NATO:tta ei tukea tahtien sodalle Estoril, Portugali — NA- TOn ulkoministerit ilmaisivat 7.6. voimakkaan tukensa Yh- dysvaltain linjalle Geneven a- seidenrajoitusneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa. Ulkoministerit sopivat my6s siitéa, etta ETYKin 10- vuotisjuhlakokous _ heina-elo- kuun vaihteessa Helsingissa olisi pidettava ministeritasolla. Yhdysvaltain eurooppalai- set liittolaiset eivit Ranskan vastustuksen vuoksi antaneet selvasanaista tukeaan presi- dentti Ronald Reaganin tahtien sota-tutkimusohjelmalle. Julki- lausumassa sanottiin vain, etta ministerit ‘tervehtivat’ tyydy- tyksella Geneven neuvotteluja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton strategisten aseiden, keskimat- kan ydinaseiden ja puolusutus- ja avaruusjarjestelmien rajoitta- Suomalaiset vapautettiin 21 suomalaista YK:n rau- hanturvaajaa vapautettiin lau- antaina 15.6. loukkaantumat- tomina. Suomalaiset sotilaat ehtivat olla Etela4-Libanonissa Israelin alaisten sotilaiden vankeina 8 miseksi ja vahentémiseksi. ae ae Nama neuvottelut kaydaan ulkoministerien mukaan ‘kilpa- varustelun estamiseksi avaruu- dessa ja sen lopettamiseksi maapallolla, ydinaseiden rajoit- tamiseksi ja valttamatt6mdaksi seka strategisen tasapainon lu- jittamiseksi’. Julkilausumassa ei myds- kaan viitattu liittolaisten 6.6. Yhdysvalloille esittamaan ve- toomukseen jatkaa Salt-2-so- pimuksen noudattamista. NATOn ulkoministerit ko- rostivat jalleen valmiuttaan tar- kistaa suhtautumistaan Euroo- pan keskimatkan ohjuksiin seka paattavaisyyttaéan jatkaa niiden sijoittamista niin kauan kuin valvottavissa olevaa aseiden- rajoitussopimusta e1 ole sol- mittu, Ala nuku pommiin, tule rauhanhommiin! Ydinsodan pelko on viisau- den alku! Libanonin joukkojen paallikké eversti Kari Korttila. UNIFIL- JOUKOILLA ONGELMIA AIEMMINKIN YK:n Libanonin rauhantur- vajoukot eli Unifil-joukot pe- rustettiin vuonna 1978 pusku- riksi Israelin ja sen naapurimai- » a Tervehdyksemme juhlivalle noin 6,000 miesté kymmenesta maasta. Suomalaisia Libanonin “Rauha on kallein asiamme- puolustakaamme sita! nissa aiemminkin. Syyskuussa vuonna 1982 suomalainen YK- millisiryhma tulitti suomalaista autosaattuetta, loukkaantumi- den valille. Israel oli atemmin samana vuonna miehittanyt E- tela-Libanonin alueen. Unifil-joukoissa silta kuitenkin valtyttiin. Suo- malainen jaakari haavoittui taman vuoden maaliskuussa, tarkkailija kuoli hanen autonsa ajettua miinaan. Vuoden 1983 marraskuussa _ libanonilainen rauhanturvajoukoissa on 500. Suomalaiset ovat joutuneet valikohtauksiin Etela-Libano- paivaa, ‘‘He ovat kaikin hyvas- s4 kunnossa, ainoastaan ika- vystyneita”’, lausul UNIFIL:n palvelee taytymisté Libanonista ja myds SLA:n hylkddmistd, mutta tois- taiseksi maan hallitus ei ole teh- nyt kumpaakaan. Selvda on, etth Lahdin joukot eivat omin pdin ottaneet suoma- laisia YK-sotilaita panttivan- geiksi. Padtés sieppauksesta syn- tyi korkealla tasolla Israelissa. Tama on jo nyt kdynyt selviksi yksi maailman eps mir: + ti sotajouk 18- Soyrremnsnnannnesictenmnasge ta. Sen kahden tuhannen miehen vahvuiset joukot on koottu Libanonin oikeistokristit- tyjen pohjasakasta ja SLA:ta onkin kuvattu ryysyldisarmei- jaksi, jonka taistelukyky riit- tinee vain suojaamattomien si- viilien