Milloinkaan ei ollut kuu- lunut mitaan huonoa Paavalista ja Paavali oli niin monta vuotta vanhempi Maaritia kuin miehen pitaa olla vanhempi vaimoaan. Tosin han ei ollut ajatellut Paa- valia enemmdan kuin viela ke- tain toistakaan miehekseen. Se oli totta. Mutta mieshan valitsi vaimon, eika vaimo miesta. Kihlaus tapahtui heti, ja Paavali oli hyva ja kiltti hanta Kihlaus tapahtui heti, Ja Paavali oli hyva ja kiltti hanta kohtaan ensimmiéaisesta paivas- ta alkaen. Ja haista oli nyt kulunut monta paivaa. Maarit luo katseensa kirk- kaaseen huhtikuun ilmaan. Ha- nen puhtaalle, valkoiselle otsal- leen ilmestyy poimuja ja hanen “* katseeseensa avautuu ihmette- lyn syvyytta, rikkaan mietiske- lyn syvyytta. Han muistelee, han ajattelee mennytta ja ny- kyista. Haittens4 aikana viime ke- sana, kun hanen pellavapelton- sa kukki, han viela kulki suu- ressa odotuksessaan. Nyt pella- va viruu tuossa kankaana. Vii- me kesana se oli kukkiva lu- paus, nyt se oli saavuttanut tar- koituksensa. Sina paivana, kun han naki pellavapellon sinisen loisteen, elama oli hanelle vain suurta lupausta. Levitellessaan siina kangasta han alkaa ihme- tella: mita han oli saanut. Kun han oli vielé neito, oli hanella ham4aria unelmia ja toi- veita. Eniten ne vaivasivat han- ta disin, pdivalla ujous ne tukah- dutti. Paavalin kosittua ne liit- tyivat kokonaan hanen lahesty- viin haihinsa. Millaiseksi elama muodostuisi...? Maarit kulki taynna hamaraa uskoa, etta tiettyna yOna hanelle tapahtuisi ihme. Ihme, jota jokainen neito odotti. Ja Maarit oli nukkuva neito, jonka luona viimeiset unelmat vierailivat ennen he- rdamistéan miehen vaimona. Se, mita han koki, ei lain- 278. Lehtimajalintujen (P kaan tayttanyt hanen odotuk- siaan. Hdanesté tuli Paavalin morsian ja he tekivat, mita mies ja vaimo tekevat isin. Mutta perdstapdin han tunsi petty- mysta: Ettei se ollut toisenlais- ta. Tata ei voinut nimittaa ih- meeksi. Hanen kaipauksensa oli kurottanut kohti jotakin ai- van toista. Han halusi tulla tem- matuksi irti siita, mika hanta sitoi ja kiusasi — han halusi mukaan huimaavalle retkelle, aistit huumautuneina. Mutta han ei kyennyt irroittautumaan kokonaan. Paavali otti hanet, mutta ei kohottanut hanta pil- viin. Han ennatti mukaan vain pienen, pienen matkan, sitten han taas vajosi. Halu paéasta kohoamaan ja huumautumaan kavi yha voi- makkaammaksi joka kerta, kun han koki tuon epaonnistumisen, Oliko han uskonut sellaiseen, mita ei ollut olemassa? Mutta valisté tulivat aavistukset: eika han luopunut odotuksestaan. Kaikki tuo tapahtui jo viime kesana. Mutta hanen pellava- maansa kellastui syksyn saa- puessa, siniset kukat surkastui- vat ja katosivat. Nuppuja ja sie- menia tuli niiden tilalle, ja eraa- na paivand pellava nyhdettiin juurineen maasta ja kahlat ase- tettiin ristiin aumaksi. Rithessa riivittiin nuput ja sen jalkeen se leviteltiin sankipellolle kypsy- maan, Pellava kavi matanemi- sen lapi, kuumennettiin saunan- lammossa, miehenkadet loukut- tivat ja naisen kadet lihtasivat sen, Ottaessaan ensimmaisen pellavakuontalon ja istuutues- saan rukin aareen Maarit oli ollut Paavalin vaimona nelja kuukautta, Han polki rukkia pitkat illat uunin kupeella palavan pdre- valkean valossa. Pellava muut- tui langaksi lumikinosten peitta- essa korkeina maan, jossa Se oll kasvanut, Maarit kehrasi hama- rind, pitkina iltoina, han loi, han a Ree EIR SARA AAR ROR SAREE SOOO UROL tilonorhynchidae) koiraat