‘Tubac-nimisessi paikassa Arizo- aussa dsui aikoinaan palion lukutai- dottomia meksikolaisia, joten heit varten painettiin v. 1850 erikoista pa- perirahaa, jous numeroiden sijasta rahan aryo “egitettiin . suvitls, San huvaila varustetun | Tahan arya ali 12 ua senttia, vasikan kuva 25 senttla, kukon kuva 50 senttid, hevosen kuva S| ja sonnmin kuva 85. He ah x British AJedical Journal Kertoo seu- raavan tapuaksen “‘silmankaantafien” maatlmasta: Bombayn sairaalassa leikattiin eras fakiiri. Hanen vatsastaan potstettiin kyndveitsia ja kaksi avainta. Fake rin erikoisalana oli parranayokoneen terien ja kynavettsien nieleminen. 5Si- wutdikseen purl han ld tieap sil- ta watsa olisi pysynyt tyhjand, nieli jakiiri.joka aamu -kuusi-metrid pit- kan sideharson ja veti-setrillalla néy- Jtéksen jaikeess .ulos, jolloe nauhan omukana tulivay ulos pAiValHt nteliyt Eraaoa iltana eivat esineet tulleet- _kaan. ihmisten..ilmoitle... Fakiiti ei {ist kuitenkaan-himméstynyt. ‘Hin jatkot . esitystaan. edi kebden’. pai- van. ajan, muita. sitter@eariat.vietiin - - Sairaalaar ja. vats ouleiasiin : Kun _ faktirilta . kysyttiipy~ ~giheuttivatko pananaikonegn $e abeagelleawatsan- Withateita, -seligtimhiin etttiijenkns {un- tii vatsassa omituista Fragputusta. Sil- ra kaikki, ee om * me. Fa ee Muutamissa- Tysinenmeten. saaris- sa vielikjn- kuytet#in; simpukan- tal mmuiden .metielavien . kugpa: yahan, esim. ostaessa aiaiman, vaattelta, ruo- kaa taj muurtaitavaraa. ~Miydskin si- koja kiytetiiin rahai asemasta osta- ‘essa ruokaa, mutta €t-vaimon ostami- SES. este go . Ls * Kauppamatkustaja ‘Don Russell oysahdytti autonsa Portlandin Ore., hoteltin edustalle, astui sisdin, osti S1- kaarin ja asettui mukavasti lepotuo- lifle vetelemiain haik uja: Mutta juu- nokun han ndjn. oh tehnyt, kiveli mies hanen eteensa paallystakki kasi- varreliaan ja tarjosi-sitd myytavaksi. Kun Russell vilkasi takiin, huomasi hin sen omakseen, jonka han oli jat- lanyt autoonsa.. Kaupittelijaiie tult kiire, van} - Menneilta, ajoilta rn ee Mikketin . atk d;Sanomissa kir- joitettiin 17 pend marraskuuta 1364, ‘ils 78 vuotta takaperin seuraavaa: “Ima on allut leuto -ja tuiskunen. Rekikelj Kuuluu jo oleyan byva seka lahella ett® foittea: - _Pienempia jaitu- kin jo yleisesti ajetaain’” — Viiine per- lantaina tuli-kauptkiimme lisaksi 25 hasakkaa, Nita loytyy, Gaal nyky- la hevosta ja ‘mresta.. er Vine tils~ (aina reissugi: Kinin maaherre Heino- jaan, jossa nimitin eilen nitiolia ky- “¥mys, kuinka paljon kaupunnin tu- leva pormestari saapi palkaksensa. — Tiistaki-itana “oli hetra ‘Sheevoigtin tlt eval njdBex olt LAVANTAINA, HELMIKUUN - PAIVANA Hyédyllisia tietoja RANOJEN TALVIHOITO kyimassd ilmastossa. kuten (8404 Cana- dessa, on paijon valkeampan kum hoi- tt Eesalici. Kunnollinen, ajanmukai- hen ja tarkoitustaan vastaava kanshuac- ne kysyy - piidomia. jonka puutteessa mom pikkufarman jouwtuu usein camp - pailemaan ja tekemdiin kanojien hoi. dossa tuloksetonta tytd. Puutteeii- sissa ja eplikiytdnnillisissa huoneisss kanojen hoito kaiken kalkkinan on han-~ kwiampaakin. Mutta jotakin on aina varteen Otet= tava. Ennen kaikkeg talvella on vilt- Lama tonta, elta kana saa riittiviisti so- Pivan ‘lampdista, ei Jeisth eka jaadiky- Mai, Vaan “huoneen:haaleaa” vetti. Si- Lat tarvitsee muniva kana runsaasti. Toinen tarkedi seikka on, etld kanoills on tilaisuus saadg litkuntea. Eolmen- neksi