cinielsinniiveomtomcen & oT TTS | | ahalla palkinnoille —Urheilija ei ela pelkasta leivasta. Tarvitaan voita paalle. Suomen Jaakiekkoliitto on a- settanut omiin MM-kisoihin enenunnanusnevannonacenevceaiqinsgtecnananin the ai ilu ku U u rh u m sia aULADUCUIDLNAALELOTATOAUDORNATANRCEEACANNANED iki scien lepine SKY Ma : BE L/STUNEN MGA MEIDAN KILPALLUKY KR CMAE KARST SOME! TY DTT 2 oa FAL ~ | KAN KOROTUKSEEA, KUA ME SUO- | “JOS KYLE KANSAINVALISEN KILPAILUKVYYYN TAKIA TYYDY7- THIS VAIN 3% Kurikan jatti Juha lisakki Mieto liikkui lauantaina 20. maaliskuuta Ounasvaaran rin- teilla liukkaasti kuin poroa saa- listava nalkainen ahma. Miehen menoa 15 kilometrilla siivittivat upouudet sukset, jotka ovat puoli senttia levedmmiat kuin ta- valliset kilpasukset. Toiseksi tullut Suomen nopein hiihtéva poliisi, Lahden Huihtoseuran Kari Vaananen havisi Juhalle vain nelja sekuntta. Maalissa Mieto oli juttutuu- lella. Ensiksi han onnittelija ke- hui Vaanasta ja sen jalkeen upo- uusia suksiaan, — Nama ovat puoli senttia levedammat kuin tavalliset suk- set. Sopivat hyvin talle kelille. Paaddyimme suksitehtaan mies- ten kanssa tallaiseen suun; iso mies tarvitsee alleen leveammat sukset,. Miedolle vain nelja sekuntia havinnyt Vaananen oli myos tyytyvainen hihtoonsa. Alku- viilkosta mies oli voittanut sa- moilla rinteilla poliisien hiihto- mestaruuden. Kolmanneksi tullut Sveitsin Joos Ambuhl havisi Mietolle jo toista minuuttia. Pellon Martti Nousiainen nousi neljanneksi hyvan hiihtonsa jalkeen. Mikkelilainen taksinkuljet- taja Veijo Hamalainen hallitsi Ounasvaaran talvikisojen vari- tonta 50 kilometrin hiihtoa a- lusta loppuun sunnuntaina. Ha- maldinen voitti Kari Vaanasen yli kolmella minuutilla, Lauan- taisen pikamatkan voittaja Juha Mieto havisi voittajalle yli 11 minuuttia. Juha lisakki oli maalissa vi- hainen mies jalleen kerran. Han hiihti lauantaina uusilla suksil- Joitakin paivia kokoontui Meksikon distyneen kongressi. Tama vasemmistolaisen kumouksellisen ratkal- sitten Meksikon paakaupungissa Yh- Sosialistipuolu- een (PSUM) ensimmainen jarjesto syntyi viime vuoden mar- raskuussa kommunistisen puolueen ja neljan muun vallan- ryhman PSUMi:n yhdistamisesta. kasiteltiin kongressissa sen ohjelmallista linjaa, jarjestoorganisaatiota ja sisaisen johdon muotoa ja tapaa; se myos tasmensi liittolaispolitiikkansa — tu- levissa yleisvaaleissa hei- ~ nakuun 4. padivana. Kokouksessa valittiin puolueen johto. Johtopai- kalle nousi 35-vuotias Pab- lo Gomez Alvarez, vasem- mistoliiton kansanedusta- ja, erittain arvostettu hen- kil6 uuden meksikkolai- sen vasemmiston keskuu- dessa. Gustavo Diaz Orda- zin ja Luis Echeverrian presidenttikausien aikana han oli vangittuna poliitti- sista syista. Tarkeintaé joka tapauk- sessa oli itse kongressin jarjestaminen. Se oli lop- puhuipentuma tavoitteelle jonka puolesta aloitettiin tyoskentely jo vuonna 1977. Aloitteen tekijana Meksikon Kommunistinen Puolue tarkoituksenaan lopettaa vallassa ollut ha- la, joskaan ei kohutuilla voitele- mattomilla. Juhan mukaan suk- set pitivat, mutta eivat luista- neet. — Mita pitemmalle matkan- teko edistyi, sita huonommaksi suksien luisto tuli. Jumalauta, tallaisella kelilla4 minun ei kan- nata lahted ladulle ollenkaan. Tama ei ole minun kelini. Nain laukoi Kurikan jatti lehtimiehille. Han jai tasaisesti hiihtoa johtaneesta Haméalai- sesta koko matkan. Jyvaskylan Huthtoseuran nuori makikotka Matti Nyka- nen himoitsee makiennatyksia. Sunnuntaina Matti rikkoi Ou- nasvaaran makiennatyksen puolella metrilla hypdten en- simmaisella kierroksella perati 96,5 metria. TULOKSIA: Miehet 15 km: 1) Juha Mieto KurikR 41.26,9 2) Kari Vaananen Lahden HS 41.30,3 3) Joos Am- buhl Sveitsi 42.29,4 4) Martti