re aia > : Ate 7 2 + Cin Pipes : : Me eR ae peels ine fatrait tat he ™ . Dario .-i ew ieutai C - Oheellisesse- kirjoitukiessa: ykyi Pohjois-Intian: ‘funnelintmisia: Rir- jarijoista, Balwand Gargi, kertoo ndytelmdn. ja runon merkityksestd magssagn,.jossa -veosisatamen s1ir- tomdasorio on pitinyt Ransaa ni- fdssé, hurprudessa ja iukutardotto-. muudessa.: Gargi osallistui asket- tdi Tukholmassa: pidettyyn rau- hankongressiiy fa matkusti. stella Neuvestoliitessa: pidelivyn fir jaii- - jakonferensstin, missd -han. edusti f ri 92. Reryailsjorta. = Neijansadan miljoonan maassa, jossa- pubutaan toistak ymmen- eae tH kielté; -jossa useita ‘kielid Kirjoite- taan kahdella eri tavalla, jossa tavat ja uskomukset ovat mith vaihtelevim- mat. eri-maakunnissa, jossa lukutaidot-— tomuus on: pikemmin -siinténd kuin spoikkeuksena, on taiteen merkitys aja- tusten ja.aatteiden valittijand suurem- pi kuin saattaisi aavistaa. Se on mab- | tava valine eri. kulttuuripiiriemme niin erilaisten ihmisten muodostaman. kan-. sani vindistiimisessd. Ja tistd ovat maa- : bi edistykselliset taiteilijat s syvasul iie- : oisia.. = Inttassa ovat vanhat ja ne elavat edel- rs ‘teem, Runon ja draaman”. perinteet Joskin kansant on lukutaidoton- a, eliz..runoniausunnan. perinne : voi- i * smakkaana, ja.maakunnassani Punjabis- 3 sa, kahdeksantota mil joonar jhmisen oe alm. " — - ™, = = epee, 7 Ter ne - i! . . pee eee ae Pe = oe See ee ee Vad t aa tant ae To : 2 ele pr et Tr. i ee rr. = i oe | enn oe ee aici aT "1 rr all" = a eel . . afl i Tate, Pewee aL: ol‘ ion di Kae pl i rr = massa, kansanteattertiiike laajenee jat- _ THsi jalleen eloon. | Gestisynnyityd keskiajala, se julisti teatterin pannaan ja kun muhamettt- asukkaan dottomilekin. mi. ° ‘kuvast: leviten kylasta kylaan talonpoi- 7 | Kany keskunteen: ~ -:- | Teatteri taidemuctona on .virrannut - BO aS Lo = _halki historiamme kuin mutkitteleva jo- ki, haitk: laaksojen ja metsien valisti kadoten tuntemattoman viidakon tuu- heaan kasvillisuuteen, virraten -vuosi- . Satoja maanalaiseng ja jalleen sukeitaen Joinakin aikoina se tuntui vir- “See Pt = esills., rannech kuiviin autiomaahan, mutta he- Brahamanopin uu- laiset mydhemmin tulivat maahan, tu- ‘kahdutettiin teatt@ri viel ankarammin, Se suljettiin pois. hoveista ja palatseista, mutta kansan parissa, kylien vaatimat- tomissa savimajoissa-se eli edelleen kan- Sanomaisten ras, mantauki, pawaras ja tamashas naytelmiesitysten muodossa. Vanhojen ndytelmien. esitykset tapah- tuivat. ja tapahtuvat vielikin jollakin aukealla paikalla .kylissd, jossa yleiso joka puolelta ympirdi nayttelijit. Eisi- tvkset saattavat kestdi useita tunteja ja niyttelijat, jotka vaihtavat niytel- miassd tarvisemansa asue yleisén nahden, saalttavat valilla jepa atericidakin “naytiamolla”, kovin pitkin esityksen aikana. Kuten kiinalaisessa teatterissa, siingkin ‘kaytetain vain symboolista “la- vastusta”, muutamin -niukoin esinein ja . usin asemin shrrytdan | ‘ilanteesta ‘toi Seen, . so ™ Punjabin uudemman..n dytelmakirjal- Kun selkdinikamat ovat erittain jay- kat, voivat ‘ainoastaan suunnattoman -suuret paineet murtaa ne, — Nikama- rustot taas, koska ovat puolittain kim- moisia, miuttavat helposti muctoaan liikkeiden mukaan. ’ Miutta ne_ovyat kokoomuksensa vuok- 81 vahemmin kestavia ‘kuin selkamkea-" mat ja suurin mahdollisuus wahingoittua on nite ympardivilla syilla. Kuvitelkaamme, etta fotkut syyt ovat vahingoittuneet. Hyytelémadinen sydan, joka sijaitsee keskelia, pyrkii levidmadan syiden lapi.. ‘Mutta kun edessi siti estaa mahtavat niveljanteet, on ainoa hikkumistie taaksepain, — kobt her- mokanavaa;, joka kulkee aivan vieressi. Nain