a aoe ae sat ses SAW eo ioe

tl on ae ee

ee 28 8
ee ee -_

—— _—T. ==

=

ry . :
. rs 7) ie
a a eid ee ere a “=== a a eS oe a ae a
. . ' .

Th!
tte

=" on 8 . = « -
. _- =" 8 7 . . - - .
. ee ee ee) mre ome ee “8 . .
. i ee CT) Oe i he ee a =. rs wrteoes . == . - -
les le . i te ee Le pies ee eee :

re tte es Lael

-
a ee moe .
=r fie ie : T.
.

. a .s
om oyeme toe ee oa
LS lees ee i

De
—— .
— 4

. wom ee FQ
og ee lees “ts oe a ir.

. . . 1 o
ee ee ee Pee ier ay
. a Poe
. t

—
ion Ts

ee ee Tee

OS ee ee

he rauhanpuolustajia pieksivat Chicagon ‘kaduilla ja puistoissa.

_Tnen ¢i tissk asiasga riita,, alla Trangaitukseen on Saatava
_ jestamisesta Chicagossa. Ilman muuta voidaan pitdd selvand

| bulla, jos poliisien korkein johto ei olisi Sita hyvaksynyt.

| “joissakin tilanteissa vaikeita tehtavia. Hipaé sitakaan, etta heita:

msl
NE a

an usein peliisilaitesten korkeimmissa piireissé ‘hellitaan.

FE
.

te ee

I .

4

| “Siva a

INDEPENGENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS 7

Batablished Nov. 6, 1917

| VAPAUS |

ze iLIBERTYT}

EDITOR: Ww. EKLUND
ao TELEFHONE: Orcs AMD EDIraRAL: 674-4264
‘Published ‘thrice weekly: ‘Tuesdays, ‘Thursdays: and Saturdays by Vapsus

Publisting Co. Limited, 100-M2 Elm St, West, Sudbury, Ontarlo, Canada,
‘ hfalling address: Box 69 -  -

Ady ertiaing | rates pon applirstion, translation tree of ‘abarge.

Authasined As Bevon class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of poutage 1 aah.

| = CANADIAN LANGUAGE: res Cv

SILAUSEINNAT:

Canadas: 1 ¥k: “$1000, 6&k. 85.26 TSA:n:
Suk. 2.00 | Suomeen:

” Poliisimellakeintia

‘Presidentti Lyndiorr- J chnsonih nimittimi Kornissioni, min-

t vk. 11.50, Qkt. 6.35

kA tehtavand oli tutkia viime elokuussa Chicagossa- ‘pidetyn
' demokraattipuolueen edustajakckouksan yhiteydess’ tapahtu- "|
neem vakivaltaisuaksien ‘syita, ja alti, miten voitaisiin eslia
.. toishwmista, julkeisi. vilkon . vaihteessa tutkimusten raportin,

missa todetaan -— kuten -ovat kyimmernet sangmalehtiinrjeen-
vaihtajat ja miljoonat televisiouutisia sevuraavat aiemmin, to-
denneet — ett Chicagon vikivaltaisuuksia el voi sanoa muntk-

si kuin “poliisimellakoinniksi” a

 Tutkimuksen suorittajat vaittavat, atts poliiséja ‘srastaan
jarjestettiin ‘provokaaticitia sanoin ja teoin, mutta ‘silta huo-
Limatta todetaan, ett4 poliisien vakivaltaisuudet olivat ajat-.

telemattomia, rajattomia ja erotuksetta katkkiin kohdistuvia..

Tasta 345 sivua kéasttttavasta raportista itlmenee, ntten on

jo uutisosastolla ‘kerrottu, ettd-tutkijakomissionin jasenet at-
tivat todistajalausuntoja 1,410 silmmnakijalta, ella: raportissa -

on kaytetty 2,017 FBi:in asiamiesten lausuntoa, ja ctta- tutki-

muksen. yhteydessi katseltiin 186. tuntia kahakoista otetlaja .

elokuvia ja tuthittiin 12,000 yksityista valokuvaa.

. . Raportissa sanotaan : etta mueleniosoittajat ‘“heittelivelt egi-
_. neti polliseja ja paliisieutoja kohti; mutta vakivalraiswufsien

ominaispaino.cli valtavasti poliisien harjoittamaa.”
¥Yhtena esimerkkina siita; miten silmittoméssa raivossa ja

| ilman mitdin: todellista syyta poliisivakivaltaa kivietdiin de-
muokraattipuolueen edustajakokouksen aikana Chicagossa, ei.

vain rauhanpuolustajia, vaan ‘kaikikia poliisien eteen sathinei-

ta ihmisia vastaan, esitetaan raportissa se tosiasia, etta paili-_
sien kovan pahoinpitelyn Kechteeksi_ poutut 63 sanomalehti-.