Nousiainen Pellon T 42.57,9, Miesten 50 km: 1) Veijo Ha- malainen MikkH 2.31.33,2 2) Kari Vaananen Lahden HS 2.34.38,4 3) Seppo Malkamaéki Lapuan V 2:35,.13,9, Naiset 10 km: 1) Marja-Liisa Hamalainen SimpU 31.34,5 2) Hilkka Riihivuori TampP 31.58,3 3) Marja Auroma HelsPV 32.13,9. Ounasvaaran P 85 miaen tu- loksia: 1) Matti Nykanen JyvaskHS 267,6 (96,5 makiennatys-88) 2) Pentti Kokkonen LahdHS 250,1 (885-86) 3) Jari Puikkonen LahdHS 247,0 (90,5-83) Kylla sita pian makkaa, mutta huilaaminen aikaa via. SAAKSMAKI. jaannus, joka oli ollut hal- litsevana neljana viime vuosikymmenena Meksi- kon kommunistien ja sosi- alistien seka muutamien pikku vasemmistolaisryh- mien valilla. Meksikkolaisten vallan- kumouksellisten marxi- laisten joukossa vallitsee tietoisuus siita, etta sosi- alistisen puolueen hajaan- nus ei aina tarkoita epa onnistumista. "Silloin, kun jarjeston sisalla — sa- noo Enrique Semo — on vallalla kaksi vastakkais- ta linjaa ilman yhdistys- mahdollisuutta ja nama ovat jarruttavina tekijoina tarkeiden hetkien toimin- nalle on jakautuminen tar- peellinen. Vallankumouk- sellisten tulee muodostaa itsendinen jarjesto refor- misteista. Mutta silloin, kun on olemassa erimieli- syyksia (huolimatta niiden syvyydesta) samalta poh- jalta, saman linjan sisalla, niin tamaniaatuinen ja- kautuminen on katsottava vallankumouksellisen liik- keen tappioksi.” PCM:n (Meksikon kom. puolueen) historia, samoin kuin koko meksikkolaisen vasemmiston, on taynna kokemuksia ryhmittymi- sista ja jakautumisista. Vuonna 1940—-1956 erityi- sesti jokainen vaittely joh- ti uuteen ryhmittymiseen. suuret rahapalkinnot porkka- noiksi pelaajille. Maailmanmestaruudesta tulee joka ukolla 50,000 mark- kaa, hopeasta 25,000 markkaa ja vielA pronssista 10,000 markkaa. Summat _iskettiin kiekkoilijoiden tietoon jo vuosia sitten, asia niveltyy MM-pro- jekti 82:een, Sekaan ei kuiten- kaan riittanyt pitamaan pelaajia kotimaassa. — Jos historian ensimmai- nen mitali todella tulee, pitaa pojille maksaa my6ds asian- mukainen palkka, sanoo liiton toimitusjohtaja GGran Stubb. Kokemus ja kova luonto olivat suosituksina koottaessa Suomen maajoukkuetta huhti- kuun puolivalissa alkaviin MM- kisoihin. Jaakiekon MM-jouk- kue, joka on yhta puolustajaa vaille valmis, on koottu peri- aatteella ‘taistele joka hetki’. Joukkueessa on mukana vii- si miesta edellisista Suomen MM-kisoista vuodelta 1974 ja perati kahdeksan pelaajaa on vailla maaottelupeleja talta kaudelta. Kokoa ja kokemusta sen sijaan léytyy. Joukkueen keski-ika on ver- raten korkea aikaisempiin maa- joukkueisiin verrattuna, runsaat 26 vuotta, Yhdeksan pelaajaa on tayttanytjo 30 vuotta, nuorin on oululainen Pekka Arbelius, 21. Kapteenin paitaan paaval- mentaja Kalevi Numminen pu- kee Juhani Tammisen, 31, yh- den kaikkien aikojen koke- neimman suomalaispelaajan, joka pelasi ensimmaiset MM- kisansa 1970 Tukholmassa. Taman aikakauden jal- keen ryhmittymiset vahe- nivat ja ristiriitojen luon- ne ei aina ollut enda niin syva. Hajaannuksen ajan_ eri- mielisyyksien vaikutukset loppuivat vasta yleisesti ottaen vahan aikaa sitten jolloin vanhan, jaykan ja vapahtajamaisen puolueen PALKANKOROTUMSEEN | ET SIELLA El OreTTU kU: PALKAN KOROTUMSET. wine” | KAPAILLA TEOLYISULDEN KAN -| | NATTA VUUDELLA, E/ KOROTETA | ESI IRS OLTL VAAL Foo se NAYTETAAN NIILLE SUONALA- SULE, a le PALK- MA oTAN MUJAN- | iis # MAS EKS Kogler voitti makicupin Maailmancupin kokonais- kilvan voitti Itavallan Armin Kogler, jonka voitto oli varmis- tunut jo ennen viimeista osakil- pailua. Kogler sijoittui kilpai- lussa neljanneksi., Matti Nykanen, joka ei ollut Planicassa mukana tuli koko- naispisteissa neljanneksi havi- ten Koglerille 51 pistetta. Ny- kanen