‘| 1) On stis miehilldkin syyta tar- | koin tutkia .valituksen perusteita, ‘| likemmin asiaa miettimatta julis- Sillé lapse: Sek » Siitd lihtien, kun eeva paratiisissa tarjoili aatamille sittemmin kuului- saksi tulleen ja paljon puheenaihetta antaneen omenan, nainen jonkin aikaa hoiti synnyttdjin virkaa, oli ruuan laittaja, kaunis lelu, kuuliai- nen miehensad vaimo, avuton, miehen turvalliseen suojelukseen pyrkivd ‘olento, Riippumatta siitd, mistd sosiaalisen kentin ryhmittymdstéd oli lahtoisin, Kadyttdytymisen muodot turvaan ja suojelukseen pyrittiessd olivat luonnollisesti eri yhteiskuntaluokissa toisistaan poikkeavia, Vadhin jailkeen paratiisiselkkauksen naisia alkoi nousta valtaistuimille, soluttautua hoveihin juonittelemaan ja vehkeilemdiin, Mutta valtaosa naisista eli mieheensd ndhden alistetussa asemassa, "niin sdddetty on” lakien alaisena, Noiden lakien, jotka jo mcidén pdi- vindmme haalistumaan rupeavat. : | » . Sanalla sanoen R. (muuan ibsenildinen) uskoo tuohon Ibsenin mystilliseen aatteeseen puhtaasta naisesta, joka on vapahtava ihmis- kunnan. Mutta sopii kysy&, eik6 nainen yhta paljon kuin mies ole luonnoltaan heikko ja puutteelli- nen olento? ... Ylipaéansé epailemme suures- ti, onko se yksipuolinen imartele- minen naisia kohtaan, jota Ibsen ja kumppanit harjoittavat, oleva naisen todelliseksi hyddyksi? Turhaan kuitenkin haettai- siin ndisti Ibsenin ja kumpp. Kir- joituksista varsinaisia kaytannol- lisid ehdotuksia naisen aseman pa- rantamiseksi. Samoin kuin Ibsen, samoin hanen ihailijansakin par- | haasta paasta rajoittavat toimensa siihen, etta panevat kysymyksen keskustelun alaiseksi. Tosin viita- taan johonkin korkeampaan, viela saavuttamattomaan avioliiton ihan- teeseen, mutta sek& taman ihan- | teen laatu etta sen toteuttamisen kejnot ja&avat haméariksi. | ... Kieltamétén tosiasia on, etta naiset nykyajalta hyvin yleisesti — valittavat sita asemaa, joka yhteis- | kunnassa on suotu heidaén sukupuo- lellensa. He vaittévat naista seka | lain etta yleisen tavan ja katsan- tokannan puolesta vielaé meidankin oloissamme parjatuksi ja havdis- Mutta sitten naiset alkoivat tah- toa yhta ja toista. He halusivat opiskella, ruveta haéaéraé&maidn liike- elamassa, ottaa osaa_ hallitusten johtoon. Miehet luonnollisesti na- kivat sen "”biologisena mahdotto- muutena”’, Pohjoismaihin ja meille Suo- meenkin kulkeutui naiskysymys suuresta maailmasta. Tassaé yhtey- dessd ei sovi unchtaa Henrik Ibse- nia, naiskysymyksen puolesta pu- hujaa. Naytelmasséan "Nukkekoti”, joka ilmestyi vuonna 1879, Ibsen haluaa vapauttaa naisen siité vuo- _situhantisesta orjuudesta, jossa han On ollut. Tulla vapautetuksi ja elda samanilaisena tietoisena yhteiskun- nan jasenena kuin mieskin. On uutta, kuohuttavaa ja mullistavaa, etta "Nukkekodin” Nora lahtee pois miehensa ja lapsensa luota huoma- tessaan, etta hanen velvollisuuten- sa ndifa kohtaan estaa hanta ke- hittymasta "todelliseksi ihmiseksi’’. Kaikissa pohjoismaissa Ibsenin naéytelmé herdtta& kohua, puolesta ja vastaan. Kirjallisissakin piireis- sa syntyy ibsenilaisid ryhmid, seka ryhmittymiaé ibsenildisyytta vas- taan. Meilla Suomessakin elettiin tuo- hon aikaan Ibsenin § merkeissa. Naytelmdsté keskusteltiin kahvi~-ja muissa tilaisuuksissa, seka kirjoi- teltiin sanomalehdissa. Eik& yksin naytelmastaé, vaan siitA versoi mui- takin, naiskysymykseen _liittyvid, asioita. Muun muassa naisten opis- kelumahdollisuudet ja naisen osal- listuminen korkeampaan opilliseen sivistykseen nayttaa olevan