Aku Paivié: Sa eit’ Shin Laulujuhlaan Sudburyssa. | Pitké, raskas } ja ‘reaka: on ollut hebityhsen, _sruistyhsen, valistuksen ie, semaniginen juuri kuin konsojen koktalon tie, (pitkallinen: ponnistus pime yadessa, foistelu alla. orjuuttejainse. - Palvoen niité ja jumetiaen - peloim, ufrein ja iaioin vuosiiuhannet turing hukkui. Mutia — _ thmisyys: cif ‘jhmisessé, | se vad toivei, eisi ja pyr kt, jo ina kun tutkakti vale uusi, 5€ avast a ajatusten eta. kasvaen tudvehti tunteet etsien iimenemismisoto joan, 7 jo vikdoin —~: — ne Runipusi destin: Ruvin, satioins: je soinnuiti, séveling. soittinsins oan, : lanjeteis haswaeh; hekittyen: ba ota pe te. Kannatted inuistaa, _ |... ja muistavat, palvovethin lipo ticraae | eamuhdmarin: apoista ast, - dunnioittaen kauneinta niissd,. Niin. mekin, Kalevan kensa, - muyistacn. vaikkapa Kalevalaemme, - salue Sammon, sen takojaq | ja Vdindmaotsen kanselta, , soittos lumoineers.. On tule jo Rulttuurin kuboistusaikaan. - Silma nikee ‘jo elimin synnyt syout ja ajotus ratkeo je arvoitukse?, | Virtang tiede we hehitysté, Rilvaten keksinnat, pienista suurimpiin, "= . ROOMALAISET SOTILASLAAKARIT._ UN muistoissani palaan. lapsuusai- koihini, jolloin - ‘Lindeqvistin Viei- . nen historia, ennen kaikkéa kreikkalais- ten ja roomalaisten -osalta, oli mitd ‘Aichtovinta luettavaa; turitia silted, ettel: ~ aprikoimaan, kitinka taistelussa haavoit-- toneita sotilaita oikeastaan: hoidettiin. - Faiasia oli nuorelle Jukijalle’ voitto tai lappio niinkuin ilmeisesti. mys Banta - vanhemmatle kirjoittajalle; ja ‘jos jokin Sa Maliakkomaalaus kuvasi haavojaan si- dotuttavaa sotilasta, nama olivat Hrei- | st verrattavissa‘nithin mita pikkupo- fat tuon tuostakin saavat. _Jattien syrjiah Iionnonkansat, joiden Eakitsemistaidosta: meidankin paiviem- - me¢ virallinen tiede on hydtynyt j ja jotka —~ sim. Australian varsin ‘alhaisella as-— teclla olevat neekerit — saattavat olla enittain taitavia suorittamaan paakuo- Ten avauksig teraviksi hiottu simpukan- on veitsendin ja ‘polstamaan - aivo- celta luunsirut,.sivuttaen -samalta munaisen Egyptin ja muitten Valime- Sn etelapuolella olevat Sjouhet luomme ’ fass3 Ratsauksen Rooman valtakunnas- Sa kehittvneespen. sotilastddkintian. ea alist lahteet, joihin tietenkin on cn “essa tapauksessa turvauduttava, { tiedd mitain Rooman sotajoukko- Fn ybteydessa toimineista haavojen hoi" asta ji ja Darantajisia | ennen tolsen - ((218—201) aikaa, On . . , e ." “ vee a ar oo _ =e . . oo . we . ) . - nr are i : . : a ae a ey at * pe ee : ites! opal Ei bysityniye: ahuiisen henki;: fee sia: “74 . - wot mot : , ; "a oe: ": _. - . a ot . - - face eT Oe re Pe ee ee CPP ; yha tusia ihnicit esille tuovat je teide jo taivaite htpoo — vat, Sanat, sdvelet, soinnud _ | dentdvat dmojen halki éansaliea cAansatle, maasta nechan. On kensan omana paljon jo - kaunista, Rellista maailmassa — oma Rullluuriosansa oitcastaan ja yhiend niistd on taide, Nita metidkin, seassa MMe, tag hetmassa hotimaan under, . S#uren ja. tseensa sulatiavan,. én piirissd olemme fuuri, juilien ylentdin micllimme, . _ Ssoenkutiain Rallista kieltimme, we jonka &atku varmaan kerran Sammohtaa tdallg Eokonacn, — | dden vean yha Rouniimmin _ | keikuniaan’ tio tuolla- kawkatia, . Raitluurikehdassaan. | . . . “gy . se Max - Coil OR tala jo Auliticnrin’ buBoisivsaiboak: . - ifutie onko sen pokjana yhteines, | _-kaikkien konsojen’ elaingn onni, . ” etike. sen pohjana vapour - je ennen. kaikkea ranka? — __ Ei vielii, ei, imutta