NT = el Tee ae era be
! ead? . ee Ter

. . . -
: wp ee
eo . '

ria Age ‘se T- FTsLa are
aon

oa. _" sa . -"

Lom, 7 ae

’ Betta,

| ee, niin ne juokiteltiin erikseen seu-

oe

athe Bells of St.
ot J Bacounter”’. “Caesar and Cletpaira’,
a Walk in

“6 Ce ten,

a No. 3.1947 — XE vuos7k.

l PED ES TT TP me
r

ED est tact st

Sate

nh i ee,
eee ee ee ek
eC Se, i he! eT

7 a i eink

. ae. me
1 ve Sh Beare — ts

a

. Be 2% 4:
rgah.
eta
rs i ae
1 “1 "Fa: *
a ee ie ee
et
ee
. Ce
. ret eit ‘
re ee
. Em oer =a a oa cr
wren s!. a ar
" rare - ts
Ree es aoe
_ Ts " Fed at * ; = .
a =
eee a
eaten ae
et eta ers
"> Ste 0
aS - :
me, ee : Fe
. eT tool : .
; io hae
oot . Fe
*. aa %.
| si
a bial a
‘clr (ES as
al | we a
T= a
Te: i
a a." a
we 1 - . , 7
aqcii
a
. 1.
we ‘Or
ae
meee ERT
Ed,
—soel
=" ss al
s 1 my o.me
wre oa
ret
a
ie
a a .
“Mp 4
an

. . -
a

*Viime vuoden ‘parhaat
a elokuvat

SN EV YORK, — Britanniassa val-

Wistert varielokuva “Henry ¥" va-

tiin vilme vuoden elokuvat uoite?-

4 den pathaimmaksi vuotuisessa ™atio.

“onal Board of Review of Motion Pc
: ‘ture-yhdisryksen toimittamassa 42
: wnéstyksessii. Mainitun elokuvan pia

san esittajana oli Laurence Olivier,

“joka itse oli kustantanut sek& ohjan-
~nut timiin Shakespearen kirjoitta-
wman kuuluisan draaman. Hane ni-
‘ mitettiin mydéskin viimé vuoden kack-
| kein parhaimmaks!) miesnaytielijaksi.
“Kymmenesté parhaim'naksi nimite-
‘¢ysta elokuvasta oli kaikklaan nelja

ukomaalaista.

-Anna Magnanin mainio traagilli-

“hen nay tielemines italialaisessa ny-
»_“Kyajan elokuvassa “Open City” saa.

Muti hinelle parhaimman nafanayt-

“telijan tittelin ja Wiliam Wryierimn
_ansiokas tyé sodan Jalkeista alka
ktrvaavas sa draamassa ““Fhe Best
“Years of Our Lives’, niitti hanelle
“iene en pariaiten ohjatusta ¢okuvas-
“1a.

- Wlamainittu§ elokuvalautakunta
_¥alitsi “Open. Cityn” parhaimmaksi
Bera skieliseksi elokuvaks vilme vud-
Mita ajanviete-elokuviin tu-

avasti: “Henry V", Anna and the
ing of Siam”, ~The Green Years”,
.Mary's", “Brisi

the Sun”, “The Best
“Notorious ja

ars of Our Lives”,
; jaratoga Trunk.”

tiaaniniaiqa-

SSoT. AVAKI ryhivi

me 2 halliiuksen maarayksesta mur-

ol aun Lontoon trakinajuricn lak-

pa: ey Hallitus takavarikoi 1,000 tru-

ruokatarvikkeiden kuljettamista
Lontoon marketin tyaliiset
Biyivat kannaluslakkoon.

Kaikki"
_ toon poliisien lomat peruutettiin.

Canadan suomalaisten viikkolehti

og ATEN TeSUnL UNUM EMT ETT EMP Nae UTM CREPE

- LAUANTAINA, TAMMIKUUN 18 PAIVANA.

= aS .

oe we — ~ a Sk

. oe
a

ae Atomituékinuksissa kdytetddn maAhtevia Rancta, atoutumurskaajia,
ee vhs ndistd, 100 tannin evclotran, Was ngtaz vliopist essa St, Lautsissa,

Testi it attaa atti
a

as Be oh
ae ang BENG a
ae

Po oe
oe oe Ce ee

an.
a’.

