| a mah yhteiskunnan tulolihteist®.,

_ ge’ ostda vBhitellen canadalaisten

. mMiscikeuksien

at — sn! 1

_—— ae a -

Ofte tet Let
1. Patt ees: eed a Ae aia lel
ce i ee ek el ne 1

- ows "1 “F, .* | | “

a me ees i ee Fle greerr tn nnn a me ena a Panbclchideldl en “ww 4 =
= a: ts

ma ah h i ar "- an, tm
weet a ae . WT. Me 7. . . . 1” |

mm on

of = _Timestyy ietalas, forstalne ns 10 nora — Perusfetiu vuonna 1927

." .

. :
oo. I
=

SUDBURY, ONTARIO ©

i dollarin

| dollarin “arvoa
~ alentaminen antaa
~ fmeille j ja porhoille

- “Sapa vallisite canadalaisilte — tyi-
ie ilte. ‘farmareille ja muille pikku

ger. $2.5. senitiin Yhdysvaltain dol-
“ ariln ‘verraten, tarkeittda tuntuvaa

- Asana — rihakukkaroon.

iarimme devaivantio an asial.
- Hisgstl kaksiter Sinen miekka: Se vi-
_ hentia ‘sorter joukkojen ostoky-
Bp: joitta: ‘on muutenkin liian -pie-
Bet, tulat, ja antaa disks niilie suur-

Fadil  padagiassa vientifirmaille,
iotka ennestiinkin. kuorivat ‘ker-

‘Bevalvaatia - tarkoittaa:
is BEX ulkomuilta tuotettavienh tava:
Toln -hinnat keheavat “vastagvasti:

elinkustannuksia;

““Verat tilevat mys nousemaan,
ios detlarin: devalvaatio aiheuttaa
korkamenojen Suurta hows Kai-
kiss lisilituspertaissa, kaska Hinne
ob: sijgitettu’ suannattomian siuri
Didirk:.. -ytidysvaitataister rahamies-
ten, ‘piiomia;

-Matkiistiminen --¥hdysvalloissa,
ated -kaikenlaisten. tavarainkin os-
taminen sieiti, tulee: canadalaisilte
 kalllimmaksi.:

: Canedaan voi tutta . enemman yh-
+ dievanaas ‘turisteja siksi kun he.
-" gaavat- “paremmaila” dollariltaan
that halvempaa. huvitusta fa-ajan-
* Ybebetts. _-

_ Chnadalaiset vientiyhtidté., jotka
~-fBtiettavat tuotteitaan , olkomaiden
__“warkeinoille. tulevat kkdrimian de-
*;,walvantionte burly: Ott teas se

xe

~ Jauho en hinna!
» pasina dollarin
~ devalaation fakia |

‘Terento. - — Canadan dollarin de:
valyaatio — sén arvon slentaminen i
Do ‘Fonti heti jauhojen binnanh -nou-
- SUP. . Maple Leaf Mills tiedoitti
ferstaina, ett% jauhojen hinnat .nou-
cevat. 15. sentilli sadalta -paunalta
Suirten. leipomoliikkeiden puhe-

-tiéhel sanpivat, etta he- -elvat tieds

| viel tullaanko tim#n perusteetia
‘Agstamaan myis leivan hintsa.
 Jauhojen hinnan korotusta perus-
| teltaan sili, etta Canadassa on yoi-
. nassa - maailman vehnahinnal. Kun
Canadan. dollarin arvo alenee, Ben,
jottdosta saadaan wlkomaille myyt-
vast? « Vehnist . korkeampi hinta
{(€anadan dallareissa) ja siksi nou.
Bee myes kotimatnenkin hinta i?).

ee
. . q°

Aaat

wr |.
_Torepto. _. Yai -vaihe taistetus-
a% Vibes - 17.000 Sudburyn “alueen
_ nikkeliténilisuustyilaisten ~ ‘ adusta-
saamisesta paitiyl
$3005 viikolla Mine Mill-unton kan-
sallisen- jotidon Jainopillisen neu-
‘vonaatafain padtthessi viltteensil
BIE efte Sudburyn alueella oli ta:
pabtuput petolilsuutta Steelwork-
eTeunign ja Mine Millin. paikaliis
wo 598n johdon tzholta “niiden
esitiiessi kysymyksen: alveen nik-
_ Keliteollisuudtydldisille, ae,
.,Tyisuhdelautakunta -  kultenkis
‘pidkttaytyt vieli antamagta pudtés
thin Mine. Millin anomuksegta, jos
«SH, ‘veadittiin jotta mittiteithialin al
kaistgumin “Sudburyssa__ toimitettia
Hipestys . tyUlsisten | edustamiaol
Keudesta. Auntie! cle vield ‘Iasket:
tn-eika slten ole viela tledossa kuin-

-. ky nonts tySluistii oli kannaitdnut |

alt, etd Mine Mijl tullsi edelleen-
kin eduitamaan hipitt tybsuhdencu.
-yotteluiasa. ja kuinka monta oli siti
. melt, #tti sellalnen: Hlatsuas olla
annettava . ‘Steelworkers. “iniolle.