se tulee, : mest on Rowan jo wnelmoitu. Nicmme jo, kuinka kehityksen’ virtat vie pi vikevasti sitd kokts, '. Auoménna jo sitd kasin kosketellaan miki tilen haukaisena hokti. | ‘Setsomme sen virran niclevallé suulia _ kémmdstyen kuinka micliiuvat Suurinpiirtein, voimasiirtein, ‘+aélld, tuolla, siis suorastaan pakko olettaa, etta soti- laat saivat omin avuin tulla toimeen; olipa kysymyksessi millainen haava by- . vinsd, ja ett, kenties,. vastaavan vau- hanaikaisen sotilaallisen buollon puut-_ tessa. inhimifliset _sadlintunteet eivat pildisseet gikeuksiinsa. ‘Tami kaikki ta- pabtui vasta Rooman valtiollisen fa‘ yh- teiskunnallisen elimistin varttumisen ja. valtiokoneiston kehittymisen. ybteydes- Tisestiin seas on, etta Roomassa niinkuin muuallakin taikojen ohella _ kBytettiin kaisanomaisia parannuskei- noja ja aikkeitd.’ Nimpa saatto) vanha Cato suositella puuhbiiit? haavajen pa- rantamiseen. Ja etta “ihmeparanouk- set” olivat tavailisia runsaasti yli kaksi- tuliatta vuotta sitten, sen tiediamme mo- . pista Eihteists. Keisari Antonius Pmuk- sen ajalta (161—180 j-Kr.} on sdilynyt marmorinen votiivitaulu, missd oleva kreikankielinen kirjotius kuuluu: “Va- ierius Aperille, sokeaile sotilaalle, anioi jumala (Aesclapius} kaskyn, etta banen -on sekotettava valkoisen kukon#verta hunajaan ja tehtava siiti voide ja hie- rottava sita silmiinsa kelmena paivana. Hin tek: nain, sai takaisin-silmiensd va- lon ja kiitti jumalaa kaiken Kansan kuul len.” Guljemme taman reseptin silmi- ‘aikari Ariemme Suosioon. Ensimmiinen varsinainen Hiakari, jo- _ os eee pe ae ' a . ka ryhtyi harjoittamaan praktiikkaansa ' Roomassa, oli syntyperiltiin kreikka- lainen niinkuin useimmat muut hinen seuraajansa itse Rooman kaupungissa ja sen sotajoukoissa. Hiinen nimensi. olj Arkhagatos, Gn ryhtyi tdibinsi v. 219 e.Kr., puunilaissodan siis alettua, ja luultavasti han osoitti kirurgintoimin- nassaan kansan miclessa Hiallista intoa, koska hint# alettiin haukkua teurasta- jaksI, ja ennen pitkij hanen oli. karis- tettava Rooman tomut sandaalristaan. . _ Vasta Caesarin, tamin monessa mic-. _lessi. suuren organisoijan ajoilta, on varmoja tietoja, etti armeijaan ol} iii- tetty useimmissa tapauksissa siis kreik- kahissyntyisia aakmtaorjia (servi me- dici}. Aluksi he nayttavat toimineen Hihinna sotaherrojen henkiliakdreina, mutta heidin tarpeellisuntensa muittén- kin sotilaitten hoidossa kivi yha selvem- min tunnustetuksi tosiasiaksi, ja naista ajoista ladbtien myos laakarien nauttima - arvonanto alkoi lis#antya, joskaan roo-* malaiset ervat itse ryhtyneet tai am-. mattia harjoittamaan —- ehki juuri sik- si, etta sen ensimmiaiset edustajat olivat orjia. 46 ecKfr. Seuraavandg, ‘™ma armejjassa, joka vuosisatojen_atka- na koki monta muodoamputosta. joyk- ko-osastojen kokoomuksen cae jaadun | * saadakseen Caesar joka tapauksessa antoi ammattikynoalle tunnustuksensa ja soi Rooman laakareille kansalaisoikeudet V. varsin pitkdaikaisena _yaibeena, tuli sitten esiin lazkarien ase-— Mae ee _ -_ - ee ape on . ay a : Sakae a3; a a0 “rt | J i ae = a . i = See m a we et PLEA Eee re ey teitten antamat tiedot ovat nivkat keisa- -_Hajaltakin. Vuonna 7 j.Kr. mainitaan ensimmainen kerta, été sotajoukon mute kana oleva lidkiri auttoi haavoittuncita sotilaitakin, mutta kun mennian ajassa - toista sataa vuotta eteenpiin, tapaamme ” Kuuluisalla Galenuksella (130-210) varsin nykyaikaisen toteamuksen, otc _.. Jos ryhtyy perantamaan haavoja, on ensin tunnettava ruumis, ja siti varten ‘olisi suositeltavaa apinoitten anatomian .