Prof. OTTO RIEGEN:

RITGRBON MUSIIKKIKAS

Taman . kbaan: kyllikin Lhelpon,
mutta itseasiassa sangen-vaikean: ja: ar-
 yalyontoisen teeman - -selvitteleminen
edellyttaisi. monia. erillisid :sek kiisit- -
hed etta tutkimusartikkeleita. : ‘Mutta.-
un kysymyksessa on ei ainoastaan vie-

ke "epsymattomn ihmistaimen. tutis-.
4uttaminen musiikkiim ...vach nyiskin”
-sithen liittyvat muut: tarkeit tekijat, -
erikaisesti yhteistyo lapsen vanhempien |

kanssa, joiden aina olisi: valttamZtts-

masti tyoskenneltava kasvattajan .rin-
vatla ja hanti voimakkaasti ayustaen; _

on ymmialrettivaa,.. etta tassa . ensisi-

jassa ~baluan kosketella . -yanhempia._

| koskevia kysymyksia, saattzaksent , ta-
| minkin tarkedin tekijan sille kuuluvaan
valaistukseen. _ Ce

=.

TOIVOMUKSIA VANHEM MILTE

Thanteellisia ovat~: sellaiset --vanhem-

| mat, jotka osoittavat tdytt® Iuottamus-

ta musiikkikasvattajalle ja-voimakkaas--
#i-hinta ayustanut... Jos kolmikko lap-
sj--vanhemmat—opettaja =. _onnistutaan 7

saamaan oikeaarr .vireeseen,: Seuraa -me--
 mestys: itsestlan.: - EpGoanistaneimpina - -
-‘on pidettavi- sellaisia- vanhempia, 7jotka —
: keskendiin- ovat erimielisii
_Slikkikagvatuksesta. -Kynnianhimoinen |
“iti Kanntistaa pienta: tytirtdin loppu-. |
‘mattomiin harjoituksiin. sallimatta: hi.

“nelle juuri’ lainkaanvapaa-aikaa ja |

uneksii vain tulevan. virtuoosin - ‘riemu- -
-“¥oitoista, samalla kun kylmisti ajatte--. |

‘eva isi aususkelee ‘sarkastista. Ja skep- »

’ tillisia- -his ofautuksiaar~ tyttiren. mu~

siikkiharrastuksista, ‘iLapsi, jota iter

| ajetaan : ddrimmiisyydesta toiseen, . me-
 nettaé-luottamuksen omaan itseensi j2

hanén “aikaansaannoksensa. painuvat

nollapisteeseen. Toiseen ryhmaan kuu-

duvat- vanhemmat, jotka. monella muifla
, tavalla . _jarruttavat lapsen musikaalista
‘Rehity sti. Kukapa musiikinopettaja el

- olisi tevannut vanhempia, jotka jo vii--
! Jmeistaan. toisen opetustunnin ‘jalkeen
_tiedustelevat onko heidin . -jalkelitisel-

‘Hain | “tahjakkuutta”?. _Vastauksen -an-
taminen , sellaiseen kysymykseen . joko ~
; " positifvisessa tai negatiivisessa_

Sa, opétuksen ollessa - ‘aivan | atkuastee!-
‘ai, “Olisi. nurinkurista..
Nieman arkaluontoinen’ lapsi, joka alus-
3a Reraetaa mita -kauneimpia _ toiveita,
‘Saatiaa usein olla ‘suunnattoman  laiska’
‘Tuonteeltaan, samalla. ‘kun keskinkertai-
nen Iahjakkuus saattaa mehitdisen len-
non Jatila kohota-hyvinkin. korkealie

| tasolla, Nerokkainkaan. lastenlaakiiri el

Vastasyntyneessit kykene niikem#an eh-
‘Gd piilevia nyrkkeilijan jattilaislihaksia
tal todeta imeviiisen “josktis Kehittyvin
“yooden 1970 kauneuskunigattareksi”.

