1046 -

lipiisevan hanen ‘ruumiinsa, ja sit-
rontin hamen ‘kasvonsa olivat, kuin
rylessa. Koko paivinoli -han tunte-
nut vasymystd: ja tuon’ tuostakin oli
yvilu puistattanut hinta, vatkka kau-
passa oll hyva, iasamen lamps. ita.
paivilld alkol’  naisten-kintaiden
mvvnti tuntua tappavalta. Paivin

Inpussa uiskenteli hanen - silmiensi

wlessi Kasia — Jihatia kasia, lathoja
““Trtnisevia, pehmelt# ja siroja. Ja

nintcn lakaR2 -tasvedey THR-hpkeamatien.
x TMIOTeN IST Kesvoja.

“Sing olet kauwhean vasyneen na-
kiinen, Irene’, sanol viereinen tyité
csqgottavaisestl. . |

“Alinun olisi pitanyt jahtei Keske
tydn kotia’; myonsi Itene. Ja thin
tiesi, ettel olisi saanut, aamulla ollen=
kaan Jahteadkain tyOhén.

Fi vielikiin nakynyt Numero
Kymmenta. Irene et tosin edes kat-
sanuit vlos katua;.nakyiko sita tai el.
Hiinen padtansii- pakotti, OH hel-
pompaa silmille Katsella alas katu-
kivern diejuun. (Ky!li joukke ilmai-
sis] vaunun tulon.

“Ming pydrryn plan, En jaksa
enempaa!” Kuului joukesta naisen
yahtas, | m,

Ja Irene ajatteli: “Pyorryn? Jospa
mindkin pyortyisin, -Alutta mind en
koskaan ole pydrtynyt. Jospa. nyt.
pyortyisin, niin GHsi helpompaa.”

Laura, ¥ksi hanen tydteverl kin-
vana. Kun ban herasi, katsoi hen
engimmalseksi suorain miehen tum-
niin silmiin,’ Kaksi kuukautia myd-
hemmin he olivat mies ja vaime. Se.
oli romantiiiinen ensi tapaaminen,

Mutta hin, Irene, oli vahva. Lu-
kematiomia kertoja olj than auttanut

_toisla yirkoariaan, mitta et itse ollut
koskaan tuntenut pyortymista. Ha-
net oli kai luotu toisia tukemaan...

Mitenkahan sielld kotona tullaan
toimeen kun Han nain myahastyy ja
hinela on mvkanaan illallispinvi?
Qnkchan huoneet lAmmitetyt? Isa
eli aamulla taas niin hugnovointi-
nen, Ehka hin ei ole jaksanut kul-
kea kellarissa, |

Numera Kymmenen vehdeinkin?
st tuli — ja meni ohitse pysahty-
matii. Se ali jo vliempana tayitynyt.
Mutta sen jilessa (uli ioinen ja kol-
TS, :

Kelmanteen pidst Irene.

Istumaan padsemisesta ei ollut pu-
betiakaan. Istuimet clivat ka.aki ote-
it ja scisomatilaakin oh nmiukasel.

Raskas, lammin ilma tviti vau-

Tvaniesten kosteista, lkaisista
Vodticisid mowsi inhoittava naj. H:-
fen ¢dessiiin, Wian lahella, olivat
oahan nmulehen  sairaloiset kasvot,
jonka suuplelistit valul smuuskainen
reste, Hanen ioisella puolellaan —
eishig Nign lanelli — oli keski-ikal-
hen Liawvahka mies punoitlavine kas-
Wleen, vikijuemista innostuneena.
Tessa puolen lihava, epdsiistille
VAKIN VG nainen nauraa tthitli vh-
lemlitaa. Jostain syysla hiinth ti-
ha cikollisen t#yteen sullottu vau-
Mi tutytti huvittavan. Tasanain —
J4 hinen oli jonkun verran nojattava
Minxsecn — tunsi Irene sotilaspukuun
PACA mlehen,

Vaunu kiili epiitasaista menoaan ja
De katkin huojuivat sen mutkaan. Ja
“1 Unnastunut mies tuossa toisella,
Paden sai syyti painautua yhii li-
ream Mutta kun JTrene koctt
‘Hit Villtaa, ‘painautul han itse yhia
LAemunii iskanaan olevaa. Seuraa-
“tsa hetkessii Gunsi hin sotilaan ki-
2 3Tren oy npiiriltidin.