muodostuu’ kuroutuma, joka etenee hermokanavan Jihelle ja saa: al- kaan darsytyksen. ‘Hermokanava tulen- tuu ja arheuttaa ymparoivan suojatu- peo turpoamisen. Juuri tama turvotus painaa hermosyitd ja.saa aikaan tuskat. Hermoruston kuroutuminen tai pi- kemminkin ruston ja hermon yhteen- itormadminen on ischiaksen pdiiasialii- sin atheutiaja: Mutta taytyy kaikesta huolimatta tunaustaa, ettel se ole ainut. Futkikaamme nyt hoifotoimenpiieita, jotka —-kuten tulemme huomaamaan — riippuvat. monista tekijoista. : -TAUDIN HOITO Hoitomenetelmat voidzan suuria pilr- “4 tein, jakaa sen mukaan, miten ne vai- 4 kuttavat rusto-hermo-yhteentérmayksen — “Bmolempiin osapuoliin. Toiset pyrkivat = atkutiamago nikamarustoon;- toiset tu- @mchtuneeseen bhermostoon. -\Ensinmaini- @aut ovat nykyisin erikoisesti muodissa @ia niista selkurangan kisittely on ett- ~ Kuinka tama. tapabtun? . Todenna-. kiisesti voidaan toimia saattamalla rus- tonikama paikoilieen tai ofkaisemalla vaintyneet nikamajantect tai antamalla heijastushoitoa tulehdusta vastaan. — On vield menetelma, joka kehdistuu suoraan nikamarustoihin: selkdanikamien venyttiminen. Timi. tapahtuu veto- poydala, joka toimii joko vipukiekko- jen, Painojen tai- vesipaineen avulla, Selkdrangan alaosa eristetaan vyolla rin- takehasta ja dtoiselia vydtla lantiosta. jJoskus venytykset tapahtuvat molem- mista paista yhta aikea, joskus vain toi- sesta padsta. Kaikkein nerinpohjaisin menetelmis- t# on kipsihoito, johon turvaudutaan erikoistapaukstssa; hyvin tehtynad se an- fag nopeita tuloksia, mutta on kuiten- kin vain pouxkeuksellinen ‘hottotapa. Useimmiten riittaa hoitegn patjan ai- fe asetettu Iauta tai danneristrluunika- mien eristaminen siteilla, kuten amerik- kalaiset rumatologit suosittelevat. Muis- ta hoitotoimenpiteisté on mainittava le- — po. seka hermoruiskeet ja novokaiinilla- tai jollain uudemmalia ja kestivammalla laikkeelld. Vield on Kdytettivissd sar- kyliikkeet, joiden valikoima on jaaja seki-niiden lisina B12-vitamiini, jonka hyvditekeva vaikutus on Sskettain to- distettu. Joissain .tapauksissa on voitu suositella kortisooni-hoitoa. Lisdksi ovat -fysioterapia, radioterapia, lyhyet aallot - ja ioniatic osoittautuneet hyviksi. Ny- kyisin -naytt#a ultraaanihoite antavan samoin hyyia tuloksia. Mita ‘kirurgiaan tulee, taytyy sen py- sya poikkeuksellisena avunantajana, jo- _ta harkitaan vasta huolellisen ja pitkaai- kaisen laikint#hoidon jalkeen. Silla, ku- ten muutkaan leikkaukset ei ‘tamakaan ole.aivan vaaraton. 7 __ S28 - damme, _ filleen myétijaisina. “satiirisesti linsimaista vaikutusta, joka - tulketst _- tivaalin, Lavantaina, fammikuun 8 péivind, 1955 ar. a a ll — ait ieee. Pan . ia a ; z nae . fe a Fy aa ‘a = Pl a re pase : Bes . ee Re eal Te Sagan aae ttre OE : eo] fa - . rn. ‘ ee brine —_ " ‘i 4 ahd - Kauneuskilpaitajen aika on tavallisesti ‘Resadlla, jolloin aurinko entten valaisee ja fammutidd,mutia Ouebecin kaubungsssa valmistufaan nyt fturt ( perkasican faluikarnevantien aikana pidettivit ‘Rakst Rouneuskuninga barehdakasta, Patria = - Te lisuuden uraanmittajahahmona on’ pi- dettivii professori Nandaa, joka vuosi- satamme toisella ja kolmannella yuosi- kymmenila kirjoitti naytelroia kielet- jota ns. - sivistyneistdpiireissi halveksittiin rahvaanomaisena, alemman halpa-arvoisen kansan kielend. Tera- -vin dialogein hin niytelmissdin ruoski -vanhentuneita kansantapoja, taisteli les- kien avioliitto-oikeuden: puolesta, pilk- ‘kasi tahanlainaajia ja suuromistajia, ahneita isid,. jotka kiristivat rahaa po- Han kuvasi myos rappeutti omaa kulttuuriamme, kieltam- me ja elintapojamme. Hanen niytel- mizan Subhadra, Lili Da Viaah, Sha- moo