eris asia, jonka ymparillA sanan miek- kaa on kaytelty. Vanhat lehdet siita kertovat: Kun eridssa seurassa keskustel- tiin Jatina-lyseon perustamisesta Kuopioon naissivistyksen paranta- miseksi, muuan mies lehden pals- toilla huokaisee: "Se on jalleen jumalattoman ai- kakautemme uskottomuuden he- delma”, | Ja sitten samasta asiasta seka siiti, mitd mahdollisuuksia naisel- la on — kykyihinsA naéhden — ru- veta vaeltarnaan opintiella. ” |, Eipa muuten, se on mei- din kohta mydntadminen, ole lain- kaan merkillista, etta latinan kieli- oppi on naisen silmiss& muuttunut jonkinlaiseksi taikalaakkeeksi, jon- ka ‘nielemisell4d han kerrassaan luulee poistavansa kaiken henki- sen kykenemattomyyden., " ., Mutta eivdtpa naiset otaksu- mistansa hevilld luovu. Varmaan- kin he ajattelevat: taytyy siita la- tinasta kuitenkin laAhtea arvaama- ton hyéty; minkaé tahden miehet muuten kaéyttdisivat sen opiske- luun niin arvaamattoman paljon aikaa,” Jalleen otsikolla "Naisten vali- tuksista”, jonka kirjoittajan tera- vahkoaé kyn&a‘voi seurailla hieman pidempdankin. | nen ja on kest&ényt niin ett’ei saata luulla sita siksi, DOSGOQOOOOOOOOCCOO Naisten vapautusliikkeesta Eng- lannissa on kirjoitettu paljon. Jouk- kotiedotusvalineemme yrittavat usein esillad sen meille vdardssa valossa, nimittiin »eksentristen naisten» liikkeena. Todellisuudessa Englannin naisct kamppailevat eri- arvoista olemassaoloaan vastaan. Tyytymattémyys lisdintyy, on yha tuntuvampi etenkin tydtatekevien naislen keskuudessa. ¥Ymmarléaksemme jossain miaa- rin englantilaisten naisten taiste- lun luonteen ja heidin kokemansa vaikeudet meidain ei pidi unohtaa, etla kapitalismin oicissa naisilla ei Ole faktillisesti mitaéan oikeuksia. Nekin vahdiset oikeudet, .jotka he ovat onnistuncet saavuttamaan: git- kealla taisielullaan, ovat vain mi- tattomiad ja muodollisia mydnnytyk- sid. Tima koskee ennen kaikkea ty olaisnaisia. Teollisuudessa seki hallintoko- neistossa ja yleisénpalvelun alalla tyéskentelevien naisten keskipalkka on suunnilleen 50 prosenttia mies- ten —_palkasta. ~ . aksi nykyajan monipuo- lisen mielettéimyyden ilmidksi, Td- ma tutkimus on seké oikeudentun- non ettH viisaudenkin vaatimus. lista olisi tietyshi luul- la, ettA miespuoli voisi koskaan saada rauhaa semmoisessa yhteis- kunnassa, johon naispuoli olisi tyy- tymaton. ... Naisella on yha aihetta pyy- taa taydellisemp&& tasa-arvoisuutta miehen suhteen kuin mita hanella on. Hin voi esimerkiksi pyytaa sen tarpeettoman ja loukkaavan ero- tuksen poistamista, jonka laki te- kee siitdessiiin, ettA nainen, ellei tee nimenomaista pyyntdd, tulee tdysi-ikdiseksi vasta 25 vin ijdssa. ... Mité epdnaisellisuuteen tulee, niin saattaa ehka suurempi itse- ndisyys tehda naisen monen silmis- si vahemman rakastettavaksi. Saat- taahan mies itselleen muodostaa kaikellaisia naisellisuuden ihantei- ta; saattaa pitaa lempeda, noyraa, luottavaista naista parempana kuin pontevata ja itsehenséa luottavaa. Jos joku sanoisi rakastavansa tu- hannen kertaa enemm4an_ suloista, haaveksivaa, puoleksi itsetietoista, gazellisilmédisté itimaista Haydee'ta (Byronin eris naishahmo), kuin lakkisormea, klubeissa meluavaa naisrakcuunaa, niin vastaisimme, et- ta vallan hyvin kasitdAmme hanen ... Emme nyt ryhdy kysymyk- seen, mik& tietomaara on yleensa vaadittava niiltf, jotka pdaasevat opistoon péisyd varten tarvittavat opinndytteet”, Vanhojen lehtien polemiikki jat- kuu. Nyt siihen osallistuu ystavam- me Minna Canth. Sfvyisdsti han ensin esittelee, etta