i
I 7 . — . 7
— i a re. * oF " a — 7 5 . * . . . 7 a se"
. . . "4 r . : '

=

- 46

=!

_ ap
Tl

oe ‘ nen . = : el: at i a . * = a .
. r be ee ee 7: - ie rl " |
et eee Va 2 OEE AR a te ie eed nt eT Bae -
a re iar as : :
. ce “ in Le . . “sy vO “ ee oe ao uh - . 7
. 1

|

eer
. a - aw .

He ~ Toimituksen

3 koukautta .........150 0... ,
| SUDSEEN JA MUUALLE ULEKOMAILLE
i toosikeria ......-..96.08 6 kuukeutts. ......-- $3.00
| ELMOFTUEHINNAT:
$1.58 _ Balvin klitosiimoituu #.00. Kuo-

| | efai julkaistava muisto-
varey $100 Jo <iieos $1.76. Teisjeenvaihtoilmol tuksef $2.00
Eriiothineaat py jimoituksista, Tilapéisalinottajen

a Mihetetiiva maior etukitcen.
‘Kaiki Liskife tarkoitetut maksuositukset on ostettara
pustariajan

mimeen: Vapaus Publishing Company Limited,
Bustantais ja nainnja: Vapaus Publishing Company Limi.

‘ead, 100-108 rs Street West, Sudbury, Ontario,
Tormuttejs: E. Galo.

_@slamiehDle mytnnetiin 15 prosentin palkkio.
Liskkiin atotut kirloltukse! osoitettava:

LIEKKI -

SUDBURY, ONTARIO

FP. 0. BOX &

Kun lehtemme tama numeto, vilmeinen numero vuonna, -
1954 saapud Ivkijoille, on vuesi 1934, paadttynyt ja uust-yugsi
alkanut. Nain vuoden vathtuessa, on .tapana duoda silmiiys
menneen vuoden saavutuksiin, volttothin ja tappiathin ja sa-
malla suunnitelmien laatiminen alkavae vuotta varten —- 0.5.

widenvuoden lupauksen tekemiyen. 2 - |e

Vaikka emme ! ii “yoi tissal: lated teke-
niin minkiiniaista laajempen katesauste kuluneen vueden ta-
pahtumiin, niin voimme ‘uitenkin dyhyesti todeta, etta vuosi

1954 on ollut nevis zakastevalle je -edistysmieliselle maail-

nian waestitie voitokas, uutta uskoa ja fuottamusta lisdiiva.
Edellisend wuonna Koreassa tehty yaliracha on-sillynyt ja

lujittunut, veikke ‘fopulifsta rauhansopimesta éi olekaan ai-~

kaansaatu. Kiiumeen vueden atkana péittyi Indo-Kiinan 7
vhotta kestiinyt teuraatus ‘ja rauhen tilan palauttaminen on
sielld edistynyt Ranskan ja Vietnamin kansanhallitusten vd-
‘MK tehdyn sopimuksen mukaisesti. ‘Edelleen ovat Euroopassa

" wiluneet Riekknan kaikki yritykset Lansi-Saksah uudelleen

Sive

astistamiseksi, vaikka sotaislen valtapiirien toimesta onkin
ponnistettu kaikki voimat Euroopan ja koko maailman useam-
paan kertaan birveiiiin ihmisteuraurastukseen sydsseen Saksan
militcristien mahdin uudelleen voimaan saattamiseksi. Juuri
titk kirjoittaessa on tilanne tilt kohdalta hyvia ubkaava
ja, Ranskan -Kansalliskokous, jolla nyt on ratkaisuvalta kasis-
Siiin, mahdollisesti jo ennen timin iimestymista om sanonut
sanansa — aséttunut joko uuden aseistautumis- ja sodan-
Valmistamiskampanjan pucleile tai sité vastean: Jos ratkaisu
on rauhanasiate mydnteinen, on se uusi suuri voitte maailman
tauhan ja byvantahdon voimille. Jos se on pauivestainen, on
se luettava rauhan ja edistyksen voimien tappiotilille. .
‘Rauban ja hyvintahdon voimien voittotilille vuonna

