rr PenhonperGiar Seeder see PeoGa son hon G ehh Ghee Been Gee Ren Qee Bes Gecko B os G se Peewee were Ree hee ego mek gig aa@orgecegngeege tut pedrcear: igaacvi meisen kahdenkymmen viloden aikana tanne on fillut*paljon lisaa asukkaita, joten kulutus.on suurentunut enempi kitin “mita putket edellyttivat. famdonkin melko vaikea tilanne yajatella. Naita talousvesiputkia ja -lait- teita on suurennettu vahijellen, mutta kukaan ei ole hugmrdn niita suurentaa niin paljon. ett ne vaStaisivat vaestékasvea e- nemman kuin vuoden \kerral- laan. Siinapa sita sitten:ollaan? : Nytkin on taas meheillaiin vesiputki ym. laitteiden uusimi- nen, Mutta vastaavatko, ne ka3- vuvauhtia? Tata ei tietenkdan ole pantu siihen kompiuteriin kysymyksend, mutta siti ‘puolta on johtanut aina ne talousvaike- udet, kun on pitényt. monella tavalla anoa liitto- ja. amaakunta hallituksilta rahallista avustus- ta. Sita tietenkin on annettu niin vahan, etta nipin mapin. on.tultu toimeen. Sama vain, nayttaa olevan menossa taman ‘kesan vesisuunnitelmille, Tarpeet'oli- sivat satojen miljoonien ‘arvoi- set, mutta niihin saadaan Vain kymmenien miljoonien summa. Kukaan ei nayta viisastuvan tasta, etta kuinka vesi voi vai- kuttaa ndin suuria asioita. - KUOLONSAALISTA *— Seutumme pitkdaikainen asu- kas, entinen kaivostyémies Mannna Huumo kuoli ‘Timmin- sin Sant Marys sairaalassa ke- sakuun 2]. padiva. Manna’‘:oli viimeiset vuodet vanhainkodis- sa ja oli kuollessaan 80 yuoden ikainen., Poismennytta’ jaivat kaipaamaan hanen. vaimonsa Helmi, ‘Dieninaain vanhainko- Oikein kauniin kesan tervei- sia taalta ylimaista. Kansa jou- tui aivan ihmeiden todistajaksi naiden saiden takia. Tama on antanut paljon puheenaihetta naille kylmasta kevaasta karsi- neille. Jotkut kyll4 ovat karsi- neet tilapdista kuumuutta, mut- ta paremmin ajateltuna voi kayda niinkin, etta talle kesalle kuumat ilmat ovat lopussa. Katvosmiesten lakko taalla paattyi. Miehet danestivat yh- tién vilmeisen tarjouksen hy- vaksymisesté, jonka tulos oli etta toihin menndan vaikka ei saatukaan kaikkia mita alkuun vaadittiin. Mutta jollakin taval- la ty6palkat nousivat varovai- sestikin laskien toista dollaria tunnille, toisilla aloilla enempi- kin, kun y6- ja iltapdivatuurin palkka eroavaisuus otetaan huomioon. Naiden lisaksi on muita etuisuuksia, joista on hyétya pitemman paalle, kuten elakesysteemin jarjestaminen tykkanaan uuteen muotoon, se- ka siihen liittyvat muut vahem- man huomatut seikat. Uuteen sopimukseen tulee hammaslaa- karihoito tydlaisille ja heidan on ollut ty6énantaja monelle _miehelle viimeiset 49 vuotta. Mutta se on vain huono puoli, kun tassa kaivannossa on va- hemman rikkaat mineraalisuo- net, joten tyG6 mita tehdaan ei tuota niin suurta hyétya kuin joissakin toisissa kaivannoissa. Union lausunto on eteen- pain tahtaava, jossa union edus- taja Mike Farrell toi julki sen Seikan, etta seuraavissa neu- votteluissa koitetaan paasta toisten kaivantojen tasoille pal- koissa. Muuten hankin piti tyy- dyttavana sita etta miehet 4a- nestivat taman sopimuksen ym- marryksella, ettaé parempaa ei voitu saada talla kertaa, Mutta miten vesi voi saa- da niin suuria aikaan? Ta- man raamatullisen kysymyksen esittivat nama Timminsin val- tuustomiehet ja erikoisesti kau- punginjohtaja Wick Power, kun han vetosi thmisille talousveden sdastamiseen. Kaupungissa