Mas vie ae ARs Ph pak aon c, ror F SS oe ea at a ae rar De 3 I . 3 pe hogs a oe 7 pe i Pee - 7a etl oF ee a ki aa ap a Soa / ie ere: 7. Vy. aft Take op te ive Ae : Ted. oe bia. tes! sat “Res : no My ee a 1: * i 2 UTE ts a : "le L ee tik vy. ee ae ve ee paps ace fap at Eo eo nueteh Pw ad The. 7) UBER. wa VE a ea ; ot a Pol ee ee ee OF Tartana pe age pl Tana aS ad a A al Re SR PE Sea Ly a 2 i ek ce aes Lo a aly Sate aya . - maa oe oe lL er a wie Seg e RR Le ad = oe rede c PT eo ee aap 7 1 en si a), ee . it Se ee ee be Pete Fae ei a pee sed, art pa eb tac,’ 3 fee oo. ot. FL _ ao oe a A ek _ pe ead Ror adc beta ee are ae . . . ™ . . = . * = LL, : 5 0. Aine = ! 1 ie so. ool en Ls, = rake i tars ba . a . . 1 . = cr i ' ss aE pit sk” a it hol Tae. re a wis . - “at i" 7 vot rae ‘Sirah Lt aa let : 7 ote arp Wat FI mae An | ao ee “HEA 4 M Ea: ee . it s A Boe ee =r werk i et a a ey Toy oes aa a . i . . . . te ee oe ee ee en oak as ea oe ee ae Se oem “yeneye . . PT ee . — a" . . . ta a a . oT eee eee wey . = ” ee Er ee eg eds eee Ste" atenta? iar eet etme isn ta ena ae ideas pee tte bey aes ee fadgee 7 L, 1.54.7 7 o 7 as 1 ! >is " 7oe La + Fi ‘neen, ettd mr kohtagminen giind mieleasl, ett sdadean aelville OSAin pitkin tihtaykeen subtantumfnen: Cana- af. ee me es PERUSTETTU Bi - Washington. — “Piiministert Pierre: Trudeaun . ja ¥Yhdyevaltain presidentti' Richard. Nixon kes- kustelivat-maanantai-iteng poln kakai tuntia kan- . sainvillisistii‘ongelmiste sek Canadan ja Yhdys- valtain talous- ja kauppasuhteista palisematté - kultenkaan mihinkdin sitovlin piitikstin agiciata Eriiin. canadalaiuvirkallijan kerrotaan sano- Trudesaun aloitteesta jarjestetty daan, oli roenestykaellinen.. . Mr. Trudeaun kerrotaan esittineen yleispiir- teisifj ehdotuksia mr Nixonin harkittivaksi Yh- dysvaltain pitkiin t&htéykaen ohjelmasta Cana- - daan. “Paaminister] sai vastakaikua,, mith -hiin -piti rohknisevana”, kerrottiin canadalaispiireisti myditemmin. Keskustelun yhteydessi kajottiin myds Intian ja Pekistanin valisiin yhteenottolhin, léhi-idin -tilanteekeen je mr Nixons tulevean Kiina-mat- - Kean. : , | ep CANADAN DOLLARI OHITTI. HETKELLISESTI USA:n DOLLARIN ARVON MAANANTAINA “‘Vhdyevaltain, doliarin arvo laski edelleen mna- nantaina ja aiheutti myos seh, ett Canadan dot- ' larin arvo oli mainittuna. paivinad vahan aikaa korkeampi kuin USA:n dellarin. Lagsimasilman finanssitilanteen eplivakaisuu- den olosuhteissa USA:n -doliari noteerattiin en- _tistd alhaisempaan arvoon Lontoogsa, Frankfur- tissa, Zyrichisea, Tokiossa ja Milanossa. Ranskan halliinksen voimaan ottamien kontroltimenetel- . men perusteelia dollarin asema oli yoimakkaampi Pariisisea, . Yhdysvaltsin doilarin Arve on laakenut suurestj _ Wimeksikuluneitten paivien aikana yoimistuttaen alettamusta, etta se devalvoidaan ehki aina $:aan Progsenttiin asti kullan arvoon verraten.. Tama huhy USA'n dollarin devalvoinniata gal atkunesa linsimaiden “kymmenen rikKkaan” viime: viikkoiseata Rooman kokouksesta miasi: Yidysval. tain rahs-asiain ministeri John Connally esitti - _“mahdaliisuuden” siitd, ett dollarin arvoz alen- . netaan ehka If- ‘Prosenttisesti