TET ak ,ev Ii Re i . ee ee a ee tet _.= ns ee ee re vt fae ee ee iz 7 cee Sean Feri ms a4 ml 1 8 a: ’ ' Tyoév2en vapautus tapahtuu vain sen itsensa kautta! Federated . Pressin jizen. No. 19 -—- 1925 Kaiserille tuomtaan = — suurtilojaan takaisin Herliini, ——* Wille-kaisert on voit- Miljoonan dollarin Vii- taut ensiindisen olketsjuttunsa,| tas minkdS olf nostdnaot Prevstin valtio- nakset takavarikoi- . ta brittilaisella ea vastaan, saadakeeen takajsin hal- tuunas ‘Fiohensollernien suvulle kuulunect filukset, jotka vakio oli alukseila as = takavenkoret aselevon jJakeen ta. New York. — Vapauden patsaan luo ankkuroitiin toisten isojen yii- pa-eloksien jonkkoon-. brittilginen io pahtunee=s2 vallankumouksesia. Kotthusin piiriaikets on nyt tud-j minnut Hanelle taydellisen omistaz- gikeuden kahteen suureen sukuti- 00 Inatikkea viinakaia t ; jlagn, nimiltaan Mittweise ja Skuh-! kk 18, trokeuser me ‘ voltaan nein 1 milj, dollaria. Lai- lem, nhin kuuiavine kylineen, kon | vasea sanotaen dlevan 28 “‘sotavan- Juineen ja _sirkkomeea, jotka ovat: | a’. jotkut niistii haavotettuia, sik viinielset ere vaotta olleet Preus- la laiva ei antautunut jlman tais- sip rahaministeriston huostasse, * telus, kerrotaan, Yhdysvaltain var- Saksan nykyisen, #nemméin kuin | tiolaivoille on -annettu: Kisky am- puoieksi monarkistisen hallituksen pua, Mmilloin asianhasrat sen vyaa- tulkiita: tiusaaa ej Preussilla ole! tivat, ia Homesteadin vditetin ol- qizeutta takavarikotda naita omeiei yoy Sith vailla, . suukSte Se nojalla, ete Re eben Laivan olivat saaneet kiinni var- ovat kuuluneet kejsarilisen krun- ticlaivat Red Wing ja Jewett, Long nun tiluksiin, Vaan on ne katsottava Islandin itapaan kohdalta. Takava. Hohenzollernien suleutiloiksi, Fa- tikoimisen ” yksityisseikkoja pidetadn savalian vaatimuste quurt Mittwel-/totoin salazsa, mutta kuiskitaan sen je Skobiemin tiluks}in nBnGeER | ys jotkut muut syyt kuin viipak. pidetiiin erityisen vankastl Perm’ i sien otto lieneviit kithottaneet vi- teHtung. Kun tacavalta . nyt tamén ranoimaizia gsagmaan -kisiinsi juuri ensimatsen jJufun hayisi, on odatet- taméin brittildisen aluksen —) en- fawissa Kaiserin voittavan | Kaiki simiisen, mith Kieltolain tikkomises- muutkin juttungsa, joten avari- ’ , . koldut ciintelmistét thlevat Hohen- fa on Amerikan Tannikella takava- tollernien suvulle palautettaviksi ——- ja alita on satojen miljocnien mark- kojen arvosta. . Jos mitka, niin nami omaisuu- det olist oikeutta mysten pitawyt myyds sotakorvauksien suorittami- geksi. Mutta ei — sotakorvaulset hisketaan syyttéman tydvaen selas- ti, ja cahimmat syylhset saavat Tavhassa pitha vuorlsatojen kulves- Fa Tosv¥oamansa TFGstosaaliit! Aon osuurin, mit& kieltolain yei- masse#illessa on onnistuthw tee. magn. | Muuten tigdetiiin, etta viinalaj- Vasta on muyutamain virmeisten viik- kojen ajalla lishintynyt kaksinker- taiseksi, ollen nyt suurempi kuin koskaan ennen. Yksin Jerseyn ran- nikella on 12 .hoyrylaivaa Ja kuw- naria odottelemussa tilaisuutta pur- keakseen vifnalastinas. tahdelmissa pileskeleviin pianemplin sleksiin, jJotka sen sitte kulettayat maihjn. fa senkin arvellasn elevan vaste ttujoukkes jdlesti tulevalle mani- lukvisebe Baiskuljetusiaivastelle. .