miestakin.
Raportissa arvostellaan | myds Chicagon pormestari Rich-

ard Daleya, joka heti taman’ polisimeliakoinnin: jalkeen. Kli-
~ rehti puolustamaan ja onnittelémaankin foliiseja sotavastais-
°°. ten mielenosoitusten vikivaltaisesta hajoittamisesta: Raportis-

‘sa nruistetaan, etl4 pormestari Daley antoi viime huhtikuussa
maarayksen ampua kuclletiavasti Martin Luther Kingin mur-
han jalkeen| mellakointiin ceallistuneita- thmisia. Raportissa
tedetaan, etta silloisella kuoliaaksi- -ampumisméaray ksaila oli

- my't epdilematta oma vastawksensa poliiseihin. | | |
Mir. Daley on ilmeisesti myGhemmin husmannwt asentven-

sa kestamattomyyden Koska -han anto: nyt eraita. varauksia
jattden siunauksensa eli hyvaksymisens’ talle raportille.

Merkiliepantavaa myés on, etti- Chicagon -poliisien: johto ©
— On jo ryhtynyt jonkinlaisiin toimenpiteisiin maineensa pelasta-,
_-Museksi kboska pormestari Daley antoi.tielaa, ettd muutamia.

poliiseja on piditetty virantoimitrksesta, etta kaksi poliisiker—

. samtiia on eronnut, ja etta joitakin muita poliseja vastaan
‘aloitetaan teimenpiterta virkatehtavistagn erottamiseksi siksi

‘Keun heill§ et ollut asianmukatsia - poliisimerkkeji siloin’ kun.

Toisaalta tutkijakomitean johtaja, chicagolainen lakimies.
Daniel Walker on ilmoittanut, etta ‘muutaman poliisin oratta-

haikkki ne jotka ovat vastlinssa ndiden -poliisimellakkain jir-

asiana, etta moista pollisimellakkaa: ei olisi voinut mitenk4an

| | OPETUSTA CANADALLEKIN
Kukaan ei Kiella sita, etteiko jarjeslysviranomaisilla ole

syytetain toisinaan tarpeettomastikin .kovakouraisuudesta.

|“ Syynd tahan on kuitenkin se tosiasia,-etta poliiseja kayte-
taan ativan liian usein tavallisia kadun tniehia ja -naisia vas-
t2an.- Lakkotaisteluissa, sotavastaisissa mielendsoitulsisea,

opiskelijain liikehtimisissa ‘ja -muissa tamamnsuuitaisissa lar

Pauksissa politsit komennetaan usein “isoisten” puvlesta mie-

_lenosoittajia vastaan. Toisaalta ddrioikeistoa edustavat- pilrit .

ja ryhimat saavat poliisien puolesta toimia miltei yhia esteet-

- témasti kuin alamaailman rikesliivatkin. Rikwaitten kawpun-

ginosisos pdlisi tunnetaan lasten luotettavana ystdvind ‘ja aut--
Toutia slummialueilla tunteattomana vinkamnieheng,
‘jota on. pienesta pitaen pelatiava.

Kaikki tama. ja muut samantapaiset seilkcat vierotlay at po-

liisi, tavallisesta kansasta silloinkin kun he suorittayad Jar-

jestykKsen valvojina hyedyilist. ja tarpeellista Ly Gta.
Pahinta:tassa yhteydessii on se, etta poliisilaitelsen kor-

_ keimmisse portaissa kehittyy “tne teemme mitd tahdomme” -

Mielialaa, mista Chicagon tapaus on yksi raikein. esimerkki, -
_ Meilig ecanadalaisilla ei ole. licin mitdin syyta omahyvai-

-syyteen, silld takaldisenfkin poliisien piireissd laa kasitys sii-

ti, etta poliisilaitos cn sitten valtto valtiossa. Vhtenii esimerk-
kind ‘tistd oli se kun Momtrealin poliisip#aikké Jean-Paul:
Gilbert julisti, etta hin. ei muka voi ylapitéd jarjestysti
Montrealista lantisen pallenpucliskon ravhankokouksen. aika--
na (joka paatiyi tiysin rauhallisesti virme sunnuntaina) ellei |

valtiovallan toimesta -hielleta hanelle epamicluisilta henki- |

iGilta padsylupaa QOanadaan.° . . |
| Yildmainitty mr. Gilbertin: puricaus heijastaa juaikessa
slastormmuudessadn poliisivaitiomielialaa ja ohjelmaa, mit lij-

TaNaisesya mielenitlasss ‘lolevat poliisijohtajat. Kaltsonrat
velvollisuudeékseen — (ja pahinta on atta he iltsekin uskeval
sithen —
netelmia ‘poliisit ka yttavat, minkilaisia’ aseita ja vilinerta he
Varaavat mielenosoitiajien rivien ‘hajoittamiseksi ine, -

| Kuten tiedetagn, Montredlissa “olkut lantisen pallonpuc-
liskon rauhankokous sujui rauhallisesti mr. Gilbertin *pelosta”™

- huolimatta, Samoin on voitu aivan liian usein vuosien varrel- .
Ja todeta, etta lakot, seki sotavastaiset mielenosoituksel ja pa-
| Taatit ovat sujuneet raulrallisesti siidin, jos ej ole poliisien tol-
mest niita hairitty, | :

Juuri tama, “me teemme mit tahdomme” mentaliteéttiin
perustuva toiminta, on alentanut poliisien arvovaltaa Ja Yal-

| keutianut heidin tydtaan.