on hyvaksytty sivulaki, jossa maa- ritell4an pihojen kastelu ym. Pihoja ei saisi kastella kuin il- tamyohalla, jossa tyéssa pitdisi kayttaa my6skin jarkea viela paremmin kuin sen entisen savolaismiehen, joka kertoi etta savolaisella se jarki muodostuu sellaisista kirkkaista vahemman huomatuista aineista. Niin, tosiaankin taalla mei- nasi tulla melkeinpa sisdlliset ristirudat, kun kuumat ilmavir- rat kuivasivat yht’akkia liat pintavedet pois ja ihmiset rupe- sivat kastelemaan pihojaan melkein yéta ja paivaa. Kuiten- kin kaupungin valtuuston ja ve- silaitoksen varoitukset otettiin Maa puhtaaksi! °— SCREENER AR RIE AAA RR ORES SESE RAX: P HUOMIO nessa kaytamme yllamainitut palkinnot kerhon bingovoitoik- TORONTON IKINUOR-. si. TEN viime vuoden marras- Kerhon puolesta, kuussa pidettyjen jumppa-arpa- Alina Sikola jaisten voittoja on viela peri- matta 4 kappaletta. Koska ar- pajaisista on kulunut pian vuosi voittonumeroiden tiketit ovat jo ehka heitetty pois. Talla kertaa julkaisemme voittajien nimet ja tikettien numerot: fA rkeol logit ovat loytaneet PApunaisista, valkoisista ja mustista vinonelidista koostuvan _— epAtavallisen ornamentin eraalta, skyyt- tien hauta-alueelta Krimil- la. Se on herattanyt vaitte- lya tiedemiesten keskuu- dessa. Esitettiin mm. ole- tus, etta kuvio muistuttaa tammipelilaudan tyyppista esinetta. Toinen léytd, pol- tetusta savesta tehty pyd- rea nappula vahvisti ole- tuksen. Krimin tammiyh- distyksen jasenet ovat otta- neet tehtavakseen keksid uudelleen saanndt mui- naisten §maanmiestensa peliin. MARY TODD, 356 Cedar- vale Ave, Toronto. Arpalipun No. 1403. TOM BESKETT (ei osoitetta} Arpal. No. 991. A. AITTKEN, 67 King St. W.., Toronto, Ont. kaksi voittoa, numerot 652 ja 656. perheelleen. Talla kertaa kysymyksessa oleva tyGentosopimus kasittaa kaksi vuotta. Yleis-liikkeenhoi- taja Warren Holmes sanoi sa- nomalehti haastattelussa, etta palkat nousevat taman vuoden lopussa 11 dollariin 15¢:iin tunnille. Vaikka se ei vastaa- kaan Domen palkkoja, kuiten- kin sita miehet pitavat tyydyt- tavand. Taman lausuntonsa yhteydessa Mr. Holmes mainit- seekin, etta Pamour-kaivanto Yllaolevat voitot saa peria Finn Centre, 215 Danforth Ave. joka viikon torstaina kello 9 ja 1 valilla. Ellei voittoja ole peritty tulevan syyskuun en- simmdaiseen (1) paivaan men- dissa, seka kolme tytarta ja kaksi poikaa perheineen, 19 las- tenlasta ja 12 kolmannessa sukupolvessa. Edesmennyt Huumo oli syntynyt Kalajoen Tyngan- kylassa, josta siirtolaisena saa- pui Canadaan yli viisikymmen- ta vuotta sitten asuen koko ajan taalla pohjoisen kaivosseudul- la. Han suoritti pitkan paiva- @ Ensimmaiset rikollisen sor- menjaljet on otettu Argentiinas- sa vuonna 1892. @ Yhden silman lihakset liikku- vat 100,000 kertaa pdivassa. 7 Paes Viime kesana juntattiin suo- malaisten tajuntaan uusi iskusa- na, jonka maaginen kaiku selitti ajoittaiset takaiskut kansallis- kunnian puolustamisessa maail- malla, Taikakalu on TURBO. Se oli syyllinen, jos ranskalaiset kiilasivat lentavdn suomalaisen edelle Formula 1 -erissa. Turbo ei ole vain kilparatojen leikkikalu. Kohta jokaisen per- heautojen valmistajan mallistos- sa on ainakin yksi ihmekalulla sokeroitu malli, jota tarjotaan vauhdin- ja statuksennalkaisille. Kapineen suomalainen nimi on pakokaasuahdin. Jotta lait- teen toiminta