We doilarin.arvon alentami-

Se

nS

aoe _xAading ‘Millin konsailisen dehcon)

| Ottawa, .— - Huolimatta situ, itl

piakkoin pidetiiin Canadan. liitto-
vaotit,  finanssiministeri Donald
Fleming ilmoitti alld viikolla odot-
tamatiomasti. etti Canadan dolla-
rin arvo.on Jasketiz 92% senttiin
verrattuna Yhdysvaltain dollariin.
Tami merkitsee ziti, etth Yhdys-
valtagin dollarin ostamiseksi Cana-
dissa-tarvitaan tal hekella nyt
$1.08 canadalaista - rahaa.
- Hallituspiirien taholta on’ esitet:
ty viite, etla néin on jowduetu te-
kemiin siith, syysti, elth sellainen
toimenpide oli tarpeellinen Cana-
dan talouden elvyttimisekst.

Kuitenkin ‘tyivienliikkeen jahto-
niireissa osoitetaan, etta siiti et
lodellisuudessa oli mitdin hydotya
muilte kuin mille firmoille. jotka
harjeittayat vientikauppaa —- eri-
tatenkin' selisiset firmat, jotks
myyvat: Canadan raaka- aineita Yh--
dysvaltoihin, joista kaiken Jisaksi
srurin asan on ‘yhdysvaltalaisten |
emayhtisiden omistamia. .

Losi Canadan dollarin . devalvain-
li merkitsee sen arvon laskemista
Quelleen lihes - kolmella sentilla
siti mita se.on ollut viimeksi. Vili-
meisen kahden kuukauden .aikana
Cunadan dotlari on noteeratiu 90% |
seniin arvoisena verrattuna Yh-!
dysvaltain dollariin.

“TSlli kertaa., finanssiministeria

inigittaa. etta sen arvo tulee ole:
Maan pysyvainen eikd siti. ‘tulla
yrittaid . muttsa wikemaayvaluuttara-
haston kayttamisella.

‘Canadan dollarin arvo oh kor-
keimmillaan elokuussa v. 1957, jol-

loin sén arvoksi merkittiin Sl. Otte |.

verrattuna Vhdyvaltain ‘ dollariin.
Sitten sen ajan finansaiministeris
on ‘oljut siti mitts, ettd Canadan
viertifikkeet ovat epdedullisessa

a

néandan littovaltion -

‘desta on yhdysvaltalaisten ratia-

Pen "ne .
de oh oe bk,

eee led on 1
toe c Aha ath

a. eT

a. ‘Bolly, mat.

irr Teues

asemasse jos -gallitaan Cansdan dol.
larin’.arvon siilyd Yhdyavaltain
dollarin arvoa kKorkeatapana, Nlin-
pa iinanssiministerié patti. viime

vnoden kesiikuun 20 piivind kliyt-
laa ulkomaavaluuttarahastoaan’ ti-

man tilanteen toisenlaiseksi mtuut-
lamiseksi ja pakoitti Canadan dal.
larin arvon vahiisemmaksl, jogss |.
asemassa s# on ollut siiik lahtien.

Téllaisten toimenpiteiden vaiku-
tus on se, elt% vientiliikkeiden
voilonsaantimanhdollisuudet lisdiin-
tyvidt. siitd syystd, ett® Canadas-
‘ta ostettu tavara on nyt halvempaa.
Mutta samanaikaisesti itse canada:
laiglen doliari. on mya halvempi
poka merkitsee sitd, etth slik tyd-
tuntimaaralla, jolla aikaisermmin
ostettiin Canadon dollarin oblesse
arvakkuamman Xuin Yhdysvaltain
vissi miard tayaraa kyethin- nyt)
a3tamian huomatiavasti vihelt-
man. | -

Finanasiministerin ‘toimenpidet.
ta pualustavat aanomalehtikirjeen-
Vaihtajat ovat viittiineet, etti tis-
ti viimeisimmista Finanssiministe-
ridn toimenpiteesta an hyolya Ca-
nadan taloudelle. mutta teisaulta
an myds asoiletty, etta slita hyaty-
vat vain Canadan  teallisuuden
| omatstajat jotka talla hetkella ovat
 pddasiallisesti yhdysvaltalaisia.

‘(Tala viitetté vahvistaa itse Ca]
tiiastotoimis-
ton joitakin aikoja sitten juikisuu-
teen antainat tiedot, joiden’ mu
kasn yli puolet Canadan teallisuu-

miesten’. omistamana. y

TEHTAILUAIN VHDISTYS..