| Kuinka paljo Long Islandin_|ihei- ayydessa on viinalaivoja, ei ole 1- motetly, vaian kerratzan pearl yaksa- Jaistakin plusta olevan tissa lal- Vistossa — jashdolligesti samsja, “pirtulaivoja”, jotka pitavit Sua- men Ightareitakin voiteessa. Japanilaisia merisoti- jaita hukkunut Van- couverin sata- Vancouver, BB; (, — Tikilsisessii gatamassa on vVierailemassa kolme japanilaista isteilijia, joiden imie- histilla sattui ikava tapaturima. Noin 75 miesti olf ollut kaupungi- ja, Vihik .ennen puoltayaté labti- vat takaiain Ipivoilleen. Suutin os sijottuj proomuun, jota himesi 10 tonnin moottoripursi: purressa ob 16 miesta. Kun he jo olivat li- helld laivojaan, ili vastaan C. P./ Rin rautatievaunu-lauttaa vetiva hinaaje Nanoose. Ankara tuul] ja kova virta vaikeuttivat purjehdus- ta; japanilainen pursi tormast rau- tatievannu-lauttaan ja apposi bett. Koitsemin Iniesta gaatiin pelasietuk- ai, mutta kaksi heistd kuoh jilest- pain. VhdeksSn merimiehen Tuu- ‘Thiit ovat wponnheessa purressa, 16 aylen ayvyydessa. Japanilaisen laivueen pdaalikks, vara-2miraali Hyatatkute, esikunti- neen oli myutamia tunteja sika- senrnin sdapunut vierailulle Seatt- leen, mutta vieraila loppui Jyhyeen, kun tieto onnettomuudesta saapuil SInne. | Ontarion hallitus avus- taa tyottomia Torento, — ‘Ontarion minjsteri- ‘Teuvesta on ilmottanut ryhtyvinsa evustamnaan taman qpaakunnan kau- punkikuatia niiden - ponnistuksigsa tyottamyyden lieventimiseksi. Hal- lituksen ohjelmana on kolmasoga niista ylimaardisista kus- tannukaista, mith kaipungit jeutu vat karsiméan tyéttomyyden takia harkkimistaan hitaaputoisth ‘ja Tauista avustuksiste — “avustuk- stn’ ei kuitenkaan jveta armopa- loina amnettuja raha-apuja., Iimottaessaan tasta ministerinen- yoston pasloksesta paiministeri Ferguson sett, etth hallitus ej silti hyvikay ¢eHaista kisityskantas, et- ta maakunta olist vastuunalainen tyattamypydesta, vain ol} sen tat tynyt tarttua asiagan, koska yaestd ilman omega syytiin, teollisuuden Jamaannuksen takia, oli jautiunut Uusi keino murtautua nlos vankilasta auttamattomeaan ahdinkotilaan. Lau- sui samalia khiammistyksensa Otta- . Jackeon, Mich. — Takilaisen val-| wan hallituksen merkiliseata vety. tovankilan pihassa oli erddlle Se-F tymisesta British North American mentiyntille Kauluva pieni vaihde- | oa ctin {Canadan perustusizin) tur- veturt takennustoita varten fuotn- ‘vIn, wistdakseen velyollisuuksjaan jen sementtivatingjen Siirtelemista tyéttinlia kohtaan, Hinen tmieles- varten, Viisi vankia hyppasi Sil- t44n barlamentif[a oli tdiysi vaite hen, “Panivat fayden vauhdin paalle | sanectaa vetoja jiihin tarkotukseen ja ajoivat stllg lapi vankilan rauta-|.. santot ja pitt tarpeellisena. portin. He ovat vieldkin sila tel-) yams oli sevranksena kaikkia lan. ; ; dd nitarion kaupunkikuntia edustavan Rysdgksen kuulivat vartijat JUUT!| wiuren ihetyston kaynnisté minis kun laroksessa sdilytettivat 650 (teristén pubeilla. Lahetysté silloin ‘anata oli menossa " rookailusaliin selitt: tallaisen batatilanteen avas- Hlattiselle. Jetkat vartijoista H8i- | tsmicoon olevan Tykdyttava ihmi- val patmentamagn =rakennuksessa : syyden takia, nyt kun asema oli olevaa _ yankijoukkoa, toisct {835|eaenyt yliveimaiseksi kanpunkikun- Mersivat yartiolimadn sarettya Port-| nie ja armeliaisousyhdistyksille. fa, estadkseen muita vankeja yrit- . tamAst® sith karata. Nuo viisi karkuria ovat pitkaaikaiseen ran-| Elstukzeen thomitieja. Kilpaileva unionismi . " io : 3 pad t ag an 20 kommunistia vangit- unionismj pSatain. Kantta vaitien Tikoitu. “Fama takavarikke sitapait-| sugrittas | Torstaina, helmik. 