1938

es

a Eko
atko-

naki, ,

rikas,

ttilla -

| Mma-

Saat.

Y rik-
iurta
€t 3I-
ovat

tetty -

: kai-
kun.

. ap ot tom 8
nee, yea to i

foe

. he |
-

iv

Beet

chs om cae
7 D: ie Te
el tt TT

Pee or aire CBE aie LT

Car:
Tat
I ces
a

I
oe

Lip hal
ete es
ay t= 'r n

nae
“iF:

apt ws
rear Berry,
mst

' a
hy
rT Co ee
es ee
- Pra Ta

a
ee ee
Pk

J —
or
wn

wea

a Se

oe es se r Soon
a4 am. 5 Le ot Fe | ea eee _ aw . : see . 8 a - : . . = t
Fe aa a Ra TE a al Dc RR i i
Brie SER AT Seep td oa rs ee hE en nea ys

-LAVANTAINA, TANNIKUUN 2 PAIVANA

. 7 ie | . oe "a "oe Tiny ™
ret - al fe -
ont a ae nie, nae Daa “ee
' rae ne The a it
. . : “ oo

_RINTAMAN TAKANA_

Kir}. Seymour W aldman
(ivhennellen Stiomennetiuy

Ja

kuin clad polvillaan ... On pa-

burin veimo.”

to

Dolores Ibarruri (Passionaia} én

iso, komea, volmakas: kansan nainen,

joka ei tublaa sanoja eika eleiti.

 rempi olla sonkarin leski Ruin pel- : o

- Kortesin viime istunnossa Lonjassa,

Yalencian viidennentoistasadan silk-
kikaupassa, missd hin keskusteli pai-

seen Espanjan. tasavallan, -han oli

suurenmoinen. Sulava, henkeva, val-

lanku mouksellinen - rydppy. .
. Kuunnetlessa hinté - mielenkiintoi

se55a Lonjassa, minusta -tuntul,- ettd -.- :

tuo puolikarkea dani, omalla voimal-

jaan, melkein: héllentt epiteivoisen

ja tuomitus feodalismin otteen hinen
kansansa kurkusta. Ja kun “mina,
Dolores ibarruri, mainarin tytir,

Inainarin valmod ja Asturian .maina~-
‘rien edustaja:
tajaioverinsa uskoisivat “kansamme .

’ yaati, ett hiinen edus-

taisteluvoimiin... maeidan.. kKansam-
me tahtoon voittaa,”. ei yksikadiv tas-
si historiallisessa salissa .epdillyt het-
kedkdan, etteikG Espanjan karsiva
kansa puhunut ‘Asturian edustajan
persoonassa, : 3

Kun hiin nauroi, han valtasi koka
huoneen. Ja Kun han jyrisi kansan
salaisista vihollisista ritaman taka-

na, han tarisytti voimakkaitten mies |

ten hermoja.
Kun lokakuisen aanmun vietin ha-

nen kanssaan Masarrochossa, yhdessi .

Valencian pakolaislasten  siirtolassa,
han oli suurenmoinen. aiti, joka nab-.
dain postereissa, elokuvissa, veistok-
sina kautta ' Espanjan  tasavallan.
Kirkkaalla ymmartamyksella, lahei-

‘sesti Krupskaja, Lenin lesked muis-

tuttaen, hin syleili lapsia, jotka yrit-
tivat’ syleilld ja sundella hanta yhta
aikaa.
ryhma lapsia, miki ndytti ‘hiinelle
vaatteita, joita han oli lahettinyt
heille juni kaksi paiva ennen ‘vie-
tailua. Muutamaa minuuttia myo-
hemmin hdnet nahtiin Japsiparvessa
eriliaa

nakbala laajalle keltaisena kypsyvalle
appelsiinivainiolle, Jaulamassa kan-
Satlauluja ja nauttimassa ¢ onnen het-

