me ge 1949 PAT pad. tte enay hukuttai- alnte sip. €) uskai- hayiti- . Salyase ja. n. Het: ¢Impaan mastau- & juttu- seubko- a, Tut. udeista Iida -Ja a hin lin iih- sti kor- SEVEStL mieche- Wittaa | ¥aa4rl Mitta ryalle. _ kav. . sill YEAST 3kan ‘TL -yselt ettel Sit- Sau- itaa, (tad Lar ‘Littti-raukka olisi nyt vainaja.” Rirj. AIRA KAIKU SCOMEN pikkukaupungin tydvien- faloy ravintolan nurkkauksessa pie- nen soikean pOydiin daressi istun kak- sj nuorukatsta, 1altaan stind yheksdn- toizia-kahdenk ymmenen vuoden paik- Kellla. Toinen, uneksivakatseinen, touen ja harkitseva Aulis, joka oma- sj urheilijatyyppisen mottteettoman virtulon ia soikeat, melko siinndlli- cen kasvonplirteet, Han off ankaran csiiinndllinen elimantavoiltaan ja bar- joitti urheilua, seka nyrkkeilyd, ja ha-- nen jokainen Iikkeensi ja eleensii ai- na pyrki kuin lausumaan, etti, ci mi- tin sivuhyppytia. -“Toinen poéydiin vietessé istuvista oli Reina, hyyin va- Aan lyhempi- edellista ja vahdn tana- kanya, joten he olivat. kooltaan jok- ceenkin samaniaiset, vaikkakin vihan eri tavalla.. Vastakohdaksi edellisel- le oli jailkimitnen tyyppi, josta luulisi, ett hiin sivuuttaa.maaihnan osaltaan ‘ain nein kuin leikiten ja jouka jo- kainen liike ja ele ikHankuin pyrki lausumiaan, etta hei vaan, taaiis me- nee. Hin oli vuotta nuorempi ecel- Hist Ja otti eliiman vastaan kuin ici- kiten, harmahtavissa sifmissii pili miellyttiva leikidinen hymy. Ei voi nena sAnOMadn: SEB, eLlii hadnkidiin gli inikiiin pilaantunut tyyppi. Alut- ta satamakaupungin kasvatti kun oll ja Hsiksi varustettu aika annoksella ceikkatluhaliua, nun se oli hanet ja al- yan nuogrena vienyt seilaamaan ‘'koti- veslie , jaila nimelliit merimiesten Kesken nimitettiin Itd- ja Pohjan- nerfa ja nail reisuia han ol) oppi- nttt viihiin matin buntun listksi nauk- katmaankin, se tahtoa sanoa, otta- maaan rvypyn, joskus kaksikin. Auita ettei tehtiisi viairyytta edel- liscile, niin mellin tiytyy nyl lopet- laa henkilakuvaus jalkimaisesta ja flirtvd lihentmmaksi sithen mith meil- Kton heista mila sanottavaa — ja jos Mahcollista sen ahella antaa jon- khunverran paremmat henkilékuvauk- sekkin, jos siten terisimme mieliksi lukiiatle, Vatkkakio Aulis ali noin vithiin tois- ————————————a_ atthosta ulos puhatlettu murjaani. Se olisellaista menoa, etta@ fuvosen van- ha taumakin, joka nuokkui huuilt ler- pallaan aidan vieressi fa joka ci ole ena Kymineneen vuoteen juessut as- keltokaan, innostui siina mitiirin, etta iwiskautti pari kierrasta hantiiinsé, FUE. &k han matkaa, mutta katsoi kai turhak- Si) mokoman poukkoiluu, koska taas sfleahtuij ja.rupesi nuokkumaan. Mutta muori ja Lirtti vaan paran- svat vauhtiaan. ja vilimatka-pieneni arveluttavasti. Ajattelin jo ehdottaa Vaarille vedonlyontia, etth kumpi kil- Pail gyecq vVOlttaa, lounm-samassa Lirtti lensi kuin raketti rithen nurkalla ole- ‘wan kKuuseen. .Samassa vilahti muo- rikin ohitse, kun.ei voinut vauhtiaan fopala cikhi uskaltanut. pain puuta liskea.. Mennessizin han kelhasi kiu- lun Ruusen kylkeen kappaleiksi. Kun nan kaSntyi ympiri , hertsti han hur- 0a nyrkkia kuuseen pin ja manasi: “Et sind. vanha kehtro niin vain tal- laitta muoria. peloittele!” Hin ei funtenut Lirtttia, kun on vahanakai- hen ja siind kiireessi unohti silmiila- “i084 caunan ikkemalle. Muorista lahti hammastauti, mutta ‘asynyt hin oli sen jalkeer. Aun vaari selitti hanelle asian juur- faksain, huokasi. muort raukeana: “tan Ivkky, etta se kuusi ei ollnt Kahity jaardia kauempana, muuten MAAN-TIENSETA. 