Terveisia sitten teille kaikil-
le Kuubasta, meilta jotka jo
olemme kotiutuneet, seka niilté
ystaviltamme jotka viela jaivat
sinne palmupuiden varjoon ja
nauttimaan etelan auringosta
meren aaltojen hyvaillessa
Kuuban valkoisia santarantoja.
Mukavasti siell4 kului kaksi
viikkoa, vaikka sattuikin ole-
maan pari kylmaa ja tuulista
paivaa. Meita oli 18 henkilda
ryhmass4mme, joten aina oli
mieluisaa seuraa Villa Kuubas-
sa ja niilla eri matkoilla, joita
teimme. Tietysti kavimme
Havannassa, jolla matkalla oli
_paljon nahtaévyyksia. Huomi-
oin, etté seitseman vuoden ai-
kana siella on tapahtunut suuria
muutoksia, eteenpain on menty,
Havannan esikaupunkeihin on
rakennettu satoja suuria kerros-
taloja, joita siella ei silloin ollut,
kun siella viimeksi kavin ja lisaa
rakennetaan. Uusia suuria ho-
telleja on ilmaantunut, ja se
onkin tarkeéa heille, silla turis-
tiliikenne on valtava. Kauppoi-
hin on ilmestynyt paljon tava-
raa, on oman maan kasitéita ja
muita tuotteita ja myéskin ul-
komaalaisia vaatteita, jopa Pa-
riisin viimeisia muoteja Jjoita
myydaan erittain halvalla, ver-
rattuna mita ne esimerkiksi
taalla Canadassa maksavat.

Ruoka on hyvaa ja moni-
puolista, vahéan tuntuu silta etta
vaatteet ovat kutistuneet, ei ole
viela ollut rohkeutta katsoa
mita vaaka sanoo. Koska Villa
Kuuba oli melkein kokonaan

canadalaisten hallussa, siella -

Vanhaa

“Hyvaa pdivaa toveri Ray-
gun, tervetuloa Can-a-daan!”

*Kiitos, kiitos toveri Mole-
rowney, on aina ilo
vierailla USA:n 51. osaval-
tiossa, kuten vanha sananparsi
kuuluu: -kauppaan ja meren-
kulkuun nahden, on sialla paras
kyntaa....””

“Olen iloinen etta herra
Ray-gun-illa elaa yha kansan-
viisaus, eli niinkuin on tapana
Sanoa: -hydéty on oikeuden-
mukaisuuden ja halpamaisuu-
den 4iti. Muuten, tama on
Can-a-da, eika US of A:n osa-
valtio Mongolia.”

““Ex-cyys-my-bardon’”’, ell
kuten sanota kuuluu; -ei mikdan
ole niin viisas kuin ihminen ja
seuraava on puolustusministeri
Cas-bar Wain-ber-kele,”

““Muuten, herra Ray-gun,
ndin eilen uutisissa etta presi-
dentti Ken-nedy ei sdikayttanyt
ryssalta kakkoja housuun Kuu-
ban miissailikriisissa, vaan
suostui poistamaan missailit
Turkista, jos ryssa poistaa
omansa Kuubasta, eli ninkuin
vanha sanonta kuuluu: kahden
kuppa, kolmannen _ korva-
puusti.”

“Niin, tuota Mr. Mole-rowney
kuten sanotaan; -viisan sian

OS

— Lukijain lahettdméa

VIESTEJA —
fISIA |

pitaisi olla palvelukunnan e-
nempi englannin kielen taitoi-
Sia, se oli mielestamme ainoa
huono puoli, kun ei voinut kun-
nollisesti heidan kanssaan kes-
kustella. Toivomme etta ajan
mittaan tahankin asiaan kiinni-
tetian suurempi huomio. Eilen
tass4 yksi ‘kielinen’ tuttava ky-
syi, oliko siella kaduilla paljon
‘ryysylaisia’. Ei kylla nakynyt
yhtaan, vaikka maaseuduilla
monet ihmiset viela asuvat tur-
vekattoisissa majoissa, mutta
kaikilla on kuitenkin koti. Vas-
takohtana luin Toronton Staris-
ta 3.2. miten Yhdysvalloissa on
kymmenia tuhansia kodittomia,
esimerkiksi Chicagon alueella
arvioidaan etta 10,000 nuorta
on ‘katuasukkaita’, New York-
issa, Washingtonissa ja muis-
sakin kaupungeissa on nahta-
vasti sama pulma, ja monia
jaadtyy kuoliaaksi talven kyl-
myydess4. Sama asia toistuu
taalla4 Canadassa, mutta ei niin
valtavassa madrassa.

Nyt sita taas tallustellaan
ndilla jaisilla kotoisilla tanhu-
villa, ja muistellaan niita hu-
paisia hetkia.

Mutta onhan sitaé hauskaa
taallakin! Suuri yllatys minulle
oli, kun avasin kotini oven, tupa
oli taynna ystavia ja “tervetuloa
kotiin’”’ kuulosti niin mukavasti
korvissani. Kahvi valmiina,
voileivat ja tervetuloa kukon-
hanta kateen, kylla tuntui niin
kotoisalta. Kiitos ystavat!

