Leet ae at a] ee re Pe -_ on cate tis eaiulig ets os ey ih dapat | Pee ae [Feet Me etic bt Eee ee BP a Ds ee a a cree wil aie peat re a a gts we ne Diet satis ee - 3p aa We: 7 Se L i palsy a edie eel Tinie tet Ria a ord ch is 1 ir - 7 oe - —" aI = - a = a 7 ot Als . Fa , Poa Se boa | 7 ita mat. ey wpe. al st rea me r! “ TA “are ou mde wid eta re Ta “" Hie r a ee uk rf 1 ra a cs ; ne pa a a a sid in sii in ey * un" ' ar "\- . ! oe eo mt get Bae SP Be ues be Ten hit ale r eT i ie te Pl a * = "ae ‘ ait 5 ao UF ede USE : " “y Rare ere ee bes ey ees a pai nahin ie oe ene ra sii “AN pe rs AS atid Pah reer ry me ‘I. = pee ae ar is tne Ear me 7 -_——" = o Farmarit katsovat etvenpiiin Veteraanien maalaki Kir}. Mr. O. C. WHITE, B. 8. A. Saidiers Settlement and Veterans’ Land Actin valinta ja Opetus- osaston johta} fa. ‘Tama on kuudes kirjaitus maaia- lousekeperttien artikkelisarjasta viik- kelehtia varten.) Yuoden 1942 veteraanien, maalain weteraanit voivat.. _ Sgt: sh bad: ocr om 2 = ras. ~laisessa tapauksessa valtio omaksuu e2,320,00 Kuluista, Sopimus-voidaan tehdd milloin hyvansii, mutta vete- Yaant ei saa omistusotkeutta (title) ennen kuin kymmenen vuoden kulut- “hea nea iekey sane ee on kak h hiss, joilla pai st kertaan Ja taman, ‘atom a nyt Sais) “VaNise Mnitestiiiin—je—haluavansa imia... gana eri tavalla ja erilaisissa olo- | ennusien et rr rabtelsse ej tava ja evdaisissa 0 rakennus fh ett karjan koko hintaa. asutusmahdollisuutia on veleraanien kivtettivissi, mutta kussakin ‘tapa-: uksessa pitaa olla kohtuulliset vakuut levi slit, ettd veteraanl vo i yritykses- sq onnistua. Tavsaikainen farmaus .on ensim- mainen mahdollisuus, minka laki ya- raga. Yileisendé ohjeena on, ettd vain mies, jolla on-hyva ja kaytanndllinen kokemus farmilla, stjgitetaan tissa — mielessd maale, sillé tedenndkdisti. on. eth ne, Jotka ovat kasvaneet far- meilia tal saaneet kasvatuksen farmi- tyGhon, onnistuvat parhalien omalla furmillaar. Toinen muote on pikkufarmeitle asutus. mika varaa maaseutu- tal puo- littain maaseutukodin ja pienen alan maata laheltd veteraanin. teollisuus- iai muuta tviomaata. Tayttaakseen man muodort ke!poisuusvaatimuk- set. kilisesti jatkuva tydmaa, hanella pi- tia olla ela@ke tal joku muu tulolah- te tai oma tuottoisa litke,: ‘Veteraart, joka larvitsee jatkuvaa. tai ausiintes waa sairaalahoitog; elikkeens# suu- ruudesta huolimatta, ei kuulu tahin luokkaan. Tailaiselle farmille mene-. vin vetetaanin vakituisen tyon ijaa- dussa ei ole mithdn rajoituksia ja sdaddksia, paitsi se, etth sen taytyy olla laillista tyota. Ammattikalastus on kolmas muoto tamin Jain perusteella, ja.siina tapa- unsessa vhdistetaan plenen maatilan ia kodin asta ammattikalastajan va- hneitten oastoon. Kaksi veteraania voivat saada kodin ja maan ja yhtei- sila varoiiaan ammattikalastajan va- ineet timan Jain perusteella tehdyn sopimuksen mukaatr. | Veteraanien maalain paitarkoitus on tehda mathdoiliseksi se, ettd vete- Taani paasee ‘haluamansa kiinteimis- tin omistajaksi siten, ettei hanelle tu- le niin suurta velkaa, mitd