Onneksi tailla Canadassa el ole menty niin n pill poli,

MANAGER: - Ez. Sure

1k, @11.00, @ bk, $5.75

“tehda mité tahtovat", patted sita, minkilaisia me- |

—_ bier
aps: woe aempuR reer Oe ee ie

- Lausntai jouluik. ’ p. — -Satueday, Dec, 1, 1968

|

sivaltio-jarjesteln mag leohdi. ‘euin a)

hin,

| 1 Resti | (oorahva kommun fublisti_
: lime: vilketla olemassacionss

| (peoll vuorsataista taivalta, jos te-
‘palltumat talvelia - 1919 olisivat
kulkeneet tolsin.

Ecsti Gorahve kommun eh kat. ;

‘hen kathkiaan vain & kk. 47 piivad
‘ja sen kukistumisesta voivat rily-
Welk’ Tinfaensa mye‘ kobnisen-

. liisti, eestiliiset laskevat tfmit-
tain. hetmoveljien osuuden vareln
merkiitiviks!..

misen SOvuotispsivida muistetaan ja

ainoaslaan siksi, etta se oli ¢nsim-
miinen itseniinen Eestin valtie

maaperslii,  —--

Kaixki alkaj oikeastaan jo yuatta
aikaisemmin, siInin kun Venajan
Lokakuun ~ yallankumenksen _ lai-

nee Wiival vi Venajan, Pletarista

‘onna-alueilie asti. Kestissa julister-

larin talvipalatsin valtauksen jal-

‘| keen mutly kovin paljon ci nuori

valta ehtinyt muuta tehdé kuin jul:
‘tuisla perustuslain luonnoksen, silla
Saksan ckeisaritlisel joukot saapui-
vat Eestitn jo helmikuussa 1918::

iTSENAI NES EESTI

| Vuodesta 1918 s¥ ksyila kun puna-
urmeija obeni Venajan. kunsalaisso-

cestildisten, joukko-osistojen ‘khunssa
koi. vullotttig takaisin Eestii. Tat.
Yaisevuna pidetiian Narvan vapaut-
tarmista 28, 11: 1918. Nar ¥aSSa pe-

J rustelviia niin | “scurauvana pai

vind ‘uusi hullitus, Eesti. tiorahia
KOnINInIN nelvesto, jonka paami-
nivteriksi lull Jan Anwell.

. Eesti tograhva kommonin joukot
sfenivat Narvasta lanteen kako jou
lwkUun Saaden vahitellen haltauunsa
Tmiltei koko maan Tallinnan lahinta
ymparistad lukuun otlimatha, .

Best) lorahva kommun jalistau:
iut itsemiiscksi. Leninin halfitus hy- |
vaksyi -itsendisyysjulistuksen joulu:
kudo- 7: oni ja Jupasi uudelle val-
Halle viel 10 ‘muljoonan ruplan lai-
NALA,

7 Enel; In Liainen sol; aiva pysvlted
Rintfnkin julkuviosti ankkurissa Tal-
linpan redifii ja. ‘Tallinnan Tend bie
dukselia all tukenaan Balling saksa-
Juisel ja Venajin valtoise,,. Tallin-
Han polrylimnen vleislakko joulukuan
puolivalissa J PUTA Mel jan elenc-

| minen pelastytlival kuitenkin ‘par-

varitlista hallitusta ja 27 puna joulu-
Kuittie febtiin salantn piitos; jolla.
englanlilaisia - keholediin miehit ta-
Mitiin: Eesti saneo nykyvinen: histo.
rankirjoltus fapahtumista-

Sumain atkiun LEecsli téérahva
kemmunin hallitus yritht purrhaansa
MuUKn jarpestelli mign asjitu.
Pantinpa alulle koulaitoksen qa
sosiaalihaltinnon perustaminen ja
Chdittiin -antaa wsetus kulituuwr-
muistomerkkien ja. laidewarleiden
suojelemisesta’
SUOMAL AISET HEIMOVELJET

 Yliveima nuorta Aisavaltaa Yiis-

4 chia Tr vahvistui kuilenkin nepeusti..