_ Opettajalle on senviioksi miydnnettiva
rlittévasti aikaa, voidakseen erehtymat~.”

? tomiasti todeta nuorer kasvattinsa musi-
Kaaliset taipumukset: : |

vyteliava opetuksen keskeyttamisessi, .

mkaii lapsen taydellinen_taipumuksien |

Duute musikkialalla tekee kaiken me-
hestyksen taysin toivottomaksi, sila
tillainen toimenpide. siiistii’ vanhem-
milta sek rahaa ett% pettymyksia.

Toisinaan tavataan mydéskin vanhem-

pla, jotka liioitellulta:. ankaruudella

kontrolloivat lapsen musiikkiopintoja,

© pienetkin Vlittaukset opettajaan Val-
kuttarat lanseen hyvin
Mangaistusmuotoina.

opiskelu- ja harjoitushaluttomuus nui

/-_:
r
a=, acne
a . Fa.

en: citer peat ra

ae! Acres

_ajaksi.

Japsensa.mu-

mitodos= *

“‘Hiljainen jz

. teluja.

- drakoonisina ;
Usein havaittava-

. . : att . - . .

- risossa, joka luokittélee harjoitustehta--
ins. yhteen. fuokkaan: hammasl#ik3- :

Bla. k4ynnin, kalanmaksaiijyn | ja ti-
_Siiniéljyn -navuttimisen:. ‘Eanssa, on .voi-
tettava. rauhallisella, suunnitelmallisella

kéyttaytymisella. - On -erehdys- huutaa

lapselle: “Etlet nyt ahkerasti harjoit-
tele ja niyti, etti mydskin jotakin opit,

sagt Eohta lopettaa opiskelusi.” . Lapsi,
joka ei vield jaksa kisitta% systemaat-
tisen opetuksen ja harjoittelun arvoa ja
etuja, luonnollisesti tulee ilolla terveh-
timaiin uhkauksen’ mukaista toimenpi-
detti. *

-Huomattava . Kevennys opiskelijalle

on..tue kouluopetuksessakin usein kdy-

: tetty.tapa silloin talldin keskeyttiad op-.

_pitunnit. pidemmiaksi tai lykyemmiksi
. Tami toimenpide koskee yksin-
omaaiy lasta, joka tuskin kykenee ar-
vostelemaan tolmenpiteen terveellisyyt-
ti ja tarkoitusta. .

INUOTISON  Virkahtimattomand ysti-
van, ‘suosittelisin. vanhemmiille, ‘joiden
on tehtivi jokin-timin:suuntainen pia-
nw ‘etta che -muehuimmin tajoittaisivat

usitkkituntien: mia atad raa.kyia tekonaan -

lopettaisivat ne... ‘Fi. ole oHenkaan. hhar-

vinaista, .ettS.lapset aikuisiksi. tultuaan-

- syyttavat .. vanhempiaan - musikaalisen
~Kehityksensi. turmelemisesta.

OPETTAJ AN. SUHTEESTA.
OPPILAASEEN

' tuisia tapauksia; tahdon kuitenkin sa-
malla syytteesta vapauttaa vastakkai-
“geen --ryhmian ‘kuuluvat vanheménat.

Musiikkikasvatuksen nimessd of aina
esitettiva. mydskin kielteiset ilmiét, jos

~ haluamme kaikin voimin tukea nuori-
somme ‘gehittymista. Suuri osa puori-
sosta ei edes ole tietoinen siti, minkd-
“-yuoksi musiikkia ‘ylipaans# olisi -opis-
keltava, . Mutta jonakin parvina saa
musiikkiopintojen ‘ohjaaja oppilaassaan
heraamaan aavistuksen opetuksen pe-