1954 on laskettava myiskin se, etti rauhanomainen kanssa-_

f&kyminen, kaupallinen je Rkulttuurinen, on huomattavasti li-
stantynyt. Sen ansiosta ovat eri kansat — sosialistisen ja ka-
pAbelistisen maaiiman ihmiset — oppineet paremmin tunte-
maan toitadn, joksz on omiaan lujittamaan ystivallisia ja
ratthanomaisia suhteita. Se on laimentanut kylman sodan iJ-
mapiiri ja tehnyt sotien suunnittelijoilte entista vatkeam-
maksi vitamielisen ja sotaisen mielialan Kehittamisen kanso-
jen keskyudessa. |
‘Meidin omalta kohdaitamme, tehtemme Liekin kohdal-
1a, on merkittéviss’ sek saavutuksia ettd tappioita. Saavu-
¢usten puolelel on ensinniikin luettava se, etti Liekin lukija-
piiri on entisestain laajentunut, mika nykyisissa closubteissa
oa Byvin arvokas ja suuri saxvutus. EdeHeen on kirjeenvaih-
tajien —— Lickin kirjailijain — piiri pysynyt ainakip entisen
suuruistna, ¢hkdipd iaajentunutkin entisestiiin, josta hyvand
(soituksena oli kirjoitelmiin néihden byvin onnistunut joulu-
numero., EdeHeen on lehtermme taloudellinen ssema lujittu-
gut imoitusten je erilasten onnittelujen ansiosta, joka ei
mytskain ole n.etkityksetin stikka. Tappiopuokliec on luet-
tava ensinnikin Liekin monjjuotisen toimittajan J. W. Saa-
ren poistuminen ikiajoiksi. .
Nyt undelle vuositaipaleelle izhtiessiimme tulisi meidin

Kaikkien Lickin ystivien ja kaikkien hyvaad tarkoittavien ja

rauhaa rakastavien ibmisten lupautua tekemdan voitazvamme
Tathenasian hyvéksi, sen voittoon saattamiseksi. Me glemme.

vain pikkuihmisia. mutta miljoonat ja sadat miljoonat pikku-—

ihmiset puhaltamalls yhteen suuntaan saavat aikaan myrs-

. wt t feel Riu “as

_kaasta, pyysi

fukaun $i paivand, 1954

oe _
ee ee

‘MAISEMA
Sas, tuin ranuaten eave,
ja inokio hitjetuen,
ympirti kaikkia metas
je maisemac, valossa kumn.

 Febdonkivani¢d tasvas
waokinsn kwunteluam: '
crémca, auukkein hulu;
tréteca danctim on,
korpiaapa vain gultuu
ja loiste -Fuutamon.
Ainoa otet sina taalla,
omd varjosi vam, “
seurda sinua tela
kaukaisien ntaisemar.

Erkki Vuorela.

nal

. NAHRRIMANIN KOLMAS MIES

Entisen kuningattaren Narrima-
nin kielloista huolimatta ertoi
egyptilainen miljondari Ezzat Jaf-
far halukkaasti. avioliittosuunitel-
mistaan, kun hanen ystivinsé ké-
vivat hanen huonaan upeassa Semi-
ramis-hotellissa Kairossa esittaak-
seen onnittelunsa.

— Olen sina rakastanut Narrima-
pia, ban sanoi. |

Kun hén erosi entisesta 4ccunin-
Jaffar Narrimania
menemaan naimisiin kanséaan ja
kun han sittemmin sai-kuulla Nar-

rimanin aikovan erota toisestsa mie-

hestdan, kairolaisesta Miakarista,
tri Nakibista, uudisti Jaffar kesin-
tansa. — ja talla kerralla parem-
min tuloksin. - -

* * *
EOHTI HIMALAJAN HUIPPUA

Kuusi retkikuntaa Englannista,
Ranskasta, Saksasta ja Japanista
on saanut Nepalin hallitukselta ju-
van nousta ensi vuonna Himalajan
huipuile.

