-Kaiken-kansan nahtava-
na tyomaana on tanakesana
ollut taalla Timminsissa tama
“ahdas portti’”, joka on ollut
kayt6ssa niin kauan kuin ta-
ma kaivoskylakin on hengit-
tanyt. Tama paikka on maan-
tie, joka alittaa rautatien
juuri kylan laidassa, vaikka
nythan se taitaakin olla jo
melkein keskustassa, koska
kaupunki on laajentunut jok-
a suuntaan ja niita palvelus-
paikkoja on tehty mika maa-
ran tietaa.

Monta vuotta keskuste-
livat nama kunnallispolitiikot
tasta rautatien alikaytavasta
ja lopulta saivat aikaan etta
Ontarion maantieministerio
otti sen huostaansa. Koska
tama paikka sijaitsee maan-
tie no 101 kulkureitilla ja on
ollut ahdas nykyliikenteelle,
niin se taytyi lopulta panna
korjauksen alaisuuteen.
Niimpa lopuksi monenlaisen
suunsoiton perasta hyvak-
syttiin urakka levittaa tama
alikaytava ja samalla syven-
taa sita korkeampienkin kul-
kuneuvojen kayttda silmalla-
pitaen. Nyt tana kesana on
sitten tehty tuota tyota, joka
alkaakin olla jo loppupuolella
vaikkakin viela on monta “fi-
nistysta” tekematta.

Tiesta tulee nut neljan
kaistan tie entisen kahden
kaistan tilalle, joten kylla tan-

ne Timminsin keskukseen

voipi ajella leveammillakin
kulkuvalineilla,tama saattaa
olla hyvinkin jarkeva ajatus,
vaikka toiset sita ovat ko-
vast! arvostelleet, etta tur-
haan siina haaskattiin pari
miljoonaa dollaria. Silla ra-
halla olisi saanut mote

, valtuustolle ett tahan asi-

aan taytyy saada korjaus.

puoliset kylan ympardivat ti-

et, mutta voipi niita teita teh-
da tamankin levennyksen li-
saksi. Jaamme odottamaan
taman alikaytavan virallista
avausta. Politiikot siina saa-
vat kehua itseaan ja toisiaan,
ja ottaa “ryypaksia” saman
poydan aarella.

Kaupunkimme —= majuri
Mike Doody on pitanyt ko-
vaa puhetta ylla tata ilkey-
den tekoa vastaan,jota vii-
saammat kutsuvat vandalis-
miksi. Majuri Doody esitti ta-
man kysymyksen hiljattain pi-
detyill4 neuvottelupaivilla,
Ontarion kuntien kunnallis~
jarjestOn vuotuisessa “kon-
vetsjoonissa”. Kaikki siihen
kokoukseen osallistuvat to-
tesivat olevan samat ilkey-
dentekovahingot kaikkialla.
Veronmaksajat joutuvat kor-
vaamaan suuria summia ilki-
tyon tekijdiden jaljilta. Tassa
kokouksessa hyvaksyivat
myds paatdéslauselman, etta
on ruvettava kovemmin ka-
sittelemaan noita ilkityOnte-
kijdita. My6skin pollisivoimil-
le olisi annettava enemman
apua taman paheen lopetta-
misessa. Minusta tuntuu, et-
ta poliiseille olisi annettava
sen entisen Chicagon majurin
neuvo kun han kaski ampua
ensin kohti ja sitten vasta
varoituslaukaukset

Taalla Timminsin kau-
pungissa on tehty paljon ra-
kennustdita tanakin kesana,
mutta silti monet ovat vali-
telleet sita, etta kun ei saa
rakennuslupaa vaikka on o-
mistanut noita maita jo kym-
menia vuosia. Sita pahaa
makua on ollut niin monessa

suussa lasta a BREA, pple on

“Syvasti iahaion Imoitan
etta rakas vaimoni
LEMPI GUNILLA SIHLMAN
(o.s. Uusivirta)
kuoli Kirkland Lake, Ont. yleisessa sairaalassa, syys-

kuun 5 pna 1977.

Lempi oli syntynyt Toholammilla, Suomessa, tammi-

kuun 30 pna 1904.

Vainajaa lahinna kaipaamaan jdivat miehensa Vili

Sihlman, Kirkland Lake,

Ont., yksi sisko, Mrs. Siir

Joki-Hollanti perheineen, Kannuksessa seka muut su-
kulaiset ja tuttavat Suomessa Ja Ruotsissa, veljentytar
Eeva Finnila perheineen, Oakville, Ont., velienpojanper-
he, Laura, Pirjo ja Juhani Uusivirta, South Porcupine,
Ont., siskontyttaren tytar, Terttu Kangas perheineen,
Island Lake, Ont., seka laaja tuttavapiiri Canadan-suo-
malaisten keskuudessa erikoisesti Kirkland Lakella, jos-

sa han ehti asua 45 vuotta.

Ej haihdu ne muistot mitka sinusta jai,
niilla sija on aina mun sydamessain.
Ej haihdu, ei kuole, ne kukkivat vaan,
mé ikavalla jain sua kaipaamaan.