12 p.—Thur., Feb, 12th, 1925 Padministeri King jatt aa ] -._ OMan onnensa varaan Kayttai “British North Toronto. — Tryéttémpys Toron- testa on io lasjentunut niin sute- réksi ja tyittimain atmeijan kau- Punginvaltuustelle tekemat ‘vaati- imukset niin ankarciksi, ett val- ‘tuuston on ftaytvnyt tunnistas ky- js etti tilanteen heoojentemiseksi (on tehtava vetenmas Litttehalltuk- salle Ottawassa, I NiinpS lahetettinkin wistmiehi- nen edustajiite Toeroptasta paami- nisterin puheille Ottawaan, heihin littyen vyielia Hamiltonin ja St. Catharinesin edustajistop Edusta- jat p&isivkt pSaministerin puhelile tammikuun 31 paivand., Yksi torentolaisista edustajistz, valtuusmies Miller, kertoi etta tyit- | commie tilanne Toronftessa on ny- kyaan huonotimalla kannalla’ kuin Be on Kotk#an epnén oalint. To- retiton kqaupunki kuluttea yl 80,- 000 dellamn kuukausittain' suora- naizeeo hdtdapaun, Armelisisuus- lattokset é@ivit pysty Jieventaméan lanjalla levinnytti puutetta, Hamiltonin edustaja kertoi, etta Hamitonin kaupungin pualesta al- jetann Jokaviemiritaitg tyottimyy- den lievintamiseksi. Sith varten on mydnnetty nooin puclen miljoo- nan doilarin maddraraha. Tydtté- Mmiin rekistéerausta varten avatiuun virasiogn ilmottantei heti 3,800 migsti#, joista 1,000 osottautul ole- van -tychin kykenemattomia, ¥h- della kertaa voldean tydtai antse Aingastaan, @) tayteen kelmelle sa- dale michelle. Kerkeintsan vol- daan nykyislin. tyépaikkoihin -yhta aikaa osullos 400 miesti. Tami tahtoa:sanoa aiia siti, effh nykyiiin voidaan tyittOmille antag. tydia al- ndgstsam yhtend viikkena yhdeksag- ti Ja Sullomalla tyGpaikat tapotiy- teen yhtend. vitkkona seitsemiasta. Sen lishksi kuluttas kaupunki vieli sucTaAnsiseen hitispoun wiikottsin ¥li tuhannen dollaria. Mutta kau- pungin.rehavarat etvat kauankaan keskh moists leikkia. $Sentahden pyyst @dustaja Jilttohallituksen ayvustista ityaottimink oleville. St. Catharin¢sin edustajat oli- vat kiintyneita Welland. kanavan ra. kentamiseen. Juuri silloin kuin tyi- ta katkkein kipeimmin tarvittajatin, nakivat urakoitsijat hyvaksi lopet- tan tyot tykkangan, nahthvesti tar- kotuksella ajantullen ryhtya palk- Koja alentamaat. ee de es Oe Tyolttomiin neovoston edustaja A. E, Smith, ammatti- ja sekatyo- laisten neuvoston edgstaja J, Mec. Donald ja sotavetermanien edustaja Shields kaikki painostivat siti seik- kaa, etth vilme syyakuussa Intlo- hiyrylaiva Homestead, jossa on 12,-| YFttOmyytensa tilannetta huojentaa/ pallituksen toimesia pidetysta +yat- tomyyskonferenssissa ¢] ollut beru- nut jouri minkaaoloista aAyotya tyottomille, kuten odottaakin scpii- Kenferenssissa off kyllikin myin- netty “se tasinsia, ett jo syyskuus- sa oli tyéttamyys wekavalla’ astecl- la je etta talvikuoksusjen athana ge tulee yhi pabenemaan sek pyydet- ty liittohallituksed .myGntdmiin vo- raja hitiavustukseen, wmilloin sel- ininen vaen on tarpeellista, Konfe- renssin eri puolilta masta kakoon- tuneen edustajiston pubeista piids- tiin siihen tulokseen, etta. tyotti- myys oli ukkeava kautta - koke mann, pahin mith se on vieli kos- kaan ollut Canadan historiassa, Vy. 1$21—21—-22 ol WittohaHitua an- tanuit rahs-avustuste: kunnaliighal- jinnoille