eivit sidsté vaivojaan yritt#essdin miellyttia naaraita. Nami linnut ovat sukua paratiisilinnuille, mutta eiviat laheskdiin yhti kauniita. Niitéi tunnetaan 19 lajia, joista useimmat elavat Uudessa Guineassa, muutamat Austraaliassa. Niil- le kaikille on tunnusomaista, etta ne rakentavat soidin- paikoilleen erityisia lehtimajoja korsista ja oksista. Lisiksi ne usein vieli koristelevat nama hiihuoneensa kau- niilla kivilli, kukilla, marjoilla ja nikinkengilli. Joskus koiraat varastavat esineitii ihmisasunnoistajin majojensa Koristeeksi; niistii on léydetty rahoja, kultasormuksia ja muita koruja. Muutamat lajit jopa ” maalaavat” majo- jen seiniit hedelmiilihasta, ruohosta ym. tekemiillain massalla, ja onpa lajeja, jotka valmistavat maalaamista AR OR A er a rr SR RIO OE ES id puolasi, han pujotti niisiin, Pys- tyttaessaan kangaspuut hdn oli ollut Paavalin vaimona kuusi kuukautta. Ja han yritti yha toivoa. Siten han istul kangaspui- den aaressa paivat ja illat. Pol- kimet huusivat hanen jalkojensa alla, hanen katensa kuljetti len- tavaa sukkulaa. Hitaasti kangas ry6mi esiin; nalkdisesti se 16i hanen puolattua’ lankaansa, muuttui lujaksi ja tiheaksi ja sen jalkeen se ryOmi kangaspuiden alle ja kaariytyi tukin ymparille, joka paiva paivalta kavi yha paksummaksi. Hanen taytyi siirtaa jousta, kyynara toisensa jalkeen ryémi alas kankaan loimien karkkyessa lisda lan- kaa. Tukki paisui isoksi, se oli kuin metsdn tukkipuu. Ty6é kulki vanhaa totuttua tapaansa eika juuri vaatinut ha- nen ajatuksiaan; paivisin kan- gasta kutoessaan han kantoi- Vanhempiensa kodissa Maarit oli aina nukkunut nuo- remman sisarensa kanssa. En- nen haayota han ei milloinkaan ollut maannut miehen luona. Nyt Inga-Liisa ja Paavali olivat ainiaaksi vaihtaneet paikkaa, nyt Maarit nukkui joka y6 mie- hen vieressa. Mutta hanen ku- viiltelemaansa ihmetta ei ollut kertaakaan tapahtunut. Heti heidén mentydan vuo- teeseen Paavali hapuili hanen ruumistaan ja otti hanet. Han ei kyennyt seuraamaan mukana. Han jai makaamaan kiihdyk- sissa ja vapisten ja hylattynd. Paavali nukahti makeasti, mut- ta Maarit ei vield pitkaan aikaan saanut unta silmiinsd. Han oli niin tuskallisen selkeasti hereil- la. Olisi ollut parempi, ettei olisi tapahtunut mitaan. Maarit mel- kein toivoi, etta Paavalissa he- rdisi vastenmielisyys hanta kohtaan ja etté han jattdisi ha- net rauhaan. Minka takia tuon taytyi tapahtua? Ujoudesta han ae ee s Frank R. Block, 1sensa ei my6ska4an voinut sanoa mi- taan. Paavali ei milloinkaan sa- nonut hanelle pahaa_ sanaa, Paavali oli hyva ihminen. Jos Maarit olisi ilmaissut tyyty- mattomyytta, se olisi loukannut Paavalia. Ja hanen ei kenties pitdisi olla tyytymat6n. Ehka han pyysi sellaista, mita ei ollut milloinkaan ollut olemassa. Kaikki oli ehka hanen syytaan. Niin, Maarit olisi mieluummin kuollut kuin ilmaissut vahdaista- kaan moisista ajatuksista mie- helleen, vaikka heidan olisi pi- tanyt pienimmassakin uskoutua toisilleen. Han vaikenija oli yha suostuvainen. Mutta kun han vihdoin nu- kahti, han naki pahoja unia,. jotka saivat hadnen mielensa kuohuksiin hanen muistelles- saan niita paivisin. Han hapes: nuta, han vihasi niita, han kielsi ne, Oliko han haijy ja kurja olento, kun naki moisia unia? eik6 han ollut kuten muut thmi- set? Mika sai hanessa vallan silloin, kun han ei ollut val- veilla? Siten Maarit taisteli himoa vastaan, kielsi sen, han hapesi sita. Hanen mieleensé