kullan hintaan ver- Yaten. . et ILMESTYY TUSTAINA’ JA. TORSTAINA ae “pra tary ae ee eth . oa Hie ict ein roy Rab its jt oni ar Siete eae pet a 4. eid oy c ae ier afte ee id be ae ait ee eval _GANADAN X BUOMALAISTEN | TYOVAENLEHTI | 7 | Avtovakuutuhsin -Johtuer Yhdyivaltain dollarin hinnan lackusta Canadan dollar! nousi Toronton ja Montrealin pireseissi mannentalna vilhikel ajakei 100.03 sent tlin Yhdysvaltain dollariin verraten, mitte laeki mythemmin pélvélla alapuolelle USA:n dollarin” arvon. Canadaa dollarin arvoksi ilmoitettlin-maa- nantai-litana 98.88 ja 09. 75 Yhdysvaltain dolla: riin verraten..- | Lontoosta paatujen tietojen moukaan kullan hin- ta nousi meanantaine enndtystasoon, ollen aa $43.975 unssilta, Titi edeflinen kuilan hinnan korkeusennatys oli ‘elokuun § pnii, Jolloin ae. oli $43. $4 unesilta, INTIAN—PAKISTANIN oe TAISTELUT LAAJENEVAT - New Delhi, — Intian armeijan johta exitti TE hantaina viiteksen, etté Itd#-Pakistan on eristetty Liinsi-Pakistanista, ja ettd Litnai-Pakiatanin aae- | voimat peridntyvat epijarjestykaessa Ité-Pakia- | tanissa — mika on Intian alveella erotettu nein 1,000 mailin verran Linsi-Pakiatanista. Pakistanin toimesta katkaistiin diplomaattiaet | aubteet Intiaan sen vucksi kun viimeksimainittu - tunnusti Bangla Deshin Iti-Pakistanin !aillizekri - hallitukseksi.. Nadiden maiden diplomaattisia suh- teita ei katkaistu nliden kahden alemman sodan aikana vuasina 1948 ja 1965.. Washingtonista tiedoitettiin, etta Yhdyavailat Jopettaa avustuksen antamisen niin intialle kuin Pakistanille. , ‘Intian: itéisen rintaman komentaja eversti B. P- Richkye sanoi joukkojensa vallanneen Fenin kaup- | palan It#-Pakistaniasa ja katkaisseen siten rauta- tieyhteyden Deccan ja Chittagong-sataman valil- “4. Pakistanin asevoimat perdantyviit epa jirjes- tyksessli, hin seni. ‘ité-Pakistanin js Linsi-Pakistenin valilla on 1,000 mailin levyinen intialais-alue ja New Delhi VHittaa nyt, etti sen esevoimat ovat kathaisgeet kaikki yhteydet It8- ja Lansi-Pakistanin vlilli. Pakisianin puhemiehet viittivat tuhonneensa os Intialaiate lentokénetta. Intia myéntaii menet- tHineensd 19 konetta. Pakistanin ilmavoimat suorittivat: ilmahydk- kiyksen Intian vikirikiainta -kaupunkia, Bom- bayta vastaan misak Banotaan loukkagntuneen 15 | ihmista. CANADA YKSI KAIKKEIN Swift israclia VELKAISIN MAA 6, 700 canadalaista lartosta yalittomiisti : ulkomaisen (USAn) pidoman konitroliissa — Ulkomainen ‘kontrolli’ Ottawa. — Canadan ulkemai- Iauhanyrysen _|jarrufiamisesta on United Nations. — ¥Kn pia- / men vetka on lisdintynyt vuogit- tain 4-prosenttimesti: 1920-luvul- ta alkaen, ollen viime yvuoden. io- pussa $28. miljardia. “Canada on ¥kei velkaisin maa maailmasss sarmotaan Statistic Canadan tore- _tainessa tiedonaniossa. “Canadan velka .yuoden 1970 lopussa oli $28.2 miljardia, eli $24 mibkjardia suurempi .kuin tolaen maailmansodan !opulla” .Banotaan {iss 187 aivua asit- tavassa Teollisuus- ja kauppami- nisterién tutkimusraportiaga. Canadan koko ulkomainen vel- ka fts. ulkomaisen sadomen gi- joitua Canadaan) nouasi $6.5 mil- Jardiata v. 2945 $45 miljardiin vuoteen 1969 mennessi, edustaen Se