Ymparysvaltejen joukkoja ilmestyi

Kuvaan, Fupunchtoisia sagpui Skan- |

dinavriasta Milulama-: sala‘ ja Suomi. *
faisel heimovel jet saz puivat porati
kolmen tuhannen miehen voimalla.;
retkelleen,

Tammikuun 7 pri tilanne put
naythamalls. muuttud.. Valkeiset nls:
kolval puglestasn hypkals ji villoit-
livat vaha vahilta maan, Maalis-
kwassa 1919 maassa pidettiin vaalit,
mui Eesti: iddrahva komemunin
kannattijat ctviit osallistuneet nii-
sla’ Kermunin Johto eli ke.
héttanul ivi eisia yivensikin hojko-
toimaan vauleji. Kehotus . perustui
luonein vallafla atleeseen periattee-
sten “Juokkatuislelu ei voi papttyd
SOpIMUKSeen”.

Eesti tooranwa - kammunin fohto

Eurooppa- I ei |
paassyt radatleen
_ Adelaide,
rusppa_] FF laukaietiin Woomer Es
la varhain viime jauantaina, mutta
sete] onnisluriut paasla nupa-aliici
ia kiertaville radallean,

34 metrin mittainen kolmiyathei-

Jnen rakethi lawkaistiin lopulta lan-

amiiina monien peruuiusten jilkeen
Eldon cduslittien mukio baht on-

RESCUE hyvin, ja toinen vaihe syttyi }

seki irlosi normaulisti, Kahnas vui-
he olkel kuitenkin totmia vain pait-
tain, Doimibtuaun vain seitsepuin se
kuti adel wooing ta se samatisal
Ja est] siten sa'ollitin paaisyn Nt

. | ded beer.

Aus ivaliaisita
Dutton kero

Eidos Aduluiucesa
eudtkiva eyerst, J.

koitomkin laugotain kokeen bajosten [

Glevaa hyvin byydyilavia, vaikka te
vort ola. “i saayutettokuun, . _.

a ee gy ee

‘esimenkiksi ‘Chicagon katpun-

fiska, Mutt Chicagon “pronliisi-

mellakoista” julkaistu raportti

on varoitus mys meille cana-

dataisille, jos ‘miclimme huyu:
lehtia siith, etta _pobiision tyati
kunnioitettaisiin ja ‘tuettaistin,

sen sijaan ctl siti pelattaisiin

jal vaste Slettaislin,

‘¢tuhatia suomalalista Viren rethe- :

Eestin tidrahva kentrarein S¥iiy-

Vaan: myGs siksi, etti se oJ] ensim-
| wiainen " sosialismin yritys Eestin

dan seis rintamilla, se yhdessa

Fa a el ee eel a
= oe =p am =f oe a

Eesti 16 sirahiva kommun ~ cane 7
ensimmainen neuvostovalta Fest si

sith ‘vietetain nyky-Eestissi, Eikii |

liin neuvestovalta. pari paivaa Pie. ¢.

|
:
zi
;
.

J} on: tulliniestori vahvistukseks Slir-

tee er! Mit ba eda sake fal andes ite”
Oo _ = Se .

“I =,
.

a

iNeuvostoliit#o |
-|lujittaa 9
|miBisilaitostaan |

Meskova, — Nenvostatitton kor
kelmman newvesten. puhemiehioty
on IWuuttenut yleisén Jitjestyk-
sen. ministerion. himien, sisi det.
Muinisterlékel, ftmoftetaan Mosko-
vasta. : .

lopett! loimintanea kesikeun’ 5 pni
Ykst sivy Eestin hisloriak ol. paat-
tyinyt. '
KOMMUNIN HEDELMIA
5) YUODEN TAKAA |
Eéstin | sesiglistisen neuvoslotasa- |
vallin johtajal.sélostival tahan ta-
gan pueten vuosisadan lakaisia_ti

~ Somalia on julkaistu NKPcn kes-
kuskomitean ja newyostahailituksen

pahlumis Moskovassa_kansainyali- | #s¢lus tcimista Neuvostoliiton mi-
jelle. Jehdistélle vuosipaivin. ‘alla. | llisilaitoksen lujittamiseksi edel-
Vaikka kommuni’ py3yi -pystyssi | leen.

vain sanotut 6 kk, ¥ paivda, sen sie-
men ji itimiin ja an nyt aikenut
xypsyttii hedelmid, he sunolvat. .

Tilaisuudessa alivat lielysti esilla
myos nyky-Ecstin usial ja Eestin.
johtomichet aaaltoivat kertoa tyyty-
yaiselli = Sanelli-:

-“Asetuksessa tedetaan, ett yieisen
jarjestyksen Mministerién ja sen. pai-
kallisten elinten nitnitys . ej vastaa
Aaikkia mia toimintoja, joita ine.
-suorittayat valijon elinten.-jarjesteél-
Massa. SIshas5laln ministeriin ja. sen
‘sodanjateeisest4 | etinten tehtdvakai on wectattc nil.

taloudellisest, noususta, joka ilmanfien - (oiminnan taydellistaminen
susialisinia olisi. ~ollut mahdoton. noudaltamalla - tarkoin sosislistista
Eestin Jasketain Cdatlavan ogimer- laifLisimtta. | __

kiksi sihkdenergiaa thenkes kohii
enemmiin kuin USA ja teolliswus ‘on
Keiken . Kalkkiaan ae kertaistunul
yuodests 1B39.