hityyttdémiseen. . he, Libanonin armeijasta loikan- Ee A AA AG . Israclin = puolustusministerin neen majuri Saad Haddadinym- “~ NR ere 5 _.. Jitzhak Rabinin asetuttua avoi- pirille kootut pyssymiehet paisi- 8°" BN ee. - 2 mesti SLA‘n toimien taakse. - vit julkisudteen -vuonna 1978. +e : : ; | : Israel pyrkr panttivankien kun Israel antoi heille Etela-Li- sie ip sibe ia ala el hancuniiet tebe hydkkiiyk- suoriin neuvotteluihin, mika een jalkeen oe se iksi_valvoa kdytanndssd tarkoittaisi SLA:n kapean rajakaistaa. Nain syntyi kansainvalista tunnustamista. oo eel ee Toinen tavoite Israelilla on teh- iaddadin-maa” vastoin YK:n eet dietysiek -natid ja Libanonin hallituksen tahtoa. d4 Unifil-joukkojen valvonta- tehtdvat Eteld-Libanonissa mah- Haddadin kuoltua _viime a jonissa m honey scrahpshun seen kin eal niden paiey rajevy6 nousi Libanonin armeijasta elik- | i niiden paasy raja om, jatnyt kenraali Antoine ee hallinta on kaa- hd. Hin keksi pyssymiehil- vailtu SLA:Ile. leen komealta Eeharthiavae ni- _ Israelin tirkein liittolainen men "Eteld-Libanonin armeija”. Yhdysvallat on siunannut tallai- Joukkojen uudelleen nimittdmi- set suunnitelmat vaikkakin se nen vastasi myés Israelin tarpei- virallisesti joutuu esiintyma4n ta, koska se pyrkii osoittamaan YK:n linjoilla. Yhdysvallathan kansainvilisesti, etta Etela-Liba- \ itse yritti sijoittaa omia sotilai- nonissa on voimaryhmitymdé jo- SAAR ek _ taan Libanoniin, mutta joutui ka tytyy ottaa huomioon. . LOS SS Oe: vetamdan ne pois yli kahden Tahtin mennessd miltddn taholta WN sadan amerikkalaissotilaan saa- ei ole kuitenkaan virallisesti tun- ae pansy rinnena tehdyssi nustettu SLA:n olemassaoloa. mmil-iskussa. Kdytdnndssé SLA onkin tiy- Valkoisen talon ei tarvitsisi- sin Teraelin loons. Israeiin sr- kaan turvautua kovin monimut- meijan sotilaat kouluttavat, kaiseen diplomatiaan jos se tah- huoltavat, aseistavat ja jopa toisi meneillain olevan pantti- maksavat SLA:n sotilaiden pal- vankiselkkauksen —_ laukeavan. kat. SLA:n riveissd on sen na Siihen ruttaisi yksi Reaganin pu- kuihin naamioituneita israeli- helinsoitto pddministeri Peresil- laissotilaita, jotka voivat ndin le. Tallaista puhelua ei ole otettu, | banon koska Yhdysvallat pyrkii sa- CS EEL AI PETIA AD DORA AAS ENG OLS A vs Ve Gp Ee SN mag’ 2 Ge a ps [) SLA:n komentaja Antoine Lahd (vas) saa ohjeensa israelilaisilta neuvonantajilta. partioida Eteli-Libanonissa. Jos SLA jaisi yksin taistele- maan shiamuslimien Amalia vastaan, sen pdivdt olisi lvetut. Tat&é moni pelkaa SLA:n riveissd ja karkaamiset ovat viime viik- koina lisddntyneet. Israelkin mydntad, ettel SLA:sta léydy kuin korkeintaan viitisensataa asekuntoista miestd, jotka ken- ties tekisivdt tosipaikan tullen vastarintaa. Tama nukkearmeija onkin Is- raelilie vain poliittinen tydkalu, jolla se pyrkii kaivautumaan Etelé-Libanoniin. Jos SLA ha- joaisi, Israel ei saisi omia sotilai- taan Libanonin puolelle rajaa kuin jatkamalla yhd raskaam- maksi kdynytté miechitystddn. Siihen silld ei ole varaa kansain- valisen ja sisdisten paineiden kas- vaessa. Israclissa vaaditaan yha d4nekkaédimmin téydellisti ve- maan kuin Israelkin eli SLA:n aseman vahvistamiseen ja israe- lilaisten valvonnan ulottamiseen syvalle Etelé-Libanoniin. PEKKA TAPOLA