Pas og .
AR prey:

a t
ge tee .
rir aia mee a ee A gL, - ie

4 array a, a ‘ a

mn

r
e

otek pty Magi gh tas : vo By ake
BAEC gee Sint aE

eo ee ee

te ca 7 . .
a rk . i:
a _ ae .

ee , a a

#

ie ee aa

ee

at r a
ae

. an ‘
CP ed ig oy

irae ah ay

oe a SET oho

ee Se aie UR UI OTE oy a
oe bo * Loieieeay! a ——* oe

>

Tassé nadtdq@an

Nuijasodasta 300 Yuotta

HELSINKI. —‘joku aiks s'tten

tuli 350 vuotta kuluneeksi nuijaso-

dan alkamisesta, sankarillisen-epi-
folvoisen ja synkao-ylevan kansan-
nousutt, }ossa Sugmen talanpsiat now
sivat pioclustamaan oikeuks aan aate-
lisylalugkan mielivaliaa vwastaan.
Yladluokan historioltsijat ovat ha-
paisseet muljatalanpoikien mainetta,
igantumus on vadrinkavitanrt hei-
dain muistoaan lapuanliikkeen pai-
vind. Toslasiassa heiddn taistelun-
£4 On réengas Suomen kansan yhtels-
kunnallisen vapaustaistelun ketjus-
sa: linja nuijamishis:a kulkee v, 1905
suurlakon ja vv, 1917—18 suuren
iyovaennousunkautta tahan paivaan.

“VT 1591 nimiiettiin Klaus Eer-kin-
poika Fleming marskiksi ja Suomen
sek Viron kaskynhaltijaksi, Syn-
kl ajat alkpivat Suomen talonpojil-
le, joita raskaan yerotuksen oneila
tai rasittamaan nivos 1.5, linnaleiri-
velvollisuus, so. pakko -majoittaa
marskin ratsumiehia, huoveja, talai-
hinsa ja kars’a alituisia vaktvaltal-
suuksia naiden pudlelta. —

Marskin takana 0} yimysvaltal-
nen Sigismund, Puolan ja Ruotsm
kuningas. Ruotsin kdskynhaitija-
na oll Kuninkaan seta Kaarcle herttug,
joka pitti talonpolkien puolta. Poh-
janmaan talonpajat liihettivit hinel-
le yh vudelleen valttuksia marskia
vastaan, Woimattomassa kiukussaan
sanotaan herttuan huwudahtanesn:
hankkikga rauha omalla kadellanne,
jos ei mula asetlla, nitn aidanseipail-
Ja ja nuijiila!

Tama tapahiui syksylla 1596,
Marraskuun 23 p. herituan puheila
kayneet talonpojat selkastivat mat-
kaansa Jsonkyron kirkolic kerayty-

neite talonpojille. Kun marskin m'e-

“-

Kapinanjohtajat luaviutetaan.

bet yrittival vang-ta- jdhetit, alkoi
kanakka, jossa joukko huoveja sur-
mattiin. Kapina fevisl naapuripita-
jiink no ja nin alkoi kansannousu, jo-
ka luntetaan nuljasodan nimella.

Aikomuksena oli nostaa taisteluun
koko Suomen rahvas, ntutta tiedo-
ius- ja Kukxuyhteydet olivat alkecl-
jiset, talonpoika'n’ yhteenkuuluvyai-
suudeniunne hekke.  Talonpojat
nousivat melko erlJisest! kolmella ta-
nella: Pahjanmaalia, Hameessa ja Sa-
vossa ia marski 1éi niimd nousut yh-
den toisensa jalkeen,

Pohjanmaan talonpojat Jahiivat
liikkeeve “Imajokelaisen Jaakka I!-
kan-johdolla ja J&btivat samoamaan
eleladn pain paiimaaranaan Turen
iinnan valtaaminen ja hdvitiiiminen.
Herdan etujoukkonsa ehti Ulvlaan
asti, jassa sen léi Akseli Kurki ratsu-
wukeillaan. Pajoukko saapui ANo-
ktanviralle, joanne ilse marski Flem-
ing riensi sith vastaan. Kykenemit-
ia tyémaan talonpolkia avointassa
taistelussa uudenvuodenaattona 1596
Fleming turvautul ‘viekkauteen, 12:
heiti miebigin salaa_ talonpoikien
hanssa heuvotielemaan luvaten rau-
haa ja hnnalzirin lopettam’sta, jos
Ruco-
mattuaan paastdan kaytavin kaup-
paa dlkka lahempine miehinzen pa-
keni ta sith seurasi pakokauhu koko
falonparkaisjovkossa. Dkka, Pouttu
kapinanjohtajat saatim kiinn:
ja hirletitin ({toisten tietojen mukaan
mestaltiin,

VM.