héta@apuioimia varten. §Sa- maten tmaakuntehalituksel, Tehden liitte ja. maakuntahallitusten avug- tukeet yhteensii 60 prosenttia ..kal- kesfs annetusta avurtokeesin. HKau- pungit ja kounnet ofivat uhranneet. toisen 60 .prosenttia, §§ Edustajat vakuuttivat kaupuakien olevan edellcenkin valmiina samaniaisiin ubtrauksiin, miksl{-niiden rahavarat mydten antayat, . Jos joku vuosi sitten liitto ja maskontahallituksien apu oli tarpeellista on se nyt kak- sinkerroin tarpeellisetipaa. Kymmenien ituhatsien naisten, lasten ja miesten cilezsa ottelussa puutleen ja nildn kansta, pelaavat hallitsevat elimet vanhas pelidin. Kunnalliset hallituisey Vaitthval, ¢t- ti tyitiéméin a en, kyuivo manckunta ja liittohallitukselle. Nu- ma taasen piinvastcin. “The Bri- tish North «America Act™ nimists lakia tulkitsivat eringiset virkailijat kukin omalta nakekannaltaan. Mut- ta tuo laki ei ole tydlaisien Jaati- na, ewatka suinkaan he voi virua naé- liss& ja puuttcessa niin. kauan, kun- nes hidas virkakonelato voi tydétta- tiiin avirstamisesta patted lainmu- kaista tieta. Jos “ B. N. AL laki ei; ehkiissyt hallitusta entamasta avustusta 1920--22, niin smiksi se nyt sitten sen tekisn Pdaminiateri King teivei, etta edustajisto pitdisi arvoasa hittohal- lituksen ottemaa katsantekantaa. Han vakeutti edustalijstolle, America Act” lakia keppihevosenaan. hanen hallituksensa jasenet koikes ta sydimestiin ja sielustsan halua- vat lieventii -sité hatatjlannetra, joke epiilematti on vailalla useissa eri paikoisse, Kabinetin kaikki ja- senet ovat sivan yhté inhimillisia kuin edustajiston jiisenetkin ovat. Mutta “British North America Act! nitgisen Ipin’ mukean hallitaan bith Canadas. Titi lgkin ej ole keyyt- mielisest] lsadittu ja eikii sith volda myoskian kevytmielisesti kéisitella Tydretteléita kiisitteleva ‘"Lemieux Act” on askettdin julistettu oerue- tuslakivastaiscks), “B. NA. Act” celvasti mAirittelee liitto ja maa- kuntahudituksien _ toimintarajat Son mukasn keuppas ja maanjruo- Justa -koakevat seikat kuuoluvat |ijt- tehailitukeen toimintapliriin. Sz- Tiaten Indiganeista hyolehtiminen. fos tydttimind jo puutteessn ofe~ vissa tyOliisissi an indisaneja, niln iittohallitoksen velvollisuus on hei- th auttaa. Pddministeri eplitt], et- 4 kysymys ei ole siiti mith halli- tus keluaisi tehdi, vann ykainker- tateesti siith, mita he voivat “B. N. A. Act’ nimisen Jain poitteissa teh- di. : Kysymiykacen, miten voitiin avus- tusta antha yuosing 1920-21, vaan ei nyt? 4nnettin kyseéssi oleviian lakiin ndhden byyin lasja tulkinta. Hailitus cli pitiinyt silloista kriisiti- lannetta auoranaisens sodan selkii demobilisceranksen seuralaisenea, ja vaikkakin muillekin, eikii ainogs- tann sotiailic, oli annetty avustus- ta, oli seliainen menettely ¥!dmai- hitun lain kanssa yhtapilava, jon- ka ‘mukaan liittohallitukeen tulee huoichtia kansalligesta hyvinvein- nipta aekid maaan puollusgtuksesta. . d.. MacDonald ehdotti) . atti mann!. puoliuatamisen | nimissii voldnan nythin antad fnille ybtd Tanja tul- kinto, Jos |iittchailitug on tietoi- nen astiti tosiasiasta, etta kymmoenis tuhansia michii puutteon tahden rappentyu fyysillisest;, niin silmalla niigen kangalliste ongliustustehoa, |. tulisi sen pitai‘nuo miehet hyvilssh kunnoesa, oe J Kabinetista Jahtiessliin jai edus- tajietelle sellainen kiisitys, ctt& ka- binctin