MIELISSAAN .
Ottawa. — Canadian Manufactur-

ers Associationin. {Canadan tehtai-

i. EE NETL

—__

VIIME TIEDOT |

Tokio. —.Kaksi matkustajajunaa ja. yksi rahiijuna tér-
" misivat yhien taalli torgtaina. Onnettomuudessa kuoll vabin-
‘fain 1460 henldlia ja vahintain 106 loukkaantui:

Now Delhi. — Intian paadministeri Jawaharlal Nehru.
hy) kisi torsiaina Kiinan kensantasavailan vaailmukesen, etta
Intian olisi poistettava asejoukkonsa Kiinan ja Intian rajan
lahelsyyderss olevalia ilistanalaiselie aluselta.

Ottawa: — Toinen Canadan asevolmien korpraali tun
nusti ellen. ett han olf osallistunut 12] paunan painolzen
oplumilahetyksen salakuljetukseen -Indoklinassa Ja etta ha- .
nelle olf maksetiu aliti: $2,000.

“Regina. Saskatchewanin laikirten yhdistylesen kokouk-
senna tanta hyljdttiin torstalne cef-ldisen maakutitehallituk-
sen sairaala- je salrausvakuutussuunnitelma., Laakarit ha-
luavat ltselleen vapauden maardtq kutnka palion palkkiota
heidin on saatava -pot!lailtaan.. Laakaril ovat uhanneet. lak- °
koutua protestiksl ballituksen suunnitelmaa vasiaan. |

hallltuspiirien :
nyt esittamadn propagandaa,

tian yhdistys) presidentti- F. BD,
Mathers sanat Calgaryssa lorstaina-
etta han oll “mielisadan' finansst-
ministeritn . piatéksen johdosts.
Hin tunnusti avolmesti, ett stita
tulee olemaan hydtys vientiliikketl-
le ja Mmy0a tehdasteollisuuden omis-
tajille. .

KORKOMENGJA LISSA

Calgray. — Albertan apulaisra-
hastonkoiiaja F. G. Stewart sanoi
tala tarstaina, etti fimanssiminis
terién paités Canadan dotlarin
edelleen devalveimiseksi merkitsee
siti, elth Albertan, maakuntehalll-
tuksen on makseltava $100 000—
$150,000. lisii korkoina ja yetka-

Iyhennyksing timan vuodeo Rub:

| S820 niist® lJaineista, jolka se on
ottanul Yhdysvaliaista,

Taranto, foronion finanssi-
komissioneri: G. Arthur Lascelles
sanai torstaina. ett? Toronto jou-
uu maksamaan useitu sateja fu-

mending  wbkamaalaisist2
faon ja “suurin- osa tuiee Jahtle-
maan veronmaksajain. taSkusia.”

tik

Arvostelee hallitusta -
devalvoinn ista

sen Prolueen Ontaclon jaoston joh-
teja Donald MacDonald ° Sanat tors:
Ining, etti hinen on valkea YiisIE
tii miten Canedan ha'litus rehkeni
Daal Jotta Canadan dollarin arvo
oligi laskettayva niinkln - hiomatta-
wast! Yhdysvaltain dollarin arvoa
Alecks! yalkka nyt on furl eddies:
a4 Iittavaalit,

Ha::en mielestain Camadan talous
el “yout mitensdin olla niin sus
Teega WaaTassa Tomahtan. ettet sel. |
Inizecn tolmenpiteeseen alisi .voltu
| ryhuyd vasta viisl viikkon myéhem- |.
min. Hin .sanol. odottavansa, ettt
taholta 3 oryhdyliin| —
forts
valtetean, etta siten voltalglin kehit-
thd o Komaankauppas.,

li Canada ef suinkan tule olemaan
erinoriest! suosittu. Joidenkin ulko-
meiden taholla ‘slitk.syyata, elt se

telttensa hintoja. -

iL

hansia ¢dollareita enemmin korko-
bad G13.

Samatla hin kultenkin varoltti, et:

on tala tolmenplteella laskenut tuat--

ikohosivat

Windser.. —- Wuden Demokraatt | osakkeet noeusivat $1.75:)14, -Great

Neuvostoliiton suurliihettilis:

KAIKKI YDINASEKOKEET
VOIDAAN TODETA.

pr Lee es al, 2 le Oe oe
ee ee ee er = “os . .

é

- Canadan suomalilsten ltsenahiien tyévaenlebtl

Lauantaina, toukok. op. — Saturday, May 5, Bains aan rest

ajien

rey

"stale?