Hin pidiitt) henkediin, eftci vain

Wocd,

* olisi raittimmpi ilma

‘yointia .

Samassa happamaille hhaiseva juopu-
nut sal svvth painautua taaskin ]4-

bemmiaksi, ja aikoi painag huulensa

Frenen poskelle, kun iakaapain ojen-~
tautul ‘kasi. se laskeutui tungetteli-
jan olalle ja tyGnsi hanet hiljaa ta-

kaisin. Ja pehmei miesdini Sandor
tuskin kuuluvasti ja sitrenkin niin
selvasti: |

ao ' 7 Ne * ' i
Olehan varovaisémpi, kaveri.”
Tyhmasti hymyillen juepunut suo-

TiStauiwicwsidn—sat_osakseth halvake i Vindoinking....

fp eee! be

suvia katseita Visyneiltd tydmiehil-
ta Joku murahtikin hanelte jotain,

Ja Irene tunsi nyt etti tuo kasivar-
si hanen ympdrilld oli siind vain
hant@ suojellakseen. Lammin tunne

taytti hdnen rintansa ja huomaamat-

faan hain nojautui taakse yha enem-

man, Jospa el hin nakisi noita nuus-

Kaisi suuplelid ... Jospa tuo nai-
tien €1 alna vain nauraisi .. . jJospa
vaunu kulkisi tasalsemmin ja slind
... skutta ndin
Oh! miten hiin tunsi pahoin-
.. Ja akhkia. musteni maail-
ma hhanen silmissHin . .

Renee es

Parhaat onnittelumme 10-vuotiaalle

- LLEKILLE

os

_LAUANTAINA, MAALISKUUN 2 PRIVANS 6° - _

*,

“Heratkia jo, hyva tytta’’) kuolui
jostain hetkosti- miehen didnen prvti-
Val, ,

Irene taisteli pimeyden kanssa vie- ,
li hetkisen, sitten hingh silmansil
lennahtivat siikthtvneing auki. Mi-
ta? Missi? Miten?> Hin kadnsi
pidthan ya —- niin — siind seisol.
tuitu: Kiuinalais-Jim omassa. plenessii
Tuokatavarakaupassaan! Ja hin Je-
paei Jimin tiskHlé .. .

Kuka sen Sanoi?  Trene kaiinsl
paataan tags. Hymvilevat michen
kasvot olivat hyvin lihelid hinen
omiaan, Kasyot joita -hiin ei ollut
koskaan nihnyt ja jotka sittenkin
olivat niin tutunomaiset. Silmat oli-
vat siniset kuin meni ja nlite yerhosi
pitkat mustat ripset. Sottlas Jakki
istui yipeasti tummalia, aaitoileyaila
tukalla. .

“Aling — en ymmadira’, tmutisi
Trene, :
‘Pyorryitte Katuvaunussa. “Tain
teidat tanme, Oti kiusailisen Kauan’
ennenkuin herasitte?

fa, Niin mista tietdisin minne hinet a.
ome pee ee ee | ee De ee. ee ee ek ee a ee i
SS ee ee) pep cee ae ae ngewe cc cme messy | s

et are 4 7

ao “are epee aha A
=“ 4 ee ="

r 1 vee aif.

a | uo
a tn

wh 2 coe sort wid

" .
ce ore |

Sivo $-

“Paani!” kuiskasi Irene, nostaen a
katensa otsaileen — “se halkeaal™ | HY |

Miehet -katsoivat- hhuclestuneing © 0 UB
(oisiinsa, Kiinalainen viittasi taka- aes
ovelle. Sotilas nosti Irenen kasivar- |. SE
eilleet ja kantoi_nopeasti takaovesta en.
uics ja sistlie autoon, jonka oven : = “i “ a
Jim avasi. 7 |

“Oiipa onni etta satuimme teidin
kauppaanne, Jos olisinmme vierais-

“Miss Irene kay usein kaupassani, -
ja usein vien hinen tavaransa kotlin,
Ei tista ole pitka.”