rustekijuisti ; nuottien tuotemisen tar-

‘peellisuudesta, tirkeimmista tahtifacis- —

ta ja muista samaniaisista kisitteisti,

‘jotka muodostavat musikaalisen ~ kisi-
tyksen aapisten,. seki setkoista, jotka

johtavat oppilaan hianelle madrdtyn
- soittimen eri osien tuntemukseen. Toisi-

_. naan annetaan oppilaaile mydskin into-

“Ratiohar} oituksia: corvan tarkistamisek-

. Lapsi seuraa opetusta sekavin- tun-—
“tein, alkaa sitten’ nuo valttimattemat -
harjoitukset, jotka: vaativat niin suun-—

nattomasti- akkeruutta ja hestivyyttl
“ja kohta astuu tavallisesti-hyvin. havait-
a@ava -vastustushalu niiyttimdlle. Se

kuiskaa: “Miksi on minun soitettava

‘noita yksiteikkoisia harjoituksia ja sot-
tettava niiti virdestaan ja yhd uudes-
taan? .Minkivuoksi on minun pidet-

tava kdsivarteni, kiteni ja sormeni juv-

' TI tuon: tyrannimaisen opettajan maa-
Toizelta puolen ei myiskaiin ole Vii-

riiimassi asennossa ja litkuteltava niita
hanen kiskynsa mukaan?”

Jos kenell on vahinkdadn kykya tun

keutua- lapsen ajatusmaailmaan, opp.

Bin pian ymméartamaan naita nakéaan:

jarjettémia kysymyksid -ja itsekeskus-
Talléin on opettajan vaikutus-
valta saatava toimimaan sovitettuna op-
pilaan ikiikauden mukaisesti; . opettaja
pyrkikddn kaikin voimin esittimaan sel-
visti ja ymmvirrettavisti ja vakuuita-

valla tavalla perinpohjaisen harjoittelu-
kasvatuksen lukuisat edut oppilaalleen.
‘Ei saa laiminlyéda esittaa oppiladie,

| Laneyiaina,. ololeunn: 2 paivana. AO

Maen a “rere tant yen ante iil

Selostellessani yllameainittuja epasuo-.

Kuintoa ‘elppoa. tung. kailthi “hinelle -

senjalkeen - on; kun’ hiinest# “on. ‘kehit-
tynyt kunnollinen- ‘instrumentalist, i; Te«

norilaulajan - lausuntaan~ on. pytittiva.
saamaan harjoituksien avulla. miellytta-.

va savy ja hanta on ohjattava, muodos-

nan mukaan, Mydskin: byvii audret |

oppilaat Ekuuntelevat mielellaan opetta-
jan kertomuksta Mozartin nuoruusvuo-
sista, alleviivattuna huomautuksilla, et-

ta tamakin nero vain ainutlaatuisen ah- .
keruutensa ja vasymattomin tydskente-
lynsi ansiosta saavutti kuolemattomuu- |

tensa:
Musitkinrakkauden kiihoittamiseksi

on hyvin edullista toisinaan opetustun-.

neilla kertoa pienia musiikkihistorialli-
sia tapahtumia.: Jos esim. sattuu ole-
maan Schubertin syntyméparvi, voi
opettara selostaa tamin laulukuninkaan

_merkitysta, tlléin ei ainoastaan ediste-
14 musikaalista kehitysti, vaan myéskin
kunniottusta kotimaata.kohtaan, joka

voi laskea poikiinsa -kuuluvakai sellai-
senkin persoonallisuuden.

Monissa .piireissd. -ollgan: siti: sielta;-- -

nee antaniaan lapselle “alkuperusteet””

musiikin alalle. _ Eihin voitane epailla
“titi-Miinaa, joka soittaa niin tunteel -
_Hsesti “Neidon..rukousta” taikka -naa-
puritaton ystivallisen herran neuvoksen-

vitliitaiteen aitoutta..-Senvuoksi neu-

. voisin vanhempia, ettd eivat antautuist
ajattelemattomiin. kekeikuihin.:.eivatki -
kadntyisi vain “soittajan” vaan~todella -

musikaalisen opettajan puoleen. Haluai-

opettaja kyllin hyva.

‘MITEN VANHANA |
ALOITETTAVA, .