kansalaisena ja ihmisena tulisi Suomenkin naisen uskaliaasti raivata tieltiiin esteita, jotka haittaavat hanen edistymis- tain ja kehittymistéin, Ja toteaa, etta meillé niinkuin muuallakin on naisen vapauttamisen pyrinnditi kohdeltu enimmiten joko kylmikis- koisuudella tai ivalla. Mutta suorasanaisena ihmisend Minna Canth alkaa "rajahdelld”, ...Arvellaan, etta_ siveellisyys maailmasta havidisi naisen vapaut- tamisen kautta, Peljatéan; etté nai- sen siveelliset kasitteet tulisivat yh- ta sekaviksi ja loyhiksi kuin mie- hen, jos ulkonainen pakko, joka hanta tahén saakka on rajojen si- sdpuolella pitanyt, poistettaisiin. Pain vastoin. Annettakoon naiselle valistusta samalla kun han saa va- pautta. Nainen ei silloin eniié pida muotoa pdadasiana ja pdadasiata si- vuasiana. Annettakoon hanelle oi- keus kAvellA yosydanna Kaisanie- mella ilman, etté hanta joku mies- henkilé hatyyttelee. ..., sitten sanotaan vield, etta emansipatsiconin kautta naiset ka- dottavat naisellisuutensa. Asia riippuu siitd mité "naiselli- suudella” ymmdrretéain. Onko se tuo kainous, joka istiiu sohvassa ja virkkaa, joka sdintdéjen mukaan nostaa ja laskee silmaluomiaan ei- Cuva teoksesta Muotipuku kautta aikojen xy so , be eet or, ee 2 os i ES e Sars oh & vahingoittamatta suorittamaan yli- > oo i + : : re Naisoppilaitoksen perusts ke péékaupunkiin on me tyyn ja se saa Minna Canth’in huo- kaisemaan: | — Liianko paljon luotettiin Suo- men naisiin, kun uskottiin heidin uhraavan jonkun eau de cologne pullon sukupuolelleen sen Tomenkiel keammin hiukan arvostelua tisti yhteiskunnasta, jonka jarjestimi- sessi meilld naisilla ei mittdih ‘oi- keutta ole eik ole ollut” Ja toi- mituksen rivit otsikon .alla: ’Toi- mitus ei ole tahtonut kieltaa sijaa . seuraavilfa mietteilta, joita se ei kuitenkaan voi muufamissa kohdin - hyvaksya”. ... Piispa Johansson tosin pai- menkirjeessaan vakuuttamistaan vakuuttaa, etta tama kaikki on *"Jumalan pyhaé jarjestelma”, Mut- ta mind puolestani uskon, etta her- ra piispa siitd suotta Jumalaa syyt- telee. KyllA se jarjestelma on vaan miesten laittama, ei se muuten oli- - si niin kunnottomaksi tullut. Etu- piissé pelkdan paavien ja plispo- jen olleen uskollisesti mukana sii- na toimessa. Pappissidédyssi viime valtiopdivilla naiset estettiin ylio- pistoon palsemasta siita syysta, et- ta arveltiin naisten sen kautta tur- meltuvan ja tulevan yhta huonoik- si kuin miehet nyt ovat. ... Muuten ei tuo mitaan outoa ole, etta miehet taaskin koettavat vetsé Herramme edesvastuuseen omista pahoista toistaan. Sita he ovat tehneet maailman alusta asti, kuten hé itse kertovat. Muista- kaamme vain ish Adamin sanoja: ‘Vaimo, jonkas minulle annoit’. Patriarkat ja muut pyhat miehet elivat moniavioisuudessa (julkises~ ti, ei salaa niin kuin nykyiset her- rat), Luonnollisesti seuraavat mei- din patriarkat esi-isdinsa perassa ja selittavat nmaisen orjuuden tai- vaan sidtamdksi. Ihmiset tekevat aina jumalansa semmoiseksi, ett’ei se heidan helmasyntejinsaé hairit- se, Saara kutsui Abrahamia her- rakseen, mutta nykyiset vaimot al- kavat "streikata” ja sanovat mies- . thin sinuksi Kelvottomat! Minulla olisi pieni ehdotus. Eik6 olisi pa- rasta, etta tulevana vuonna nos- tettaislin kirkonkokouksessa kysy- mys, onko naisella sielua ollen- kaan. Kun tuosta asiasta kuuden- nella vuosisadalla Macon’in kirkon- kokouksessa riideltiin, voitti se puoli dainestyksessé, joka vaitti nai- sella sielun olevan.” Kaikki se, mit& naissa poimin- noissa on ollut kinastelun