© YHDYSVALTAIN — ulkomi- nisterin Henry Kissingerin matka latinalaisen Amerikan maihin ei muodostunutkaan hanelle sellaiseksi arvovallan kohottamiseksi kuin mika oli tarkoitus. Venezuelaan, Pe ruun, Kolumbiaan, Costa Ri- caan, Guatemalaan ja BPrasi- liaan suuntautuneella retkel- lin han sai suopean vastaan- oton vain viimeksi mainitussa maassa., © BRASILIAN Kissinger oll valinnut maaksi, jonka avulla ° Yhdysvallat yritta ly6da kiilaa latinalaisen Amerikan maiden keskuuteen, Tunnustamalla Brasilian “suurvallaksi", joka neuvottelee tasavertaisesti Yh- dysvaltain kanssa,; USA haluaa asettaa tadman ihmisoikeuksia polkevan omaan_ erikoisase- maan ja siten rikkoa solidaa- risuutta, joka latinalaisessa Amerikassa on vallinnu; teis- telussa Kkehitysmaille edulli- sempien kauppasuhteiden ja entistd suuremman riippumat- tomuuden puolesta. © KISSINGERIN TOIMI -oli niin kompelo, etta se heratti ndrkdstysta jopa itse Yhdys- valloissa, Senaattori Edward Kennedy mm, totesi, etté Kis- singer on unohtanut Brasilian ihmisoikeuskysymyksen Yh- dysvaltain mainetta pilaavalla tavalla. Sivumennen todetta- koon, ettei tama ole ensim- mdinen kerta kun Yhdysval- : lat ottaa kumopanikseen val- taklikin, joka vaha; piittaa ihmisoikeuksista. D LATINALAISEN AMERI- KAN maissa nahdadn ‘Selvés- ti, ett4 Kissinger haaveilee Brasiliasta erdaniaista santar- mia, joka toimisi latinalaista Amerikkaa ja kolmatta maail~ maa vastaan, Yhdysvallathan on ollut narkdstyny; erdiden latinalaisen Amerikan maiden "uppiniskaisuudesta” ja erityl- sesti kehitysmaiden wuudesta kasvavasta voimasta. ”Suur- valta” Brasilia — tai oikeam- min siella valtaa pitava ryh- mi — on tarpeeks; taantu- muksellinen kelvatakseen ajar maan USAin etuja. Siksi Kis- singer mielistelevasti ehdottaa, etti Brasilia kdantdisi selkan- si kolmannelle maailmalle ts. kehitysmaille ja tulisi ”ensim- mdiseen maailmaan” eli teolli~ _suusvaltioiden rinnalle. © KUUBALAINEN _ julkinen sang on todennut, etta Kissin- gerin matkan e¢rds tarkoitus olj saada latinalaisen Ameri- kan mailta tukea Yhdysval- loissa harjoitettavalle kam- panjalle, joka on tahdatty An- golaa ja Kuubag vastaan. Kuubalainen lehtj Granma kuitenkin toteaa, etta Kissin- ger kaikista ponnisteluistaan huolimatta sai vastakaikua vain Somosan ja Costa Rican ulko- ministerin Fasion tapaisilta henkiloitd. Nama vaikuttajat yrittivat vaaristellA sita soli- daarista apua jota Kuuban kan- sa on antanu; Angolan veljes- kansalle imperialistisen hydk- kdyksen torjumisessa, toteaa Granma., © GRANMA-LEHTI toteaa Somosan ja Fasion puhuvan ulkokultaisesti siita etta on valttamadtiénta noudattaa se- kaantumattomuudef periaatet- ta, — Kuitenkaan he eivat toi- mineet timan periaatteen mu- kaisesti silloin kun sita todel- la rikottiin, sanoo Granma te~ ravdsti ja palauttaa mieleen hyékkayksen Kuubaa vastaan Costa Rican ja Nicaraguan alueelta. —- Somosa ja Fasio vaikenivat mydés vuonna 1965, jolloin Yhdysvalla; ryhtyi kaikkein julkeimpaan inter- ventioon lantisell4 pallonpuo- liskolla tunkeuduttuaan Domi- nikaanisen tasavallan alueelle, jatkaa Granma. '@ ULKOMINISTERI KISSIN- GER on latinalaiseen Amerilk- kaan suuntautuneen matkansa jalkeenkin jatkanut hy6dkkdi- ly44n Kuubag vastaan, Niinpa hin noin viikko sitten "va- roitti? Kuubaa puuttumasta Rhodesian ja Mosambikin ra- jakiistaan. Kissingerilla on ni- mittédin vakaa usko, etta Kuu- ba on menossa mukaan jokai- seen selkkaukseen Afrikassa. tapahtumiin, ne ‘“Granman mielestaé osoittivat, etta puut- tumattomuuden periaateiden kunnioittamiseen pakottarmi- nen merkitsee hydkkayksen uhriksi jouturieen kansan