*

Nyt sitten ensimméainen

viisautta —

tuntee réhkimisesta - muuten,
kuinkas hurisee _ taloudelli-
sesti, abortillisesti ja missailil-
lisesti?”’

“Niin tuota, Mr. Ray-gun,
taloudellisesti; tyétt6myys laski
11 prosentista 11,3 prosenttiin
ja GNP nousi 3 prosentista 2,6
prosenttiin, missailinne Cana-
dassa saikaytti pahanpaivaises-
ti pari harakkaa lannella, mutta
abortillisesti tilanne Canadassa
on aivan toinen kuin USA:ssa,
silla Maila on nuorija mehukas,
jotavastoin Nannicy..., mutta

eee

sanotaanhan vanhassa sanan- —

laskussa etta; kirnutessa toisen
likkuu pda, toisen takapuoli ja
kaikin voita saa...”

“Niin tuota, paaministeri
Mole-Rowney, kuten sanonta
kuuluu; -on mieleténta pyytaa
Jumalalta minka asein voi
saada, -muuten tuota, voisinko
saada Can-aaa-dalta pari kolme
Oljylahdetté, maksan ne sitten
teidan vaalien aikana...you
know...!; eli niinkuin sanonta
kuuluu; -valttamatt6myys on
pahasta, mutta ei valttamatonta
elaa valttamatt6myyden alai-
sena,”’

““Kutos herra Ray-gun.
Teille sopiisvanha sananlasku;

.viisas kdarme nukkuu toinen

silmé auki.”’
Brother.

Ai JN J w“A vuorossa Toronton ikinuorten &

paivallinen helmikuun 21. pai-

va, joka on torstaipaiva. Terve-
tuloa ihan jokaiselle.

VUOTUINEN  AJAN-
TIETOKIRJA, joka _ kertoo

vanhoista suomalaisista merk-

kipaivisté, sanoo laskiaisesta
seuraavasti: “‘Laskiaissunnun-
tai on seitseman viikkoa ennen
paasidista; se voi siten olla
aikaisintaan 8. helmikuuta,
my6haisintaan 7, maaliskuuta.
Varsinainen laskiainen on kui-
tenkin vasta seuraavana tiistai-
na, josta ennenaikaan alkoi paa-
sidiseen kestava paaston aika.
Laskiaisesta oli tullut katoli-
sella ajalla kevatpaaston alka-
misjuhla.ja nykyinen nimitys on
Saatu teonsanasta LASKEA:
laskeutuminen paastoon, mita
paaston ajan lopussa on vastaa-
massa PAASIAINEN, siis
paastosta paaseminen.
Kansanomaisena merkki-
paivana laskiainen on koonnut
itseens4 uskomattoman run-
saan mdaaran erilaisia tapoja,
menoja ja enteita. Kotiaskareet
lopetettiin varhain iltapaivalla,
jotta tyét olisivat hyvin joutu-
neet koko vuoden. Saunaan
mentiin paivannadlla, miehet ja
naiset kilvan. Jos miehet ehtivat
ensin, tuli sonnivasikoita, jos
naiset, saatiin lehmaisia. Sau-
nassa ei puheltu, jotta kesa olisi
saatu olla rauhassa hydénteisil-
ta. Ruoassa tuli olla ennen
kaikkea rasvaa, Ruokaa piti olla
paljon, eika péyta4 tyhjennetty
koko paivana. Nain runsauden
kuviteltiin kestavan koko vuo-
den. [ltapaivalla nuorivaki alkoi
varsinaisen hurjan maenlaskun,
jolloin kaikin huudettiiin koti-
taloon pitkia pellavia, hienoja
hamppuja, nauriita kuin lauta-
sia, raatik6ita kuin nurkanpaita.
Ja jotta pitemmalle kelkka lipui,
sita pitempiad tulivat pellavat.”’

Suomesta
Saatua

Kauniaisten kaupungilla on
edelleen parhaiten ansaitsevat
asukkaat, ilmenee Suomen kun-
nallisliiton kokoamasta yhteen-
vedosta vuodelta 1983. Kauni-
aisia verotettiin asukasta koh-
den 55,465 Ayrista, kun taas
heikoimmin pdarjannyt kunta,

. Merijarvi Oulun laanista sai

vain 15,708 verodyria asukasta
kohden.