ef kykene maksamaan. -Valtio ottaa huolletta- vakseen Luomattavan osan asutus- kustannuksista, edellyttien, ettd ve- itraanl tavttad sepimuksensa kym- menen vuoden aikana. Halliius vol kdytt#d korkeintaan $4,800.00 tiimiin lain perusteella asu- fellavan veleraanin maahan ja raken- Nukslin, asettukoon han sitten far- mille, tai pientilalle, ja voi myiés va- fata $2.200.00 karjan ja farmikalus- tin ostea varten. Pienilla tiloila ve- teraanin tarpeita tavallisesti tyydyt- Ida vahemmi kuin $1,200 arvoinen karja j4 kalusto. Ammattikalasta- jain tapauksessa tama 31,200 menee nilaslusvalineitten osioon, mM sitoutuu maksamaan kiteiselld keTumenen Pprosenttia maan ja-raken- Musten arvosta yoni kaksi kolman- nesta maan ja rakennusten vihittiis- maksuna 2§ vuoden afkana, kelmen 14 puolen prosentin. vuosikorolia. Taten sting tapaukscssa kun han ickee sopimuksen _korkeimmasta “UMMAstA veteraani maksaa $480 ki- tselld ja $3,200.00. valhitdiismaksu- nM. ci kaikkiaan $3,680.00 hanen hy- vakscen kaytetysta $6,000.00. Tiil- Yeteraa- . Veteraanit, joilla.on jo farmit, voi- vat saada ensimmaiseksi kiinnityslai- naksi $4,400.00 rasitusten pois mak- samista varten,, pysyvien .parannus- ten, seka karjan ja v dlineitten ostoa varien,. mutfa fainattava summa ei saa olla yli-60 prosenitia farmin arvi- oidusta arvosta. Karjaa ja valineita varten lainataan korkeintaan $2,500, mutta lainattava summa-ei saa kui- tenkaan ylittdd 50 prosenttia farmin arvosta, ‘Molemmissa tapauksissa korko on 3.5 prosenttia, Vaikka lain huoliajat ovat ostaneet ja ostavat vielakin. sopivia farmeja ja pientilojen paikkoja, muodostaak- - sen reservin mistd veteraanit voivat tehda valintansa, nim yhdenkdan ve- _teraatin el tarvitse tehda valintaansa tista reservists, Hain yoi. asettua minne hyvinsd Dominionissa edellyt- taen, etta hin noudattaa lain sidddk- sia, ja etta veteraanien maalain huol- tajat hyvaksyvat hanen kauppansa, Veleraanin soveltuvaisuus ehdotta- ¢maansa farmausmuotoon on pyritty takaamaan nimittamalla alueelliset neuvonantokomiteat, mitk® tarkasta- vat aroyan kelpoisuuden ja hanen ‘ha- luamansa maan laadun. Naita komi- ‘teoita on jo nimitetty 35 Dominion tirkeisiin keskuksiin ja ‘komiteoita johtaa vakitujset alueelliset tarkasta- jat, joijla on kaytanndihsia tietoja maanviljelyksesta ja maasta. Ei ole: mitian kieltoja yksityisten miesten asuttamista vastaan missaan ndissd muodoissa tamiin lain perus- teella, mutta kum keti on niissi kai- kissa keskeisimpind tekujana, -niin perheitten asutus tulee viemiin tir- keinth osaa. Tassa yhieydessa alu- eellisten neuvonantokomileain tarkis- tettavaksi tulee myés yeteraanin vai- Ton kelpoisuus maaseudun tai puc- ‘Jittain maaseudun elima& varten. Asevoimien naisjasenet ovat tasa-at- volsessa asemassa miesten kanss2, mikdli on palveluskelpoisuus -kysy- myksessad, mutta heidin tavtyy, ku- ten miestenkin, tayttéa taydellisesti muut kelpoisuusvaatimukset, ennen- kuin saavat naita fainoja. Missi tal- lainen tyttG menee naimisiin el-vete-— raanin kanssa, niin. ‘hinen miehensa | kelpoisuus ja kyvyt tulevat komitean tarkastuksen alaisiksi. Jos molem- mat, mies ja nainen, ovat veteraane- ja, min vain toinen heista voi saada apua tamin lain perusteella. Monet sotilaitten farmari-isat, ka- sittden etta- farmille asettuvan vete- raanin osa tulee heipommaksi, jos ha- nella on joku miard omaa paaoimaa. — yksi lehmd enemmian, vahan pa- rempi farmi, tal-enemman tyokonel- ta -— panevat tati tarkoitusta varten sivuut Voitonlainan bondeja. Soti- laat, jolka ovat farmarien poikia, ja athovat kavitald hyvakseen veteraa- nien maalain. etuisuuksia, ostavat mys saannollisesti Voilonlainan bon- ddja, siten ‘tehdakseen menesiyksensa helpommaksi maaseutuelimassd, $a lithentdakseen sith paiva, jolloin | le voinat palata takaisia qnaalie. a St oo LAUANTATNA, HUHTIKUUN 21 PAIVANS Talo wuokrattav ana - Riversiden varrella New Yorkissa _ on yksi yhden perheen talo, jalle -ei tahdo laytya vuokraajaa, vaikka kau- ~pungissa valitetaan asuntopulaa. Se on edesmenneen Charles M. Schwa- bin talo, katunelitin tiyteinen palatsi, joka rakennettiin v. 1905 ‘ja joka si- sustuksineen ja -Kalustoineen tuli maksamaan~S5, 600,000, Talossa on maksavat urut, meinitaksemme vain, Talos-. disee_ylis. ~yuokrata $75,000 yuosi. — “Talo on ollut tvhjind yuodesta 1939 saakka, joltoin sen anustajapa- riskunta -kucli. - Talon vuokraaja sa- noo, eita “tass4 on-.omifuiner, tilanne _ kasilla, kun on niin suuri talo vuck- tattavana, aikana jolfoin niin moni perhe haluaisi pienen asunnon, Jjoita’ ei ole koko Riversiden varrella yh tian . saatavana”, SUOMESSA on pertustettu “‘Sota- leskien huolto ‘tr.v. Perustavan ko- kouksen on-kutsunut koolle Helsin- gissa eri ammattikursseilla opiskele- vat.sotalesket ja kokoukseen on osal- listunut” pari sataa edustajaa, edus- taen yli 60 :paikkakuntaa. Alustaja on rinnastanut sotalesket sodan joh- dosta karsimaéin joutunethin tnvalii- deihin ja esittinyt perustettayaksi jirjestn, joka seuraa sotaleskien huoltekysymyksia, huolehtii site, et- “i kaikkisotalesket pysyvat tietoisina heille Kuuluvista oikeuksista, Hirjes- tha lainopillista ja muta neuvontaa, myontad sairaus- ja tilapaisdvustiyk- sia vaikeuksiin joutuneille sotaleskiile seki kaikin tavoin edistad sotaleskien lomanvietto}irjestelya ja henkist’ vitkistvsta, : 7 “TALLA KERTAA me emme jata Saksan kansaa epatietaiseksi siita, ku- ka voittl sodan —-enempaa kuin le- gendojen varaan siith, kuka sedan hivisi’, lausui kenraali Bradley ve- dettyain tahtilipun vanhan, pahasti runnellun Ehrenbreitsteinin = linnan huipulle Reinin varrella. Tama oli muuten ainoa paikka Reinin itapuo- Jella, jossa Yhdysvaltain lippu liehui ensimmaisen maaiimansodan aikana, ja sama lippu lahetettiin Washing- tonista vedettdvaksi uudelleen -tan- soon, | MAALISKIUULLA on Britannias- sa vield vihollisen ponrmeista 792 — siviili-thmista kuollut ja 1,426 haa- voittunut. Sen jatkeen el Britanni- aan ole pudotettu yhtaan pommia. Kaikkiaan on Britanniassa vibollisen pommituksissa 60,583 sivuli-ihmista kuollut ja 86,159 loukkaantunut. NEW YORKIN valtiossa-on