jai kolmanneksi sijoittu- neesta Canadan Horst Bulausta 12 pistetta. Mdenlaskun maailmancupin viimeinen osakilpailu: : Ole Bremseth an 260,6 Huolimatta naista pyrki- myksista sen toteuttami- nen alkol vasta sitten tun- tua todelliselta, kun ty6- laisten ja yleensa kansa- laisten taistelut vaativat jarjestdjen itsendistymista valtiosta ja niiden demo- kraattisen itsemaaraamis- oikeuden palauttamista."' Tosiasia on se, etta Mek- mouksen enaa uutta vallankumousta. taydellisesti maa tarvitsee uuden lankumouksen taan sosialistisen — nama pistetta (120 m-111 m) 2) Hubert Neuper Itavalta 257,6 (118-113) 3) Massimo Rigoni Italia 247,3 (114-109), Maailmancupin lopputulokset 1981-82: 1) Kogler 189 pistetta 2) Neu- per 172 3) Horst Bulau Canada 150 4) Matti Nykanen Suomi 138 5) Bremseth Norja 136 6) Per Bergerud Norja 129 7) Rigoni Italia 125 8) Roger Ruud Norja 112 9) Johan Satre Norja 100 10) Bauer L-Saksa 95 pistetta, Maiden viliset pisteet: 1) Itavalta 803 pistetta 2) Norja 776 3) Suomi 305 4) Lansi-Saksa 234 5 DDR 216 6) Canada 186 pistetta, jalkeen ei ole tarpeellista tehda Pohjautuen ndin uudel- leen arviointiin siita, etta Meksikossa_ porvarillisten vallankumousten kausi on ohi ja, etta val- luonteel- kaavat jaivat todellisuu- dessa jalkeen ja pdaéastiin yli marxilaisen teorian dogmaattisesta kaytosta, joka oli luonut teoriasta antidemokraattisen lah- teen ja hajottajan nostat- taen samalla = vallanku- mouksellisten vasemmis- tolaisten ja joukkojen toi- minnan valille aitoja. Arnoldo Martinez Verdu- go — Meksikon kom. puo- lueen viimeinen paasihtee- ri, nykyinen PSUM:n ch- dokas maan presidentiksi _ korostaa ecraassa rapor- tissaam: "taistelu jarjestél- lisesta yhtendisyydesta marxilaisten vallanku- mouksellisten kesken ei alkanut cikaé lopu myéds- kaan naiden yhdistyessa jarjestollisesti. Monet ker- rat on neljankymmenen viime vuoden aikana chdo- tettu liittoa itsendisesti kehittyvan, itsendisen ja demokraattisen meksiko- laisen yhteiskunnan, paa- maaranaan sosialistinen yhteiskunta, puolesta tais- televien piirien kesken. sikon poliittisen taistelun kehityksen sekavuts, ty6- vaenluokan pollittisen tie- toisuuden jalkeenjaanei- syys ja reformistien pit- kan ajan johtoasema, joka on heilla ollut tyoldisten joukkoihin nahden, olivat ratkaisevina syina sellai- sen puolueen syntyyn, jo- ka pystyisi johtamaan tyo- vaenluokan ja sen histori- allisten liittolaisten toi- mintaa, PSUM:n syntyminen on myos tasta johtuen tulosta kahdesta vaikeasta ja pit- kasta ideologisesta taiste- lusta: ensimmainen joka kehittyi dogmaattisuutta vastaa. Dogmaattisuus jo- ka oli juurtunut paikoil- leen todellisen meksikolai- sen nykypaivan analysoin- nin sijaan ja kaytti vain vallassa olevia yleistyksia: seka toiseksi se joka tais- teli reformisteja vastaan tuoden voiton tieteelliselle sosialismille reformistien teeseja vastaan. Heiddn teesinsa vaitti, etta vuo- sien 1910—1917 vallanku- viiden jarjestén (Sosialisti- nen Yhtenadisyyden ja Toi- minnan Liike, Kansallisen toiminnan Liike, Vallan- kumouksellinen Sosialisti- nen Puolue, Meksikon Kansan Puolue ja Meksi- kon Kommunistinen Puo- lue) entiset jasenet nyt yh- distyneena PSUM:iin hah- mottelevat linjaa, joka hy- vin selvasti erottaa heidat kansallisesta porvaristosta ja sosialistisista reformis teista. ? Nama _ taistelijat, jotka muodostavat, ilman epai- lysta kaikkein suurimman ja vaikuttavimman —ryh- man tamdanhetkisesta Mek- sikon vasemmistosta, pu- huessaan sosialistisesta vallankumouksesta tar- koittavat yhteiskunnallis- ta muuttumista nykyisen valtiokoneiston hajottami- sen kautta tapahtuvan uu- den tydlaisten demokraat- tisen vallan pystyttamista uutena luokkavaltana. EDUARDO SUAREZ CAMPOS