Pifasiassea ulkomaisen pii- oman valit6nta sijoitueta - Cana- daan. Samaan aikaan Canadan ulko- Maiset sijoitukset nousivat §14,8 miljardiste $18.8 miljardiin vue- teen 1969 mennessi eli osapuil- }- feen kahteen viidesosaan Camna- daan sijaitetusta ulkomaisesta Paomasta: | - Tutkimuksen perusteella -laadi- tussa repertissa osoitetaan ‘kul: tenkin etti vahentamall2 ulio- amaille sijoitettu paaoma Cnona- qaan sijoitetusta piomasta, et Banda todellista kuvaa Canadan ‘tulkomaisista veloista, ailla huo- mattaya osa ulkomaille sijoite- tuata “‘canadalaipesta paiomasta’ on todellisuudessa ei-canadalais- ten kontrollisea olevia canada ‘Jaislaitoksien sijoltwksia. “Canadan brutta-, elj sokonais velka ¥. 1946 oli 3678 kutakin acukasta kohti ja vuonna 1969 $2,207 jokaista canadiiaista koh- ti, ollen ae suuri vastakohta Yh- dysvaltain tilanteeseen, misaa vas taavat luvut ovat $110 ja 3438." Liittovaltion viranomaiset vilit- tivat, ette] naiden tilastotietojen julkalsemisella ole mitdin yhteyt ti Grayn raportin kansaa, mika | julkaistiin hiljattain’ vyotatieto- na, eikii liiain piiministeri Pier- ‘re ‘Tritdeaun Washington-vieral- jun kangsq, Nyt julkaistuesa raportiase to- detaan myos scuraavaa; ‘Pd oe gS at th eee an korkein Canadassa dljy- ja maa- kaasualalia, ollen se 74-progpent- tinen: kaivos- ja sulattcalalla S5-prosenttinen ja teoltisuuealal- la S7-prosenttinen ; — Suurin . madara ulkamaiata padomaa on tullut YWhdysval- loiz#ta -—~ noin 81 prosenttia -v. 1D67; ollen Jisays Tiprosenttinen toisen maailmansodan padttymi- fet; jilkeen: | — Noein 8,706 canadalaista lai- touta oli v. 1P67 ei-canadalaisten kontrollisas.. Ulkomaista paa- omaa oli aijoitettu valittémisti {suoran omistuksen pohjaila} ja valillisesti (laincina) 124M ca- nalalslaitokseen ; — Pizomastjoitustensa . perus- teella ei-canadalaiset _ omistavat vilittémast! $2.2. miljardia Ca- nadan pdiomasijoituksista, jo!- den kokonaisméiré v. 1969. oli $0 miljardia, sihteeri U Thant esitti viime vii-. kolla ¥leiskokcukeen istunnossa syytokeen, ett& Israel on .vas- tuiesa Jahi-idén rauhanneuvotte- Jujen paikellaan tallaamisesta. Han syoatteli myos lish paings- tusta Tel. Avivia kehtaan. U Thant esitti raportin erthoia edustajansa, Ryatain suurlihetti- latin Gunnar Jarringin toiminnas ta alkana, jolloin oli puhetta sil, tt, etth jotkut Egyptille yate-| - villiset maat voivat esittaa ylels- kekouksen kasiteltavekei padtos- laurslmaluonnoksen, missi vaadi- |. - taan aseiden myyntikieitea ja ta- loudellisia .. pakatteita - VaStaan. ~Tallaisista pakoitteista rauhan hyvaksi voi paattha vain Tur- valliquuanevosto, mutta jos sel- lainen phitodlauselma hyvakey- | tiiin YJeiskokouksessa, ge tekee mahdoliiseksi asian esilleottami-| ‘gen Turvallisuusneuvostossa. | Lansi-Euroopassa jatkuu laihojen vuosien olosunde Brittildisten taloustutkijain arvion _ mukaan hinnat ja tyotiomyys nousevat Lenteo. — Talouslama jatkuu ensi talvena Lénasi-Buroopan matesa tyotiimyyden ja jatku- vien ‘hinnankorotueten olosuh- teisaa, selittd#ai’ Britannian eras arvovaltainen. tutikinusinatituut- ti. | Kanssinvilisen finanssikrlisin ropea ratkalsu parantaa vain osittain tilannette, selitti Natio-. nal Institute of Feonomic and Social Research (NIESR) juuri ilmestyneessa neljannesyuoatjul- Halpusaaan, Mainitt laitos ‘katsol kuitan- kin tarpeciilaeks puolustags USA 72 presidentti Richard Nixonia, joka. viime elokuun 15 piilvlind |ryhtyl ykaipuoligeati paranta- Won MMaAnha maheutneevajnunte liittolaistensa kustannukgells, tae git ait pt oe sc aet py . 