selvidisi, kerra- taanpa hieman polttomoottorin toimintaperiaatetta. Yleisimmat ajoneuvojen votl- manlahteet ovat bensiinikayttéi- nen mantamoottori |. ottomoot- tori ja kaasudljya polttava die- selmootton. Rakenteeltaan ne ovat lahisukulaisia: perusosat ovat sylinteri, sen sisalla edesta- kaisin liikkuva manta seka kam- piakseli, joka muuttaa mannan edestakaisin liikkeen pyénvak- Sl. Moottori tehtailee fossuliseen polttoaineeseen varastoitunees- ta energiasta liike-energiaa. Bensiinimoottorin manta imee alaspain kulkiessaan sylinteriin ilman ja bensiinin seosta kaasu- maisena sumuna, Yldspdain noustessaan manta puristaa kaa- sun kokoon. Mannan ollessa 1|a- hella ylakuolokohtaansa _ syty- tyskipind rajayttda kaasun, ra- jahdysenergia purkautuu alas- pdin ja ty6ntaa mantéa edel- laan, kiertokangen avulla manta pyorittéa kampiakselia. - Ja nain on energiamuotoa muutet- Turbiini Ahdinpydra . — . : J H LBs mukanava | Periaatepiirros turboahtimes- ta. tu (tosin vain osaksi halutulla ta- valla, suurin osa haaskautuu lammdksi), Dieselmoottori imee sisdansa nelkkaéa ilmaa. Mantd puristaa sen suureen paineeseen, jolloin lampétila nousee korkeaksi. Polttoaine ruiskautetaan sisadn ja kuuma ilma rajayttaa sen. Moottorista irtisaatu teho riippuu siité, kuinka paljon ja kuinka nopeasti sylinterissd saa- daan tuhottua _ polttoainetta. Vapaasti hengittava moottori ¢i pysty imemaan palkeistinsa il- maa madaratt6masti. Moottorin en tarkoittaa sité, etta koneelle annetaan pekcltida te- kohengitysta: sylint iin “puske- taan ilmaa vakisin kovatla’ pai- neella — ja ilman mukaria kutkee yha enemman polttoainetta- . Turbon eli pakokaaswralitimen nerokkuus on sana, etta moot- torin pakokaasujen --liike-ener- gia valjastetaan uuden ertergian tuottamiseen, kun se tavallisesti pukataan harakoille. Pakdkaasu johdetaan turbiinikaimmicon, jossa se pydorittad “siipipyoraa -turbiinipyoraa. Samailaakgelil- la turbiinipy6riin kanssa .on ‘ah- dinpyora, joka pumppaa painet- ta moottorin imukanavaan j& kiihdyttaa koneen yha “kovem- paan laukkaan. ‘ Turbo on lupaava keike ben siini- ja dieselmoottori paran- tamiseen myds_ siviilfkaytéssa. Erityisen houkutteléva* ajokki on turboahdettu dieselhenkilé- auto, joita on jo kaupan muota- mia. (Kuorma- ja linja-autoissa on turboa kiytetty jo pitkdan). Dieselhenkildautojen . suosio- han on kasvanut bensiinin hin- nan nousun ja. tiukentyvien saasterajoitusten yuoksi. “Die- selkone on kuitenkin perintel- sesti ollut romuluinen ;ty6hevo- nen lamminverisen bensiiniko- neen rinnalla. 4 Mutta kun dieseliirt,. isket&an turbo, haipyvat vanhan vuivat kertaheitolla, "nokivasara”: ja "nakuttaja” richaantuy kirmaa- maan kuin nuori ori. Tami so- vellutus lienee formtlamiesten viimevuosien kokeiluiden .mer- kittévin anti siviililiikentéelle. . Niin hullua kuin kitpa-autoilu saattaa ollakin, teknisen. kehi- tyksen kockenttana se on shail maton. ho: e ty6n kaivosmiehena ja perheen- sa huoltajana. Koko taman ty6ntayteisen elamansa aikana Manna kuului lehtemme luki- jakuntaan, ollen ty6vaenluokan poikia hamasta_ lapsuudesta saakka, “Taytitte juuri 700 vuotta. Aiotteko elaa viela toisen 100 vuotta?” “Kylla, uskottavasti, — silla olen voimakkaammassa_ kun- nossa aloittaessani toisen 100 aF vuotta kuin ensimmaisen”, k&é tulloo kun yksin makaa ja suru ku huonon kam- praatin kans. (Kurlkka)