Hyvat Viikkosanomien lukiat: Tervehdys taalta pienen pakkasen Suomesta. Vaikka valimatka on pitka, niin ainakin historia yhdistaa. Nimenomaan tyOvdenliikkeen historia sai mi- nut kaantymaan puoleenne ja pyytamaan teilta tietoja var- haisten vuosikymmenten surto- laisuuteen liittyvista asioista. Eri puolilla Suomea on vi- rinnyt harrastus maan tydkan- san menneisyytta kohtaan. Sita tutkitaan korkeakoulujen ohella mydés ty6vadenjarjestoissa ja yk- sityisestikin. Julkaistut teokset ovat paljastaneet aikojen takaa uskomattomia tosiasioita, jotka virallinen historiantutkimus on kyennyt pitkaan katkemaan. Nykyisin sentaan jo silloin tal- din raotetaan historian verhoa radiossa ja televisiossakin, vii- meksi Lapuanliikkeen luonnet- ta valottaneessa tv-filmissa. Itse olen paneutunut etela- pohjalaisen paikkakunnan Kau- havan tyOkansan menneisyy- teen. Tietoja olen saanut asia- papereiden ohella vanhoista tyévaenlehdista ja haastattele- miltant iakkailta kauhavalaisil- ta. Oikeastaan vain heidan kes- kuudessaan on Kauhavalla e- naa jaljella aitoa kiinnostusta tyékansan menneisyytta koh- taan ja yleensa ty6vaenhenki- syytta. He olivat paitsi auliita haastateltavia my6s innokkaita tilausten hankkijoita teokselleni “Sytyttavat Sanat/Kauhaval’’ sen ilmestyttya. Yksi asiakokonaisuus, josta siis tahtoisin lisatietoja teokseni IJ osaa varten, on valtameren- takainen siirtolaisuus 1900- luvun alkukymmenina. Etela- Pohjanmaalta siirtolaisuus oli harvinaisen voimakasta jo vil- me vuosisadan lopulla jatkuen sitten sysayksittain 1900-luvun parina alkuvuosikymmenena. Teokseni ensimmiaisessa osas- sa olen antanut kauhavalaisten kertoa siirtolaisiksi lahteneista sukulaisistaan ja naapureis- taan, l4hd6n syista ja perheen- paan lahddsta jalkeenjaaneille aiheutuneista vaikeuksista. Kuulisin lisaa etela-pohja- laisten, erityisesti kauhavalais- ten Mitka syyt saivat heidat lahte- maan Suomesta? Olivatko he Suomessa luottamustehtavissa tyévdenjarjestdisa? Joutuivat- ko he Suomessa poliittisen vai- non tai tyOnantajan mielivallan kohteeksi? Kuinka suuri perhe heilla oli? Seurasiko perhe mu- kana? Mista he saivat matka- rahat? Mihin tyGh6n he paasi- vat Amerikassa (Canadassa)? Millaiset olivat heidan ty6- ja elinehtonsa? Jaivatk6 he lopul- lisesti Amerikkaan? Osallistui- vatko he ty6vaen jarjestoela- maan Amerikassa (Canadas- sa)? Hyvan laht6kohdan varhai- sempien aikojen tapahtumien palauttamiseksi mieliin antaa esim. kansantajuisesti kirjoitta- mani teos “Sytyttavat sanat” (=tydvaenaate), joka kattaa ajan toisen maailman- sodan loppumiseen saakka. Teos on lahes 500-sivuinen havainnollinen dokumentt! Kauhavan tavallisen ty6kansan - verstastyélaisten, kasitydlais- ten, maatyOlaisten, vuokra- ja siirtolaisten kohtaloista. pienviljelijGiden seka kotity6n- tekijGiden - jokapdivaisesta ela- masta, tyOsta ja vapaa-ajan harrastuksista. Teosta elavdéit- tavat kymmenet valokuvat ja suorat lainaukset haastatteluis- ta ja lehtiartikkeleista. Teos ei heijasta kehitysta vain Kauhavalla vaan laajem- minkin Etelé-Pohjanmaalla ja koko maassa. ‘“Sytyttavat sanat” on saa- nut l4mpim4an vastaanoton taal- la Suomessa. Toivoisin sen ldytavan tiensa myés Canadan ja Amerikan suomalaisten kes- kuuteen. Olenhan kirjoittanut sen my6s teille, jotka etsitte historiallisia “‘juurianne” Suo- mesta. Kerdaillessani nyt aineistoa Kauhava II:sta varten olisin iloinen, jos saisin palautetta my0s teiltakin. Minulle historia merkitsee tavallisten ihmisten elamankokemusta, joten innolla mukaan. Tydkansan menneet ajat ovat liian arvokkaat jou- tuakseen taysin unohduksiin. RAUHAN VUOTTA 1986 kai- kille lehden lukijoille toivottaen Anja