: kista,

- Monet ihmiset vhdyevtioc pita-:

vat Passionariaa yksinkertaisesti suu-
rena naisena;. suurena: naisagitaattori-
na. Tietysti bain on: se: -Mutta han

on jotain enemmin, jotain. paijon

merkillisempiiai. Sila han on el: at-
heastaan seurt. Taiten,. ei ainoastaan
Espanjan. suurin: agitaattori, vaan
har on Espanjan suurin: joukko-
ihtninen ja yksi: Europan suurimmis-
ta poltittisista: henikildist#, Ketka pi-
tivit ainoat: ohjelmapuheet parlamen-
tin: istunnossa? Paministeri Negrin
ja Dolores Ibarriuri,.. viimemainittu

‘Jasen ja ainoa edustaja sind paivind

Espanj an Kommunistipuclueen politt-
lisesta toimistosta,
distyneest§ sosialistipuolueesta - ja

Catalonian yb-

Kommunistisen Kansainvalisen tol-

'- Meenpanevasta komiteasta.

Todella “suuressa traditsionissa”
Passionaria on ottanut paikkansa
Rosa Luxemburgin, Clara Zetkinin

44 Krupskajan rinnalla.- Niin ja ta-_

ma runollisen yksinkertainen nainen, |

joka kohtaa konekivairit pal] pun ka-
sin, on. sillenniis meidin, omasta Lin-

| colnistamme.

- navista kotimaisista. ja kansainvali-~ . | So
‘sista sodan probleemeista pélastaak- :

te

"Dolores Pearruri, joke | Gunnétaan. |

koutta Espanjan ja Rautta megiiman
lempi-nimelld "La Passionaria” (vas-
lad suunnilleen nimitysté Innostaja),
on yksi huomatuimpia hansanjohta-
jia Espanjassa. Puhuessaan naisillé
Madridissa fasistikapinan aluisa sa-
not Adnt tm, sCuraavaa: * Mielium-
min’ me Espan} jen riaiset aleniine san-

karien leskia kuin pelkuricn vaimo-
” sie saat

Tortosa

Vanha nainen, ~yha suoristautuen
yokylmasta,. jonka oli viettanyt pa-

kettivaunussa, joka léhti Barcelo- |

nasta: kello. kymmenen: edellisend il-
tana, puristi’ padtaan. suraltisestt ja

mutisi,. “noche, noche.”

Siita saakka: kun juna saapui kei-
lo: kuusi: aamulla Tortosaan, pieneen.
tehdaskaupunkiin’ Ebra-joen: varrel-

la MahellA rarmikkoa ja hiukan va-

hemmian kuin puoliviliss# Barcelo-
nasta Valeficiaan, rankka sade oll
pieksdnyt ,junan. ikkunoita.. Enim-
min’ osan tastd keskiviikkoydsti,
minka minun oli vietettiva korkealla

ajatukeella, ett vlimmeisidiin torstai-

na puoliyén aikaan saisin-:nauttia jon-
kun verran lepoa ja ottaa:kylvyn.

- Siksi sanan “noche” toistaminen
hiiritsi minua. “Noche”, mina tiesin,

_ tarRoittaa yota, ja yé-niissd. oloissa,

ming epdilin, merkitsee vastoinkay-
mista. Ja vastoinkdyminen: oscitti,
ett? mind elik& saavun Valenciaan
liian myohain lentaiksent Toulouseen

aikanaan paastikseni Pariisiis: ja sit-

ten Havreen ja saadakséni Jaivan
New Yorkiin..

Niuori -upsetri koliteliaasti tarjou-
tui sdattamaan minua asemapaalls-
kén Juo: Er “periedista”’, (sanoma-
lehtimies) vost: telefoneerata: Valen-
ciaan. Eika Bin vor lihettid sihko-

sanomaa: Sota-asetukset. Ja niin: me

Jaakustimme Romendanttiin.
Komendantti, nuori: merimies, joka
vuosia sitten oli viettinyt muutamia
paivil New Yorkissa, tiedotti, etta
Elira-joki tulvii.ensi kerran kolmeen-

kymmencen vuoteen.