Vili

Sammui silma mi aina valvoi,

kasi ahkera raukesi.

Uupul sydan mi meita palvoi

ja rakkaudella sykkaili.

Sukulaiset Canadassa

}

KIITOS

Sydamellinen, kiitos teille tuttavat kun autoitte niin
monella tavalla, minua kohdanneen vakavan surun het-
Kella. Kiitos kukista ja osanottokorteista. Kiitos kantajille
viime palveluksesta. Kiitos teille Suomessa asuvat suku-
laiset sahkeista ja sydamellisesta osanotosta.

Teita kaikkia kiitollisuudella muistan.

Vili Sihlman
Kirkland Lake, Ont.

Han esittaa etta siihen olisi

saatava komitea mika tulisi
harkitsemaan kaikilta puolin
tata rakennuskysymysta. Ta-
ma kysymys on tallakertaa
melkein urakoitsijoiden ka-
sissa. He ovat valloittaneet
suuria maa-alueita ja laitta-
neet ne rakennettavaan kun-
toon katujen ja likaviemarei-
den ja sahk6n saannin suh-
teen. Talot ovat pilvia hipo-
vissa hinnoissa ja monet
asukkaat haluaisivat tehda
itse tyota kotinsa rakentami-
sessa, mutta rakennuslupaa
ei aina ole saatavissa.
Taman seikan korjaa-
miseksi on esitetty erikoiso-
sasto kaupungintalolle, joka
tietenkin tulisi kasittelemaan
sitakin seikkaa, etta ei teh-
taisi turhaan asuntoja, jotka
joutuvat seisomaan tyhjina
asukkaiden puuttuessa.
Koska rakennuslupien ta-
manvuotinenkin arvio on per-
heasunnoille yli 2 milj. dolla-
ria, eika mitaan uusia teol-
lisuusaloja ole alkanut, vaik-
ka niista ovat kovasti poli-
tiikot puhuneet. |
Talous- ja huonekalu
likkeita on tassa Timminsin
kaupungissakin melkein lii-
kaa ja tietenkin nulla liikkeil-
la on kova kilpailu ostajien
saannissa. Nyt juuri pantiin
taalla ovet kiinni Bad - Boy
nimisessa
keessa. Tama liike on toimi-
nut talla hyvalla menestyk-
sella jo parikymmenta vuot-
ta. He rakensivat uuden lii-
kehuoneistonkin tahan Tim-
minsin ja Shumacherin valil-
le. Nyt puhutaan etta llike on
tehnyt vararikon. Ei meika-
lainen tieda mika on naissa
herrain metkuissa kysymyk-
sessa. Nehan tekevat jos-
kus konkurssin rikastuak-
seen. Paikallinen fiikkeen-
hoitaja kertoi etta 11 tydlais-
ta joutuu tyott6maksi, mutta
samalla tietavat etta llike tu-
lee avaamaan ovensa jalleen
ja ihmiset innostuvat puolel-

_la hinnalla ostamiseen. Ja-

lestapain sitten huomaavat,
etta se olikin kokohinta. Bis-

nesalalle onkin erikoiskoulut

kaytava, joihin ei paasek-
kaan maailman kiertokoulua
kaynyt.

on satanut melkein joka pai-
va ja vetta on jarvet taynna.
Kansa saa hengittaa rauhal-
lisesti eika ole pelkoa sah-
k6én sdaastamisesta ja sen
niukkuudesta, josta sahko-
yhtid jo kevaalla antoi varo-
tuksia kuluttajille. Se lienee
kuitenkin varma, etta risujen
polttajat eivat tarvitse polt-
tolupaa hakea.

H.

Suman
Jarjetonta

- Nyt kun olemme nal-
misissa, ef Kaarlo enaa kos-
kaan tuo minulle lahjoja.

- Rakas ystava, oletko
milloinkaan kuullut kalastajan
tarjoavan syottia kalalle, jon-
ka on jo saanut?

huonekaluliik-,

Nyt taalla pohjoisessa

| - Ottawa -MitBhan pe po ae o :

"Gideen virkailijoilla on pa-
ketteja vastaan? Nain kysyin
postilaitokselta. Kaskivat
tulla nayttamaan pakettia
isoon “konttoriin”, Mutta ei-
pa tassa muuttohommassa
keritty lahtea ajamaan 17
mailia, vaikka niin teki mieli
“rahjata”’.

Jaa mista paketista? No
slita arpajaisvoitosta, jonka
saimme Toronton juhlien jal-
keen.(Kiitos Helenille) Kiitos
voiton tekijdille. Minulle esi-
lina ja ukolle narusta virka-
tusta “ostoskassista”. Kylla
oli ollut tyén takana. Kiitos
lahjoittajille. Ukko — ostikin
mulle polkupy6ran kun on jo
ostoskassi ripustaa ohjaus-
tankoon. Niin ne miehet ovat
“nuomaavaisia” naes nain
voi saastaa bensaa jaon

terveellistakin mukamas
vatsalihaksille, jotka ovat ta-
vattomasti ldéystyneet. En-
han ole pyéran paalla ollut
20 vuoteen. Minak6é nyt lahti-
sin “trafiikkiin” pyoéran kans-
sa. Ehei! Henki riepu onvie-
la niin “tyyrista” sorttia, ettei
siita henno luopua yhden
bensagallonan takia.