Monille vanhemmille aiheuttaa kysy- |

mys siitd, milla iktkaudella opetus olisi

aloitettava, paljon huolta, Mielestint .
on ‘ajankohta 7 ja-9 ikdvuosien valissi
Julmaa on. jokataz .
' pauksessa ryhtya antamaan lapsille, jat-

kaikkein edullisin.

ka eivat viela kay. koulua, sdinnollista.

musiikinopetusta. «. Onhan ~ nditle_ hen-..
‘noille ihmistaimille’ anmettava taydskin
" jonkinlaista vapaa-aikaa,. aikaa olla lap-

Sena.

‘Opiskelun. alkaininen tdytettyien. 16. =
ikdvuoden jalkeen ei ole suositeltavaa, |
 koska ‘manuaalisen-valmeuden sazvut- -
-taminen talléin ena4 vain hyvin har.

voissa tapauksissa | onnistuu.

‘Puhallin- ja jazzinstrumenttien kay-

tin opetusta ei. pitdisi alkaa ennen 14

ikivuoden tayttymista, sila virheetto- -

mat hampaat ja taysin ' tyydyttivat
keuhkoien ja sydémen toiminta ovat
talldin 8 -valitimaéttomia —
Hyvinkehittyneet lapset voivat aikaa
opiskella esim. selionscittea jo. 12-vuo-

tiaina, kun sit&vastoin kontrabasson

opiskelu edellyttia erikoisen vornakas-.
ta ruumiinrakennetta ja on senvucksi -

slirrettivad myohdisempaan ikstkauteen.

OPETTAJAN TYOSTA

Opettajatovereillent seka kaupungeis-"
sa etti maaseudulla haluaisin teroittaa

yhta asiaa: elementidiriseh musiikkiteo-

rian opetus tapahtuu usein litan piota- _

puolisesti, toisinaan aivan liian valin-

[
a a

to
wee

‘Juokan musiikkiakrobaatteing, =;

‘kiitolliseen ammattiin.
tenkin stitien antautuu, on- hadnen- en-
‘ nenkaikkea omistettava ammatin vaati-
“ mat edellytykset ja sen listksi koskaan
‘uupumaton tyén ilo, rehellinen rakkaus
‘nuorisoa' kohtaan ja-suuri annos ihan-

-edellytyksia. :

‘paikkansa.

EAP OES aS oo

” pitimaatebanlsti. Ei ole ollenkaan hare

- Wwinaista,. etti tiuoret, hyvin edistynect
., Piano-oppilaat goittavat Chopinia ja

:  Lisatia, nuoret viuluniekat vaikeita kon~
‘ getttoja hyvinkin moiteetiomasti, mutta

emaavat . ’ yksinkertaisista . teoreettisists
Kisitteista,. kuten intervallien asennoi-

, tumisesta, kolmisoinnuista; dynsamisis~
ta ja ‘rytmillisisti: merkinndista ja
“musta sellaisesta’ tuskin“ harmanta aa~
-vistustakaan, Serrvuoksi on suositelta-
wea tyhtyd heti alkuvaiheen jilkees
tamaan lausuntonsa opettajan lausun- ” myiskin musiikkiopin opettamiseen.
‘Rajoittamatta | soitinharjoituksia voi-

daan aina jokaiseen. neljiiin oppituntiia
Hiteaa tunti, joliom k4ésitellian yksin-

omaan musiikkitietoutta. —_

Haluaisin tassii myis varoittaa erdis-

ta, onneksi sentaain harvinaislaatuisista
musiikinopettajista:
ta, jotka antavat opetusta 15—20 eri«

nimittiin sellaisig«

laisen soittimen soitossa. Nima opete
tajat, jotka mielellain kerskuvat erin-
omaisilla saavutuksillaan, eivat tayalli-
sesti itse hallitse edes yhtd ainoata ins
trumenttia tiydellisesti eiki heitd sen.
vuoksi yoida pitad taiteilijoina eiki pe-
dagoogeina, korkeintaan kolmannes