- Paaivaalivirkailija luvannut jotta: kunink
-ratsupoliisi :tulee:. toimittamaan. tutkimuksen,

Toroniy. — Canadan guninkaalli’).
nen’ rafsupoliisi on ryhtynyt tutkl.
Indan syytiksid, ett#® Rosedalen yaa
lipiirissi on tapahtunel epasiinndl-
lisyyksii adnestijdio:: Hstojen Jaati-
misessa. joita wusia listoja valmis-
‘etaan ensi kesdkuon 18 paivinia toi-
mitettavia Jiitiovaaleja yarten.
_ Paavaalivirkailija Nelson Caston-
suay itmoitti Ottawassa tHe vlikol-
la, atti hin oli kutsunut kuninkaal-
lisen: ratsupoliisin tutkimaan asiaa
ven jalkeen kun hdnelke oli tiedo-
tettu jotta dinestajien listaihin oli

Toronto. — Heti sen jilkeen KUO | liitetty sellaistenkin -henkiléiden ni-
ilmoitettiin . liitiohallituksen finans-|i% jotka ovat vielé vailla Cana-

siministerijn -taholla, ets . Cana- dan kangalaisoikeuksia. .
dan dollari on devalvoitu 92% Rosedalen vaalipiiristh on 1s
senttiin Yhdysvaltain dollariin Yer: thetkelli litloparlamentin a|ahua-
Tattuna, osakeporssissa ELIE al- | tiiden _ministeri
Koi olla vilkasta liiketta. David Walker.

Inveslointiin ¥almiit cahamiehet | —
riensivat astamiaan osakkeila sina
maeriissi, eitii johtavien teollisuus-
osakkeiden ‘hintlat -kohosivat 6.27
pisleetli indeksitukunn 616.85 mer-
kilen siten suurimman yiden kee-
ran nowsun timan vooden kuluessa.

Indeksilpvun nowsuun oali-vuikut-
lamassa padasiallisesti kulta- ja pa-
periyhtigiden osakkeiden hintojen |
nous, Nima yhtit hydtyvit. efi
len Canadan dollarin devalvoimi-
Hesta, sta niinden {tuotteet viedian
pidasiallisesti) Yhdysvalteihin. —

Yhden Canadan suurimman -

=i

Ih rf a
‘osakkeiden hinnat

* .

neessa = yleisten

Wathingion, — Neuvroestoliiton
kosmonautt] Herman Titov, joka
lensi avaruudescs maapallon yim-
piri 17 kertaa viime elokuussa,
sanoi tial torstaloa kansainya-
lisessi averuustiedemlesten ko-
kowksessa, etf4 raketissa, minka:
‘ayvulla hin malkansa alotili, ali
G osaa fa miissi kalkissa neste-
maisi volme-alnetta. Han selitti
mys. etti seitsemistitoista kier- -
 reksest2 han konirolloj omakali-
sésti Waksi kierrosta — olsen ja
Sei ise mannen kierroksen,

pa-
Sival -eniteh — $2.6242:]1h
$49 50:iin miltei heti. pérssin avau-
tumisen jalkeen ja asettui- sitten
$49.00-iin. Price. Brother-yhtidn
Lakes Paperin $1,50:Ha, Fraser- ¥h-
tion = $1.25. Ha
Sioa. -

_ Kullakaivosyhtididen " osakkeiden
hintojen sahteen tedetlin saman-
laista.. McIntyre Porcupine nousi
$1.00:a, Hollinger 75- seniilli ja
Giant Yellowknife 75 sentills.

}). - Moore-yhtion |

tettiin suurta. huamicla majuri Ti-
tovin lausunioon, sila: lima oli en-
simmainen kerts; ~Jolloin saatiin
tietid, etth Neuvostoljitio. kiyttl
[assa yhteydessd ainoastaan neste-
maista vwoime-sinetts. Yhdysyvallois-
ga vaitellian viela siitd, etla kumpi
a. avaruuslennoissa edullisempaa
kiythad nestemdinen, vaiko kiinted
YOURLA-ALNe,

'Kiina ja Pakistan
neuvottelemaan |
rajoista -

“Karachi, Paklutan. — Pakistan
in Kiina ‘ilmoittival torstaina, ett Titov ‘selitti. etl hinen kuusi-
ne tolevat neuvattelemaan Kiinan | osaisen raketlinsa suurimpana voi!
Sinkiant maakuanan ia. Kashmirin: memairand off 600,000 kiloa- (nein |
ywaolisesta rujasla, (Kashmir on ‘Pa Peyy 008 paunaa).
kistanin Kontralioima alue.}-

Molempten maiden tahelta vih-
jattiin, etti- ne tulevat allekirioit-
tamaan = viliaikaisen . SopimUKsen

ee he
.

perivhtion, - Abitibin, osakkeet . nav-
i

Mydhemmin paivalla yhdyeval-
lalainen astronauttl John Glenn
vei Titovin plkamatkalle Wash- .
ingtoniin ja bin myos ealtti Tito.
vin presidentti Fohn F. Kenne-
dytle, "Olen erittiin iloinen, ku-
ten on’ koko Amerian kansa Tau-
suessant teldat tervetudleeksi",
sanal presidentti Kennedy Tita-
ville,. "Mind dbvallen erittain Suu:
Testi tekoanne.”