jisenten “‘sydamisti, vootaa yerty tydéttémiin karsimyksien tah- den ta ¢ctti he ovat halukiaita ta- kemian keikkensa hiadin lieventii- migeksi, ¥aan' siith ehkdisee hoidit tia) jo )6OoynOnna «1867 6 leedittu — etté “The Eritish North America Act”, i Sellaista tapahtuu sy- Japani hyétynyt liikaa|Herriotin hallitus pun- dinmaan tolleissa Ottawa, — Murray Baysae, Ren- frew kauntin takamatlla, palot kol- me pienti lasta, kon olivat jaénect hetkeksi* yiksikseen. isa J, Cros- wich, oli muualla metsatdissd, ja af. ti lahti +viemaan hanelle menevaa kirjetta tienhaarassa olevaan posti- daatikkoon, jattsen kolme pienta lastaan Yyksin koettin. ° Palatessaan han naki asttnnon olevan tuiessa, Aidin ennistui saada pelastetuhsi nuorin lapsista,. vasta muutamain kuukausien ikdinen, mutta huoma-: Toiset kaksl, | sikin sen 10 kuoilleen. t& kuukauden ikéinen poika ja 3- yuotias tytté, paloivat kuolaake) yuoteclleen. Kun naapureita .aaa- pu paikalle, olf tillista jalella vain palavia kekaleitd, ja niigen aires fa pahoja palohaavoja saanut iti, koollut pienckainen sylissaan. Kaksi sutta yhdella Jaukauksella Sault Ste. Marie, Oat. — John Marshall niminen farmari aatol Neuvsstohallituksen tunnustamisesta Fariisi, — Joitakin ykaityisseik- koja on snatu tietid venslais-japa- nilaizesta’ sopimuksesta, ja niisté piitiien on Japani tehnyt hyvit kaupat neuvostohagllituksen kanesa. Puusta katsoen niyttaii = sopimus niin peljog edothisemmalts Japanitfe kuin Neuvestoliitolle, etta tialli on ‘uudelleen herinnyt epaluuloja Ja- panin tehneen. joitakin « seJlaisia mydinnytyksié, joita pidetiiin ‘salas- aa. = Sopimuksen mukaan jaavat Poh- jois-Sahalinin rikkaudet japanilais- ten kiiytaviksi, waikka. he lyovit- tavatkin sen VYenajaile toukokvun 16 patvaan mennessa: Paitai arvoke kaita’ falavesii, on sielli suuret metsd- ja mineraalirikkaudet, -joten Japanin ei tarvitse dahtei mihin- haan mnvalle etzimdiin dljyd, puw- tavarag tai mineragleja. Kun niita Juonnonrikkauksia kenitetdan, jaa niista yhijaimaikin, jonke tot vwaih- tag ruokatavarojhin. Tima rcikka tulee suuresti vahvistamean Japa- nin talondellista asemaa, ‘Newvosteliitia puolestasn ei nfiy- f4 saaneen Japanilta muuta kuin kaksi taysikasvuiata sutta yhdella | tunnortuksen ja auostumuksen pois- laukauksella. Het: kello 7 ialkeen den raspotiltasn lainpamaan pys temaan foukkonaa Pohjoia-Sahalinil- Wheeling, West Virginia, —-|ilalla~hén kuuli susien olvontaa ta. tea. . Tasarinaikaisten velkojen suh- West Virginiassa nostza kilpaileva{ionsa laheisyydesta ja laksi sentah.; teen suostuy Japani siihen mita teisten valtojen kanasa niiden sub- tarin nokassa Pariisi, — Sosialistinen eduskun- faryhing on hikipaassd keakustellut, kannattaako edelleen Herrictin hal- lituata val antaake sen kukisatua, Puhdasoppinen suunta on sita miel. ta, ettd on oltava vastarinnassa jo- katsta hallitusta vattoan, kunnes eogiglistiit ovat kyllin veimakkaat ykein ottamagn halittusohfakset ka- aiinaa. Sovitteluthin taipuva suua- fa taas haluaial kannattag Herria- tin “radikaalisosiatiateja’ (joissa ei dle sosjaliamin hajugkaan} mikilj he ajavat aogialisteille kelpaavia uov- distuksia. Herriotin hailitukrsen koh- talg oriippuu nyt siita, kumpiko Mielipide piisce veitelle. Viimelaten kuukausien aikena an Herriot keoetellat soglafistien kara. rallisyytti varsin keville, ensinnd