Jokamiehen oikeudet. ja “velvollisuudet luonnossa Iiikkujan tietoon Yha useampien harrastukset liittyvat luontoon. Ulkoilu on jo terveytemmekin kannalta tarke- 4a. Mita useammat joutuvat is- tumaan tyéssain sisalla, tarve iikuntaan ja ulkoiluun lisaantyy. Ulkoilu, retkeily, marjastus ja sienestys perustuvat jokamie- henoikeuteen liikkua, tilapaisesti oleskella seka kerata tiettyja luon- nontuotteita toisen omistamalla maalla. Nama oikeudet perustu- vat maan tapaan ja tottumukseen. Erakautena kaikki maat ja vedet olivat yhteisia. Maanviljelyn ke- hittyessa osa luonnonvaroista siir- tyi yksityiseen hallintaan. Hallin- taoikeuden perusteena oli maan kaytt6dnottamiseksi tehty ty6. Jokamiehenoikeudet ovat jaanne alkuperaisesta yleisestaé oikeu- desta luonnonvaroihin. Luonto kestaa vain rajallisen kayt6n. Kestokyvyn ylittava kayt- t6 on luonnolle aina vahingollista ja Sellaisena tuomittavaa. Mutta nykyisell4an sienia ja marjoja seka osin kalakantoja kaytetéan selvasti vahemman kuin mita luonto pystyy tuottamaan. Sama- ten on monilla alueilla likkumi nen miahdollista ilman vaaraa luonnon liiallisesta kulumisesta. Jokamiehenoikeuden turvin nama luonnonrikkaudet ovat hyddyn- nettavissa kaikkien hyvaksi. Jokamiehenoikeuksien ‘foteutuminen J okamichenoikeuksista vain Saksojen keskinaista kauppaa Bonn — Vaikka viime vuo- den lama on koetellut monia maita, se ei ole vaikuttanut Sak- sojen valiseen kauppaan yhta paljon kuin muualla. Vuosina 1970-1976 kauppa lisaantyi kah- deksalla prosentilla vuodessa, viime vuonna lisays oli vain 3,1 prosenttia. Mutta kokonaiskaup- pavaihto oli sentéan 8666,4 mil- joonaa valuuttayksikk6a, jotka vastaavat Dmarkkaa. Se merkitsi paljon enemman kuin Lansi-Sak- san kauppavaihto muiden valtion- kauppamaiden kanssa, joiden ko- konaisarvo 1977 alitti 1,3 pro- sentilla vuoden 1976 tuloksen. Tavara- ja palveluammattiliken- teessa DDR:n kanssa toimitukset lisdantyivat 2,8 prosenttia, palk- kiot 3,4 prosenttia, Tarkeimpia tavaroita, joita lannesta vietiin DDR: aan olivat edelleen koneen- rakennusalan tuotteet, sahkdétek- niikka ja kemia. Metallimarkki- nat lisaantyivatkin 63 miljoonalla rahayksikélla, vaikka niitten o- suus kokonaismyynnista ei ollut- kaan enempaa kuin 3,2 prosent- tia. Ita-Saksasta ostettiin Lansi- Saksaan 1977 yha enemman ko- neita, sahk6tekniikan tuotteita ja puutavaraa. Naiden tavaroiden osuus oli yli 13 prosenttia, suh- teellisesti nousua oli paljon e- nemman kuin muilla aloilla. Yksi paatuotteista, tekstiilit, oli edel- leen muuttumaton, kasvua ilmeni vain 0,2 prosenttia. Bonnin talousministerién ka- sityksen mukaan Saksojen keski- nainen kauppa on erittéin vankka taloudellinen tekija. pieni osa on kirjattu lakiin, mutta silti ne ovat meille itsestaan selvia. Nykyisin kaupungistuminen ja sen aiheuttamat seuraukset seka luonnonvarojen yha voimaperai- sempi kaytt6 on aiheuttanut sen, etta mahdollisuudet jokamiehen- oikeuksien toteuttamiseen ovat murentumassa. Jokamiehenoike- uksien sdilyminen ja lailla turvaa- minenkaan ei auta, jos: — ymparist6n laatu ei hou- kuttele tai se suorastaan | estaa naiden oikeuksien kayttami — luonnontuotteita ei voi tai uskalla kayttaa —virkistaytymiseen sopivat alueet kaytetéan rakentamiseen. Yhta tarkeaa kuin itse oikeus on se luonto, missa sité oikeutta voi kayttaa. Jokamiehenoikeuksien ka- ventuminen on selvasti havaitta- vissa. Erityisen voimakasta se on taajamien laheisyydessa, missa ymparist6 rappeutuu hoidon pu- utteessa ja ympa§aristdhaittojen akia. Kehityssuunta nakyy muu- allakin luonnossa: Metsa: Metsatalous meka- nisoituu ja metsien pienipiirteinen ja luonnonmukainen kasittely ha- vida, Mustinta