Majuri- Titav siymyili ja rit
osakseen tulleesta erittdin lammin-.

- So a s . a
Titov antot uusia tietoja
avaruusientonsa raketista

Kuusiosaisen raketin voimanantajana

_ oli nestemainen polttoaine, selitti hin

| maineh nedvostollittolzis-amerik-
| kalainen yhteinen avaruusmatka”™,

joutulvat

~ ‘Tiedemiesten. keskuudessa kiinni-

Hotedaten. waatiptivie. vaalivirkai
lija James Travers sani, - eltd: pli:
rissa. oli tall viikolla tydssi . 260
Aiinestajien Jistojen tsrkista‘aa.

Hin: ja mr Castonguay kieltiytyi-
vat sanomasta kuinka monta Hanes-
‘ajdin listoien tarkistajaa oli syyl-

Histynyt epaskanndllisyyksiin, mutta

sanomalehlimiesten kertoman mu.
kaon heité pitdisi olla kaksi.

Mr Castentuay sana] samalla, et:

tei hin tiedd kuinkg- kavan asian

lutkhiminen vol kestai.

Tutkimus aloitettiin sen idlkeen

‘kun pihavirkailijalle oli esitetty va-

jai Bulengian: -alamivet jotka:

‘Cahadasea ennen. ‘vaalipaivaa, ovat ee

lituksia ett vihintiin viisi. ulso- |

maaiaista kansalaista oli merkitty |

danestajiksi liiltovaaleja -varten.
- Aanestajain Jistojen tarkistajien
ohjeissa sanotaan -nimenomaan, etta

icindgastaan me €angdan kansalaiset

SS

 Kaikkialla minne nimi astronau-

‘Washingtonissa = menivat. .
valsinkin — teini- ikdisten
suuren huomion kohteeksi.

Kansallisessa arkistossa eversti
Glenn ‘nayttr majuri Titoville Yh-
dysvaltain itsendisyysjulistuksen. se-
k3 perustuslain, ja lauswi fiosofoi-
den: “Edistyst# voi. tapahtua vain
siten, ett kiytetain hyviksi ennen |:
menny lta, Tama on totta kaiktissa
mgissa.

' AIKOjEn kuluessa ihmiskunta Ke-
‘aa kokemusta”, vastasi Titov.

‘tit

| Toisessa pysihdyspaikassa, Smith-

soniao instituutissa missi on nayt-
tell suurt: maar lentokoneita : “fart:
wanhentyneita ohjuksia. oli yksi

isunest - val tttGmnasti iJ2 Kunkautta_—

kelpuuiettuja - danestamiin | Ait
vaaleless, roe

Canadan ‘kansetaisoikeuden ‘pala
neiden wlkomaalaisten dinestami-
seen kelpuuttaminen vaaditaan jot: —
ta he ovat gsuneet vihintiin viisi

' f yuotta maassa ja ovat saanéet. vas-

jeihin mennessa kansalaisoikeuten-— |
Si. | oe

AANESTWSLISTOJEN —
TARKISTAJIA VAROITETTU

Ottawa, -— Paivaativirkailija (Cas-

‘fonguay Hmoditts (ala viikolla, etta

kuka tahansa #dnestajien listajen
iarkistaja kayttid, pubelinta, hyvak-
seen vahentiikseen siten tyétdin ja -
sgoden siten ehk2 virheeélliset tie,
dot. tullaan erottamaan toimestaan.

Castonguay antoi varoituksensa -

. [sen jalkeen kun banelle oli esitetty

jotlakin Vahiluksia siiti, ettd sita

. | menetelmas oli kaytetty naiden tyo-

Sisten toimesta.

P&ivaalivirkailija . lisisi ett ins
voldaan todeta jotla silla tavalla on
ankjitu tietoja ihmisten kelpuu-

desta Sinestéi, niin sellaisissa ty-

he syydessa

Wink isa piditetiin sanestajain lis.
-ojen farkistajain palkka.

‘Mr Castoneuay sanoi, etd - kysy-
myksessd al} joitakin Ottawan lahei: -
Sijaitsevia vaalipiirej3,
mutta hin kieitiytyi nimittémista |
niitd.