4 __EAUANTAINA, JOULUKUUN 34 PATVANS FS a JOULURUE ~-PIENI MERIMIESSEIKKAILU «= =a r a VURLtA 21tlen toisesta pikkukawpun- fisla (stomesea ei sunria olekaan) muuttanut kyseessielevaan kaupun- kuin, niin ef han kuitenkaan paremmin luntenil Reinoa. Ofipa vain Hinet sHloin tilliin sivumennen naibuyt. Ei volda sanoa elta Autlis olisi ollut mi- kilan epdmiellyttivad persoona, mutta Kuttenkin sulkeutuneen juenteensa tiiden ali hiinen ystdvyyteensi mel- ko hankala pilasti ja sitten kon sen Saavulli, arvosti han siti tiydellisesti. Toiseksi oli hiin kiintynyt urheilu- ja Nuortso-csaston tainunnoihin, ei ei han senkdao tabden ulkopuolisiin tut laviksnn kiintyiyt. Reino vuoraslaan ci ollut kiintynyt erikgisestt mthinkiiin, vaan oli vahdn jokapaikassa ja solmi tuttavauksia mieliensa mukaan, joka muuten hinen luanteelleen oH Rheippea kaska hin Omisi vikkaan Juonteen. Ndin oli hinellii enemmiin ollut aikaa katsellu mita yleensa pikkukaupungin nuoret Hommaaval ja sind sivussa oli hiin lillut funtemaan paremmin Auiiksen- kin, kun tam hanec. Siksi Reino olikin valmis tarjoamaan Anlikselle poytinsa hanen tiullessaan ravinto- laan ja kalsellessaan mist lay ldisi iyliydn paikan. Reekustelu oli. heillii heli ensiliuo- nautuksien jilkeen jahtenyt luista- maan poikamiesten huvlettomaan ta- paai. Kun ensin oh Gedustelta puil- yibkunluniset, sekit iehtv muita pik- kKubuomautusksia, salissa oltporsta, lahii Reino kertomaan scikkathujaan Hainpurissa viime purjehdusmatkal- la. Se olzkin Auliksen mielesta otkea selikkailuramaani ja sai hanen stk- katluhalunsa hereille. 'Tarina et itse asiassa ollut mikiin erikoinen. vaan olipahan = sellainen pikkujuttu, joita jokaiselle merimie- heHe sattuu joka satamassa. Hin oll kaupungilla kulkicssaan Idytinyt he- tan opt lahtenyt fanen matkissaiun SUN LOG. : “Hin vetysti oli vain sellainen ta- vallinen cmernimiehen heila’, joita on joka satamassa, paremmanpuoleisestt maskeerattu, cttel liin ensi hunmi- oinnilla silt vaikuttanut ja sikst se- kaannitinkin hiinen matkaansa”’, alott- li Reino. “Nits tarkoitat sanwessasi, taval- linen merimiehen heila’’, kysyi Audis. “To, silld tahdain ilmaista sen mie- lipiteen, eit ei ne merinuesten heitat vleensa ole niin kilttla ja ramanttisia kuin miksi ne tahdotaan seikkailuro- maaneissa Jeimata, vaan elta ne useimmissa tapauksissa ovat jo kaik- kea muuta kuin viehittavia Ja par- Laimimassakin tapauksessa hadin tus kin tyydyttavat merimiesten patou- tunutta vietltelamda. Olin vielé lisaksi ottanut tapant mukaan pari ryyppya, joten alin aika hyvalla tuulella ja niin tulin lah- teneeksi tyt6n mukaan, Matka tytn Loti, niinkuin han Sita nimitti, ei tosin ollut pitka, jotenka slihen ast ei ollut vield mithin totuudesta park - teavaa. Talo, missi han asui, oli cellainen tavallinen piemt vuokrataio, joita Téytyy joka kaupungista. Hiuo- neisio, missa tytto asul, of] ensimmal- cps kerroksessa ja lahella sisaankay- {ivia, jatka setkat varovaisuuden vuoksi Jaitom mieleeni. uoraan kay- tivaltd johti ovi tyton huoneeseen, mutta sisalle paastyan! huomasin sen olevan yhteydessa toisiin huoncisitn, joista kus kovaadanist? pubelua. | Tein heti sen havainnon, etta on pa- remgl pitia silmansa aukil —~ ja J05 on tarpeeliista toimia sen mukaan. Tyité kehoitti istumaan, jota han te- nosti liikkeilla, koska hain ol tuliui huomaamaan, etta en muuten hanta oikein ymmartanyt. Vaikkakin tulin eri _kansallisuuksiin kuuluvien mcri- oh ™ a8 . . -. a " en oo oem wat . oe Te . Rte a ek: | Spa tiara deers eel BE at ee ee aan, 3! Kesakuva “Kurjalasie”, Kontiotle haut noin miesten kanssa joten kuten toimeen, sellaiseila sekakielelli, jossa on sano- ja kaikista mahdollisista kielistd ja joka on aina muokkauksen aila, niin tyton kansea slit ei ollut apya pal- joakaan. Tytlo meni