kehitysta edusta- vat liialliset avohakkuut, kaikkial- le ulottuva ojitustoiminta, met- sinauraus seka jatkuvasti yleis- tyva ymparist6myrkkyjen kaytto. Vedet: Puolet suomalaisista asuu pilaantuneitten vesien vai- kutuspiirissa. Puhtaita vesia jou- dutaan hakemaan yha kauempaa. Rannat: Rannat ovat viehat- tavyytensa takia kaikkein vetovoi- maisin retkeilyn ja ulkoilun koh- de. Niiden joutuminen huvilaton- teiksi ja rakennusmaaksi vaike- uttaa ratkaisevasti jokamichen retkeilya ja veneilya. Melu: Melu hairitsee seka luontoa etta ulkoilijaa; liikenne- verkon tihentyminen, teiden sijoit- tuminen rannoille, ulkoilun mo- torisoituminen. Jokaisella kansalaisella on oikeus terveelliseen ja viihtyisaan elinympéristéén. Jokamiehenoikeudella se on kaikkien saavutettavissa. Joka-- miehenoikeudet perustuvat kan- salliseen perint6Omme. Niiden siirtaminen tuleville sukupolville lainséadanndlla suo- jattuina ja kayttékelpoisina on jokamiehen tavoite. Jokamiehenoikeudet Aikoinaan rajoittamattomas- ta luonnon yhteyskaytésta on jal- jella seuraavat tarkeimmat joka- miehenoikeudet. Jokaisen tulee tietaa oikeuksiensa rajoitukset. * Oikeus kulkea jalan, py6- ralla ja hiihtden muualla kuin pthapiirissa ja sellaisilla alueilla, joilla liikkuminen on viranoma- isten méaarayksesta kiellettya. Maanomistajan omatoimisesti asettamat kieltotaulut eivat po- ista jokamiehen kulkuoikeutta. Sensijaan maanomistajalla on oikeus kieltéa moottoriajoneu- voilla ajaminen yksityisteilla ja maastossa. Vesistdissa kulke- minen on vapaata niin jaalla kuin avoveden aikanakin. * QOjikeus tilapaisesti oles- kella, kayda uimassa, telttailla yms, kauempana pihapiirista. * Oikeus poimia marjoja, sienia ja luonnonkukkia seka ottaa talousvetta vesistdsta tai lahteesta joka ei ole kenenkaan yksinomai- -sessa kaytéssa. *Oikeus onkia oman asuin- kunnan vesiss4. Muuhun kalas- tukseen ja metsdstykseen tarvi- taan maa- ja vesialueen haltijan lupa. Jokamiehenoikeuksiin liitty- vat velvollisuudet pitaa aina muistaa. Jokamies ei saa hairita tai vahingoittaa luontoa, muita luonnossa liikkujia tai maano- mistajaa. Luonto pysyy kaytté- kelpoisena, kun jokamies ei kayta oikeuksiaan vaarin. Jokamiehen velvollisuudet * Luontoa ei saa roskata. *Kukkia ei pidé poimia tur- haan. Elavina ne ilahduttavat my6s naapuria. Rauhoitettuja kasveja ei saa poimia lainkaan. * Oksien taittaminen ja tarve- puun ottaminen ei ole luvallista. * Tulta ei saa tehda ilman maanomistajan lupaa tai metsa- palovaroituksen aikana. Retkikeitin on suositeltavin keit- totuli. * On viisainta kayttaa ole- massa olevia teité, polkuja ja reitteja4. Luonnon kuluminen es- tyy ja eldimet ja kasvit saavat kotirauhan. * Koirat on pidettava kurissa luonnossa liikuttaessa. * Kasvavat vainiot on kier- rettava. * Portit on suljettava ja aidat ylitettava varoen. * Luontoon lahdett4essa on parasta jattaa radio kotiin ja herkistya kuuntelemaan linnun laulua ja tuulen huminaa puitten latvoissa. | * Arkoihin paikkoihin kuten lehtoihin ja puronnotkelmiin on suhtauduttava hell4varoen. Luon- nonsuojelualueilla saa kulkea vain merkittyja polkuja pitkin tai viranomaisten luvalla. * Saaristossa ja tuntureilla on erityisesti otettava huomioon luonnon herkkyys seka paikallis- ten asukkaiden kotirauha ja elin- keinot. Sahk6veturit Neuvostoliitosta Suomi ostaa vuoden 1980 loppuun mennessa 12 uutta sahkéveturia Neuvostoliitosta. Kauppa, josta on jo sovittu vuonna 1975, allekirjoitettiin Helsingiss4. Kaupan kokonais- arvio on noin 44 miljoonaa markkaa. Kun nyt sovittujen vetu- rien era on toimitettu, on maas- samme neuvostoliittolaisia saih- k6vetureita kaikkiaan 81. Alle- kirjoitettu