Eesti kuten muftakin Baltian ta- |

_ Asetuksessa tadetasn, etid viime
vudsinad On tofeuletto tarkeité tol-
mia lainrikkomuksia vastaan: kayti-
vin faislelun tehostamiseksi, yhteis

savaltoja  pidclaiin = Neuvostoliiton | kuntaplirien osypden kohottamisek-
edistyneimping. Eestin teollisuus- | 7! tissd toiminnassa sekd miliistlai-
) laksen, prokuraaltorilaitoksen ja

tumiect tunnetaan ja varsinkin kulu-
tustavarat, joiden kohdalla on kysy-
ys muoloiusta. ja tyyiista,. ovat.
“ritalin: suosil tuja Kutkkiala Net:
Vostalplossa.:

Eestilaisel : ylittivit Neuvostalii-
ton keskimisrdiset,- kuvut myos:
maalaloustuntagnossa ja uskaval pys

{ {Uomloistuimen toiminnan - naranta-
miscksi. ‘Namg toimet ovat edists-
noet olkeusjarjestyksen hijittumista
monissi “Kaupurgeissa. |

“Samalla kommunismin rakentami-

sen edut vautival yleisen jarjestyk-
Sen Jujittamista . edelleen, Mitisilai-

“ansii . jutauyvasti Parantamaan voksen henkiliékunnan jwjittamisek-
saqvuluksiain,: ) $1 Jn sen Kansan yhievksien laajen-

lamiseksi aittaan- miliisilaitoksen
vuosisadan aikiuna nikyi mys vii- | ralvelukseen ottaa tyGldislen -par-
me viikkoisissa juhlissn, Narvassa [ haits edustajia, Miliisin elinten
olivat guomajaiset nv sosislistisen tvéntek fit aioluan’ valita tavallises.
Eestin’ kulsumina VIECHING. a tyildiskellekliivien suositusten |
— Sisko RU. dp perusteedlla.,-

Ss Se

RANSKA. KAMPPAILEE -
FRANGINSA PUOLESTA

Santarmiarmeijat vartioivat maan rajoja .

iraligimenpileisti huolimatla, tam

Historian pilki: pydrahdys puolen

Pariisi; — Hanska on ryt a
mistautimassa piriyhseen, tode-
taan ulkomafila. Sc aikeo putolus- -

daa frangin virallisia karssia epi-.

on ollul gina asianlaita, kun on ollut
kysemys tucttomestu salakuljetuk- |

Inivoisesti sinukin siksi Kunnes }sesta, alipu silten. kysyinyksessa t la:
USAR ust presidentti on astunut var Cab valuta, - .

Nirkaansa, Sain slit hnolisnatta, Pidminisieri Couve de Murvillen
tia -todellicuudessa hallituksen | pyne kansalliskokouksessa ei itse
asktn  ilnmoitlamat -leimenpitee! | asjassn sisd!inyt muuta uulla presi-
vicnnin lukemiseksi ja. tuonnin denit: de trautlen alkaisemmin THta-
rajullamicekst merkifsevat Se | main’ ielevisiopuheeseen, kuin eta

asiassa AGI a’: SUMEDISta fraagin |
“piledevalegintia’. Se vol mua.
tostua siuremimaksikin, miki.
Hanski-n- hallilas Kiristaa oedel
leen nlkomaankanpan SAAT TSE -
bytoimenpileila. Hanska: on voit.
fant vides laisteliea frangin de-
Valyointiz vasttan ja 4¢ aikag yoil-
laa myGs koka sods) piliminiy-
teri Gave de Mutrville. vakuutti
kansatliskokouksessa viime viikol- |
la selittiessian” hallituksen tiuk-
koja: loimenpileila. Lilkamalla
cpaily jathuw kuilenkin snurena.

Hunska Supislay puocluslusmenaja,
LiMenomain -amien “ydiniskuyvai-
mien” kehillimiseksi. tarkojtettuja
Maariirahoja. Tama viimeksi mai-
nity merkitsee mim, sili; eti Rans-
kun. ensi kesiksi suunniltelemat
| *dinpommikokeet Tyynellamerela
peruutelaan, Tama de. Gaullen tempi
ajatuksen kKumoamisen ilmojttami-
nin olisi allut’ hdnen omasta suus-
Tran ian. novrvyltiva. Siksit tth-
ivi jidettiin paiministerille.

|. - Vaikka- padministeri ilmoiltiken
Waskelun budjettivajauksen supista-
misesta ¥ puolella — supistus-kos-
Kee.pails: puodltistusmenoja, valtion-
johtoisen teothisuuden tukemista se-
ka koulu- ja yliopistomadrarahojen

