Fo

loom

t.
agrid Miller

ini Salo

}

on

Laakso

akkola

outsi

ET:

TARIO

sore ok ae Pe or Ra pak. fo

: ee a

wees. ar sae
eee

eee

.7
eS
ee eee

 sintudou naispaked 50 vuolia sitien.

Fina LOGASOnEH.

i!
7 1a
LL oe ss

vas a a: “

ae igge
a meh ey Sows

1" a chenanaa rare ie

Seisomassea (vas.) Lempi Meyrite ja Olza
Pouttu. istinassas fsoarh, Afima Hildon ja Anna Pohte. Lattialta istamassca

Historukkia

Kalevan Kansan aikana pidettiin

SH <ointulassa erikoisia naisten kokouk-
i sia, joissa keskustefun aiheena useimmi-
4 en oli Jastenkodin asiat, mith epakohtia
Biel ilmeni ja miten ne olisi korjatta-
: visa. Foskus tags fuettiin Keri€sn kir-
© jouksia, jotka olivat aika visaa luet-

Miiayaa, Mindkin jouduin niitd valiili

ee eo eg eT et ae

W taikkaamaan ja ne kirjaimet olivat kuin

harakan varpalta. -

Kun sitten yhtién lopetetiua toimin-
tansa oo perustettliin sosialistlosaste ja
myvozkin cmpeluseura haalin rahoittamt-
sexsi. Kokouksicsa tehtiin kK&sitéita ja
keskusteltiin vain raha-asioista. Yritet-
tin mydskin saada ohjelmaa, puhehar-
jorluksia, Keskustelukysymysten esitta-
Mista yin., mutta @nemmistd oli niin
arkoja, elti mMuutamat vain uskalsivat
ytittaa. Osaston hommissa oli naisilla
paljon ty6tA_ ravintolassa ja mydéskin
haytitamolla,~ sila niiytelmakappaleita
elettin joka kahden vitkon péadsti.
Syksyisin, Kkalastajien kotiuduttua pi-
dettiin suuret myyjdiset ja rahaa_ tuli.
Miehet sielld padttelivat anstoiden mu-
Kaan minkd§ verran kannattaa uhrata
vhteisen avian hyvaksi ja tulos oli toi-
sinaan erinomainen sen ajan rahalliseen
tai00n katsoen,

Osaston toiminnan yhteydessa naiset-
kin kehittyivit ja tulivat rohkeammiksi.,
Toimittiin lasten klubien ja nuorison
firjestimiseksi. Talvisin olj aina toi-
minnassa puhijaseura ym, ja tnnostusta
mtti kaikkeen. Puhalsimme kaikki yh-
teen hiileen. Meila oli yhteen aikaan
(vv. 1936—37} kolme naisten osastoa:
Sointula, Lahdenperii ja Myrsky Kale-
va. Kolmen kuukauden pista pidettiin
ama vhteinen neuvattelukokous, jossa
ana luettiin nyrkkilehti, Kun vieiakin
kalselen niité, tulee oikein ikAvd, sillii
niin byvid kirjoituksia niistd loytyy. Sil-
3 vauhdilla toimittiin useita vuosia,
mutta sttten tulj hajaannus. Toiminta
neikkeni ja oli vihin aikaa aivan la-
Masa,

Yt on naisten kerho taaskin ollut
lolminnassa useita yuasia, PAadasiassa
‘ho 1o-mittu ranhantiikkeen byviksi jn
WOslttlLu ketoisia tarpeita. Oheellinen
kuva kerh MMe jussnisti.

Timi Sointulakin on meuttunassa
nglaincnkieliseksi, Nuoremmat aniset
loimiva opetiaiain ja vanhempien yh-
WIV Re sii ja -vilkkaastikin, kKeraidvat
"ahaa kuulun tarpeisiin ja antavat pik-

Mavs tuzta ¥iiopisteen meneville. Lap-

la on Avkvisin koulussa 146 J2 opetta-
Hon 5. Onkin hywd, etta didie toimi-
“4 Ja valvovat koulun parasta.

Sointulast:

Run tang vuonna tuli kuluneeksi $0
vuotta siita, kun se meidin suurj yri-
tyksemme NKalevan Kansa meni kon-

kurssiin, liitin mukaan kitvan mydskin
suts. Lempi AMyrtti néyttaa siimad niin

surumleliseita, eika inmekdadn. Han lih-
ti Suomesta tanne suthasensa luokse il-
ian vanhempiensa suostumusta ja ta-
pas! sulhasernsa paljon muuttuneena
synkdssi korvetsa ja — iJman pennin

pyorvlad. Lemp: cn nyt mennyt sinne
mista @: palata. Aunnialla hin taytti-

kin tehtivansa mitka eliimassa eieen
tulivat. Tyoavaenltike oli hiinen elamiin-
si ensimmaginen ehta.,