Brittilaisista retkikunnista yhden
johtajana toimii sir John Hunt, jo-
Ka jarjesti ensimmaisen nousun
maallman korkeimmalle vuorelle,
Mount Everestille, joka on §,840
metrin korkuinen. Tala kerralla
ponnistellaan maailmen  toiseksi
kerkeimmalle huipulle, Kantshan-
Falie, joke on 8,580 metrin ‘korkui-
nen.

yn, jonka edessd pahaa tarkoittavat,
yrhan ja sodan mielialga lictsovat maa-
iitman mahtimtehetkin ovat voimatto-

mia. Siten menetellen voimme alkavana |

vuonna saavuitaa uusia woittoja rau-
han, edistyksen ja ihmisten hyvinvoin-
nin. turvaamiseksi:

Samoin toivomme kaikkien Liekin
kirjeenvathtajien, asiamiesten ja -nais-
ten — yieensd kaikkien behtemmie ysti-
vien - lupautuvan entista paattivammin
toimmimaan Jehtemme hywaksi, sen sisal-
lén rikastuttamiseksi ja ystavapiirin
laajentamiseks:. Sellaisen lupauksen .to-
teultamimen (ulisi olemaan varmana ta-
keena siitd, etta vuosi 1955 olisi vielakin
suuremuman e¢distyksen vuosj Jehdellem-
me Euin Kulunut vuesi on cilot.

NaisSd merkeissa toivatamme koko
Liekin perhekunnalle Gnrellista Uutta
Vuotta!

K.S.
cK.
Jouluopyhien aiheuttaman § sekaan-

nuksen johdosta emme voi vieli tisss
numerossa julkaista edellisess} nutme-
fossa Mainitsemaamme kilpatehtavaa,
enempaa kuin sanoa ratkaisevaa sanaa
ehdotetusta kirjaituskilpailusta. Seuraa-
Vassa numerossa se }o vatmasti tapah-
tut.

Sama,

fh SAIMP.A caine Magn apa On Wime vuosina askarmy.
médrin kuin kumntitespntet lentibvist’é. lautasisi.. Nally
jutuidla on thmisid peloiteltu ja petetty tarkoitukselisecs:
monissa maben ja saatetu suerastaan hysterian valie., Vit
meksi scHaista-on tcpabtunut Ranskess2 ja muissakin Lips.
Euroopar ensiasa, mutta peljon mydskin Yhdysvalloiss,
Vile syksyna joissakin lehdissé Liasiteltiiy lentivier
Jautasten mysteeriota ja kerrottiin saksalaisen fyysikon Fre.
der von Holkin otaksuvan, etta lautesilmis syntyy yalon Do.
jlarisoitumisesta :ultralyhyitten, aaltojen hyvin Voimakkazn
aaltokimpun ymparille. Uuden tyyppiset meteorit saattayat
niinikdin atheuttaa tallaisen ilmién.

Askettiin on saksalainen tiedemies Diederich Wattenher
juckaissut artikkelin jossa han ‘valaisee meteotien aiheuttamis
lautasilmidita ja kertoo miten EKuulasalamat aiheuttara: uk-
kospilven rajamaiila lentokonemucdostelmaa muistuttayjy
valoiimiiita. Lentivat lautaset ovat ndin olleen saanea
varsin luornollisen selityksen. IRImeiselt@ néytiaakin, etg
niiden ympirilld pidetty suuri kohu on ollut kokonaan
amérikkalaisten ja heidan asiamtestensd keksintéa. Sen tar.
koituksena on panikin levittdiminen, jotta sotilaspiirit ois.
vat kaikessa raubassa valmistua “avaruuden invaasion” tor.
punGtan -—— uuteen sotaan. ;

Koska suomalaisten keskuuteen on sanomalehten VT.

| tietovdlineiden avulla levitetty lentavalcutasjuttuja ja pu-
huttu Ratkenlaista potya, on aivan paikaliaan katsella mits
vimeksi mainittu saksalainen tiedemies sanoo valoilmidist,
jotta mahdollisest; on kaytetty lentavalautasjuttujen perus.
tana ja joihin sitten on miclikuvituksellisesti, joko hysteeri-
sessd pelossa tai tarkoituksellisesti peloitella ihmisia, lisiuy
paljon aivan keksittyi- "

Wattenberg kertoo esimerkin siith, miten varsin tuon-
nolitset Fmidt saavat ihmisten mielikuvituksessa lentivien
lautasten hahmon, ‘Kirjoittaja maki Jokakuun 7. pdivanikls

19.28 tind vuonna Eerliinissd tahtia tutkiessaan vaalean telj-
kuulan, joka ofl selvasti meteori. Se néytti sikacrin muoto-
sellta ja jatti jalkeensd vaiojuovan.