Sotilas tarkasteli sylissaan lepii-
Vda tyttGi, Sitten seuras: mielen-
kiinnolla auton suuntaa, , Olisiko
mandollista? ... Mutta?...

Vain kolmisen minuuttia kului kun
auto pysithtyi.

“QOEpa timi omituinen sattuma, -
Jim. Tuo toinen talo on minun ko-
tini. (lemme noin J#heiset naapurit
Aliss Trenen kanssa emmeki ole en-
nen ‘hoskaan tuvanneet toisiamme!”

Jim Aymyili levedsti. “ch, te olet-

. ar te a F,
s Dee” ol Co . rr, me Pr, Peat Ea are ed
eo = i pl ee | I ee eee alee 1 re." 7 Ce i: Lee oe
. “ff 1. r oo ‘at " . Jecstde ape et Pe me 4
m4 Te Wap. J a2 " Fa at fit aeL' a " ‘ar "pos woh r'o4 eo ee "oa .

ae Ot?

. f - 1 k.
ad ofa cede
Ae Ba

7” , nt ve, et ite rE i F, r . .
eer ky wt 1 r L “Ty re Fm a = "ll _|t oe r r“ J cm = wr os . “J .
r ae Eb ao aa Ws * —_. hie ie H I: =i *. a . ro =["= ro “A ” - _ 7 ; . r r . peo.
ot Sy es ba Saal y=. ral lee a) Oe a ee ee ee
" a a - "a." . oO 4 . =

r a =
‘- = | ' 4
=:
. # at,
E or

rf i

Bs ee ae
Sapte
a cae Fe Seal

FULt
petite

uF

he AS
oe rte

a at
feud

a

oe oh ed
rr
Be eC

7, i . Tree \

ae ce le,

el A
Ta.

if Bar
. c See
: She
1 irae
te 2 er
i Be j "5 *
_ _ pant Oo
SEE e
Impi ja Frank comma f Eee
Sudbury ; LL. i. nate . ;
BILA, Berane NNIE IRENE, M. JA A. SUOJOKI me '
| LUDGATE, ONT, APS 3
SUDBURY. ONTARIO John Saikkonen Ja perhe Meet
JOHN KARHU | a
427 BESSIE St., SUDBURY an
| Aake Raasu _ Pe
KALLE ANTTILA JA Paavo Rauhala Bouse 7
ALLAN ,| Emmi ja Hans ae -
TERVEHTAA KYMMENVUOTIAS= Alma ja Mauri Lundgren | i CEIGE
TA LIEKKIA. Nick Ristimakl a : Shae
Katri ja U. Korpr , bees
Hanna ja M. Saari 8 ER
Vilma ja E. Lehtola | ~ - 4,
Olivia ja Jussi | ae!
HEIKKI HANNULA U. Sirvid eR
CHALK RIVER ONTARIO Lampinen
B. Poutiainen
et Ailda Kauppila :
: Paula ja Sidney
MALU JA Y. AIRILA Edwin ja Ronald Suksi
KRISTIINA JA JUSSI NIEMI Elli ja Vainé Bjorkman
KINGFFIELD, MAINE Carl Sundholm
A. JA A. MANNINEN Y. Rintamaki
ESTAIRE, ONT.. Aryo ja Sliri Vuorl .

Anni ja Lauri Fogel
RIIKA JA WM. PURO
Fanny ja Kusti Bontinen
HELVI, HELGA, HANS,
"HENRY JA HILDA

HUHTANEN

WANUP, ONT.

SUDBURY

Irene ja Hans

Mayme ja Tauno Koski

Roy, Hilda ja A. Raasu
Hilma ja Julius, Seppali,
Box 153, Copper Cliff, Ont.
Sofia Jarvi, 206 Spruce St. "
- Mrs. Helena Lahti, Box .261

ONTARIO «