dy- viksytty koiralaki, jonka mukaan jo- ‘kaisella tibeadn asutulla paikkakun- nalla, kaupungissa tai kauppalassa, terveysvirkailijat voivat kaikki va- paina juoksevat koirat kaapata ja hi- vittdd. — Sellaista lakia tacvittaisiin monin paikoin. | - 5 E LL AT NEN harvinaisunksiin’ ce. 5s se ; kuuluva juttu oli dskettdin New Vor-. © 2 25! kin -oikeudessa, ,etti 34-vuotiasta.. — kauppa-apulaista James Smithii syy- . tettiin siitd,-etta hin oli-mennyt kel- | men sairaanhoitajatiaren kanssa nai-— wisiin. Ensimmiisen kanssa-v. 19353, toisen kanssa v. 1941 ja kolmannen kanssa viime tammikuun 13 paivanda, | ja taSth -viimeisesti se selkkaus.alkoi- — 75 huonetta ja-niisté yhdessa $30,000 ~kin. Kaikkitkolme Mrs. Smithii. ali-:. vat - oikeudessa kuulusteltavina . ja kaksi ensimmaista heist% halusi. avio- : -eroa, ‘muita ‘kolmas q sanoi rakasta- hanen kanssaan. Ja tuomari. oli niin armollinen, etti pidsti miehen va- pauteen silli ehdolla, etta han ottaa- avioeron .kahdesta ja elia sovussa - tuon kolmannen vaimonsa kanssa. [RED RIVER Louisianassa on rik- konut suojavaltinsa ja-tulvallaan peit- tinyt noin 2,400 neliimailin alueen, ‘karkoittanut kedeistaan noin 45,000 ihmisti ja aikeuttanut kuoleman ai- nakin seitsemalle ihmiselle. BRITTILAISET asevoimat ovat menettineet helmikuun loppuun men- nessa 502,396 miestd, jeista 216,287 kuocllut. -Canadz on menettanyt 39, 226, jotsta 31,493 on kuollut, 45,251 haavoittunut ja 8,367 sotavankina. TUEREHOLMALAISEN Expressen- Iehden mukaan -suomalaiset joukot ovat aloittaneet hydkkayksen pohjoi- sessa aljaakseen pois viimerset saksa- laiset joukot, joita on viela Suomen maaperalld °-kapealla ~ ‘haistaleella Ruotsin ja ‘Norjan rajojett valli eee! SOTAV ANKEJA on Vhdysvatloié | sa ollut huhtik, 4 .p:nd-erl vankilei- reille sijoitettuna 365,437, joista sak- salaisia 311,630, italialaisia 50, $49 ja japanilaisia 3,258. NEUVOSTOLIITTO ja Jugosla- via ovat tehneet 20 vuoden liittosopi- mitksen, Tiiman sopimuksen voi kui- tenkin kumpi hyvansa peruuttaa en- nen -maardaikaa irtisanomisella, jori- ka jalkeen sopimus lakkaa olemasta voimassa vuoden kulutitua. SAK'SAN radiossa sanotitin asket- tain -Gébbelsin sanoneen, etta “sola ej -kesti engad kauan” ja viikkoleh- dessdin ihanen .sanotaan sanoneéen, etti “me olemme -painuneet hyvin syvalle”’. | a a ee | KHTOS . Sydameliset kiitckset pyydin lau- sia kafdle ympdristédn naapurellle ‘ja ystaville, jotka huhiikvun 11 p-n iltana -tulitte kotilnl viettaataan syn- tymipdivadni, tuoden wurkananne niin kauniita lahjoja. Jlahduttevia. cHvat vieraiden laulut ja ‘hanurin shitto. Ef sanoln kyllin tulkita vol slta ystavyystunnetta, minka kayn— nillanne minulle jatitte. SHilykdon ystavallinen toveruus €- delleenkin keskuudessamme! — - ida Ranta of gel KETITOS Khitiin betta Port-EKellsin ‘nalset ‘teeLirjollusta, jonka janjestitte ‘mil= pulle xotiln Likstdisikes! :vierailtuanl! sielli Kiltes Hyvasia vheraanvarai- BuudtstaA Jota osoititte minulle. | Vaph utervahdyicsin, “Mes. S. . Tuhksla SASKATCHEWAN Pe Tae te eee A: eel A ed Ee ee ne a