kauppa muodostaa huomattavan osan ns. pitkalle jalostetuista tuotteista, joita on toivottu maahamme tuotetta- van, Suomen tydllisyytta nyt syntynyt kauppa elvyttéa mm. elektroniikan alalla, sen vetu- reihin valmistaa entisen. kay- 2337 nak Lake Rd. Sudbury, C Ont. Puh. 522-6376 Ruoka- ja sekatavarakauppa Copper Cliffin meijerin, seka paikallisten leipomoiden tuotteita. Helmi- Lindroos ja henkilékunta ! , , PUHUTAAN SUOMEA. Licpusbbenteanee ic : 2 EN Sos Amerikkalaset la aki rit: Maito ja jugurtti auttavat pitamaan veren kolesterolipitoi- suuden kurissa ja voimakka maustetut ruoat ovat hyvia keuh- koputkentulehdusta vastaan. Ta- han kasitykseen ovat tulleet ame- rikkalaiset tiedemiehet. Muuan Wisconsinin yliopis- ton ravintotutkija, Thomas Ric- hardson kertoi, etté maito ja ju- gurtti eivat anna veren kolestero- lipitoisuuden nousta, kuten on jos- kus pelatty, vaan pain vastoin alentavat sité tai ainakin estavat sen nousun. Kolesteroli on mai- torasva, jonka on sanottu edista- van verisuonten vaarallista tuk- Joka kolmas USA:n sotilas “huumeessa” Washington - Yli 200,000 Yhdysvaltain sotilasta kayttaa marijuanaa ja noin 49,000 ko- via huumausaineita, kuten he- roinia ja LSD:ta, ilmenee ar- meijan sisdisesta tutkimukses- ta. | Kenraali Johns sanoi huu- mausaineiden kayt6n armeijas- sa olevan halyyttavaa, mutta ei mittasuhteiltaan epideemil- ' lista. Kenraalin lausunnon mu- kaan huumausaineiden kaytto vaikuttaa jossain maarin soti- laiden kuntoon, mutta missa maarin, -sita on hyvin vaikea madritella. Tutkimuksen mu- kaan 18.6 prosenttia sotilaista kayttaa marijuanaa aika-ajoit- tain, huumausaineiden kaytta- jia ollen 31 prosenttia. Sotarikostuomio peruutettiin Haag - Hollannin korkein oikeus peruutti milionda- ri-sotarikollisen Pieter Men- ten 15 vuoden tuomion so- tarikoksista, hanen tultuaan tuomituksi 28:n Puolan juu- talaisen murhaamisesta. Tuomio peruutettiin silla perusteella etta hanet on tuomittu. aikaisemmin§ sa- masta rikoksesta, hanen Saatuaan sodan pdaatyttya 8 kuukauden tuomion liittou- tumisesta vihollisen kanssa, tuomio tapahtui vuonna 1949. Asiasta syntyy uusi oi- keudenkaynti noin kolmen kuukauden sisalla. tannédn mukaan Oy Stromberg Ab. Uutena alihankintakohtee- na nyt hankittaviin vetureihin valmistaa Tampella (Tamrock) kompressorit. keutumista. Kalifornialainen laakari Ir- win Ziment suos'tti voimakkaasti maustettujen ruokien nauttimista keuhkoputkentulehdusta sairasta- neille potilailleen. Ziment, joka on eraan Kalifomiag 3 Vii ri, sanoi New Ciesnainns pi- detyssa seminaarissa, etteivat tabasco-kastike ja piparjuuri ole ehka sopivia herkalle vatsalle, mutta keuhkoputkentulehdusta Sairastavalle ne tekevat hanen mukaansa ihmeita. - Voimakkaasti maustetut ruo- at ovat yleensakin suositeltavia hengitystiehyeiden sairauksista karsiville, sanoi Ziment. Los Angelesissa asuvilla meksikolaista syntyperaa olevilla amerikkalaisilla on paljon har- vemmin keuhkoputkentulehdus kuin muulla vaest6lla, koska he pitavat vommakkaasti maustetuis- ta ruoista, kertoi Ziment. ¢ ee ee Tervehdys yhteiselle Musiikkijuhlalle! Katri ja AMJalonen - Toronto, Ont. se eK & * PARRY SOUND, ONT. Elsa ja E. Hoffren Aune ja H. Uiito Kertiu ja M. Rasmus Linda ja W. Jokela * SAULT STE.MARIE, ONT. Hilda Heino PARHAINTA MENESTYSTA kulttuurivien vuotuiselle MUSIIKKIJUHLALLE | Sudburyssa! Aino ja Nick Norkooli Thunder Bay, Ont. Kauneimmat ruusut muistollenne AINO MYLLYMAK!I kuoli 21. pna kesak.1975 ja hanen miehensa EMIL MYLLYMAKI | kuoli 14, pna kesik. 1975 3 vuotta on kulunut, vaan | | teidan muistonne sailyy yha. | | Helinit sekii Rauha ja Eino | Makinen | | Walden, Ont.