Reinin alucen miehitettynii pitkmi- sesaa ja sitte Elsae-Lothringin edtis- famjsesen “pyhan iain” Juona. sialistit ovat tavallaan sidetut “Her. Fiotiin ja hdnen kehtaloonsa, sillé heidin pitdisi asada senastiana 14- pasemaan ertita laxiehdotuksia, jot. ka edustajakamari jo on hyvakay- nyt. Se on sovitteluhalaisten pa- raa vwaltti, ja mita he fahin saakha ovat menestyksclli kiéyttaneet, oF Fe Laakdri yangittu. Vain ldrjestyneen’: joukkona voi tyévdenluokka voittaa! [4 Herrin, Ul, — Herrinissa ja Wil. liamson kauntlesa raivoavessa sl. sallissodassa on huomeattavissa Juok- Kataisteluakin, tautta on sith valkea erottaa ratueroavalsuuksien, wakon- MON yim, spnnyttamiste katkernuk- sista, joita pistii joka puclelta estin ja joiden tahden miehia jou- tuu ruumishuonelsiin ja veimot:Jia- walt leskiksi?, Pohjaltaan 16°¢ klw hilaismetelit ovat samaa hydkkilys- th vahvasti jirjestynyttaé tydvides- tia vastaan, kuin olivat nekin hydk- kiiykset, Jotka 1922 provotoivat ag- dan ELester avokaivokselta, Hiilituctants on seudon ¥arsinal- ren Cuotantonla jn ovat sen tyalaj- feE RKaeikkl jirjestynolta. Liikemiecs- ten elitmaé’. riippay kalvesmichisti, joten itikemiehet luonnollisest! to)- vovet kaivosmichillo kaikkea byvili, mutta Inkko ja tydttémina aikoinn, kuten e@sim, 1922 ja.1524 kaivas- michille pnnettayvan lucton suure- neminen korottaa fuonneliista luck. kein viilieti vihamielisyytii. Sel laiset ponkkiirit kuin Earl Jackson ja A. B. MacLaren kiyttdvit ra hoansa ja vaikutusvaltnansa tydlil- alin nifden vikamieliselli taralla, Kumpskin suttavat rahallinestl kla- nilaisia. Jackson rehasti Lesterta, kun tdmd koett) alirkeldl union kans- si tekemiiinsi sopimusta vuonna 1922 ja MacLaron otti oaktiivisasti oiia unionistien vainoamiscan sen. jdlkeen kun takonmprsakousyrityk- set tulivat vakivoltaisin keinoin ch- kiletyiked, Lalaista perustamattomaon kjanilals- ten Johtomichen &.Glenn Yuungin, Jo- ‘ke rehenteli surmaamalnas [hinis- ten lukumadralld Ja joka soi dsket- tin tapohtuneisan . supremmoisiasa mellakclasa syurmansa wnhionmishon Sotilaskarkuri valtti il- mitulon harvinaisel- . | la tavalla. - Botilaskearcurien abrmahdusaiailla on ollut ihmeellinen vaikutus crililaeen henkilddn, Jota téhiin sasti on var- mati pidetty naisena, mutta joka onkin nyt amunttunnt miehekal. Rouva Suzanne Langiard, joka Yiimeizen kyminenen vieden alkana on ollfut varrin yielsesti tunnettu ja joka varsinkin yativiensd kes- kuudessa on ‘kulkenut nimellé ."La Garconne™,.-ilmeatyl politstasemalte ja ilmoitti: “Mind ofen Paul Grapre, joko keatkasin armejjasta syksyllii vuon- na 1614", Senjilkeen kertel hin kummialii- sen kertomukien elimivtaiin vii- ciaten yuosien aikana mnoteena. Haavoituttuaan marraskuusaa 1914 kitteen, eyyiettiin hantd fteensi ta- haliisesta haaveittamisestn ja vaikka rotaoiteus vaepautti hinct syyték- sisti, alennettiin -korpraall Granpe aryastogn ja aljrrettiin tois¢en ryk- inenttiin. fal, vaen kKarkaai. Hiin tuli Partigiin, hitti hin ([taelleen falsettiddnen, poisti vilkeensd sdhkén avulla Je ental hiustensa kasvas. Hin opps Parisi, —- .Askettiin: hy vikeeytylLl Hin. ei voinut tata ele, a _1X Vuosik. — Vol rt a tyéttémat | Unionmurskaussota Herrinissa kuulasts, askotean colleen yhden | Dliste pyasyhurtista, jotka 1972 ave. Bivat kiviiritulen unionmilchid wes- thon erAink keatikuun