Jarvenpaa Historian ensimmdiset eduskuntavaalit. Vaalipaikalla Maen- paassa 1910. Tarinaa B.C:sta Luonto meita “‘bil-cii-lai- sia’ on kovasti kurittanut, mut- ta eihan se kovin haittaa, kun saa olla neljan seinan sisalla. Kovaa se on monille tuhansille joilla ei ole asuntoa eika tar- peellisia vaatteita kylmien il- mojen varalle. Kun katselin noita miehia ja naisia jotka varjottelivat kau- pungin soppajonossa, tuli mie- leen, etta lammittéaa kai se Hyvat urheilun ystavat ja kaikki koko maailman urheilu- ystavat. Saatte tilata historia- kirjan, joka vie teidat muistojen tielle. Kirja on kaunis katsellaja hyvin kirjoitettu. Kirja on myés arvokassisaltéinen Ja sopli mai- niosti syntymapaiva- ynna muuksi lahjaksi. Sts kaikki iso- vanhemmat, ottakaa tama huo- mioon, silla parempaa lahjaa ei voi léytaa lapsille ja lasten lapsille. Lapset voivat nahda ja sanoa, kas tuossa on minun iso- diti, isoisa, tuossa on minun seta, tati, se on hurmaavaa. Nyt vaan leikataan irti ti- lauskuponki, joka sijaitsee 1il- moituksen alanurkassa ja lahe- tetaan Elvi Duncanille. Hanen osoite on selvasti ilmoituksessa ja lentolehdessa. Toivotaan runasta osan- ottoa kaikkialla maailmassa, mihin tama ilmoitus ylettyy. A.J. P.s. Me voisimme tehda tasta kirjasta “‘Kotilieden sanan”’, “Household word’’, **Urheilu- raivaajat’’, “Sports Pioneers’’. sama kuuma soppa vahan aikaa ja syOnnin ajan saa olla sisalla, mutta sen jalkeen on mentava ulos tallustelemaan lumisoh- juun kengilla jotka eivat ole tehty talvikelia varten ja mo- nellakin on kengista miltei var- paat ulkona. | Vaikeaa se on tydttémille ja koyhille kesallakin, mutta tal- ven kylmassa on heidan ela- mansa helvettia! Kéyhyyden mukana tulee monelle mydskin yksindisyys. Ei ole enaa ystavia kuten ennen ja se on omiaan liséamdan masennustilaa minkaé ankea toimeentulo on aiheuttanut. Masennustilassaan, monet alkavat kayttamdan alkoholia unohtaakseen edes_hetkeksi -Kkurjan elamansa, Naita ‘“‘puli- ukkoja sitten monet ‘hyvin- voivat’ arvostelevat ja moitti- vat, ottamatta huomioon etta se on elaman kovuus, jarjestel mamme raakuus joka aiheuttaa tallaisia hylkioita. Nama puutteessa elavat ihmisryhmat ovat hyvin yleisia kaikissa ‘vapaayrittelija-yhteis- kunnissa.’ Usein kuulee vaatimuksia, etta hallituksen tulisi huoltaa taysin nama yhteiskunnan va- haosaiset, mutta hallitusherrat vaittavat etta sellaiseen ei ole varaa, vaikka varoja ruttaéa aseisiin ja moneen muuhun humpuukiin., Uuno Soderholm aeetmamanhonne: Son Abr ah abaseanananamesamaneahanonabhabhanaanaamenedusamamanangaraces coal LAHJOITUKSIA Toronton mitea on lahjoitukset: sairashuoltoko- Saanut seuraavat Aune Niemonen Aino Seppala Annie Leinonen ... Asiamiesten ja asiakkaiden — huomioon TYOMIES ETEENPAIN lehden tilaushinta, Vapaus Kustannusliikkeen kautta Canadaan, tulee olemaan tammikuun |. pdivast4 1986 alkaen $35,00 vuosikerta, seurauksena rahan kurssista ym. | Kustannus-tekijdista, Vapaus Publishing Co. Ltd. 1088 Pape Ave. Toronto, Ont. M4K 3W5 =e ay SRE ne IN ARN: “Sec 2 CERNE EEEEET: SSSRERNREERECEEEI IEE NIN NORGE AST SREEROL SIGS «CGS ECR nn AEA GRAS Kummisetien puheenj. ammuttiin autoonsa Mafiasota alkoi New Yorkissa “Big Paul” Castellano, 73, ja hanen _ henkivartijansa Thomas Billotti olivat iltapalan jalkeen pyrkimassa Itaisen 46. kadun liikenneruuhkaan New Yorkin Manhattanilla sijaitse- van Sparks Steakhouse-ravin- tolan parkkipaikalta, kun kolme miesta ilmestyi mustan Lin- coln-limousinen viereen. Kolmikko veti pistoolit pit- kien paallystakkiensa alta, am- pui kymmenen laukausta auton ikkunoista siséan ja havisi vaki- joukkoon,. Nain kuoli Yhdysvaltojen todennakdisesti mahtavin