Koulusiirtola —

- Korkealla ‘heli Jativaa, Merca-

tel vuoriston ymparoimana on Bai-
neatio del Bellus-koulusiirtola, En-
‘nen sotaa se oli kuuluisa virkistys-

paikka huonostivoiville europaiaisil-

Je rikkaille, Nyt sinne on sijoitettu —
neljisataa pakolaista ja on. suurin

lasten siirtola Espanjassa.
Lapset leikkivat monien eekkerien

alalia: ihanien mantypuiden alla, hoi-

-_

| rakentamisen

- syrjdisimmille se

tavat vihannestarhojaan j j@ osallistin-.

vat: laitoksen. johtoon, joka. ylpeilee

nykyaikaisilla . -henkilém etoodeillaan,

‘aurinkoisilia, Juokkahuoneillaan, jlma-
_ Villa nukkiimahuoteillaan, teattereil-
ta ja ‘elokuvilla,’ Nukkumaliuoneen -

seinilla- on muraalimaalauksia, joita
ovat valmistaneet -yhdeksiin ja kym-
menvuotiaat.---Jo.. vierailuni “aikana
tydhuoneissa kdsitin ‘kuinka terveita
nima-lapset olivat.— -nima lapset,
jotka saapuessaan vunsi sitten yritti-
vat rikkoa paikan’ villiss# vaikutel-

. Massaan armottomia fasistisia pom-

mhittajia, vastaan, jotka olivat murhan-
neet heidin ‘vanhempansa ja ajaneet.
heidit hkadeistaan.. Edessipi- ilmoi-
tustaululla, sithen liimatun neéljin sa-
nomalehtipiirustuksen . kanssa oli

Beethoven, Goya, Joan Crawtord ja

Robert Taylor. .Eiké ole kummaa,
Miss Crawiord ja Mr. Taylor?

Undelleen rakentaminen

_. Rakentaa. muutaman. kuukwuden _
aikana. viholtisen tulen. alaisena pe- |

rustoksia, -jotka normaaliaikana ot-
tavat useita vuosia, on jattilaistyd.

‘Kuitenkin tama: yritys,. yhteiskun-
pallisen. - ja ‘taloudellisen uudeHeen-
suunnattoman —prob-
leemin ratkaisu: Espanjassa- on. edis-

. tynyt ‘himmastyttivieti, huclimatta

kiertimattémisté. vaikeuksista kan-
salais- ja kansainvalisen sodan oloissa.

-Nuorisotyéssi, urheilussa,  sivis-
tyksessii, faaketieteellisessi huollossa,
fnaanviljelyKsessi ja sotatieteess’ ta-
savaltalaisen Espanjan kansa saa etu-
ja, jotka silta ennen Kielsi taantu-

mukseltinen kirkko, ‘ulkomailla oles- |

kelevat - maaylimyliset ‘ja. puotifes-

. daaliset teollisuusparconit.

Mekanikko, Joka tydskentelee ase

talonpoika, joka kylvad satoa uudel- -
la tavally Valencian maakunnassa ja

—opettaja, joka’ hikoilee poistaakseen
_ kansanjoukoilta lukutaidottomuuden,
.. Charles Spring Sprinefieldist?. Ohios-
ta. Hin soittaa nimittéin “harmonik-_
kaa” nendlldan ja taikoo siten kuulu- _

“heidin menneisyyden perintdnosi”
painon, tietdvat, etta. he-eivat elf
viheriditsevilla laitumilla. He tietd-
vat, etta se merkitsee elamista ilma-
pommituksen ja tykkitulen alaisena,

Mutta he tietavat myds, ett? mut-

ta vaihtoehtoa et cle kuin keskial-.

kainen orjuus ja taantumus, jota sym-

bolisoi fasistikenraali Millan Astray-
seisoessaan - Salamancan  yliopiston

rappusilla ja huutaessaan: “Alas op-
pineisuus!”

