 43-ottelun maailman- mestaruuskilpailujs jatkettaessa. Paivan ammunnan voitti puols- lsinen Mazur pistemaaralla 194. Seuraaving Olivat neuvosloliitlolat- set Tarasonova ja Talarinoc seka s¥eitsildinen Minder, [por Navikoyv Oli tassa lajissa 12. Sugmen joukkwean paras ampu- ja off Kurt Litdeman sijoittumalls 11. tilalle, olen hati Renkilokohtai- sessa kilyassa nyt kolmantena Kah- den neuvostoliittolaisen jalkeen. a’ oan ——— ja mith#inh unohtamatla oikeista fat- kol entlsta Hnjgaansa joliaen Maan uusien Katastrofien partaalle. “Tur- van vierdan apulin omada Kansaa vas- aan!” Of}§1 ofeiston Jinja. Blea se Oe muwuttunue, laan annmettayaks! kaikki mahdolit- nen tuki ja Kannatus. Mr. Nixon manaa tielénkin de- mokraattipuolucen sen hannallisen hankomighen kuunmiimpian katte Jaan, mutiz seksan e@1 esta hanta ylistamasta esim. “Trumanin op- pia’ ja Trumanin aiksista “Mavs: hallin suunnitelmaa”™, Mr. Nixon esiintyy suurena da- mokriatting —- jopa niin laajakat- seisena “valllomiehena” etka han vor lyada veljen katta sosiaiistien | Ja Titonkin kanssa,; mutta kun val- i Lio¢deparimentt sai protestikirjerta Kiinan rannikalle jarjestettyjen so- taseikkallijen johdosla, niin tama Slituruus narkastyl Kuim Kaulupoika ja sanol ameérikkalaisille, etta men- kad hidleen protesteinenne, Ajkaisemimio mr. Nixon oli inno- kas Metartyn mies, multa nyt kun se villitvys on poutunut salle kKuulu- Vaan yleisin pannaan, Nixon esiin- ivy jopa Kansalaisaikeuksien pug- lustajunma, J2 Valkka Ran ef ole varaprest- denlin ominaisuudessa nmostunut sormegankagn esim. etelavaltioiden Tolwsyrjintaa vastaan, ot nhanla Mnainosteiaan kuitenkin “valtmie- hena", joka Vastustaa hallituksen urakkein antamista rotusyrjinthi Harrastaville yhtioulie? Kovin monipuoliscksi on sis 14- ma mies kehittynyt — losiasiissa hanesta on tullul hieman liian mo- nipualinen demagaei joka Jupaw kaikkes Kiatkille, ja, no sanomatls paras, -—— Kansakoura,