124 s nae i See * we Li Fret ei | phar each ates iui i Eb aN apor iia a. ae Mainittu instituutti on itsendi- nen, el-voittoa ftovoitbeleva tut-. kimualaitos, jota tuetoan rehal- lisesti . yksitytayhtididen ja sH8- tididen toimesta, Ben tutkimuksen perustecila tafoustuctanto vilkastuo Ykdye- Yalloiaga, Canadassa, Eritannias- na, Italiaasa ja Japaniasa, mutta jaelell’ olevissa tiinnen teollisuus- Mmoigan 8 taloiwtetuotannon kasvu on hyvin rajoitettu. “TydttGmyys on ehka aivuutta- nut korkelmman tasonsa Poh- joig-Ametikagsa, mutte se on li- silintymilasd gslallisesti pulhuen kalkiesa Liinsl-Euroopan miais- ag, ja tati tydttimyyden nou- BUG TEYttHE jJatkuyan vieli jon- kin aikan”, selittii tama inati- Lute, f pe ea io es CASE Neal nA WEIR r Gs ERIE BS ret ie [arnelia korolus j, Toronto, — Autovatrautuemsh- passa Canaden kymerencsti mae- kinnaste keskimalirin nom 4.8 { prosenttinesti v. 1972. Tallaisen tiedoo ‘antol yilkon vaihteessa vakuutusyhtididen yh- diatys, Canadian Underwriters Association, mika ttvallisesti miarittetee titndin MAD autova- kuutusten taksgat. Ontariossa on odotettavinia 6.S-progenttinen vakuutuemalau- en ‘korotus ja Suut-Torontoss eh sitikin suurempi (20%) nousu. Vuonna 1971 autovakuu- tukgset nousivat yieisesti TALS UeT 12.4-prodenttigest, *Torontelainen antollija, jolla |. on allot tapaturma ta: Ilikenne=- Kiddisten rikkomisesta annettu : ; i fae we ae ee ee aa Me te INTIAN. JA PAKISTANIN RAJALLA | ja Pakistanim axsioista: tatstelut alkoivat FP New .Dethi. — Tntlan ja Pa- ‘kistanin ‘edvetajat fulkalsivat sunnunteina jyrkistl -toisiataan ercavia tietoja niiden rajalla ta- pahtuneista aseellipiste yhteen- oboista., Intia imeitti upottaneensa kol me pakistanilaista laiyaa, mt- kaanlukien kakai risteilijad Ka- rachin edustalla kiydymi meri- | taistelussa, ja ettd Intian ; meri- yoimat ahdistivat myds pakiste- nilaigta sukellusyenetti Bangelin lahdella, .Pakistanin puhemiehet ‘Ilietd- vit nami tiedot mydntiien kul- tenkin, etti .yksi heidin ristei-. lijansi-on vaurioitunut. Pakista- nin puhemies sanoi periittémiiksi Intian tietoa Karachin Jahetty- villa -olleista taiateluista, .- Mutta noin 405 ulkomaalaista, muhana § canadalaists, jotka on tiotu lentoteitae Karachista Te- herariiin, kertoivat Karachin. §&- taman olieen lickeisai. — Neuyostotiitte julkaiai lauan- taina lausunnen, jossa ayytetadn Pakistania sotateimien laajenta- Trigesita. Variyevaltain pubemie het vhittivat | Tntien kantavan BUlriMman VaBtuun potatolmien lanfenemisesta, haanantaiaamung tedoitettiin, ett Intia on tunnustanut Banigla Deshin, tiki, tayvoittelee It4-Pa- Kistanin | iteeniiieyytti, .Samalla kerrottiin, etti Pakistan on kat- kaissut diplomanttiset suhteenss Tntiaan eike! kun viimekelmainit-. fu