Katsos kun tulee van-
haksi, niin hyppii asiasta toi-
seen. Munhan piti selostaa
sen paketin ulkonakoa. Al-
kuunpa Torontosta oli lah-
tenyt kovastikin huolella teh-
tyna pikkupakettina, mutta
Toronton ja Ottawan valilla
oli joku innostunut, sisuaan
johonkin purkava  virkailija

hyppinyt sen paalla useam- »

massa otteessa ja sitten pa-
kettia kuljettavalla jyralla a-
janut sen paalle. Meidan pik-
kukylan postinhoitaja kirjott-
tinimensa paketin paalle, to-
distajana, etta se oli tosi ri-
von nakdinen perille tullessa,
jos nim. haen korvausta “Tik-
koutuneelle” tavaralle.

- Onni onnettomuudes-
sa. Sisalt6 oli ehjana. Esilii-
na ja kantopussi oli karsinyt
kolahdukset ilman sisallisia
vammoja.

Kazakovin
konsertti
Sudburyssa

Maailmankuulu neuvos-

‘toliittolainen hanuritaiteilija

Yuri Kazakov tulee antamaan
konsertin marraskuun 14
pna, Sudbury Secondary
koululla alkaen kello 8 illalla.

.Paasyliput $ 4.00, myytava-

na Regional Conservatory of
Music liikkeessa.

Yuri Kazakovin konsert-
timatka on hanen ensimmai-
sensa Canadaan ja han tu-
lee antamaan konsertteja
Montrealissa ja British Co-

lumbian kaupungeissa. Ha- —

nen konserttiohjelmaansa
sisaltyy seka kansan- etta
klassillista musiikkia. Kaza-
kov on esiintynyt yli 20 eri
maassa ja vastaanottanut
Kunnioitettavan  Taiteilijan
arvonimen NL:ssa.

Muistissa pidettava ti-

laisuus.

ta kertoili Viikkosanomien ti-
laaja, etta korkeintaan kym-
menkunta lehtea on tullut
perille vuoden aikana ja han-
kin niin hartaasti sita lukisi.
Mistahan pain alkaisi naita
asioita kohentaan? Tiedam-
me ettei vika ole toimituk-

sessa. Siina pakettijutun yh-

teydessa soitin unioonkin ja
mainitsin jyrkasti vastalau-
seen! kehnosta postin kulus-
ta ja kadotetuista postilahe-
tyksista. Taisi vaan nostella
olkapaitaan siella langan
padssa, sita “nakdtelefoo-
nia” kun ei ole viela kaytan-
nossa, niin en voi sanoa oli-
ko olkapaat Iuisevat vai li-
haksiset, mutta, hm - ! tuli
niinkuin olisi hevonen veteen
pas...

Mun kun on taman pit-
kanelamani aikana aina pi-
tanyt tehda joka pennin e-
desta niin turkasen raskasta
tyéta, ja kunnolla - niin vaa-
din sita muiltakin koska ve-
roissa Saamme maksaa teh-
dyt erehdykset ja huolimat-
tomuus on selkarangatonta.

Eiks juu!

Meri T, Smrek

edullisempi

Sukupuolella on suu-
rempi vaikutus ihmisen tulo-
tasoon kuin —_ koulutuk-
sella, ilmenee Helsingin
kaupugin _ tilastotoimiston
julkaisemasta selvityksesta.

Esimerkiksi ylioppilas
tutkinnon — suorittaneiden
helsinkilaismiesten —keski
maaraiset vuosiansiot ovat
kaksi kertaa niin suuret
kuin vastaavan tutkinnon
suorittaneiden tyossakayvi-
en naisten.

Miesten ansiotulot vaih-
televat myé6s huomattavasti
siviillisaadyn mukaan: naimi-
sissa olevien miesten tulot

olivat korkeimmat ja naimat-

tomien alimmat. Naisten kes-
kimaaraiset ansiotulot py-
syivat samana siviilisaadys-
ta riippumatta.

Tutkimus on toinen osa
Helsingin vaest6n — yh-
teiskunnallista raken-
netta kuvailevassa selvityk-
sessa. Ensimmdisessa o-
sassa kasiteltiin koulutusra-
kenteen ja sosiaalisen ase-
man kehitysta.

Kuihtumattonel |
muistojen ruusut
| isani
OSKARI LEHDON
muistolle
Kuoli St. Catharinessa lo-
kakuun 11 pna 1956.
Olet poissa
vaan muistosi elaa yha
Kaipauksella muistelee
tyttaresi - Taini Lehto, |
St Catharines, Ont. |

Milfordista Yhdysva ee