— tutkiminen! . Theodosius Suuren (379 —395) ajaita on mys. tietoja, ettei Laa- ‘Rareiti ollut yksistian sotarethilla, waan myos varuskuntapaikoissa. _‘Rooman legioonissa oli. keisariajalla heskimidirin 6,000 miesta; montako so- tlashiakaria stihen oli intetty, ‘Sita on ‘ettad kutakin 500. miesta kasittavaa ko- horttia Kohti oli ainakin. yksi laikiri, minki voi. kuvitella merkinneen raskas- ta tydtaakkaa sota-aikana. IImeisté on, etté [Rakdrit asemansa ja palkkauksensa puolesta olivat: samassa. asemassa kuin tavalliset sotilaatkin joskin beille suotiin ajan mittaan erditd etaoikeuksia, nim. (minké pari muistotaulukirjoituste vab- . vistaa; ja mibin sotaniiehellii ef Septimus . Severuksen aikojhin saakka ollut aikeut- — ta) ja cikeus korvaukseen, jos. hii on .. joutunut kirsimilin omaisnustappiote _ tims; sodassa ollessaan. - -- Jas “rintamalgakarit" niin olfen ervit .Rooman valtakunnassa olleectkaan suu- | * > ¥ie Iherroja, olivat heistd poikkeuksena .. pidkaupungin ns. pretoriaanikaartin vas |: sotifaatia olf aliupseerin arvoa vasteava ‘asema ja palkka, ja Juonnollisesti: tinif koski mytis ldiikireitd. Ett varuskune _ taliakareita oli, tima varmaankin osal- taan vaikutti “sisimedisiinan” kehitty- miseen ¢dullisesti, silli eihin sairauk- sista puutetid ol, Omalaatuisena puolittain cotilaallise= na mainittakoon Rooman kaupungissa Sijainnut cobortes vigitum, joukko-osag- to, joka sotilaallisesti jirjestyneend vas- tast meidin poliisiamme, palokuntaam~ me ja Ssuikemis- ja vartioimisliikkeitiim- me. Gillakin oli laikirinsa, ehka tuli- paloja silmalld pitien miebistin tervey- dentilan valvomisesta puhumattakazan, ja —. mainittakoon .sekin kutiositeetti- na: larastoila. oli.myés ladkarinsé, joi- den annokset ja palkka olivat kaksinker~ taiset verrattuina siihen, mita heidin maalla toimivat virkaveljensi ansaitsi- vat. Ainakin beijlls nayttaa olleen jon- kinlainen puol’uskonnollinen yhdistyk- iehdilia esiintynyt. Siitd, kuinka sodat ksikesta huolimatta edistiviit kehitysti, on kiintoisa toteamus Trajanuksen ajal- ta periisin olevassa muistotaulussa, jon- ka mukaan muuan armeijalaikiri siir- _tyy Ferentiumin kaupungie kunnallis- lgakiriksi ja hoitamaan nd maksutta. Lagkirinammatti oli monessa mieles- si ‘vapaa pitkid aikoja. Vasta Septi- mius Severuksen hallituskaudella medi- ~ cus tarvitsi jonkinlaisen hyvaksymisen harjoittaa ammiattia, ja Aleksanteri Severuksen aikana (222-—— 233) valtio otti lazketieteetlisen opetuk- sen valvontaansa. ‘Ladkarin piti olla valtion hyvaksymi. | Jotakin. tasta lidikintitaidosta. ‘periy- tyi keskiajallekin, mutta barbaarinen “ttpimeys” ‘saattor paljon saavutetuista tiedoista j ja kokemuksista unohduksiin. pad ois a ce ~ nie ee ee a oF _ eS, ++ A) op eee EF ee oe ee ner ireerieiaioain " —~ . fe . 7 . . a . . =! atl . -= . . : a= ot a er i . _ . - . oa oe 1 . . . =, = The tee! — . = 1 . oul . : : Dele FF ri Herd uF = Tui) Loe A ee - = =n = i ee ee i : Pate rir pats ae el vd . ee | tale r . Lore . O0E ay ae ee el oe a te : eh et elles Tr oe ee a eek ro . = r . ee — 5. an re "Er. 7 : : 4 Jee gee ae | an 24 . 4 aul . Fi Ales OL 2 A Le ees ee” = A ee een ee eo . ef ; dps ng AE eat a sd eahagd E Pian b= bo si b= ii} ae ay qccresys oo, ae es er | a " a oe i ST A RCS a at ici teat se a ed Lee ee ee — or end eco —. T Zest er ae OF | ee pee . eT Bee oe eee, cM Sea Re ope Ad ARES tne Tah “get: ge : ee a oe : ae bry F eae a . a LL etal : ie! pi