tunnust! Bangla Deshin, SANOQ NEUVOSTOLUTON - ETUIEN GLEVAN VAA'ASSA Moskova. — Neuvostoliitto jul kaisl aunnuntaina lausunnen, mis sa sanotaan, ett& Intian ja Pakis- tanin valiset yhteenotet vajkutta- vat Neuvostoliittoon, _Moskova esitti Pakistanin johtajille varei- tuhkzen, etti he ottavat. itselleen sunren edesvastuun toteuttzes- saan vaaralliata yhteenotto-chjel- man Intian kanesa, Neuvostoliitte ja Intie allekir- poittivat ystivyyezopimukesen elo- huun. # paivand, Moskova varoit- ti nyt toisia maita, ettd niiden ei pidd sekaantua Intien ja Pakis- tenin viliseen taisteluumn. — INTIAN MAHARADZAT SAAVAT IHMISOIKEU DET tuomio viimeksthulupeen 5 yuo- |. den aikana, juckan 6 sylinterisesta autosta vionna J872 maksamaan Fl waluutuksesta minks hinta tana |: vuonna oli $1232. Siviilit USAn. iimapommituksen joukkouhreina Washington. _~ Senaattori Ed- werd Kennedy sanoj sunnuntaina hallitukeen uusimman tutkimuk- gen oscittavan, etta Yhdysvaltain Hmavoimien pommitus Kat bodz- hares on lisinnyt tuntuvasti el- ¥illi-ihmisten menetykaié ja pa- holaisten méarad. Noin parin viikon kuluttua pe- Kolagiaasicita. kisittelevalle komi- tealle esitettiviss’ raportiasa on yasityiskohtaisia tiéteja Kam- hodehan padksupungista, Phoom Penhista paenneiden ‘satojentu- hansien thmisten rucka- ja apun- | Lopuutteesta. Raportisss sanotaan “‘ghmisten jattivin kotinsa paédasiasaa aik- Bi kun he pelkaavat pommituysts tai kun heidin 2suntonga on il- mapommitukeessa tuhottu. Ra- portin mukaan Kambodzhassa on nyt 2 miijoonaas pakolaista. VIIME joutue Chevrolet |. - Biscaynesta tai muusta saman-| | ™mijoonaa wuodessa, ja New Delhi, — Intian parlamen- tin alahuene, Lok Sabha {kan- |Bankamarl} hyvakeyi pérustus- -|lain muutoksen, miki “korottag” Mmaharadzat (suuret kuninkaat) tavallisten intialaisten tasolle, matta ottaa samalla heiltd pois vaition yllipitemaliut, noin 36.4 lishksi monet muut etiisuudet. Kansankamar: hyvaksyi ‘vain 4 tuntia kaydyn keskustelun p- rusteella . paaiministeri Indira Gandhin henkilikohtaisesti esit- timan muutosehdotuksen &anin 381-6. Tami vicden 1941 pe- Tustugleakiin laadittu muutosehdo tus menee nyt ylahuoneen k&si- teltiviksi missi gille odotetaan ropeata hyviksymisti. . Nykyisti oikeistelaisempi yli- huone -hy!kasi samaniaisen muu- tosehdotuksen v. 1970. “Me yoimme ottaa heilta (mea haradzoilta} pois heidin ylelki- Byytens# ja loistonsa, mutta me annamme heille tilaisunden olle inmisiné’, sanoi paaministeri mire Gandhi suosiongsoituaten ratku- essa kansankamarisas. Tamin Ishiehdotuksen perus- teella lopetetaan 278:lta maha- lradzalta vattion rahallizen tuén TIEDOT Moskeva. — Moskevan tadio tiedoitti maanantni-iltana Neu- vestoliiion uudesta avaruustutkimuksen. sasvulukseuta, milk on | ensimmiinen alatlaan. ‘Tamin radictiedon mukaan kuutisen . kuukautia altten pitkille matkalleen ldheletty Mars 3 on BLO- rittanut pehmedn laskun Marvin pinnalle niin, etth slelta on Hantu tirkeiti tietoja maahan. United Nations. — Piisemiiti mihinkiiin yhleisymmarryk- Keen asiasta YEin Torvallisuosneuvosta piiitii maanantai-illa- © na, eit Intian ja Pakistanin vilistii selkkausta koshkevien-. aai-- oiden