Ranskan uuelet viluutiaxcntratli-
taimenpitech kasitliivdl luajien ga
VIEeED vilaetusiitrot btKE Pion
ja kwh surat: ulkomerille ja wlko-

rmatlia, Tahin  kantrelislueescen | poispyyhkimist? — niin han valtti
"Kuuluvit owevds ttristien kaytt@Gn | aseltamisla  sisilisid laloudellisia
myonnettaval viluullamidrat, jolka jkysymyksia = tydlistalle. Sanonnat

palkoista ja hinnoista olivat epamia-
vaisid. Hin mydnsi kuilenkin, etts
Grenellen sopimuksessa viilme :tou-
Kokuussa sovittu. kokous pidetiin
enst magliskuussa sikataglen muai-
sosti.- Tissd wudessa kokeuksessa
hhallituksen, tyonantajicn ja ammal-
(ilitiojen eduslajat tote:vat, miten
cinkuslannukset (5. hinnat aval Ke-
hillyneet sittea viime toukokuun ja
fmihin larkistuksiin palkoissa tama
kehilys atta aihetta. Jo nyt. on
kuulunut varoittavia dinia ammatii-
Hittojon ‘laholfa Thintojen mousun
fOhdosta- + Eallitus. yriltia tends
Kaikkensa pysytiaikseen . kotirinta-
mun tulousasial loistaisekst
alalla.

Vaihteleyal 200 frangista 500 frin-.
Si, Liikeniicsten Jathigia Hi Retnat-
KO] varten mvdnnettavin valuutan
‘Waraja on 2000 frangia’ . Niiden
kontrojiitoimenpiteiden kivrlinigek-
gion. olamiussa kiilenkin dukomiuion
maar “porsaanrvikia’, joiden luak-
Kimistks: Ttanskan finanssiministert
ja keskuspankkj yrittaval loytaa err
Jaisia Rega.

Vaikein or ‘konirelti trvngsion sole-
lien ulketnai) He. siirtymisen eslimi-
seksi. Varsinkin [inskan Sveitsin
ja Linsi-Saksan vustaisitle ‘rajoitle

reiiy valtayia suoarmija melakka-
‘| pohisimuodosiclmia. scteliem sali
kutjeluksen esliiniseksi. Naislii fon-

| PATV AN PAKINA

" my

NYT ON TAAS JOULUKUU

sinen yhtyvad vilk. ista kaupan-

“Arvoisa lukijer Di Vartnaan huo-

- thannul, oli nd olkian laos youl.
kuun paroled bi.

| TOSTISTaSSil natde vivien_itmes.

syudaksecn ainakin kottaullisen
sity joulumarkkinain tuleist.
Kassarckiskerien polkka on Su-
loisinla_joulumustikkia kaupallisen
jJoulun vietossa jo me Kaikin au-
liimme siti osallamme pikkuas-
toksia:
nena aikatsempane vuonna olem-

soutuun, .
Tamin kelimen vikon aikana an
Ohdittiva ja tehliva -paljon.. Per-
heen eminnil pubdistayat ja teke-
Vil trikoish, "peulusiived” niin et-
ta sormion nystyral dvi milled ve-
rellii, Pikkudupset mictlivit, mitii
pitiisi joulupukille Hihedelysail Kir-
jeessii pyylki’— I -me aikuisel
Japsel yritimme juolestamme 5a.

lalioien oslo jo rita.
foulu oon Gelenkin monella ta-

hetki opitkien syyvsdiden ruvetiua

lala-mabdatisimmin larkasli, mili ¢pikku hiljia Tyhenemiiin, Onhan. |
ruek Ba Hipsitte 4u lastentapsitle paivii ja kukanaskella pidentpi
tuo,” ~ jauluna, kaufen sanetaan. a

Multa Ginki vionna..on joulun-
pyhissi millaa miltel yhti paljen
kttin ol) ennen yonhain hyviin al-

Caupunyilli ull joulu jo Liydes-
Oo menos. Katut on koristeltu-
litketulijen kolclidle jouluvaloitta ;
joulupukin -kuville jai monenkirja-
witli joulumaineksill 1,

~ Kaupat ovat tulyildaaa- lavaran
ja-mani pikkuliikemics, jonkit (ilte
WiyLGiistvit vuelen piwlEyessh ‘pue -
nuisla, elle; oli joulusesonkla ja

‘fouamusht niulinpiivain «sti ia
jotkul hurskaammal sielut viclit-
kin Kiwemman. poral) nuttin nup-
piin uli ,»mikili oli virklss# Ja
mahdissu varag,

Se el

seklori on kuitenkin: vaikejn. Ndin.|

taka--

-. SLAM, ai ri et ee a pe aa ate el tat ae eRe ed ne eal FC ld ee ee Se eee

=

kuussa kun han oll: viemassi artolla

won aikaa, tekee yotd paived tyota”

' pyhjoen njakst olisi warattaya

tehdessimme, valkka mo- |

teelliseksi tullut -yhteinen joulu- |.

valia terveluilut tepe- ja virkistys-

kaon, jollein. joaulua vietetliin aal-.

r

TL ee le, 4
a

- + - 7 . L

eee

MONTREALIN JULISTUS ©

-| scansallisen: Vapautigrintaman edustajien seka Lintisen: pallonpuoliskon -
kuund pn valisend aikana pidetyssa Lantisen pallonpwoliskon konferens-
faava paatoslauselma:

Vietnamin Kangaa vasiaan viimeisel 14 vuotta.