aiheena, on voitettu kanta. Kuten esimer- kiksi naisen pddsy hankkimaan opillista sivistystd ja monta muu- ta seikkaa. Mutta rivien valista on loytavindaén joitakin ajatuksia ja sanoja, jotka sopivat meidan pai- vadmme. Vai mita waited 9° COGEOOOEOOOOOOOCOOOOCO0O0O00000000000 tyksi. Tamd valitus on niin ylei- g vat ehdottomasti. Esimerkiksi tydn- antajat voivat edelleenkin pitaéa naisia pienipalkkaisisea tiissi. Hil- jattain tuli tietoon, etti tyénanta- jien liitot ovat jakaneet salaisia se- lityksia siita, miten voidaan kier- tad laki tasavertaisesta palkasta. Niiden ongelmien lisaksi, ‘joita paljon paremmin tuloksin kuin po- en@lannittaret kohtaavat tyéta ha- jat, heidin on vaikeampi jatkaa Kiessaan, he ovat yleensd aliste- iskeluaan, péisté ‘tyéhdn tai lussa asemassa yhteiskunnassa. edistyd virallaan. Vaikka _tytét Yksinkertainen esimerkki, Englan- edistyisivat kuinka hyvin tahansi Bissa.on rakennusseuroja ja yh- koulussa jopa matematiikassa, fy- tiita, jotka myyvat kiinteistia va- siikassa ym. tarkoissa tieteissi, hittdismaksulla, Mutta kaikki yhtiot vain yksi kymmenesté saa mahdol- aor snared Seo Henuden jat iskeluaan keulun tuksen kiinnityskirjaan tai - sopi- hiljattain pdasté tydhén telakan pr ar sna opiskeluaan koulun ee yskirjaan tai sopi hallintoon. Hakemukseen han kit- ° Hitiattain otettiin kolme mittavaa , n tehtiva viela paljon tyatat joitti vain sukunimensé ja etumi- . volta eteenpain, kaksi niistd on Kevien naisten aseman muuttami- mien alkukirjaimet, ettei olisi voitu 5-45 vahvistaa — lainsdadannalli- Seksi kapitalistisessa Englannissa. maaritella hanen sukupuoltaan. <9; tahikuukausina. Ensimmainon Naisten vapautusliikkeella on tissa Kun hanet kutsuttiin puhuteltavak- ()"),13 tasavertaisesta palkasta, eTittdin suuri merkitys. Tahan liik- si ja paallikko naki, etta han on 54. pitdisi astua voimaan tina kceseen osallistuminen auttas tu- nainen, syntyi skandaali. Pasllikko | anna Toinen on aki sukupuo-/ansia englantilaisia naisia vakwut- alkoi huitoa kadelléam ja sanoi: lesta johtuvan syrjinnan lakkaut-fumaan siitd, eta kapitalismi on »Me emme ota naisia!», == tamicasta, Kolmas on tydtitekeviaheidin perusvihollisensa. —- Naisten asema tuotantolaitoksis- oii. Koskeva asiakiria. Siind on, Uusi ja ehka eras tarkein seik- sa on hyvin vaikea, »blassisen 49 pyyalia, mm. lastenhoitolaites-ka naisten liikkeessa on pyrkimys porvarillisen demokratian» maassd to, ““kehitiimisesta, aitiyslomanYhdistaa . se tyivden- ja_ammatti- eriarvoisuus alkaa jo ammattikou- myéntimisestt jne. yhdistysliikkeeseen. Tamin lisiksi lutuksesta. Tuloksena naiset saa- is i — ja tami on mys erittdin tar- vat enimmakseen sellaista tyota, yuits valitettavasti Jaki tasaver- keataé — naisliike saa yha laajem- joka ei vaadi ammattitaitoa. Heit saisosia palkasta, jota on jo kauan Pia Kansalaispiireja toimimaan ak- on naillé aloilla puolta enemman oaoiotty ei yoi muuttaa radikaalig- tiivisesli naisten eriarvoisen ase- kuin michia. is atectattore, Ht lilannetta, vaikka se onkin askel™an muntlamiseksi, | Sit huolimatta, etta tilastotieto- voonnain. Sind on liian palion _ Beatrice HAMMERLING, — jen mukaan fytot paattavat koulun syicoia, joita tyénantajat kaytta- englantitainen lehtinainen Mita tulee parlamentliin, niin siclla miehet vallifsevat suhteessa 24—1. Jos nainen on tyévaenluo- kasta, han voi olla varma, ettei koskaan piise parlamenttiin, On paljon sellaisia ammatteja, joihin naisia el hyvaksyia Tain- kaan. Eras tutlavani nainen yritti 8 tee 8 13