tirked, elth ne saavat ravinnek- SBtn “Vihannesta”, Jehtien tai kaalin lapAlsta, jota ne saavat kesillaé luon- nosta, Vaikkapa nykyvisliin kanganrjo- kasekoituksiin on koetettn sisallyttaa naita vVastaavia, jopa anpilaa tai al- falfaakin, niin kaalinpaa kanojen ny- piitdvana olisi slttenkin niille seks mieluinen etth hyddyilinen Jg jos karjatalous on kananhoidon yh- karniojen nypitthvaneé olisi sittenkin nnlle seka mieluinen etta hydédyllinen. Ja jos karjatalons on kananhsidon yh- - teydessé, on hyva viskata kanojen kar- sinaan lehmilta ja hevostita jainyt hei- nanzupu, Josse on tavallisestd seka pien- ti. heinin lettea etiz siémenié. —- Tiir- keaté on mydéskin, etta kanahueneessa . el ole yetoa. Eanat eivat kiirsi ky]mis- tH miinkSin paktasti kuin vedosta, ja elksi’ kaikkien seinien, kattojen, jatti- ciden, ovien ja ikkunoitten mahdolliset | ract on tukittava, Lattiassa ei saa alle vetoa, éitakin vihemman niiden yole- popaikalta, yipuidern kohdalla. — KEui-- vikkeet ovat tarkeitd. Likaisista lattia- kuivikkeista Kanat nokkivat monet iau- tinsa. Kulvikkeita — olkla, heinid, saha- ollut noin 100. henkea ja jotenkin hu- | paitien. silminnahtavasti, niin etta laajennus on valmis tulevana keviand, silloin kun laites avataan. -— Pirttiniemen héyrytlii Himmitettavia saunaa vali- Lettavasti e1 ole saatu onnustumaan, Heoneeseen ensiksi nimittiin kuuluu syntyvan paksu ja kostea sumu. Ja. toiseksi faatyy ja halkeilee torvet, jotka kulkevat kylmiin huoneen lapt. - Huokein ja’ tarpeenmukaisin — olisi mielestimme, ettd Pirttintemetie aset- taisi tavallinen vaan siisti kylpysau- na, kun koko kaupunnissa et loydy paikkaa jossa hengen ja terveycen Vaaratta saisi kylpea. Hanen Keisarillinen Majesteetti on huhtikuun 9 pina (maaliskuun 28 kelin laantin pitaa ‘asetettamaan var- cinainen kiertiva maanviljelia, jolla tulee olemaan 2000 markkaa vuo- tuista palkkaa, 800 m, vuodessa ruo- karahaksi, ja yhden hevosen kyytt kaikila virkamatkolla. Hanen pitaa olla kokenut maanviljelyksen kaikissa haaroissa.' ———-—7009—_--——_ Lukemista sotilaille ja merimiehille Parhaillaan on Yhdysvailoissa kiynnissa koko maata kdsittava kir- jojen. Kerays sotamiehille fa merisoti- laiNe. Kerdys tapahtuu suunnitel- man mukaan korean jakdolla, j0- hon jasenet valittiin American Libra- ‘ry Assactationrsta, Amerikan Punaie | cesta Ristist®? ja United Service Orga- nizationista. Kirjaja loimitetaan myodskin kaup- palaivoissa palveleville merimiehille. Komitean nimena on National De- fense Book Campaign kamitea. Mi- Guin siadettya -maaraa ei ole voitu “Luuleémme ettii rbitssil huvi- ‘tuksissa vastakin, tulée olemaan pal-. jon vikeii. . Poriutys Pirttiniemen kylpylaitoksen laajentamiseen joututl, jauhoja tms. — on siis vaihdettava mahdohisimman usein. Naitten kanssa Ranoilla on mytiskin tyota ja “tyételiis” Kang muni parhaiten. Hanahuoneisiin usein ilmaantuy hii- rik, jopa airan kiusallisuuteen asti, 'Te- kevitinin me. jos niiti on paljon, jo syonnllainkin vahinkoa, Niiti on sis Navitettava, mutts sta on paljon vai- Vag, fin tavallisia pyydyksii ei voi a- settaa avoimile paikoille, kanojen lau- tttaviksi. Ne on‘siis suojattavg Ja ti- hin on kaytaénndéllisin keine se, etta ios- tain métallipeltista taivuttas kourun. jonka aile pyydykset asettaa. Hiiret miclellaan tunkeutuu Kalkenlaisiin sok- Keloihin ja niin niiden bysdystaminen onmistuu hyvin. | 