kisittely siirretaiin Yleiskohouksen iatunnolle. Slelli ei. volda pailisten tehoa viistia suurvaltojen eittoamisoikeudella, kuten on mahdollista Turvallisuusneuyostessa,, mutta ainoas. - | daan Turvallisuusneuvosto voi peruskirjan mukaan tehdi rat- kaisuja avan ja rauhan hyay myksisti. Ottawa: — Ulkoministert Mitchell ‘Sharp sahel maanantaina | slahuoneen isiunnossa, ettii yritykvet 40 canadalaisen aiirtim- seksi pois 1ti-Pakistanisie ovat siirtyneet tuonnemmaksi kun Daceaan Wihetetty canadalaisknne joului kidintymaiin. takalsln sikei kun sikilitnen lentokentti oli tulituksen kohtecna. Canberra. — Australian piliminiateri William McMahon tie- doilti eilen, ett® Kiina on kalkaissut meuvotielut Ausiralian ja Kilnan diplomaattisuhteiden "jirjestiimisestii. Rooma, — Lathes 2,000,000 Italian maataloustydliisti ji 200, - 000 valilon laitoksisse, kuten terveys- ja huoltoalalla toimivaa henkildii aloitt® maanantaina 18 tuniia kestiiviin lakon parem- nlen palkiejen puclesta. Se olf niliden ryhmien tomen lakka 41). piiviin., nikana. Italian maatgloustyiliiset vaativat $4.20 palk- kang piivissii. Se. maksaa kuitenkin heille yaltion | yllipiden ja “olkeuksien” menetyksen | Jayttliin piatas, lisiksi useita muita etuisunkesia, kuten ilmaisekai aaatu vesil ja BihkS, verovapautia suurimmal- ta osalta heidin tulciataan, oi- keus stiiren etta heiti sanotaan “himen korkeutensa” ja myde Ly- kinlaukaukesin esitettivat terveh- dykset. | Kun ylahuone ja aitten Intian korkein oikeus mitatii vuorna 1970 esitetyt samaniaiset ehdo- tukset maharadzcjen érikotsol- kerksien poistamiselai, pétminis- teri Gandhi jarjesti uudet vaalit ja Bai nilgsi murakaavan vaeli- roiton oikeistolaisista, joven vaa- lichjelman yhtend pdavalétina oli. maharabzojen = erikoiscikeuksien puolustaminen sli peruatecila etti: maharadzojen yksityisomia- tukaiin ef voide kejota. _SATKUU EDELLEEN ‘YHTEENOTTOJA Neuvostoliitto kehoittaa ‘toisia masta pysymilin erossa Intian Pakistanista a ‘Woleaalta brittildistendet wert vat Kiinan piiministeri Chou Ene lain sanoneen, ettd jos sota pyt- tyy, Kia tulee aséennoiiumaan. pildttivisti Pakistanin puclelle. TNASSin wutieiiedossa ¥K:n tae pahtumista syytettlin Pekingia ja Washingtonia ‘olluusioate Inti- fa jai Ttd-Pakistanin ‘seukkaita - vastann. TASS:in lauszwutn a- veinkondases sangtaan: — “Neuvostoliitte ei voi olla vi~ | Unpitimattimand kun huomici- daan yhteenottojen kehittymines gen oinien rajojen léhettyvilld, vaikuttaen ne siten pen turvallt- AULTeen, “Toimien. johdonmukaisesti In- tian mantereen rauhan yiliprta~ mipeksi. Neuvestaliiton hallitue kateoo 8 tanpeelliseksi Pakistanin johtajien kuomion ail- hen suureen edesvastuuseen, min- ki he iteellaen ottavat tit# van- ralliste. ohjelmaa FEUFSteEBAalt, KINA YRITTI SAADA..