aut- tamista hyékkaajien lyémises- si, Siind Kuuba taytti kan- sainvaélisen velvollisuutensa tahdentéa Granma., Paavo Ruonaniemi Kaunut kukkaset Anni ja John Leinonen Katri ja A. Jalonen Vieno ja Tauno Niiranen Rauha ja J. Lahde Reino Keto Lempi ja O. Tyyska Kerttu ja O,. Hautala Martta ja J. Tolvanen Martha ja J. Saloranta Sonja Slaine Aino Seppala Sanni ja V. Kentala Mary Jaakkola Hulda ja Aatu Ikonen Vilma ja Y. Nieminen Sadie ja E. Erkkila Maija ja Uuno Vuorinen Aino ja U. Oksanen Elli ja Eino Maki Lydia Niemi Hilja Ojanpera Martha Ekholm Anna ja Herman Aho Helen ja Eino Tarvainen Toini ja Bill Gernicki Tyyne Latva Toronto, Ont. Nicaraguan diktaattorin | lientymisen kehitysta | valtain ja Neuvestoliiton kes- i ken sek pédsihteeri | Brezhnevin toimintesel-s- } tusta Neuvostoliiton kommunis- | tipuclueen edustajekokouksessa | Nekrasov sanoo, etta tama ky- | symys on erittéin tarkea tana ) piivand "kun otetaan huomioon f ne esteet, jcita on |} nut naiden kahden maan yh- i teistyOn jatkuvan kehittamisen | tielle”’, i dessa vuodessa saatiin a oyrrrarrvs | Yhdysvaltain johtajien kesken A valttimatt6mvviesta Moskova N euvostoliiton-Yhdysvaltain | suhteissa on tana pdivina olen- naisinta strategisten asciden ra- | joittamiskysymys. | ton kantana on, ettéa neuvotte- | luissa on nyt kaytettava hyvak- | Si se alka, joka viela on jaliel- | & ennen kuin nykyisten sopi- | musten voimcs-aoleaika kuluu | umpeen. Nain toteaa Neuvosto- | iten kommunpistisen puolueen | 4anenkannattajan Pravdan va- | tapaato'mittaja Vadim Nek- | Paso. Neuvostolii- Tarkastellessaan jannityksen Yhdys- Leonid ilmaantu- Lainaten Brezhnevia Nekra- | sov toteaa, etta kdanne Yhdys- | valtzin ja Neuvstoliiten suh- j teissa tapahtui ; Kun nyt tarkastellaan tap-htu- } nutta kehitysta, j taa kaksi kautta. Ensimmdinen yuonna 1972. voidaan erot- oli nopean ja menestyksellisen Kaytannoliisesti katsoen yh- cikear tarkea periaatteellinen yhteis- Neuvstoliiton ja kehittaa maiden valisid rauhanomaisia Rooma Italiassa talli hetkelli yksin hallitusvastuussa ofe- va kristillisdemokraattinen Be oe puolue nayttéa olevan ha- | joamassa_ kahteen _leiriin puoluekokouksessaan, joka alkaa Roomassa maanantai- na. Tarkkailijoiden mukaan kaikki merkit viittaavat sii- hen, etté puolue on apne Geneve, YK:n Eurcopan taloudelli- nen komissio ECE k&sittelee Linsi-Euroopan taloudellisia tuleyvaisuudennikymili pid&t- tyvaan sivyyn timanvuoti- kaistiin “steaadumnstatne. Rapor- tissa ej esitetii selviii ennus- teita, vaan todetaan, etta Linsi-Eurcopan maiden ta- louselimdi saattaa odotiaa lievi piristyminen, r mutta toi- saalta uuden taantuman vaa- ra On myos olemassa, hitysmaiden osalta ECEm ja tasavertaisia suhteita, Juuri silloin allekirjoitettiin sellaiset tarkeat esiakirjat kuten maiden valisten suhteiden perusteet, ydinsodan ehkaisyscpimus ja ensimmaiset strategisten asei- den rajoittamiss2pimukset, Nekrasov sanoo, LUONNOLLINEN HIDASTU- MINEN Tata kautta voidaan tietyssi mdéarin yleistden nimitt&# ro- menttioeksi — triveet puhkesi- vat kukkaan, kuviteltiin, etta keskindisen endluuloisuuden ja avolmen vihamielisyyden pe- rinndsta tehdaan pian I-ppu. Jatkossa suhteiden kehitys- vauhti uudella pcthjalla hidas- tui kuitenkin hieman. Ilmeises- fi sekin cli luennDista, silla jos asiat olisivat olleet toisin, kylman sodan vurcdet clisivat olleet vein satunnainen sortu- ma t3j joukkopsykoosia, vara- paatoilmittaja jatkaa, Neuvost*liitt-l*is-amerikka- laisten suhteiden kehitysvauh- din hitestumino. riyttaa siis luonnolliselta. Siitd huolimatta tarkeimmaksj ja kiistattomaksi tosiasiaksi jaa, etta viime