Hameen talonpojat nouzivat Sime
PMutulaisen johdolla ja Hikkujvat
havyittaen ja rvéstaen Paljamtesn ran-
tamilla. Nokianvirran talstelun jal-
keen marski khani¥] PaavauMenecn
heita vastaan ja Padasjoclla koko 1a-

(Jatkoa 5:05 sdviia)

Kerdnnyt ‘Necker?.

Vew Fork, — Eras asiantuntija on
lodennut etti kuka tahansa saattaa

twatkusiaa New V orkin maanalaisella
riutatiella vii 25 mailia nikkelin kyy+
timakzysta.

Uueton mies, -— Trentonissa, N_J.,
kuoli asketain 95 v. ikdisend Albert
Edmelare Herpin,' joka viitti etta
hin el ole koskaan elZissaan nuk-
kunut. V. 1906 oli 4 laahairii piti-
nyt hints silmalla kunnes nukkuivat.

Pusun Ainta, — Tk. 3 pnd kuoli
Richmondissa, Virginiassn, sithkéiuo-
lissa S2-v. Amos J. Guster, joka alt
surmMannat 3&vuotiaan Russell Smi-
thin, jonka Guster olf pethanyt kes.
tavan Smithin vaimalta varastaman-
sa pusun taka.

dived? avsfef, ~— Aloskovan viran-
omaiset ovat patlastaneet erin 71-
vudiiaan kerjailaisen, eniisen nvunkin,
jolla off 260,000 ruplaa. Win ryhtyi
kerjaamdin v. 1940,

$,000 wvotta, — hairon laheisyy-
desl on loydetty erdii Nitin Jaak-
s5a ndin 5,000 vustta sitten. hallin-
neen enzimmiaisen egyvpuisisen hal-
Lisilasuvun kunivgattaren hautakam-
rE.

Outerio. -- YVuonna 1944 1luotet-
lin Omigrign magkunnassa 47.5 pro-
sentta Canadan tehdastuatielsta ja
Ouebscin maakunnassa 32 prosenttia,
laten naissa kahdessa maakunnassa
tuoelaan Nein 4 5 Maan (ehilastyot-
telsta,

eM asaAii, Saaiuaan kuudénnen-
tWista ayigeronsa, sano. Mildred Un-
derwoad askettdin Chatlinoogassa:
“Afing olen vasynyt niin.”

Mefsamichia, --- Vaikka Canadan
metsalyomutlla on 15 pros. enemmin
‘yivoimaa kuin vuosi takaperin, tar-
vitagn nuhen vieli noin 10,000 mies-
id, sano! apulais-lydipinister: Arthur
AfacNamara tammik. 6 puii.

Aninginerkar, — Maasailmankun-
tt neuvoslosiveltaja Danitri Shosta-
kevich on Saunt Leninin kumnia-
meérkin,

Fiftese?. —- Kiinan keskus-uutis-
tainusted ilmeittaa TIonan maakunnas-
sa svmtyneen paikaviliosel erddn up-
searin valmolle ja tihannet thmiset
ovat rientineet onniltelemaan isi ta-
pahtuman johdostz.

Lisad waked. -- ATaanviljelysminis-
ierr J. G. Gardwier sanoi Vancouve- |
rissa ti. OY pu ctla “‘me tarvitsenmme

ahin maahan niin pian kuin mahda’-

Hath 1Q---12 miigonaa ihmisih”.

save keisia, -— Tulkimukset ovat
ase tlaneet etli savokkeel ovat olleet
huomatiavimpana svyna hihin tuh-
paiaih-a, jotka 1946 johtivat Cana-
dassa 375 ithmishengen menetykseen
Ja 350,000,000 omaisuusvahingothin.

Sudmeen. — Thunder Bay alueelta
Canadas =3a Jahetetaan noin $3,500 ar-
vosla vesikkomuunnoksia Suomeen
kokellutarkoituksia varten seurauk-
sefa suomalaisen Laur; Nillan asket-
stata wierailusia alueen turkisfarmei!-
la,

Case Snddury, — Sherritt Gordon
Mines Lidin presidentti Brown valt-
tha etla yhtidn Lynn Lakella, pohjai-
seen Thre Pasista, pohjois:- Manitobas-
fa omistavat mincraalivaltaukset si-
csAllavat enemmin nikkelia kuin mi-
kin muy alue lalki manterestla, Sud-
burya mukaan laskematta,

Hatvavai suntiaa, — Noin kaki
miljuona; hollantilaista cli noin vii-
desasa maan asukkaiste tiedetain ha-
luavan muutiaa pots Hollannista et-
Slakseen onneaan muls¢a maissa,