Sina on myodskin Miina Hildon, su-
hen atkaan Sointulan vanhin. Parhatn-

man eliimiinsa ajan han oli viettanyt

Pietarissa, Monet hetket vietin hanen
kanssaan, kuunnellen kertomuksia Pie-
tarin loisios:a ja kurjuudesta, 1hmette-
len, eita manima oli loytanyt sielta pa-
joapuvaatetukSesta niin hienon asun,
silid haneltakin paloi kaikki. Nitnhdn
hin on kuin olisi lahddssi Pietarin ka-
dufle. Olga Pouttu ela viela .. . ¥a-
semmalia stind en Isoaiti réhevand ja
neni pystyssd, vaikka ei tiedakain ke-
nelle olisi ktitollinen ieyeasta hameesta
ja silkkironysta, joka saj viel4 usean
yuoden tehda juhlapuvun virkaa. Fina
Lagksonen on kuollut aikoja sitten ja

Anna Pohto tiytti dskettain 86 vuotta .

ja on viel hyviissii kunnossa. Kuva on
otettu v. 1904.
Toivon Liekilie pitkii ikaa ja paljon
tilaajia seka avustajia. -
ISOATTTI.

sae “eee

ahme
.

.
Pete oe
. “ae
ee:
ene,

ee

* on

ee me ee
mayo
ve tae Tale ee
a ee ee ee, "9 ee, , ee fll ll ee
i i ee
tone CT gg Tl "ee 2

*

i
oa ee

Se
eee

See Tt ae

Sciniulan naisten kerhon jasenistoa @.

Aima Lehtinen, Austeata Hiidon,
fala, Tilda Lam pt, Elli
Fredrikson ja Sefmia Salmi.

Puupcerd ja Manda V

£935,
dmanda Pakkala, Lemp: Wetala, Aune Pak-

Tainio, Aairt Riésman (isouiti}. Afanda ‘Tanner, Ida

isfwmassa.
artiainen. Taustalia Lyydia Puuperdn kets.

SECTION IV - OSA IV

ASIANAISEN HAVAINTOJA
20-VUOTISTAIPALEELTA

VIETTAISSAMAMEE navt lehtemme
Liekin 20-vuotispaivaa olisj kai fywa
Mainita joitakin havaintoja henkilailti,
jotka ovat jatkuvasti Lickin syntymis-
ta saakka toimineet sen asianaisena fa
yoskus muutenkin avustanut sita.

Sattuuhan aliti nikemyksia tallkkin
rintanalig monenkin Jaisia, Etenkin
Liekin alkuvuozina sait tévkeiti vas-
tauksia joiltakin§ mennessiisi Yehted
kauppaamaan, Mutta kun vuodet vie-
rivat ja ihmiset pidsivat tutustumaan
Liekkiin. niin saipa asiamies jeskus koi-
rannuuskaa siita, etta eit ollut huolta-
nut aikanaan lehden uusimista. -Men-
nessas1 \atti mydhisend asioita aja-
maan. ttlaaja antaa tiukean silmayk-
sen, Seki nasevan vasiauksen, etta mik-
set Gle ennemmin huoltanut asivistasi,
olen sen ‘jo tise lahettanyt paapaikkaan.

Wvyila niita todetla sellaisiakin tapah-
tuu, etta et ole syvst8 tai loizesta yoi-
mut iahett@a wusintaa ajonmsa. Josaus
on siten, etta et loyda kaynneillas} ta-
lonvaikea kotoa ja tags tostakin syvsta
et ole mennyt kivmaan uudestaan.
Adin 3itten on tllaus katkennut tar ti-
laaja pelinnyt sen plan katkKeavan ja
kiirehtinyt itze huglehttmaan tilaukses-
taan. |

FJoskis on sattunut, mennessasi ta-
loon, ett@ isimta on talossa enstmmii-
seksi tavattavissa ja tieténkin esitat ha-
nelle asiasi. Mutta isinta vastaa: 'Ti-
latkoon akka, han sita [ukeekin ja ak-
kojen lentrhan se onkin"’, Mutita an-
napas olla kun emdinta kuulee tolseen
huoneeseen ukkonsa vatystelyn. tulee
hin ja ktvahuttaa: “Vai akkojen! Kuka
meillakin Liekin ensimmiiseks] lukee?
Etk6 juur, sina, ukkoseni . .. Ja jos
ei sulla cle aikaa sitd siind paikassa
Inkea, niin pistatapds lehden pitloon,
ettel sith toiset saisi kynsiimsa —- etta
pulita taan rahat, ei tassi ruveta Lie-
kitta olemaan.” Ja niinpa tietenkin
isintakin myGnt#a mauraen, etta tats:
tuon eukon puheessa olle perdikin. jo-
ten pisti vain taas wuadeksi tulemaan.