keessa: “Henkien lentokone — Kokeneet ohjaajat sanovat:
Se ci -altat: meteori.”” Ajankohdaksi ilmvitettiin klo 19,28.
Ka2ksi. ranskalaista lentajia naki tamiin sikaarin mvolsisen

“Frankjurter Nachtaus- -
gabessa”’ kerrottiin kohta tamian jalkeen etusivun otsak- .

lentokoneen, “joka ei -voinut olla muu kuin lentava lautanen”. _

Meteorien lisaksi on voitu tedistza, etta merkilliset linssin
muotoiset pilvet (Lenticularis) aiheuttavat “lautas -ilmioita,
Nama pilvet nakyvat linssimucdostuman keskustassa Uheim-
pina.

Lentavista lautasista ei ole olemassa ainuttakaan valoko-
vaa, lausuu mainittu saksalainen tiedemies. Joka Kerta. kun
sellaisia on esitetty, on ollut kysymyksessa kameran linasi-
virhe tai tahallinen petkutus. ‘Muistattehan, miten vime
kesdisen auringonpimennyksen aikana otetuissa kuvissa nakvi
yalopilkkuja, jotka erdissi Jehdissi leimattiin oiko piaita
leutasiksi ja mika naurettavinta —- erdat Jehdet jfulistivat it-
seHeen yksinoikeuden kuvien julkaisemiseen. Jokainen am-
mattimies kditenkin tietaii varsin hyvin, ettei valuiikan u-
mestyminen kuvaan ole mikaan harvinainen juttu, eterki2
aurinkoa kuvattaessa.

Vitme aikoina on lentivien lautasten kysymys selvitetty
melko perusteellisesti. Tuntuy ehka-kummaliselta. etta tle-
demiehet uhraavat aikaansa mokoman mysteerion selvitta
miseen, joka sininsd muistuttaa englantilaisen kirjailijan H.
G. Wellsin mielikuvitusromaania mazilmoiden  taistelust.
mutta on parempi, etta epailevat ihmiset saavat pirjellisen
selityksen kuin ettad heitd vedetaiin nendstd. Eras selitys on.
kuten jo alussa mainittiin, kuulasalamat, joista on olemassl
sangen vahin velokuvia. Tama ilmii kay kuitenkin vars
hyvin yhteen sen kanssa, mitd lentavien lautasten ulkotsista
tuntomerkeista on kirjoitettu. Myéskin ne nayttaval pyori-
vin ja niiden viri vaihtelee.’ Kuulasalamat esiintyvat yleens
noin parin sadan metrin korkeudessa, kerran on kuulasalams
havaittu jopa 10 kmi:n korkeudessa. Kuulasalaman suurus
On ruppuvainen sahkoisten ilma- ja vesibdyryosasten mad-
rasta, jotka syntyvat maan ja pilvien valisessa purkaukse5s)
Vileensa eivat pienet kuulasalamat ole lipimitaliaan swurer
pia kuin 1 m (pienet lentavat lautaset), kun taas suurimmat
volvat olla mitaltaan jopa 250 metrid (suuret len{avat lauta-
set). Maan laheisyydessi valaisee kuulasalama nein kyal-
menen sekunnin ajan. Taimin johdosta on sen valovoim™
noin tuhat kertaa pieoempi kuin tavallisen salaman. Nisden
havaitseminen on maasta kdsin pilvien Hipi sangen vaikeal
Lentotekniikan kehittyessd on kuitenkin paasty tumkeutu-
maan yhi suurempiin korkeuksiin ja ndin on padsty my
niihin kerroksiin, jeissa suuremmat kuulasalamat esiintyyal-

Huolimatta siita, kuinka jarkiperdisesti tiedemichel P
tutkijat lentavien Jautasten mysteerion selittavat. eivat st
hyvakseen kiyttavat piirit luovu kayttamasta sita jalkuvas
kKauhumiehalan yllapitamiseksi, Kuinka suuresti cucllaisetla
hullutuksella voidaan thmiseen vaikuttaa on osoituksena. et
esim. Yhdysvalloissa muutamat kaistapaat — sotahyste™™?
uhrit — odottivat ja ehkd edottavat vielakin maailman 1?
Pua taman vuoden lopulla. ‘Maailman ‘tuhoutumisen PI