viereiseen huoneeseen ja tor sielta pullon olutta kummalle- lan. Hadnen kulkiessaan ovesta koe- tin saada selville, mit# oli seuraavassa nuoneessa, mutta sila lyhyella ajalta nuta ovi oli auki tyton kulkiessa siith en ehtinyt mihda muuta kuin etth se OM vinta avara huone kuin sekin josea olimme, ja etta siell# oli ilma kyllis- tytetty aluella ja tupakan savulla. Koetin sanda tytdn ymamirtamidn, Ctl halisim tetaa mita on vieresessil woneessa, mutta han e] ymmartanyt tai ei halunnut ymmirtaa, vaan ko- hautteilt olkapaitaan. Tytensimine pullot ja tytto naytti ivhjid pulloja ja teki itikkeiWA ym- manrettiviksl, etla han menee fa tuo listii olutta ja poistut viereiseen huo- neescen. Wuutin huoneessa olijain tekevin tytolle kvsynivyksia ja haven niihin vastalevan. Varkkakaan en saanut selville misti he keskustelivat, nin stlikin sanom itselleni, cita myt on tava vurovainen. Vienen ajyan kuluttua tytto palasikin, multa ei yk- cin, Hiineila oli kaksi miestéa muka- naan ja kakille neljille olutputlot. Alinulle oli jo taysin selvinnyt her dan aikeenen ja olin tehnyt piatokse- ee ee ee ee << —_—— ge ls Kastannuslikkeemma hyvajilfennas, el r El ——— ee” A ee ee et _—_— — 4 hi sen varalle, Toinen michistaé yritti seHttia, ett he haluavat titty seu- fFaan, lousin seisomaan ja lihdin ver- kalleen ovea kohti. Se miehistii, joka el ailut tihin asti pubanut mithan ustul eteent ja yritti sulkea tien ovel- le. Annoin hdnelle iskun oikealla Kidellant samalla kun vasermmalla yritin siirtiiy haul’ sivaun. Isku teki tehtivansi ja sain juuri parahiksi surretykst* huemioni toisiin. kun ty- tén kasi tenndtti olutpullon, jonka_ VHIStIN murto-osatuumalla tulemasta: pain kasvejani. Samassa oli toisen miehen kadessi heilahtanut olutpullo, | jonka lorjuin samalla kun annoin hi-- nelle tuntuvan iskun. Nopeasti au- kaisin oven ja hyppdsin kaytavalle jours parahiksi, kun tytin kiden Jen- _alittia#ma clutpullo risithii ovipieleen. Kitruhdin kadulle ja pidstessini va- faistule kaduile, jassa oli lttkenne: kaynnissa, tlesin etta he eivat lithe minua end hatyytlamadn, jas olisi- vat sunt kunnossa ofleetkin, jota en ehtinyt huomata, silla kaikki tapahtui elkein yhilessit kaanteessa .. . Nin Ravelin hiljalleen laivalle.” “Aiten olisi sinun kiiynyt, joe et olist heist selviytynyt riuskalla toi- minnallas!, mila he olisivat sinuile tehnect?” kysyi Aulis, jinnittyneena. “Tielystit he olisivat minujta otta- neet kaikki muta minulla oli attamizen arvoista ja sitten heittaneet jonnekin kiuj@an., Sita lapahtuu paljon”, sa- nol Reing, lopettaen kertomuksensa. | ee ee er Mies ja radio Anni tui hymyilevaind ja aurinkoi- “ena vastaani kadulla: “ Ajattele, vihdutnkin meille on saa- iu radio! En ole mitian niin ha- lunnut natden kahden vuegen atka- na, jotka olen ollut naimisissa, ja nyt se vihdoinkin Saatiin wt! — {tetystl vihittaismaksulla, mutta saatun joka tanauksessa, Sielta ittkkeesta iupa- sivat tuoda sen Kotiin landan paivalla ja kai se nyt siella on. Taidan ottaa vaunun, ettd nopeammin padsen, N2- kemniln! Ja stella hin meni, takinliepeet heiflakdellen ja, nvkdli voim aavistaa, hyriillen itsekseen, Onmeliinen th- Miner: Pari viikkoa taman jalkeen nain hinet jalleen. Taas kadufla, mutta milfaisin ilmein:? “Hei!” huusinr-. ‘Hej, hei!” vastasi han aikoen kii- reesti sivuuttaaz minut. “ont hoi, dahan kiirehdit Mihin sinuila sellainen hoppu ja miksi noin x = e dau SU a eae cee | Fz! a Pree Fie . 1 . “ 4a. orytdea = + es Te Se ge trelbr . . "= . a ae rr a ron eR aie = A 4 -_ oe . —_—_———e ee Lee Rates Laat Lt Jnl eh ore eae ra pk Pe eae SS eee ee Ys pe cae ee _ < Lan i ee Ls rt =a ie: ae rare i matty Ss s th 4 Lm