1. * i PILKK UR UUME, mydaskin nalkikuumeen nimeila kulke- Va, Sangen ankara ja tarttuva tauti, joka nykydin riehuu Europan sotamail- la, s8& levenemisvauhtinsa episosiagli- sissa ja epiterveydellisissa oloissa. Pilk- kWuKUUMe on saanut nimensaé siitd, etti Sairastuneen ruumilseen ilmestyy taa- jasti pienid, joskus tuhkaroken ihottu- naa muistuttavia punaisia tapllia, Tau- ti kehittyy tavallisesti hyvin a@kkiarvaa- matta Ja rajusti kohottaen Evumeen jotenkin korkealle jo ensi paivisti lah- tien, Bainaen samalla potliaaseen ko- vasti skirastuneen leiman. FPilkkukuu- Ime tuten eroaga tavallisesta lanvantau- __Hista josse-esiirtry Tan Jollanvita har- vOja ihotaplia ja jossa taudininulku on Peljon Hevemnpid, Pilkkukuumeesss e1 Fleensa eslinny taudinoireita suoliston pudielta {ripulia}..kuten lavantaudissa enimmaiseen on laita: perna on muu- ten Eovasti turvoksissa. Pilkkukuume - _ rehui usein, kuten juuri nytkin EFure- passa, sota-aikoina sotajoukoissa, al- kadnsdeden paljon tttos, katovuasina - laajalti liikkunyt nalki- ‘Kuume all jour tallaista pilkkukuumet- ta. etukiteen merkita, vaan uskotaan etta ., vaidaan ,tilld-tavalla saada kerlityksi viidesta. kymmeneen miljoonaan kir- joja. Tabin astikin on: hallituksen loivon mukaaj koetettu bhankkia kir- joja sotamiesten luettavaksi, mutta kun atmeijan miesvaima yha suure- nee, on kirjojenkin tarve suurentunut, jonka vuoksi on katsottu parhazaksi _ Kaadntya suuren uleisén puoleen. .Suunnitelman mukaan pyydetain sivillthenkildita Jahjoittamaan kirjo- ja, .tuomaan ne Hihimpaan korkea- kouluun tai Jainakirjastooy tar paikal- listen, vapagehtoisten - hommailijain jasenille, Kun kirjat on luetteloitu, jactaan ne valittémasti kerayskeskuk- sesta Jahimmalle armejjakunaaile tat dublin. Palveiuksessa- olevat saaval Jainata kirjoja vapaasti luet- sHamiehet ‘ tavakseen, piiamddn niita Juettava- naan pitemmankin aikaa tlman sak- koa. He voivat ne vieda toiseen ar- meijakeskukseen, jos heidat stirre- tuan. yritetdkaiin kerata magasiineysa ja | Ra- nomalehtta, ; On ilmoitettu, etla sotilaiden jou- kossa on pation sellaisia, jotka mie- felidan fwkisivat teknilltsia }a ammat- tikirjola, mutia kirjoja saapuu |von- nollisesti kaikkiin mahdollisiin aloi- hin kuuluvia. $$ it} +--+ _-_- SUCOMALAINEN LAHJOITTA- SWOT ASTORIAN KAUPUNGILLE Askettiin kuoilut Astorian suoma- lainen asukas Charles V. Niemi on palkisaadéksessian maarannyt pai- osan Kkiinteisioistaan, arvoltaan nom 30,000 dollaria, Asiorian kaupungille haetettavaksi haupungin -lansipazssd olevan Tapiola-puiston kunnostami- seen ja hoitcon. Tama sanotaan ole- van suurin dahjoitus yleisbyodylli- seen tarkoitukseen, mit Astoriass3 po koskaan emien tehty. Mainittu puiste kuulted-Astorian -keepungille ja Gurnnusteekse kaupungin stomalai- SLOMESSH - Sivu 11 rr ‘Delta, Karsimysten kukka, Flossie 13 Afind: Maininta toisesza paikasaa, Hitte £.: Jatkoa toivetaan. 4. Senonen: Julkaistaan yksitellen., AF. Ho —a: Sellainen tuntuu hyviil- tii. Aina fy: Julkaistaan. — Oe a ee le Kumin kaivanta hum, varsinkin nykyaiin, on sel- laista tavaraa, jota koetetaan monis- sa maisaa elsid kaikista mahdollisis- Ue -la-pHkeisias—rindysvaltain maanvil-_ jelysvirasion kemiallisen toimisten jahtaja sanoo, etta kokeiluja op kiayn- nissd .sellaisten maantuotteden kuin vehniin ja maissin muuttamisesta syn- tecttiseksi kumiksi. Varmoja moaituk sla ei Viela voida tehdi, muita edistyl- Ly on ja kokeihaja jaiketaan.