Shah jne. esitettun kylissa, kouluis- sa ja yliopistojen kerhoissa. ‘VYhteiskun- nallhisia epakohtia kdsittelivat myos Ta- nen huomattavimmat seuraajansa Jo- shua Fazaldin ja Rafi Pir. Sorron ja julmuuden yha lisdantyéssi, kurjuuden kasvaessa, neljfin miljoonan ihmisen ‘kuollessa v. 1943 nalkaiin wilja- vassa maassani kolmen kuuwkauden si- slid, saavutti kansallinen liikkeemme huippunsa 7a brittiliisvastainen henki ja ‘kansallistunne, joka hehkui kansan s)- dimissi heijastui myds voimakkaapti kirjaBisuudessamme, joka kuin soitin ajan tapahtumia. 1940-lo- vun alussa astuu esiin ryhma nuoria kir- jailijoita, Harcharan Singh, Kartar Singh Duggal, Sant Singh Sekhon seki allekirjoittanut, joille naytelmaktrjalli- suus erikoisesti oli hella sydainta. ‘Ttse olen ollut.vuodesta 1944 muka- na kansanteatterilikkeessa ja olen tyds- keonellyt nayttelijdin kanssa teatterissa. Minun on tunnustetava, etta niyttelijait ovat opettaneet minua hyvin paljon, En- simmiiseen nadytelmdini Lohakut, sain inspiration eraalta nayttelijaryhmalta. Luin -heille naytelmaa jokaisen. naytok- » sen valmistuttua ja yhteisen keskuste- lurmme jailkeen, katsoin alheelliseksi_il- muaista monet asiat eti tavoin.. Viimei- sin naytelmini ‘Kesro, joka kdsittelee ta- lonlonpoikien elimaa, on myés lapikay- nyt nayttelijaryhbmani krititkin. Runonlausunnan elavasti perinteest4. ‘ [ntiassa haluaisin kertoa erdan kuvaa~ van esimerkin. Kun vuonna 1952 jar- jestimme Bombayssa suuren rauhanfes- joka ulkoilmateatteriin__ oli n hauneushilpaitnitin. Vuldolevassa kuvassa. a Lewin ja Nancy Petersen, .- “koornut yli kaksikymmentitubatta hen- kei, oli jublien viimeisena numerona ru- noilijain esiintyminen. ilalla kello yh- deksin he alkoivat lukea runojaan ja vasta aamulla seitsemaltd yleisé padsti- - heidit pois.’ Yleisii vaatimialla’ vaati | saada kuulla seka uusia runoja, eta. samat runot wudelleen, Ja tallaisista ‘tilaisuuksista. suosituimmat ‘Tunot levia- ; - vat samian kieliglueen sisal suusta suu- hun edelleen kansan parissa. Runoutemme, joka on hyvin kuva- ja symbolirikasta; ei ale -vierasta kansalle, Ja runoilija joka tuhansille lukee runo- aan, on kuin peilin edessd, peilin, joka. ei osaa valehdella. Tinkimittd se ndyt- tai tavolttiko sana kuulijan, syntyiké kontakti. Saman vilittOmin mittapuun edessd on myds niytelmafirjailija teat- terissa. Viimeisen kolmen vuoden afecna on Delhiss4 ollut kiihkeita draamallista tol- mintaa, Akatemian perustamissn ja kansaliisen draaman festivaalin’ ansios- ‘ta on teatterieliman alalla jatkuvasti edetty. On syniynyt uusia teatteri- ryhmid, lasten teattereita ja amatoori-+ — toimintaa, joa epailematta mydskia on - merkityksensa. Myos Punjabissa teat- teri jatkuvasti valtaa alaa, ihmiset adottavat uusia naytelmia ja voinee sa- nog, etta tedellinen Punjabia teatteri on syntymassa, mucria voimia on nouse- massa kaikijla teatterin aloilla, La TOIMIVAT NOAN ARKKETNA Englannin Valimeren-laivaston kaksi panssarivaunujen maihinnousualusta on saanut tehtivan, ioka tuo mieleen seka Noakin arkin etta laupiaan samarialat- sen. Niiden tehtavind on nimittain kul- iettaa puille paljaille joutunut saksalai- nen sirkus Maltasta Sisiliaan., Kuljetettavina on katkkiaan yh 100 norsua, leijonaa, karhua, apinaa, hevos- ta, ja fintua sek 135 trapetsitaiteilijaa, pelled ym. sirkusvakea, mikd merkitsee, ette alusten on tehtava viisi perattaista matkaa. -Engiannin .amiraaliteetti Suostul asiaan, kun kukaan tavatlinen ‘varusta- mo.éi suostunut kuljettamaan sirkusta Hmaiseksi. Sirkus on Jahettinyt edusta- jansa {Lansi-Saksan ‘hallituksen Ivo Bon- niin pyytamadn apua kotimatkaa var- ten, . a Ihr -Sivu.3