Espanjan kansa tietaa, etta samal-
la kuin Hitler, Mussolini ja Franco
sulkevat Espanjan kansakouluja ja
avaavat porttoloita, tabavaltalainen
hailitus on perustanyt Madridissa,
Valenciassa ja Barcelonassa kuusi-. -
kuukautisia. yleissivistyksellisti: kurs-
seja ja avannut tuhansia dusia Koulu-
ja, hoitoloita ja fastentarhoja. He
tietivat,.etta neuvonantajien lentavia
prikaateja menee tasavallan kaikkein
seuduille opettamaan
lukutaitoa Ja kulttuurin alkeita aikui-
sille.

. Aidit kaukaisilla seuduiila saavat
kirjeiti pojiltaan vailihaudoista, pojtl-
ta, jotka ennen jucksuhautakouluun
menoaan eivit osanneet kjrjoittaa ii-
median. § Vieraillessani rintamaila
Madridin. ja Casa del Campossa, nain
yhden ndita kirjeita -—- kirjoittanut

nuori talonpoika jaikaviessi. Kir-

joittaja oli kuusi paivaa ennen tu-
loant kykenemitén kirjoittamaan;
han oli lukutaidoton. Tuona paivana
hiin kuitenkin kykeni kirjoittamaan

‘didilleen- persoonallisia uutisia, joita

didit rintaman takana ikaivdivat.

T yaldiset tyopajoissa tietiivat, etta.

cm ath.
. _ ruc ~ael Vs LT ee Core iT: _ a . ‘cn u
eit eel aed h ee aT Ene pa ey THis er a =e ky peg Ta dete ee
“Pelee em Ct ltt Datts 0 ae el ee ee ae ee Se 9 Sale - = I eer yt =, 4 eT
on Le tet Ss we ae ae pee “ =" rte oa: i ah ro -1 ar ee ee ., . ee ee ate te a ri
La ee ME Wa aR San wae OS ee ar / ‘ak a = Pd
er ow tee aS ait tet a 1, ay ee a ee |

PPL Lae
. heed

inti parsitin,
_kahdesti-

- Vuost sitten sattui Lontoossi hurja
tappelu, minkaé melskeessé Harold Al-°

Syd

dridged. iskettiin putikolla rintaan. _
‘Ambulanssi. kuljetti hiinet nopeéasti.
 sairaalaan, minka. leikkuupdydalia —
‘ban makasi jo kahdenkymmenen mi-
nuutin kuluttua puukotuksen tapah-

tumisesta. Ladkdrit totesivat tarkas-
tuksessa. eran puukoniskun osuneen
sydimeen ja pidttivat heti leikata-
Aldridgen, koska niytti olevan jon-
kinmoisia mahdollisuuksia viel pelas
taa hanen henkensé.

-Leikkauksessa huomattiin, ettd sy:
dinpussi oli niin taynna verta, ett?

itse sydaata oli vaikea nahda. Tilldin | |
kirurgi-tohtori Gissane tydnsi kiten-—
sd Aldridgen rintaan ja veti varovasti
sydimen niakysalle, Toinen laakiri
neuloi kiireimmiten- sydamessa olleen
. haavan umpeen, jotta enempi veren-

vuoto tuli ehkiistyksi. Liakiirit aset-

. tivat sydiamen paikalleen, mutta huo-

masivat hetken kuluttua kauhukseen,
ett sydanpussi oli jalleen téynna
verta.

- Dudelleen vedettiin sydan ulos rin. 7

nasta ja talldin havaittiin, etti siind

ol ‘toinenkin haava. Sekin harsittiin |

umpeen. Potilas oli tilldin jo ehtinyt
menettaa niin paljon. verta, ettd oli

tarpeen hanen menehtymisensi eh- 3

kdisemiseksi toimittaa veren . siirto.
Seurasi jannittavia viikKoja.. Lid-
kirit odattivat, perin Kiinnostuneina

timiin harvinaisen tapauksen kehi- |

tysti, mutta niin kivi, etti muuta-
mien viikkojen kriistkauden jalkeert
potilas alkoi parantua ja tull taysin
terveeksi. |

Tri Gissane kirjoitti raportissaan,
etta ‘tuntui hyvin eriskumimalliselta
pita elossa olevaa sydanté kades-

- sin. ja etta sen toiminta vaikutti
‘tehitaissa: Madridissa j ja Barcelonassa,

kdteen samoin kuin taipuisan ongen-
vavan padssd olevan kalan nykiisyt.