\ i | INTIAN TUOMITUKSI — United Nations. — Kiina yritth — ailen sande, ¥E: i] Turvallisuus- tauselmaluonnokeen, ) Intian “syylliseksi” Pakistanin. ja | Intian vilisessd. kahakates, Sen Viiitielaunelma jai kuitenkin hy- vaksymattz. Kiinan péatoslauselma tli yl- jatykai Neuvostoliiton eittoamis- | oikeuden peruateella. Sen pucles- {ta annettiin 15 jiisenta kasitta- - vassd Turvailisuusnenvostoesa 11 finti ja vagiaan 2. (NL ja Puo- la}. Britannia ja Ranska pidat- tyivat dineatimisesté. | KOSYGIN |TATEAA VIERAILUA | |; | : Aathorg., Tanska. — Korostaen Biti, etta. Neuvostoliiton ja Ine tian yetavyyssopimus on “teho- kas”, Neuvostolliton paiministeri 3 Aleksei Kosygin sanoci tag aunnuntaina, Tanskan vierailune | 5a Viimelsend piivand mm. BeWs PFaa Vas: . “MWeidin - mielestimme ongel- man perustanta on rauhan patut- — taminen Pakistanisea, sila tam? teistelu alkoi Pakistanissa, erki Pakistanin ja Intian vilipend yh (Jathuu sivulla 4). OFL hyvaksyi Quebecin itsemaaraamis-vapauden . Kannattaa tyéviten yhteisté rintamaa: : ‘Laberge uudefleen Hiton preswlentiksi - Montreal. — Quebecin tyivaen- | litte (CLC: kuiluva Quebec Fe-. deration of Labor) hyvaksyi yuo- slkokdukpessaan yt ensimmdiven kerrn. paditdslauseiman, minkd mukpan se kannattaa Quebecin itsemaaridmisokkeutta, © Timi pidtds tehtiin 6-pdivainen edustajakokouksen viimeisen pii- vin istunnosaa. Samalla hyvék- jonka mukean QFL pitié Ranskan kiclti ainoa- ha virallisene kielend Quebecissa Monipuolisen keskustelun jil- Keen byvikayttiin itsemaariamis oikeudesta pkitéslauselma, missé Sanotaan mm.: “Paatettakcon, etla GFL antaa kannatuksenga periaatteelle, etti Quebecilla on téydellinen oikeus itsemidraimisoikeutensa kannal- ta, mukaanlukien oikeus itsenidi- seksi julistautumiseen sijla va-|- raukgella; elt tiima Kehitys ta- pahtuu tyivaenluokan teivomus- ten ja tavoitteiden .mukaiseeti. Pidtéslauselmakomitean puheen- johtajana tolmi terastyclaisten union edustaja Emile Bourreult jonka viitetdin kuuluvan seka Parti Quebecoisiin etta NDP'n ‘| Quebecin jacatoon. Hinen ehdotuksestaan hiyvek-- syttiin myds toinen platéslausel- ma, jonka mukeon QFL:n tulee toimla Yaalien nikana NDP in ei- dokkaiden valitsemisen hyviiksl. “Tima pats hyvakeyttiin aen ‘jal- keen kun.oli padtetty, etti QFLn BAanndiata poistetaan kohta, mis- sa mBdrite|lian siaintévoirmaisestt | etta QFE tukee NDPita, Vumek-— padtoslaurelmassa simainituasa sanotaan, etti kansallinen NDP ej eniaé ogallistn Quebecin vaa- leihin ja etta NDPin Quebecin jacste “on thydellisesti huomioi- nut Quebecin realiteetit".. “Paatéslauselmessa pidetéain ko- konaan poia mahdellisuuksista olevan sen, etla seursavisse liitto- vaaleissa Quebec Jatettaisiin clip- puvaiseks{ Trudeaun mallisen po- liittisen ja sotilaalisen sorron jatkumisesta tai Caouetten mieli- pudlisen fasigsmin noususte, Lauantaisessa istunnoasa hy- vil. ksyttiin ksikkia tyévienjarjes- toj4 edustavan yhtejsrintaman muodostamisajatus. Noin 225,000 jasenta edustavan CNTU:n presidentti,: yhdersi opettajain union ja farmarien edustajain kangsa ilmaisivat ai- kaisemmin kokouksessa myéntei- Ben asenteensa tallaisen . yhteis- rintaman muodostamiseksi. ‘Reférmismiselta linjalta, avoi- mesti “soslalismin kannattajaksi" ilmoittautunnt Louia Laberge nousi tarkkailijain kertoman mu- kann tesa kokouksessa huoma- tukal johtaja-hahmeksi ja tuli nyt vudellaen valituksi QFLin presi- dentin tOlMeEen. PYSYVA TAPPIO CANADALLE USAn TAVOITTEENA Washington. — Vhdysvaltain Mallituksessa on ryhmi,' joka yrittia