‘niisyyden ja slueellisen koskemattomuuden puolesta. Pidetaan Vietnamin
‘ kansan vapautustaistelua sutrena panoksena yhteisessd kansojenvali-
tyksen pudlesta,

koke Pobjois -Vietnamin. alueiden pommituksen ja aloittamaan  keskts-

masia aikekaudellamme. — - __

Tama ‘on keikesta huolimatta vasta alkuvaitts, koska USA:n hallitus
jatkaa edelleen kiristyvassii midriesd sotaloimenpiteitian Fteld-Vietna-
Mba, ‘suorittaen: paivittain barbaarisia rikoksia Yietnamin kansas ¥as-
alueelle. —

pallonpuoliskon kansat ovat antaneet edistysmielisellé ihmiskunnalle sen
syytta milli ne USA:n Vietnam-solaa vyastustayat.

‘iskon ja USA:n kansojen puoleen: ‘kehoittaen niits jarjestimain kaikki
Tereriss] kehoittaa fintisen pallonpuoliskon kaikkia yhteiskuntaluokkia
antamaan Vietnamin kansalle’ moraalista, poliittista ja aincellista tukea

kaikissa mahdollisissa muddoissa ja parhaita tulcksis tuottavalla tavalla,

sHidaarisuusviiken, ‘alkaen se joulekuun 20 pnd, joka an NFL:n perusta-

mispaivi Ja tukemaan aktiivisest} Vietnamin kansan asennetta, mika a:

imenee toisjaan seurannesista lausunnosta; Pohjvis-Vietnamin lauswnto
marraskuun 2 phivalta ip6a: NF Lin lausunte marrgskuun 3 paivalté 1968;

NFL:n ja Vietnamin rauhan ja kansanvallanpuolustzjain: -Kansallisen’ .

liiton yhteinen. laustinto marraskuun 7 paiyalla, joissa viitoitetaan Viet-
pallonpuojiskon laajoja kansalaispiireja tuomitsemaan pad tlivasti Yhdys-
valtain: hallituksen siit# kun se jathas hyakkayssotaansa’ Yietnamissa, ja
vaatimaan, etti USA:n hallituksen pildi lopetiaa kaikki Pohjois-Vietna-

littlien joukot seki USA:n sotamaterisalit pois Eteli- Vietnamista ja puUr-
kaa kaikki: Yhdysvaltain tukikohdat Etelé-Vietnamisza; antaa Vietnamin

sella tavalla ja ilman mit#an ulkopuolista painostysta.

‘mann otosuhteiden vaatimalla lavalla, Konferenssi on taysin vakuuttunut,

(ita lantisen pallonpuoliskon maiden kansojen ja koke maailman tuke- .- &§

mana Vietnamin Kansa tulee varmasti saavultamaan urheassa taistelus-
saan perucaikeutensa ja siter anlamaan suuren panoksensa inmiskunnan

rauhan ja vapauden hyvaksi.
. ; — Montrealissa, marcaskiiun | a0 rnd 1968.

wala tate HveAnErUIT svntmatveineanealla iu rhaTta TAT PLII HOUR OUOmUUE UE ooesauee tye ebay ral: sjnignenomuntebueuuesoaimunannnuinn cy

Juntan toda

|USA hautoo
pakoon

: Pohjois-Korealta.

variijoilta _ Meskova, —- Yhdysvallat--laatii
 seniielMil Hollannissa Pobjois-
Strassburg. — Kaksi loikannulla Korega vartect rakeninet tavatt “Ti-

kreikhalgista lodistujac on kerlonut,! manitivuorinimisen kalas’ usaluksen
ihmisoikeuksien komissiolle Sirass- kaappaamiseksi. Alus kaapattaisiin
burgissa, cli Aleenan sotilashalli- | 9¢n ollecs matkalla Hollannista Ko-
luksen eduslajat ovat pahuinpidel- | readin, Sava vaata uhkaa mys tols-
feet jo uhkaillect beta kKuolemalla. i
Meleles ja Marketakts.tuoelin var-
ficituina Ateenasla yidessd nelian
muun kanssa Strassburgiin todisla-
maan ihmisdikeuksien komissiolle.
ettei Kreikan hallitus kidula vanke-
jaan. He pakentvat oltuaan yhtey-
dessa pan-hellenisen vapausiixkeen
johtajaan. Andreas Papandreouun.