ei juolah- tanutkaan, etta Paavali oli he- rattanyt hanessa halun, jota ei sitten kyennyt tyydyttamdaan. Maaritin sielu on yha neidon sielu, han ei ole viela taysin hereilla, levottomien unien vie- railu jatkuu yha. Ja niin han oli elanyt ja ih- metellyt ja pettynyt siita pai- vasta lahtien, kun pellava kukki. Nyt han leikkaa kankaansa, han laskee montako lakanaa siita voi tulla. Han sailyttaa nuita hyvin kokoontaitettuina llina- vaatearkussa makuutuvassa. Ja arkusta han ottaa ne ja levittaa ne heidin isoon sankyynsa, joka on arkun vieressd. Han ottaa lakanat sangysta ja pesee ne, han levittaa ne ja ottaa ne pois satoja kertoja. Monta tu- hatta yota Paavali ja han le- YS RRA MR methane ae: nokassaan marjaa tai kortta. Parittelu tapahtuu sitten lehtimajoissa, minka jalkeen naaras vetadytyy pois raken- tamaan lahistdlle varsinaista pesai. Se tyén maaras saa tehdii yksin samoin kuin kahden munansa haudonnan ja poikasten ruokinnan. Koiras ei mitenkidn osallistu naihin puuhiin, vaan jatkaa tanssimista omalla pihallaan ja leh- timajansa koristelua. Naaran korkealle puuhun rakentama * pesa on yksinkertainen risuliiji, joka muistuttaa lahinni variksenpesaa. ae Ay Ro at ee Oe < Sky Sas MME ge Seige Sage Ske So Sis ge aa ie SN ae seh x aS od E> Oi ey ek Bae RO, Koger Young, | 0 a |, OPTOMETRISTIT Puh. konttori 674-4014 kotlin 673-0705 CITY CENTRE, HUONE 216 SUDBURY, Ontario Vastannatto ESPANOLASSA Keskiv. klo 11 ap. — 9 tp. Puh. 869-2926 ja AUNITA UKKIA UKKAKIMPPUJA | UKKALAITTEI 5 A we iN & g ’ Ss SANS 8 Rect NS | wy rue Regent St, 8. Hazel kadun kulm. ee Durham St. N., New Sudbury kauppakeskus SUDBURY paadvat noilla lakanoilla. Vuo- desta toiseen liinakangas han- kautuu heidan ruumiitaan vas- ten. Se on vahvaa, mutta ei kulumatonta, ja kun han sitten erdana aamuna panee vuoteita kokoon, han keksii ensimmai- sen reian, joka taytyy paikata. Paiva lahestyy, jolloin lakanat on heitettava lumppusakkiin. Silloin on kulunut monta vuot- ta, ja Paavali ja han ovat tulleet vanhoiksi. Mutta vain viime vuonna kukki pallavamaa hanelle sini- sené, loistavana pdaivanpais- teessa. Se oli kaunis kuin suuri ihme, tai kuin ylipaansa sellai- nen, mita ei ollut olemassa. Silla Maarit on luopunut odo- tuksestaan, eika usko enda ih- meisiin. Han oli perilla. Ei ollut mitaan muuta, Neidosta tulee vaimo, mutta mik4an ei muutu. Sellaista kuin hanen elamansa nyt oli, sellaista se tulisi vast- edeskin olemaan. Ja han levittaa lakanakan- kaansa aurinkoon vuoden en- simmdisend lampimana paiva- na. Se levitetaan huhtikuussa kuin hedelma, auringon valkais- ta, sateen huuhtoa. Maarit muistelee, mita kaik- kea han ajatteli silla aikaa, kun hanen kankaansa valmistui. Se- han syntyi talven pitkina, yk- sindisina hetkind hanen istues- saan mietteisiinsd ja unelmiinsa vaipuneena. Se kuuluu /Jahei- sesti yhteen hanen sisimpansa kanssa. Se muistuttaa lupauk- sista ja tayttymyksesta, se oli kerran kukkiva lupaus. Se on ikaankuin imenyt itseensa ha- nen ajatuksensa rukin, kerinpui- den, luomapuiden ja kangas- puiden ddressa. Ja nyt han kulkee taalla levitellen kevaan eteen koko menetetyn uskonsa ja koko pettyneen odotuksensa. Maarit, Paavalin nuori vai- mo, suoristaa pitkan vartalonsa ja hellittaa punaruudullista hui- via, joka on liian kirealla otsan ymparilla. Kas noin — noin kangas on hyvin. Ja han aset- taa sen paalle viela yhden pie- nen kiven kevattuulen varalta. Kas noin. Nyt. jatk.