vuo- sina ndissa suhteissa ovat jal- leen vahvistaneet johtoaseman- Sa.diplemetian kltssiset neu- nottelumeneteimat, jolloin osa- puolet saavat tietaa toistensa nakékannoista kiistakysymyk- siin mielipiteiden vaihddn aika- na. Nekrasov tahdent&a, ~- etti maat ovat siten hylanneet kes- kindiset julkiset uhkailut ia syyttelyt. "Talle pohjalle voi- massa _ kohti vaikeinta So- danjalkeisti kriisiaan. Asioista perilla olevien 1 ningno Zaccagninin vastdaelidok- kaaksi aikoo asettuasArnakdo For- lani, joka. tavoittelee Zaccagninin asemaa seuraavaksi virkakaudek- si. Puolueen léhteiden mukaan Forlanin voitto ddnestettiessi puoluejohtajasta merkitsisi auto- maattisesti Aldo Moron johtaman vahemmistohallituksen eroa ja en- nenaikaisia vaaleja. Vaslit puolestaan sadttaisivat Oo TALOUDELLISEN KAS- VUN arvellaan Ldinsi-Euroo- passa olevan tang Vuonna korkeintaan kolme prosenttia, ja tihinkin pidstiin ainoas- taan erilaisten taloudellisten tukitoimien avulla. Pienten Lansi-Euroopan maiden mah- dollisuuksia taloudelliseen nousukauteen pidetiin vield huonompina kuin johtavien valtioiden. © ECE:n SELONTEKO perus- tuu eri maista snide He- toihin, Suurin kysymy vuonna 1976 on E — merkité léhtei-.. . den’ tnukaah puoluejéhtaja Be-' daan jo rakentaa yhteisymmir- rys ja sitten luottamuskin.” MONITAHOINEN LIENNYTYS Jannityksen lientymisellé on monia tahoja. Neuvostoliitto- lais—amerikkalaisissa suh- teissa on tin&dn olennaista Strategisten aseiden rajoitta- miskysymys. Leonid Brezhne- vin ja Gerald Fordin aikaan- Saaman Vladivostokin sopi- muksen toteuttaminen kédy- tanndéssd auttaisi estimadn Sellaisen uuden kilpavaruste- lukanavan aukeamisen, joka Saattaisi tehdg tyhjaksi kai- ken ja saavutetun, Nekrasov sanoo. Seka Neuvostoliitto etta Yhdysvallat ovat ilmoittaneet toivovansa, etti maat pdasisi- vat sopimukseen strategisten aseiden rajoittamisen uudes- ta vaiheesta. Nyt vield rat- Kaisematta olevat kysymykset on konkreettisesti kasiteltava. Siihen tarvitaan luonnollisesti karsivallisyytta. Aika ej kuitenkaan odota. Vuosi 1977 on se raja, jolloin vuoden 1972 sopimusten vei- massaoloaika kuluu umpeen. Onko kaikkj jilleen aloitetta- va alusta, mutta nyt jo uu- della ia vaikeimmin valvotta- vissa olevalla varustelukilvan tasolla? Terve jurki kielt&i sellaisen tien. On kéytettiva hyviksi se aika. joka vield on fAlselld. Se kyll® maksaa vai- van. ‘Tima on Moskovan ny~ kyinen kanta, varapditolmit- ced Nekrasov ae ) kristillisdemokraattien perinteisen valta-aseman mene- tystd. esimerkiksi kommunisteille, jolden® sliosid “on “olltt: vitme ai- koina .-nousussa., Kristillisdemo-. kraatit ovat. edelleen Italian suu- rin puolue, mutta kommunistien suosio on l&hes yhté suuri. Puolueen johtopaikkaa havitte- leva Forlani toimii. tala hetkella puolustusministeriné ja tunnetaan Zaccagniniit oikeistdlaisempana. Hanté ei pidet& halukkaana neu- vottelemaan yhteisty6n liskimises té4 kommunistien kanssa. , tyminen, “Tists on 1 vailkea teh- © ECE ARVELEE, ett inflaatio joka on keskimBirin ollut 13 prosenttia vuonna 1975 saattaa laskea yhdek- siin-kymmeneen prosenttiin. Ranskan ja Saksan liittota~- savallan viennin uskotaan kasvavan, mutta muiden Lin- si-Eurcopan maiden ja erityi- sesti pienten valtioiden koli- dalla laskukausj jatkuu. © SUOMEN JA RUOTSIN viennin lisiintyminen ef aima- kaan tule kysymiykseen, ECE arvioi, | ECE on kisitellyt myés mulden maanosien tletoja. Ke- sio ei. anke paranevan, a2 velkojen arvellaan edelleen kasvavan ja svat el fend tuloista yh suuremman osat Myis luotonsaannin lisuuksien uskotaan Sar ti heikkenevin. Tiistal maallskuun 30 p. 1976