iitapdivand, jolloin.yll kaksikymmenta henkHaa paivat surmanss. Youngin kakal kaverls, jotka nyt ovat kuritushyo- | - 7 =. Bo neessa pankkirosvouksen t&hden, ovat sanoneet Youngin hellle kerte . heen, mitenkd han siilojn pAdsl po. jabtamasn kerkuun hyokkaéjiin linjan ladvitse. kuraattor] Delas Duty —~ Joka ayyt- ti kalvosmichii, jaskia epdonnistn- peesti, Herrinin keahakan jalkeen — sanec Yskovanss Youngin olleen yhteni sen veriléylyn alottajana. - Wikllameon kauntissa on tilanne tykkénéiin tolsenlainen. kuin India. Neste, on 0 ouseita «= entleli «= kaiveoamiehli, Tyinsaanti Indianasss on cllut: hy- vin niukkag Jo vuosikausla: nekin vahh mili tyth on ollut tehtivdnd, an anneltu negrojen je etelieurops- Jalaten Katoliloleten siletolajsten toh- Hiviks] fa moossya ayniynyt profes. tanttinen aines on syrjiytetty. Ti-. fanne sieliii cli klanilaista. propa- - gandaa hedelmllittivi, Herrinin pilt- Titsh toasen, valkka. aletlkin on u]- komaataisin kefvosmichii, ovat ame- rikalaiset’ kuitenkin vallitsevasss asemnssa ja puhtsast] amertkalal. | nen keivoesmles, Oro Thomas oll se mica,’ jonka revelverln koula antal aurmobiskun Youngille ja joka mvyiskin ites ant surmongsa wblon- itleaten ja kinnilalaten vijisess ao- dassa, | 7 Kun aaias ‘kotselee Herrlalsse walkessn olastonuudessann, hiomaa aiefii olevan klanilaiaten, [ikenies ten Ja pankkiirien, union miehIl yastaasn, 'litus ndytta#ai voit- -, tavan vaaleissa _ hitshin -hallltve § tulee spasmean énommistin Jugoslvion tulevassg perlamantiaea. doniasa; ovat vaalien, tulokset ol- leat suctujact hoallituxselle,: yvalkka Kroatinssa ovat Raditsh ja vastus", tuspualuéeen ehdekkant voittaneet, Soglatiatit, samojin koln’ kommunim titkin, - ovat kalikkialla pokkotolmenpitciden takia, miselifn . entislesy Jugoslavian vaa- lelesn, a Ei suostu ottamaan Me- yimiesten uniolta |. _lupakirjaa Sydney, Auatenalin, —— ‘Tuomart Powers kleltiytyl oettamasta pota Nerimiesten unlon lupakiriao, niing .. ; urn hallitue fa jaivalsinnét ofivat josusa tin kat. keytyi vaimonan asuntoon kahddkai- vuodeksi. °Tuon ajan kuluessa xo-) MeTimichet noudattemaan Bovintor, vaetineet. Sanol havelnneenaa wl- on tchnoen porhaansa ssadakseen chheuden mafriyksja, | Laiveisintien myés taisten pukujen valmistami-| 500 Punnan takaussummen lakkou- ren ja scavutti suuren taidon pij-| friisen varalta, niin etti joa kakst rustusten tekifuind. Viimein han esiintyi juikieesti, | nen leikkotukkansa- antel “Suzan-{Suostanut Jakkovapauden kieltiml- =. a Arvell union virkailijain, — Iwaikke he olisivat feinty¥l Veimoensaa YaRtLAVENE. nalle’ poikamaisen ulkondén, mut. ta mitdin epifuuloja oi herdnnyt. Useita vuosia tytskentell hdn pu. kutentaissa ecivathd tya@toverit mil- loinkaan epaillect, 'ailla olin vasynyt olemaan naisten | pukinisse,” kertot ‘Han oli kuitenkin niin tottunut teeskentelyyn, etta nytkin vieli pu- hoi soprasnadancila, jote han o4 opetellut. “Olen ilainen, etti olen jilieen vanaa miez," lopetti han kertomuksenss. Ranskan velka Eng- Jannille . Lonteo, — Eritannian nectti lapen. han potlifsille. | | i tai useampia jasenia Jakkoutuu, unt- olta = perittiisiin 50 punnan sakko | mielipiteitiin. kuinka pitkdlle menevid, pyayvin tekemissiin sopimuksisea, da foa rik. | tainuuksia ilmenee, tolvei mblem- “Olin itcinen huomatesaani mi- | Pan puolien teke¢in parhaansa