rikol- lisjohtaja, joka itse olisi ensi kevaanad joutunut oikeuden e- dessa vastaamaan kolmesta murhasta ja 25 ihmisen murha- suunnitelmasta. “ JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJA” USA:n suurimman ja rik- kaimman mafiaklaanin, new- yorkilainen Gambino-perheen kummiseta oli syytteessa myds siita, etta han toimi koko maan jarjestaytyneen — rikollisuuden “johtokunnan puheenjohtaja- na’, Paul Castellanon oletettiin jJohtaneen tarkeimpien mafia- perheiden |1-jasenisté komis- siota, joka on jakanut etupiireja ja sovitellut riitoja New York- ssa yli puolen vuosisadan ajan. Hanet pidatettiin viime hel- mikuussa yhdessa New Yorkin viiden muun mafia-perheen joh- tajan kanssa kaupungin uuden piirisyyttajan ja Liittovaltion poliisin FBI:n aloittamassa jar- jestaytyneen rikollisuuden vas- taisessa kampanjassa. Oikeu- denkayntia han odotteli vapaal- la jalalla neljan miljoonan dol- larin takuita vastaan., Gambino-perheella on noin 250 sotilasta ja se hoitaa uhka- pelia ja huumekauppaa New Yorkin lisaksi mm. Las Vega- sissa. Castellano tuli perheen johtoon, kun hanen appensa, New Yorkin Capo di tutti capi, kummisetien Carlo Gambino kuoli vuonna 1976. New Yorkin ykkéspaikkaa kolme vuotta mydhemmin ta- voitellut, juuri vankilasta paas- syt Bonnano-perheen johtaja Carmine “Lilo” Galante am- muttiin brooklyniladisen ravinto- lan takapihalle. Asialla oli viisi pistoolimiesta ja murhan usko- Mary Perala Hilja Junnila Herman Aho John Lahde Edith Salminen ........5. Hilma Lehto ..... ex 20:00 Sydamelliset kiitokset komite- an puoclesta, GUNNAR. taan tapahtuneen komission tol- meksiannosta. VIISI PERHETTA New Yorkissa_ vaikuttaa Gambinojen lisaksi nelja muuta suurta mafiakoplaa.Genovesen perhe, jota johtaa “Fat Tony” Salerno hallitsee sataman ja New Jerseyn korruptoitunutta ammattiyhdistysliiketta ja por- nomarkkinoita. Siind on noin 200 jasenta. Garmine “Kaarme” Peris- con nykyisin vankilasta johta- ma sadan miehen Golombon perhe on myds mukana ammiat- tiyhdistysliikkeessa ja erikois- tunut salakuljetukseen. Luchesen perhe, jota johtaa Tony “Ducks” Corallo keraa rahaa Manhattanin rakennus- ja vaatetusteollisuudesta seka jatehuollosta. Bonnanon perheen nykyista johtajaa Salvatore Catalaroa syytetaan yhdessA 22 m'uun mafioson kanssa my6és as. Pizza-jutussa 1,6 miljardin dol- larin herolinieran tuomisesta I- taliasta Yhdysvaltoihin. Per- heella on vaikutusvaltaa New Yorkin ohella Arizonassa. VAIKENEMISEN VALA MURTUI Syyteaineisto mafiajohtajia vastaan on keratty suurelta csin salakuuntelemailla puhelimia ja autoja, mutta eraat heidan alai- sistaan ovat myds suostuneet todistamaan. Yhdysvaltojen mafian, Cosa Nostran vaike- nemisen vala, omerta, ei ole koskaan aikaisemmin murtunut ndin laajalla rintamalla. Jopa Castellanon lahin alai- nen ja koko neuvostolle téita tehnyt ammattitappaja Aniello Dellacroche paljastui FBI:n va- sikaksi, Kun tama Gambinon perheen kakksomies 71 vuoden ikaisena kuoli newyorkilaisessa sairaalassa, Liittovaltion poliisi vaitti saaneensa hanen kauttaan sisapiirin tietoa mafiasta 60- luvun puolivalista lahtien. Tama on saattanut vaikut- taa Castellanon kohtaloon, mutta todennakdéisempana seli- tyksena murhalle pidetaan val- tataistelua, alkavaa mafiasotaa jossa nuorempi polvi pyrkii ot- tamaan miljardien dollareiden herotinimarkkinat omiin kastin- sa. Poliisin kirjoihin joutuneen _ ikaantyneen komission tilalla toimii ilmeisesti jo uusi, joka toteuttaa verenvaihtoa alalla hyvin konkreettisesti, Markku Vainio DORR OSREAE ERD AARERRR AR NOAREEA ARS A RADNER ECCS: ~ Onko koirasi uskolli- nen? On, kahdesti olen sen myynyt, mutta aina se pa- laa takaisin.