Adinestijien Juettelajen tarkista: .
Jat’ aloittivat. tyinsd: huhtikuun $0
agivand ja se on loppuunsuoritetta-
va Kuuden piivin: kuluessa. Adnes-
lajia arvioidaan olevan _Ganadassa
noin 9,80 (4M), . a

Aainestdjieo - Lislojen tarkistajat,
joita palkattiin kaikkiaan noin 87,- -
OO}, saavat peruspalkkana kunsigai- |
Vilisesta tyistian $25, janka list
si 10 senttia- jokaisesta nimest#. jo
4a liiletdin heidan tyiinsé tulokse-

oa Ainestilien, Mantaan.._. oe

ovat 200

es i el ae rw

savaruudessa Jentanyt raketin kurki- Akateernikeko Aalto -
osa, mika oli haamicitu valkoisella sai palkintonsa’

muovilla: Eras virkailija. selite). tata
“nanmiomtia™ sanomalla, etta kir- |. ‘Kadpenhanine. a Akateemikke-
jessa nakyva tekniikks kKuwumuuden)| Alvar Aalto ‘sai maanantaina Koi-
‘vashustamiseksi, of vied salaisten penhaminan: yliopiston jubtasalissa
istain. luekassa. } jargestetyssa tilaisuudessa vuoden
Majuri Titov kehatti Kulmakarvo- | 192 Sonning. Patkinnen, Se on ta-
aan hieman. Miksi, hin kysyi ja‘se (tla vitentia 140,000 Tanskan kriu-
ittt puolestaan etty Moskovassa on| nua, noln' 5 milj. Sugmen markkaa. -
a¥aruudessa vuouna 1957 lentinyt Jubtatilaisuudessa pouhui taide. —
raketin karki yleisin nantivans i).
an mitsin naamisita..
‘Myshemmin asoittautui.: ett naa-
micinti oli. erehdys, silla kirki ol} tolminhallaen

Hin ganoi juhlapuheessa, etti aka:
leemiko, professorj Aalte on koko
avannut ~ ihmisten
jo poist.ttu salaisuuksien luettelos- silmat nikemban, ettei teollistami-
a, mutts huoltaja ei vain ollit! nen vilttamated. tarvitse olla tyra
peistanut naamiota, . mi), ae mo

ei OO

Siirtolaisuus Canadaen

akatemian rehtori Palle Suensen. —

|]OMASTA MAASTA KASIN

MWontre2, -— Neuvostoliiton uur: | ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen

henkisesti vastaanotesla Washing:

lonissa.
Titov “valittell’ kuitenkin int

-Aheidan | |
Haun yoilzisiin hyviksya Canadan|-
ammalliyndistyksien keskuslitttoon | |

vyésuhdelautakunnalta
ei viela paatosta Al
Steelworker asiassa

taholia viitettiin tyosuhdelauta.
kunnan kuiustelussa, etta paikallis-
asasto 598n johte.oli vaarin ealtti.
nyt kysymykgen paikullisunion. ji-

seniile, Silth taholta ei olhut kes

kusjohdon. vaitteen snukalsestl , teh: |

‘Ly selviksi jdseniths” ettd jos he we.

nestavat Mine Mill-unicta vastaan
niin be tuleval siligin | metetti.
nuian Mine Miltin’ perustuslain’ mu.
kaisesti paikallisosasten. omaisuu-
den. jo siirtymiiin Steelworkers.
union jasenyyteen, |
-Paikallisosasten johto oli keskus
ic¢hdon Jainopillisten nmeuvonanta-
jain antaman selostukseen mukaan
yrittinyt uskottaa jésenille jotta
paikallisunions;  sellnise.

{CLC}.

riidasaa' Mine Millin kanaalligen

‘johdon kanssa jo lihes kelme vuat-

ta, Paikailisunion presidentti Gil-
lis,"Joka muniten on asettunut kan-
seTvaiiivipuolueen ehdokkaaksl Ni-
eke] Belt-vaallpiirissh tulevia littto-

=

Foikallisunia 5080 johkto on ollul

——— ee

vaaleja varten, on vaatinat:heli va’
hijne |

liigemisestaan lahtien. ett
Mril tuligi.“pubdistaa” vasemmisto-
jaisisla alneksista. -Kutténkin tyi-
suhdelautakunnan koulusteluissa ¢-
sitetylssil tadisteissa osnitettiia, et-
ti tami ‘ 'pubdistaminen”, oli hinen
ja hinen seuralaistensa  mielesté
tapahiuva siteny etts . salliltaisiin
Steelworkers-union - teitata. Mine

Millio. ja siirthd .. palkallisosasion

iisenet Steelworkera-union

jige-
nyyteen, .

Terrori riehuu.

yha Portugalissa —
Lisbon. Portugalin dlkta-
tuurifialtitus tiedoltth keskiviike-
na, ettS tydtdlsten: yvappoamieli:
osditusien fohdosto on vangitty
93 henkilod, -—
Alxaisemmin. thedoliettiin, ett
pollisiz hyokkialyat rauhallisen
Vapi mielenosoltaksen kimnp-.
puun BG sewraukeella, ella 1

henklfé kuelj ja 32 loukkoantui.. .

r . - '
SVS SO rn vee rrr
. .

jahettilis Amasasp Aroutunian s.-

liiton tiedemiehet kykenevit ny-

‘kelut onalia

nykydan.
Sumalla hin sano, ett myas Yh

samaa tarkoitusla varten, joten lin-:
‘imaiden vaatimus paikan piaia

merkitsee vain ndiden: maiten h
lua saadg itselloen vakodlumahdob:
lisuus leisten maiden alteilba,

Tri Aroutunian oli
Kiwanis Clubin lownaalla 128) 18.