Kauniaisten jalkeen sijoit-
tuivat parhaiten Helsinki, Es-
poo, Porvoon maalaiskunta ja
Naantali. Veroayrin hinta oli
koko maassa_ keskiméarin
15,94 penniaé viime vuonna
toimitetussa verotuksessa, kau-
pungeissa keskihinta oli 15,73
penniad ja muissa kunnissa
16,39 pennia.

iar rn ead rad

entiselle pitkien matkojen juoksijalle
UUNO HARJULLE
St. Catharines, Ontario
hanen 85-vuotis syntymapdivadnsa johdosta! |

Urheiluterveisin,
KALLE KUJANPAA |
Toronto, Ontario

"Ala hylji naapurias, vaikka erimielta olet
yhieista on paljon tiella, teita samojahan polet.
Ala syytaé naapurias, onhan sinussakin syyta,

aina lahimmaises kanssa, sovinnossa elaa pyyda.
Ald suutu sukkelasti, mieti aina pieni hetki,

lue napit nutustasi, niin voi kuolla kiukun retki.
Sanotaan, ett’ kiinalainen, suuttumahan herkka on
Siis rauhoittaakseen kiukkuansa, han punoo ensin palmikon.
Ala taalla ketdéan vihaa, ole kaikkein ystavd,
sukusi on kaikkialla, idassa ja lannessa.

Laheisin on naapurisi, siis ystava sa ole ain,
ystavien keskuudessa, elomme on onnekkain.”

Timminsin alueen
suomen kielen koulu

Koulutyéskentely on jalleen
taydessa kaynnissa joululoman
jalkeen. Timminsin luokat ko-
koontuvat maanantaisin Queen
Elizabethin koululla, South
Porcupinen keskiviikkoisin
Bertha Shawn koululla ja Por-
cupinen torstaisin Whitneyn
koululla,

Valentinen paivana, tors-
taina helmikuun 14. paiva jar-
jestetaan leivonnaismyyjaiset
Porcupinen Mallissa suomen
kielen koulun hyvaksi. Myynti
alkaa klo 14 iltapaivalla. Pyy-
dimme oppilaiden vanhempia
ja koulun ystaévia tuomaan a-
punsa silloin koulun hyvaksi.
Myyntipoyta jarjestetaan lahel-
le pankkia. Jos jollakulla koulun
ystavista on aikaa tulia autta-
maan tunniksi tai pariksi myyn-

*

Suomalaisen mieshiihdon
monivuotinen keulakuva Juha
Mieto on nykyaan siloposkinen
herra. Mietaan Jussi ajeli jo
tavaramerkiksi muodostuneen
partansa pois Seefeldin maa-
ilmanmestaruuskisojen aatto-
na. Syy parran poistamiseen oli
Hiihtoliiton jarjestama Kulta-
markka-kerays. Mieto ilmoitti
josyksylla, ettajos kerayksessa
ylletéan kahden miljoonan
markan tulokseen parta lahtee.
Tulosta ei kuitenkaan aivan
saavutettu, mutta Mieto paatti
silti ajaa partansa. Koska tu-
losta ei taydellisesti saavutettu,
Juha Mieto jatti viikset paikal-
leen. :

*

Tasavallan presidentti
Mauno Koivisto tapasi loma-
matkallaan Japanissa keisari

™%

(poimittua)

tipaikalle, on sellainenkin apu
kovin tervetullutta. On hyva

- soittaa etukateen Annalle, jos

voit tulla myyjaksi.
Hyvaa kevattalvea kaikille!
| A.A.

Elektroniikkaa
mehildistarhassa

Mehiladistarhaajat tietavat,
etta hunajasatoa korjattaessa
pesdan jaa keskimaarin 200
grammaa tuoksuvaa tuoretta
hunajaa. Ja jos hunaja on saos-
tunut, hukka kasvaa puolta suu-
remmaksi. )

Eiko tata hukkaa voi valt-
tia? Tietokoneen avulla tselja-
binskilainen insindéri on suun-
nitellut ainoalaatuisen hunajan-
pumppauslaitteen, jolla huna-
ja ja vaha kasitellaan supertaa-
juusvirran avulla.

Tama laite tekee mahdolli-
seksi saada kennoista jopa hy-
vin sakean hunajan 10-15 mi-
nuutissa (tavalliseen teknolo-
giaan perustuvissa termisissa
kammioissa kasittelyyn menee
vahintaéan kymmenen tuntia ),

Insindééri Filippov kayttaa —
laitettaan toiseenkin tarkedan;
tehtavadn: mehilaisvahan entis-
ta taydellisempdan sulattami-
seen raaka-aineesta ja sen ste-
riiliin puhdistukseen. Laaketie-
de ja monet teollisuuden ja maa-
talouden alat tarvitsevat mehi-
laisvahaa.

Hirohiton Tokiossa. Tapaamis-
ta luonnehdittiin hyvin ystaval-
liseksi ja lamminhenkiseksi,
mista on osoituksena sekin, etta
tapaaminen vendhti suunnitel-
tua pidemmaksi. Presidentin
adjutantin mukaan keisari Hiro-
hito oli erittéin hyvin perilla
Suomen oloista.
Keskustelutilaisuuden jal-
keen keisari tarjosi presidentille
teeta ja iltapdivateelle osallis-
tuivat myds  kruununprinssi
Akihito puolisoineen, Kruu-
nunprinssi tekee kesalla matkan

_ Pohjoismaihin, jolloin han vie-

railee Suomessakin. Presidentti
Koiviston matka jatkui Toki-
osta Australiaan. |

‘7