aga. - nun asiani liittyviin amnestialakiin, :@@kseen ne sovitellukai, jos ei muu- - fen, niin sovinto-clkeuteen yeter- maila, oo, | 3 en Dawessuunnitelman mukasan Sakesal- ta fille tulevan oauuden myfa ¥h- dysvallofie maksettavan setavelan lshennykeekel, . _ Tam ncotti on Eanskassa vas- taangtelia mielihyvala, ailfi arvio- laskusen mukaan pdasisi Ranska noin kelmannella-ogalla site mnitt se oikeastaan on Englannitle vel-- kas, eli siis saist takei- kolmatts- o2aa anteekst, Lepyllisen srorituk- sen Vielapi valtlan pre. . joaia klanilaisten joukossa ; tyOliisia ja. (FP. PO : hirmuhal- oo Wien. —-titidnastisinte tedole--_ ta plllittden nilyttid alti, eftd Pas - Serblassa Ja Muke-.- °.”: joutuncet — . tappislla — grvatenkiln hkatltuksen ’ Aan kanotsan anneten ecnemmin. kuin’ | asianojaja Soctt? ‘sada unjon velvotetukel asettamaan lL ykaityiskobtien = farjestefystil alotettanee neuvottelut hetimiten, . . » Mutts Venajdn tydlatsilta sikao . - . Pals-‘teen sovitaan, “¥ine Workers—Associa-|5F3 Sai hanelta tucdikow. kerrotaan ine _dapanj tosin Eieltas tehneensi tion” nimisen ation antanéeen Inpa-|tessaan han nak “susia olevan na- ta Ateenassa pongizsamme hyvin tunnettu f#4kariljituksen kdsiin. Siind asetutean sl- Atecna. -—— Kaksikymmenta kom- | kirjojaan. Mainitun jarjestin pre- munisia Fangittiin taalia. Vangi- sidentiksi on pimitetty entinen tuita .Syytetain kiihotuksen teke-| Amerikan Hiikeokaivajain Union muiuesté setavien kesknudessa Atee-|47 siirin presidentti Thomas naga, Kommiunisiien sanotaan jl-| Cairns Amerikan Hitlenkaivajain lyttaneen sotilaita kapinaan oykyis-! Union virksilijat pitavat uotte unig ta iadhitusta vastaan, ta "“pagerilla alevana. jarjestonk”. =. vettansa takana: hake niisti seisci ikan rionatusten. Kirkkaasss kov- tamossa hin tahtasi Ja ampuai. Lio- ti ldvisti mojemmat sudet etolavois- ta. Suvia on niillé tienoin nlin pal- jon, etté om rybdytty jarjestamain suoria sudensjoja. | r salaista sopimusta neuvostchailitrk- gon icanssa Inivasto- ja sctatarpet- den tai mitain muita liittea. Mutta diplomasttisisin pilreissa ar- vellaan, ettet ee ilmaiszekei ole nen- vostohallitukselta saannt niin ar- vokksita mydnnytyksid. toht. J. McLurg vangittlin taportalile xannalle, etti Englanti ef tule eyytettyna. Vaitetdiin, ¢tti eris|vastimasn liittolsisilleen sodan si- Fleisessa seiraaiassa kuollut. Mra./kana antamista lIalnoista takasisin McDonald kuali juvattoman leikka- muuta kuin mith sen jtsenas tay. ukeen johdosta. Toht. MeLuty pase-|tyy Yogysvalleilie makssa yhtelsesti | tattiin vapaalfe jalslie 20,000 dol- otetuista soteveloista. Samalla s¢-| larin takaoksells. . Jitta Englonoin ballitus Laskevansa | ‘Saakt Ste. Marie, Ont. — Kau-| Ranskalle on saapucut Ranskan famzinen Ranska viimeieth pennii- - mydten, korkeineen haikkineen, kiz-.' ; koa né lainat, jotta. taparit aikoi-. — nean Banskasis hankkivet snaansa- tyovaen vapaodenkaipyon — veriit- - tukahuttamista. varten. r ST a DN Yaa ee a 1 ieee * Po. ae t “ = atte "2-2 aa |e . . ; a ee oe - . F wo - ey 4 . _ - yee" J aa = . om men, athe - : . ay - 4g . "3 ‘es . .' . a oa _" : - -" “lit = - ooee : nei -, Te . =" 5° bem er ot. ua == . pore "ch " " “Te = i re - : oa er a eee ee _ «i - - ae = oe a he 1: Hi i 7 ra” a 1 Leg t= aoe ee - ace ml. ‘ =F nak ., or Rat s on Pails - = Say a ; op a Be bas ‘a . 1 eee dt