° Samaan aikaan Brasilian ulkomi- nisteri radiopuheessaan sanco, etl 20,000,600 kumipuusta Amazon-joen Vidakoista voitaistin nestetta laskea kumin tuottamista varten, jos Vhdys- vallat maksaisi siith toisen verran e- nemman kuin nyt, mika on 30 sent- tik pana, Mutta Culifornian yliopiston tiecte- miehet oval aivan dsken ilnoittaneet haltitukselle, ett Aguden Hanstvaltion ahuna-aavikoilla on 500,006,000 pau» naa lyonnonkumia, miki riittiisi Yh- dysvaktain tarpeisiin viiden kuukau- den ajaksi, valmiina korjattavaksi he- ti. | 3 Tami kumi, joskaan se ¢i ole ai- van niin hyvad kuin ensiluokkainen ltd-Jntian saarien luote, on Kuitenkin iydellisesti tyydyttivaa, sanovat siantuntijat. Kaikista tdrkein seikka on se, ettd se on heti saatavissa ja voidaan ke- rita ja tehda autokumeikst, sisiku- meiksi ja mutksi kumpluotteiksi, il- man ertkoisia yrityksii., Tami kumi oj, olemassa “ jinispen- saassa’, SUUTESSa Monivuotisessa pen- suassa, Jota kasvaa faajoulla alueilla lannen aavikaiila. Cahiforniassa, NMe- vadassa ja Coloradossa siti on eniten, mutta. suuria alueita on mydskin New AMexicossa, Utahissa, Idahossa ja ehka muissakin valtioissa, jJanispensas kasvag_ sellaisilla a- lueilla jotila alunapitoisuus estaa mil- tej kaiken muun kasvullisuuden. Kun s¢ on sukua guayule pensaalle, mika on rikkain kotimainen kumin Ilahde, min uskovat asiantuntijat etta se yoi- daan kasttella samalla tavalla kuin ensinmainittukin. 9: MAATLMAN™” SUURIN - peilikau: koputki on Mount Wilsonin tahtitor- nissa’’ Yhdysvalicissa. Sen: suureti peilin Mipimitta on'S netrii Tamin lasin’ jaihtyminén chehkavasta ‘valu- tilastaan poarmaatlilampoin vaati ai- kaa 4 kuukautia. _ a ol selle-viestitle ‘annettiin sitfe edeHa- mainitter suomalaipen nin. ater sce sees oo r a oom - — i om mm L rh a a Dg ge se Bd oe el ee = kT er CP Lu 2! F as = ays wu. ee Te * . 7 a7 ee = ' oe ens a yaa | Ah" eb : "for ty LS ha- 2 -+ pike . Pe al i; = ae a 7 z is f ‘ Lu |}. a ae ee aT Se _ = . 7 7 =, fy fy = t= . - 1 a - Fr L -_- = = . a ar - i | es eee E oe = od a Ac - = Spaced promt SL Ne oe hee ae ee i Th. ot ob —=—. me a s,s ws -—aajiaee le he at aig m uo a se 7 “_ ee seer or oi te Dee Ce ee eee _ 7 rs 4 ee a ee Ta aoe 4". = apr fae 1 . 7 a weg Di 72 a | ve oar ts . ae a! th irf :h 3 ‘a _ on | Por ee re ic od aE OE Ree ae Re eS oe ot 8 a, '. reir a ore ete a a: "tee wl ‘ eee = .* ee ga wT ea He See ey ay Ba TS Se te ote em yan: baa MT E a . r . 1 . “= r = J r . "" AH a ee te Le Ste . _™ . ney = ee aa, _ " k 1 wot mt aL oe SL ee eo ., rove ge oe tl. er en i Dretpo oaa ke eS UE * Soe Tat eS - a! 1. : i eee ee rel Sea A 0 i es cre vd ec a Tan PL i =a " . * * to r = . . . . a " = . a ee A - 2 Fi 7 1 re ee ee we . . . oe . u - 7 = - Par ee rae = . ol Pah al . ee i ee erg rs TD eee se ee BP ee te Bete eee eeet | vebeer i et a ote, : ree yey Tr, pal ell Cal oles vee Piel ee a Lee 0 ee ee me ee TO ne i i i i il ns | i Oe le i i | ih i i re es oo Pag SS Area Be ee ee a BL Situs ee vi ed at ee eee. Ee - a er ae . rr a ae . . ; - . "a, : . -_ ar . . rc a “ 7 a eB a ‘ re as bee weeeb = soa me vee! a. a - ms a r -. . ; ; "oa . . . a . 7 = . oF . . ot " t ‘. . . . 8 . . . . . . . . "4 . . 7" 7 . . 8 "oa . . . . . . . . . eee | . m4 1 . Poa 2 a . ' | . . .s | . = . t t - wry tai aes Te "4 Td ee EE, . ; ee, : ; . ; .