“Neuvoslotiitolla on laiiteet, ‘aih
keet maanalaiset mukaantubien,
juita Yhdysvallat sorittan”,
hin. -

Tri Aroutunion sanoi, etl joita:

kin. viikkoja. sitlen neuvostoliitic-
olivat sworitta-
neet kekeen. sadiksecn selville jos-

laiset tredemiehet -

ko Yhdysvatlat oli myiis kykentvi
toteamaan maanalaiset ydinaseko-
keet vaikka stila taholla olikin vie
tedly, ett8 nid ei voida todeta pi-
eminin matkan, paasti. —
Neuvostoliittolaiset olivat rajtiyt-
timeet yhden ydinpommin mean

alaisesti ja muutamia tunteja myb-
hemmin Yhaysvallaista ilmoitettiin,
‘Jetti selloinen: koc oli

 Ssudriketiu
Yeuvostaliitossa .

Suurlkhettilde vakuulti ‘hralijgeis-

‘een, ettii se jotta Yhdysvallat ali
aloittanutl yiinastkokeet wudelleen
oli jalleen uusi ‘askel kohti havitta
Vaal ‘ydinasesotag.

' Samalla hin oli

a.

larkistamisen Ma hdal Hew ksista

sonudt

kuitenkin sila
mieltd, elti Genevessa kiynnisai-
gleval ase1ste cilsumiskeskustelut

noi (HaHa. forstaina, eth Neuvosts-;

kytiin teteamaan kajkki ydinaseko-; pasuhteista puhwessaan: Neuvostolli-
| Maankamarallaan, ,
TH han tarkoilti kaikkia niitikin' ctlé Canado ei oltut lunastanul lia
kokeita: joila VYhdysvaliat snorittaa paustoon jonka mukaisesti sen olisi
j oitinyt ostaa pueleksi niin paijon

dysvalloitla on yhti hyvat laitieet|# ™yy Neuvestoliitelle. —

puhumassa |

la se vo) lodeta kaikk) atomiaseke- |

: tonin kuritushuoneela VWHirin valan!

(¥iime elakuun 2¢ piiviink. Todlstuk-

joka voinee tehdi mahdelliseksi
ydnteiseen {ulokseen piiusemisen.
Cunsdan, j¢ Neuvostoliiton kaup-

kun sumusaa oli aikaisemmin pii-
walla estanyt hanel saamasta yleis-
kuvaa Washingtonin nakymasti:

'Eversti Glenn halusi nayitha kau-
pungin Washington Muistopatsaal-
la, mutta 883 oli liian sumUinen’,
hin sanoi presidentille.

Mainittu -patsas oan 555 jalkaa
korkea. Titovin ja hiinen vaimonsa
Tamaran seki mts. Glennin ja
eversli Glennin menness& Wash-
invtonin Muisiopatsaalle huomautti

‘on stiurlihettilis pahoitteli © siti,

Wwuyvatioliittolaisig tuottetlo kuin

Vaarasti valasta
avioerojulussa
5 y. vankeutta

Ottawa. — Montrenlllainen yksltyt-
nen: ealapiisi S& vueden lkélnen
Charles Charron tuomittiln tant
vVildeks] vuodeks! vankeuteen ‘Kinge-

lava huipulle, “silla lentija haluaa
nousta ylos jn nah: kaupungin”.

Majuri Titov vastasy huwumori-
seen fangansa: “Tami on. ensimr

_————— Ed OL ee Ee

lekemlsesta senpatln- ‘altvaliokunnan |
Kuulusteluissa, :;
Timi on ensimmélnen kerta: kun
tuomdiltu senaatin avigerojuttuja ka-
Sitteleviin allvaligkwuanon cdersi
viiiran vnlon  tekemisesta syytelt;
henkld rangelstukseen, =.
Charran, oka havnittlin syyliicek.
4) vlime vilken perjantalna Ja jonka
tuomion  langettaminen | Iykdttlin
Lile vilkotle. ollai voltu Jain mukaan
tuomita nilnkin pitkadin vankllaran-
gais\ukseen kuln 14 vuotta.
Hiren -tedettiln antaneen virheelll-
ali todistuksla vilittiessiiin, ett hiin
oll tarannut erin James Leducin Je
erin Anne Guitarin yhdessi e
'4 Q@uebecin koupungin motelllssa

in kelmekin yrilysti piastd eri
oiclueiden kanssa sen verran yksi-

nattamaan jotain ehdokasta. .