Mita intensiiviseramin | mustikkikas-
vattaia kisitedd-kasvattinsa j ja-huomniad
hiinen. musikaatiset ja luonteenomaiset
"ett opettajakysymyksen:. ratkaisu. on - piirteensii, ita lanjemmalle pobjallz cy
--yleensd -helppo -juttu: onhan si#4 aina
 jokaisen- sukulaisissa tai tuttavapiiriss’
joku. musikaalinen. -henkilé, joka kyke- -

kenturt myaskin ‘opetustyd. .. Mutta vie=
Lipa jotakin opetismenetelmia tarkim-

min seurattaessa ja opetusaineistoa mith
huolellisimmin: lajiteltaessa on opetta:

jan mukaan Jiitettiva -vield yksi omi*

‘naisuus: nimittdin hiukan tervetti huu-
—moria, joka yoi tehda monet monotoo-
" hiset opetustunnit paljon. hauskemmiksi.
" Vilkkaalla;
-yarustettu opettaja saavuttaa kokonaaa

 luomnollisella huumorills

toisenlaisia tuloksia . kuin murjottava,

- harvapuheinen, joka pukee kaiken sa»
‘nomansa Kategorisen imperatiivin ab-
| ~ | taaseen pakkopaitaan.
sin erikoisesti painostaa;-etta aloittele- * - pakkopal ,

valle musitkinopiskelijaile on vain paras::

| Eriitiss laajalle levinneessi ikirjoitele
Massaan vaittla Hans Pfitner, ettd sa
veltajit. kantavat orjantappurakruunua,

“Pyrkim4tti vastaansanemaan tata kuu-
 luisaa, nerokasta mestaria, halvan vain
Jittda tahan pienen huomantuksen etta
myoskin hyvin monet musiikinopetta-
-jat saavat koristaa itsensi tills viheme
_ Kuiten
‘kaan ei ole ofemassa mitiin Jekia, mi-
tain ohjesiintda, joka pakottaisi ke-

man pukevalia padhineelld.

nenkdain ihmisen ryhtymaiin thin epa-

teellisautta, joka usein vaatii ja liséiin-

‘tyy itsensikieltiytymyksen tulessa. . |

- Hyvat oppilaat, jotka omistavat ja
edelleen. kehittivat opettajalta saa-
migan tietojz ja taitoja, ovat usein ko

‘konaisen, pitkan ja tyGtelidan elamdn-

tyin tuloksia. Jos saastyn huonocilta
tuloksista ja pettymyksiltd, ajattelem
aing eraan koulunjobtaja Anton Kel-

' dorferin hautakivesta Salzburgin Peter-

friedborin hautausmaalla ‘Keksimiint
sanoya:
“Gibt’s im Jenseits eine Schule Dein,
Herr, dana iass ptich wieder Lelrer
set’? 7
(fos tuolla puolen on Roulu sulla,

Herra, ntun opetiajaksi suo sinne tulla)—

Vale. auttaa aikansa, totuus pitad

 Hyvat' naapurit on puoli leipaa.

aeuh
ue

eerie creche inc fentanin nieve: career — Foo! Per ie z

Jos joku kuis

. t
' .

TRE er eee tb er ee
i tol oh a we : Pe ata
het bones =F . . - 4

=

fe

. . 1 - - soe -
7 =o s a Pe en - . 7 . . . = -
4 at iT rep “ee — et . “, -_ Lu . or, Fae meat . vat woomue oe ie ete
pee _." = 8 1 ae - . : a tte us.