kehittia sellaista kaup- papalitiikkaa, minki perusteel- la Cuonada jilisi jatkuvaati top- Piotililke VYhdyevaltain kanssa kilymiistiian kawpadta.. | Tillnisen varoitukacn antot sunnuntaing viikko sitten Yh- dyavaltain Talousasiain apulais- ministerin toimesta eronnut Phi lip Trezis, jota on pidetty Ca- modan yhtend parhtana yatavil- ni USAin hallituakoneistogsa, _ -: Hin sanoo jiiaéneenga hallitus- koneistosta pois henkilékohtais- ten seiikkojen vuoksi, mutta ali- ti huolimatta on kiinnitetty hue miota me Trazisen aryosteluun Yhdysvaltoin hellituksen keup- ‘napolititkasta Canadaan néhden, Tkifinkuin varoitykaenk Ca- nadalle ja Yhdysvaltaln preal- ‘dentt) Nixonin puheille mea- nantiina meéenncelle piiiministe- vi Pierre Trudeaulle, me Trezise _ sana) ko, ryhmiin USA:n halli- Lukacsea kateovan, etth Yhdys- en ee To hie mndaereremminls 1 1 Hay 1d ee ee oo ee Bl a ey art ee i ee le Le od od Dl, nd fl rae ie de 7 a) etd Teak Sage Gel paeay ut: kes af eee tek ta te “Beh, t His aa Se al a athe Sipe Ie teat Gag. 6 she ‘I rT: 4 ne rit way " ae Pe fe che ag ep . oy Be : eee: ME . he i ia . 3 : iat F are Oe a if vallat ei voi saliia kauppava-_ jauksen ‘jatkumista, Japanin ja Canadan kanssa. Han kieltiytyi arvicimasta el- 14, kuinka voimekss tiimi Cn- nada-vastainen ryhmi DSA hallituksesea on, Mutta yleisesti otaksutaan, ett aithen ryhmidn kuuluvia on USA:n halbtukesen raha-asiaii ministariésed, miki normiaalisti seuraa “kovempaa linjag” Conedaan nahden kuin muut ministeridt. Mr Trazise on ith. milelti, ‘et. - x: ty “he. As fy ar vi ff at ef if : : \ : agent Ari \* een on "yp set cr io fa protektionistinen ohjelma o- ‘eoittautuu hyvin kallikal ¥h- . - dysvalloille ja auorastaan tuhol- saksi Canadalle, ‘Hin sanci, etti. ehdotukaet . vapoikauppajirjestelmin mud dostamisckai Canadan ja Yh-- dysvaltain valida on epirenti- Ten... gilli rellaiaen jirjesta- iyn =o polilttiset, sosinaliset. jo taloudelliact sealkat ovat rietl- tildassa Canadan tarvoltteitle “identtisyytensii sdilystlinisel- ay | ee a ee | mre ay i LE T Rie bat Tas ee : ae kiinnittiz 7 . mon. ose8 . .. a 2 = _——eercs Comes pees =—"s . . — woe _ be t ae nA a - ae nis age POP eats Sep deo “ae rosy ois 2 See Ts EE . = : i "1. om oe . . . tae hata ‘oct orea . : ar "4 0° cet ate ee OT enue pool aie a . . . 8 eo ae nm. see ane ees - 4 =" a toe ee a 2 . . . ee . —_" . a . . ; . Pat “apt we. cl. 7 eet mh eseen rs cy ale . - . . .™ a = me nn. eer ee . =. = . . “a. Lal ooo -— om on . m1 a a alton cei wee ee Pe — hs ee ee a y= Sea bor ued AUT Lr: - 7. . . 2s mo t so. eee ee ee TY EE es al : al 5 LP Pd ee = tho. b's sme em oe . le . ee oe Pee - fret Eten Lana ea Py perme hia? SP a Sere ne pars ols oT ae SIRF T= ee Te Coe Weg tre Dray. plop eS ug ee eee atta bat te de la Tarte ft DOT SETS Gh pg ree pea, pO Se. . so ir Tt et A ee or ee ek op ee es ce piv cimge i. ator lad ee a "a TT = ae =_2 ae . .o_.— ' - “ye Tetemeeertey "a = at as . el Ce . . 2 ott wo. Toa: Hen - Se eT ee . Be te ee ee ee ee eg * . . .. ‘ vp the Lhe We, 4 ee tents ss woe pore - - ine . . . =. . aa a ae Se Pps) apt ape i teatontie a ceacratag beg etl Pluk. rel lowes bos.