Kaikissa kolmestz | fiinestyksesta
kristillis-demoxraattieon ehdokas ny-
kyinen ulkaministeri Antonia Sezni
jonti, muita binen ‘ei onnistunut
Sa amaai larpeellisto, mbar kan-
nglwsta..

Perustuslain mukaan nel jiinnessii
Hineslyksessii ej tarvila kuln yksin:
kertainen - anemmisti (498. Hantid
valitsemiseks! tulemiseksi. Parla-
wenlin inclempien kamarien oli

F

alen peruateeila mrs, Yvette Leducil-
le mytnnettiin avloera, Hiin Ja he
nen ebitlnen aviemlehensé ovnt , slt-
temunin avioltunest uudelleen.

vWimeksimainitty, etl nyt on nous-

lorslaina vaikka parlamentissa en

mielisyyteen eth olisi saatu. perus-
tuslain masraima larpeéellinen kah-
den kolnianvesesan enemmisto kane

. Ottawa, —- Siirtolaisuus Canadaan
vahenlyi vahaisess§ mdarisss  ti-
man vuoden ensimmaisen kelmen
kuukauden kuluessa verrattuna ¥as-
lunvaanh aikaan ¥iimié vuonna. Lu.
vol avat 11,782 ja 11,839.
[talialaiset niuodestivat “edelleen.
kin suurimman- siirtolaisryhmin,
joiden jalkeen vyhdysvaltalaiset ja
kolmanneksi Sritanniasta Cana
dnan siirlyneet henkiioto.
Ennen vuaotta 1938 sirtalaisten
suurinman  kansallisen jouken
muodostivat brittilaiset, Sen jal.
keen italialaisel asettuivat ensim-
niiselle sijatle. josso he ovat. olleet
Selita ae

ITALIAN -PRESIDENTIN —
VAAL! RATKAISEMATTA

Seunj “gai 341. santa kalmannesso
Hanestyksesss. 340 toisessa ja 330
ensimmaisessd. Hin tarvitsi niitsh
aanestyksissi 570 g&anta tullakecn
talivksi. .

Parlamentin 643. jisenests 290
antoi tiinensi kokoomushalliluksen
yadessa Kciitillis-d em okraattien
kanssa muadostavien _-sosialidem-
‘kvagtiien edustaja Cuiseppe - Sara:
sadilla, Totsen Hinestyksen jilkeen
kemmunistit enativst aniaa kan.
natuksénsa Saragatille,

. Kommunistien ehdokas sensatta
rl Umberto Terracini sai 200 diinth |.
ensimmiisessi , iinestyksessh, - 196
‘eisessa, jonks ansiosta hin psi

kraattiey ehdokkaan Jilkeen,.

vahentyi | van

ftaltasta: baaput “liman vuoden
ensimmaisen ketmen kuukaudev
kuluessa 2,999 siirtolaista verrattu-
fa 2.714:3t2 viime yuoden vastaa-
van aikena, _Yhdysvalioista. ‘Saapui

aisesti

den saman ajan kuluessa — 2,003 .

—2,02%. Brittiliisii saapui vahin  -
enemmin 1,675-—1514, an
“Viime = helmikugssa byvaksytyt

uudet slirtolaisuussaaiddkset” bivat
Vieli vaikuttaneet timan vuoden
ensimmiaisen neljinneksen: siirtolai-
suuteen. -Niiden vaikutus. tulee ni-
kyviin vasta .muyutamien kwukau- .
sien kuiutiua. 7

Uusien siid&ksien mukaisesti hy.
| Viikaytiiin siirtolaisiksi -Canadaan
inmlsih mista tahansa maapallolia, -
-huomioimatta heidin rotuaan tai

vat ne taidol,. joita élirtolaisuusvir-

iueda téhiin maahan. -
‘Untistiedolssa 14st siittolaiswu-
desta sanotaan myos, ett maista
numeroista kuvastuu Cenadan siir-
tolaisuusministerion noykyhetkinen -
Haluttomurs ottaa vastaan amniat-
Hiaidotenia tydveimuaa ja samalla
se ettd tatoudeillinen (anne Euroa
pegea on jozsain miiirin parempi
kuin ae on ollut aikaiseramin.
Mainitusta. 11.762 siirtolaisests
timbn yucten ensinmniiselld nel-
jinneksellé olf sekatydliisikei luet-
tuja vain 747 ja kokonaisuudessaan
Canadan tyivoimamBbaraa -lisiiivid _
inmisif 6.710, Loput ‘olivat heidan
huotletiaviaan,
Uuslen tulokkaiden joukossa. ‘oll

a.a3e. Euroopasta, KeakiIdlist#: 221...
dil

silloin toisetle lilatle kristiilis-cemo-: saapui

Aasien maista 250.. Kreikasia |
736, Liinsi-Saksasta . 736, ;
Portugalista 554 ja Ranskasta. 285.

viridén niin kauan kuin he omaa-”

kuilijain mielesti olisi tarpeellinen- =