. . Oo .
MERKILLINEN ties on Mc,

viin seka klassillista ett jazzmusiik-
kia, - | .

heidin lapsensa leikkivit ja opiskele-

vat. luustea. yvahvistavassa auringossa
Masarrochossa, Picanassa, Balneario

De Bellussa ja muissa. lastensiirto:
loissa,-entisissd miljoneerifasistien hu-. .

viloissa ja maatiloilla. os

Kansa tietad, ettd ennen fasisti-

kapinga maassa oli yksi laakuri jo- -

kaista yhtatoistatubatta | asukasta
kohti; ° et!
kuulla olf: kale: taakiria - jokaista
tuhatta’ asvkasta kohti. Ja samalla

aikaa kun heidan vanhemmat vel-—

jensi ja serkkunsa sankarillisten an-
tifasistien avustamana kautta maa-
ilman, valtasivat Belewiten ja Quin-
tosin, nuori Juan ja Constantia ve-
tivat palkkaa oppilaina sellaisissa
—laitoksissa kuin Valencian Tyélaisten
Koulu.

Lyhyesti, kansa ei amoastaan tie- |

di mita se tahton; se todella nakee,
etta se saa sitd sota-alkana. Ja siind
yksi ermomainen syy miksi..vasem-

mistotasavaltalaiset, .anarkistit, syn- |

dikalistit, sosialistit, kommunistit ja
heidin seurazjansa kausanrintamassa
jatkavat taisteluaan pitagkseen pots

taantumuksen pubaltamasta Sam-
muksiin valoa, joka juurt on atkanut
valaista heidan tietian vapaampaan
ja onnellisempaan elimiin.

: — (Neassten Vitrista).

ee Des . . =
ot = 7 soe - 8 Pas ee | . ont .
em gt RO ee mon “oo “2
oe BPD EE SR en oe Pocetagh edt lt ee Sade 2 oe Be aa at
ee ee ee eT Pte SS ae Oo ee | - Le  B
7 2 ahs . a5" “ ose . 1s Lee eee 4 ee ot ee TI
ao eae Sea Soe ete ri et " = oe Pe eh a i rs
= vw : a - Pa .
. - - . . . a .

= One on he . . . .
8 " a = " 8 7 . ." . . . . . . _ . - . . i. ' . fal - . 2 . ”
Se ee ee er rr
- =. . Se . . a . . Or ee ee ao i etal wc : .
at sor TT ete eaten a ae gg nt mee hae ay a 1 ae - ia . ee ee : aa cents oa . . . 1 wm ma om Rp op wen, fim . - sae ere ', a wean a . te tp. :
. . . Dae =a . 7 = aro pom eee = . roa. . ee ea "1 . : . eae
- = . . . wom . . er "soa aoe . . * : CT] a= ge gps pn ala oy L. a ee ee . ne ——E eke Seb et el ee
sores terete Fe . : i a : . " : wie rot. ean -a3 fa ed ee ee - — "
won on . . ee ee . a) . * oe == se ee . _ we, a . a . . . _ . _ soe 2 Psp ase oo ee a wh
. . oo. . ! sos a so " seo soon rborss ta “on a a ee las y _ _ sem ee es . a Hom ae ee me vas . oa eee . - . . . '
. . . = = "_" = =" ae Pee Pee oe - 8 ™ . . . = "a . . . .
. ..o. mmpe we lesen ote, eeees ob ce eee . oo. . .

. ; . _

atti: viime vuoder mattas-.

ete " i -
ee ee
. Joa

al
rise

a

|
sigue:

-_s

ms " . .
eer

mat
—_ =
.

. . . : wo ee OS wee . .
ed, fos ie -
ee a eo et
- =. me . "= on 8 - - Pao | . . . 7 “s
OE eee eee Rel ge AES Pl el pO se |
. .
to. ooaatote 4 .
a . . al -
moomoo
ale er rele