. ==) 2° a - a ae ey og" yy oo moe
=e wo Potane i” ae on re. oI et —_— . se wa a a wbot4| we a
os SC ne ot re por it o wo
] 7 ian, wean . Lyon . a, wos tt at ee Par st

aed ee as Parte awe . “7 cert = -
uh 7 == Hee : we bales!
rs en cit mee

“hl ae Sth
ae Pane
ta ge a _

re eek,

Coll piel ul
em ct tans
ee, ae
et

.
ee ee

aals wa

ee

ES Pee, Be eee ee ot ae eee LF dae a Se 8 Ew ri
AEE aA ne ag ea al epee eae ede

|

=

eg ke _ :
ee ee i
spe ge i [a

- . aa i 7
Ta ae,
er ee we 0 1
toga . cr
eke eth che enn.”
. t Chel) u eo ts
Lar: .

re bie

or . 1
wT. eta ete Phat an oe . oo " 1 . -
. : ey a. . . : . oo = =i. . . . r ra - -
inp "1 Mage ete eT ns ie ee ok erties a Ee ee ts —o4 cee et A] as : r " oat r : "s ts ee . . = - ; 7 ris
. ae =" . eo i meat cmt ee Le ee ee 2 Ely -_ ae" —'e at rs Pett i -
nee 4 rs ne a ae oe 2 =o a oe mab enn eee! re ee et ee oe oo = a ro . Tats oe ae : corde et ™ : =o = a8 ater : =

v

r ores
Tae ert 2 f re ey
La ot a Me A el de

" vee” ML Fane od td Eee .
aE = ht Cy" ree ‘Kap. a
1 _" .
a) .

- Pa ee, |
L" ic ee 1 rT!
. 7 re mae ae,
. a

rome ! Fis | 7 er
deepatr.n. ol .- t SE
jet tala F . a = a
au

: ri r ao:

at 0 ee

i to er Ce i omy

me op

—-

Te peed

ern

if

ma . .. se . = os 1 vis moe J us . a
ar ee A ne PR oe ty want Hid Say fer ee ro ose ae Ly ie Ee, i
Avtar] = orci ue Oo SS SR Je Wek a mii; peer se gs ee gy ts nae ete PS Ae 2 Oe ee ich
oe . : ee wes = te Pog eed “! ss Pi ee rook . . . . a . 1t-™: -
=o = pei aie ye rll pe ae, ett EUs are i Pan LS ee gs Ma yea

ile
ae ‘
ris

Ig. nd
ae rh ai:

:

r eats saga 7
i 1 Cr Ph

t .
‘om de Peas a
_=-_ _ a Fy
fa Fe we

vai

ri +: oo eS
Se Toret ya oP .
. ., . : 1 a . LJ 2. al rr

+
1 T+
A sider

on mae a

plane,
ee ee
eet Pls.
a ee 5 1 ;

A)
oFobe ta See oe rere. "I
ee ee a ee 2, Se ee ee) ee ee alo
= i a a er ‘204 aRR
. . - ee oe

, a)! cy

= Be Le ie be ou
- OF Pel wee wn "1 oF. = a nt “wa. a = Ft,
Dee Saag a re ASE ee oo Pd; . gL rk Pet tee ra. UR ae Pal Saw as vs
: al —_ ovo . . oat = ode ee - "oa : Eos = ae sep re 4s “ae : so ire
: . 7 ", . "—): = Pr Che . i ae = . F, : =" ae L
t = 7 “a .- . i

otal " q
Ls oe a a i meat - ae _ 7 : Heat or of, . wy
‘ha ts ', Lk _-" i el are air. . Oe F ar Ps a]. = ti: i ie ee
ys, hy Ss a = =a "| hi ee nat he, PO
ee ee ee eS ey Aye de Lo, rs oh ie = es Po i ee ae
L a4 rete. Cite eal Ls : Cn nee” te a vet Pao rr ed bet re ian stot ar
ae wer 's 1" PE ee ae wae" 1 Taos er et
lll ee ee el a -

. a
Petry ate _—_ f I
mg ae hn aie ee eet a
= ea : 7 a 2 a at ir
SFLE Pe = = cp" ke ca Ahan ee
Loom Tr: - ek } i = ip ae Cee
at iT . Os t ‘
ee oa ehh Te oe
al t . . . .
he aad . " i bid Bs |

at act = Phe — ee cher. ore, Tt oA ‘ isloetta ee ee