Paljon kuitenkin viela loytyy benki-
jéitd, jotka sadnnollisesti ostavat Liekin
irtonumeron, mutta eivat uskaitla tilata
siti omiin nimiinsa, niin viaton kuin tuo
meidan kaunokirjallinen Liekkimme
onkin. Ja niin tykatty kuin meldan
20-vuotlas Liekkimme on taalla Cana-
dassa melkein kaikkien -suormalaisten
teskuudessa -— ja el vaan Canadassa,

he
". 7

ee

wee ones

cee Ey

Sejsamassa vasemmaiia faAtien:

Elli Pakkala, Mary Longvist, Lyydea

Lauantaina, marraskuun 26 paivana, 1955

=
¥

—

heisella oksalla tunnista tuntun,

mutta ‘Yhdysvallaizsa ja Suomessa.
CHenpa kuulul, etth sith menee Rerot-
siinkin.

Onhan sili Liekilid sellaisiakin fuki-
joita aika pation, jotka evdt sits kos-
kaan tilaa, eiki osta yksitvista nume-
Toa. Timiankin olen asiareisuillani tut-
lut havaitsemaan. Kun menet heille
kauppamaan niin yastaus on: “Ei me
sitd tilata erka ole kockagn titaitu, kun
kylia saammeé lainata naapureilta ja —
no, kylahdn se on tmukava lehti, vaan
Mitipd sitd ostaa, kun sen joka nume-
ron saamme kuitenkin Jukea,

Niin on, hyviipad sekin, mutta vieli
parempi olisi ainakin lehtemme ‘hyvin-
voinnille, jos jokainen jolla suinkin on
varoja, tilaisi lehden itsefleen, Naiin
tulisi autettua seka itsensd, etta vankis-
tettua Ayvin fehden taloudellista hyvin-
vointia, sili kai me jokainen tiedimme,
eita ennenkuin Liekki mee ilmestvy
witkoitain, an sina sievaiset kustan-
nukset.

No aslanaiseng iorven vain, etts ede}.
leenmkin Juette Liekkii, tilaatte sita ia
autatte siti kirjoituksillannekin — joila
vain on vwihdnkin kykyja.

TYYNE ALINA.

Sarallinen tarina
lintuperheesta

RLuluneena kesind oli huvifamme keit-
tidn ikkunan edustajle, ruusun hennoil-
le oksille jalan verran maasta = kerkst
penta lintua rakentanut pesansa. Keit-
tijn ikkunasta vol hyvin seurata nii-
den lintujen elamda.

Pera on byvin pient, niinkula p.eni
kahvikupponen. Qtkea taideteos se oll.
Sisdpuoli oli kuin pumpuli, ulkopusli
vahan karkeampaa.
Puieni reika, niin pieni eliervat plenet
ihanat munat sopineet siita put samaat,

Taman Jintuperheen tarina on niin
ikiivd, ett me katkki, ming, fii:', pei-
kamme ja kesdvieraanamme olfui tyt-
faremme tytar, itkimme, kum naimme
miti olj tapahtunut. Ehka sinakin lu-
kija itket, kun paaset taman kertemuk-
sen loppuun, niin suruflinen se on.

Taman Hatuperheen eldma ol, iba-
naa. Ahkeraa ja tyontaynteista se oll.
Kun aamulla aikaisin ensimmi:set au-

‘Tingon siteet kultasivat tienoun, chivat.

Iimtuvanhemmat jo rakentamasta, Ol
helppo havaita tyonjarjestyksesta Kum-
pi oli diti, Hin se asetteli tarvesineet
pesaan, potka isaliniu tol nokassaan.
Floisesti siima lauleltiin ja keskustel-
tiin’—- rit Jaa, rit, laa laa —. Pesii
yalmistul inmeen 3kkia. Ajiti-lintu atna
vahan valid istahti pesaan, thaankun
koetellakseen tuliko sitta parhaan ko-
kainen.
Fi ofiut lasten olla rajoja, kun pe-

sdin iimestyi ensimmainen pienj muna.

Asia pidettiin tarkkaan salassa naaptt-
rin lapsilla, jotta cl vain mitian pahaa
tapahtusi. Pian pienit munia kertyi
nelja ja silloin. aikei hautominen.
Hautomisen aikana isii-lintu istui Ki-
lauloi
ja keskusteli — rit la, rit laa, laa...
Tauli huajutteli hitjailleen ruusua: Aa-
muisin ofj tapsilla ensimmiiinen tehtavia
kiydi katsomassa pienia ystaviaan. . .
Sitten aikanaan itmestyi pesdan nefjia
nalkdist#? suuta; joiden ruokahalua ci
mikaan niyttinyt vorvan tyydyttda,

Siva 37

Pesan pohjalla oft.

_
-