 Meletis kerto: lehdistdtilaisuudes-

uksesta rakentelavaa Kalactusalus.
ta, kirjoiti- Lavestijan  Rollerdamin

desi viEme viikelia.-

Hollomnin: lehdistassa jutkaistujen
ututi:ten mukaan Yhdysvallat osoil-

sa ella hdnen teukansa oli morret- varike.da ja vaibtlaa myOhcmanin,
tu, hant8 oli ruoskittu ja hanelle|*2*cilualus Puebloon, tirjoittaa.
oli annetty sahkdiskuja sukupuoli- | Korniiov, | - 3 :
elimiin. Hinet- olf. mys asetettu| 2 a
avoimen haudan Sdreen ja uhatta | alkeen _farjestelmallisesti_ miele
teloitlaa. Meletis on .salonikilainen { pusseilla.

kanppias ja hinet pidatettiin, koska
hallitus syytti hant# vastarintaliik-
keeseen Kuno Mmsesta.,
 Kretalainen automekaanikko Mar
ketakis puolestaan pidatettiin touko-

konvaihteessa. skandinaavisen laki-
micsryhmin kanssa, jonka suojelus-
la he ovat pyylineet. He selastivat
licllivisti kokemaansa kidutusla
vasemistolaista paltitikkos .Giorgics-| tussa istunnossa. He kertcivat per-
Tsaraoukasia Salonikasta atcenatal-
sten sairalaan, Hantai hakaltiin kah-
deksan paivin. ajan’ pidattimisen

kaavansa nyt, ell ndilte kostetaan
heidan poakonsi.

.F

hien raloksi. -
Kaiken kaikkiaan Jjoulu-julkai-
sussa on nyt #2 cri kirjortusta,
mists. léviyy mielisiheity Kunkin
Maun mukaan melka laajoille pii-
reille.
- Tissi .48-sivuisessa Jouly.ju ee
Sussa On runsaasti kuyvia Canadas-
tii, Yhdysvallojsia jz muuallakin.

‘Joulupaive on nyl keskivitkkona
‘ja se larkoittaa, etth Joulun vie-
tossa-hupence Lind veonna ‘miltei
‘koko viikka Ja tojnen moekoma.
Wudenvuoden pyhien yietossa.
 KAyvai on luonnollisesti ett ros- .
kaan tyim raadannan loniassa saa-
 daan- vaihtecks| nuhla- ja lepopii-
VlaKIn, |
Multa joule ji uudenvuoden .
Fri
dollisimman $paljon. hyvaa luetta-
vai, Silla iman stth a joulu ole
kerrassagn mitiin,
Thman scikan givallacn on Yh-.
dysvaltain ja Canadan svomalais-
‘ten toimesta valmistetlu.jo parin-

—s-

honnect kauiia’ Jinjan, - Joulun
 tistiin, niin siild saadaan halpa,

arvokas Ja miglenkiintoinen joulu-

tutlavilly lahetetlavaks).

‘Jowlu. 1968 on juri itmestynyt
julkzisu, miki pyrkii vaqlimafia. Parnosta.
Tagila osallaan Uydytlamiiain. Kan:
sataislemmme yleistd “Inkunalkaa"
jouluona, |

Kuten aikaisempinukip vuosina
lassi julkalsussa On Lunsiusi] ¥b-
dysyalloisia ja Canadasta saatuja -
WWUSLaJLGT kirjoituksia, rungja ja

siksi -— Siig Vhdysvaltothin, Cae
nadan Hinnelle. ja vasta vilmeksi
ldhiymparistdgn: ju kotiseudulle.

UHL. aay nd | fe UAE
Joulu-ulkaisussa © on luknisia J2Hlle esapuilleen samanaikaisesti
mlvlankiintoisia novelleia, kero. —, TH" hyvissa ajOin —Itviletla-

viksi ennen joulua, multa ei kui-
denkoon oiin- aikajsin, atte; en
jowlupylinad ole mitiiin lueltavaa.

‘Mmuksia ja kuyauksia,
| Stind on joitakin ajankonlaisiu
arlikkeletta ja uselta ratlhi-housko-
‘ja kerlomiuksia ja judtua-joulunpy-

eri maiden edustajaii pitheet, Moittrealisse marrasknwn 26 pn ja joulu-

—- Tuetgan tdydestd sydimesti Vietnamin sdnkarillista kansaa sen
laistelussa kansallisten Gikeuksiensa, itsengisyyden, suyerenisuuden,. yhte- ..

laan ja vloltaen S201 . tunkeutumisia Poho1s- Vietnamin suverceniselte

_Konferenssi arvestaa suuresti siti pandsta jonka USA: TE ig lantisen

Nykyisen tilanteen vallitessa konferenssi kidntyy lantisen rallonpud-

Sorretlujen kansejen paras: menetelma . Vietnamin kansan tukemi- :
seksi on taistelu imperjalismia vastaan sen kaikissa muddeissa kunkin |

|Raappausta. |

ty Hollannissa Pohjois-Korean. lila

: euurta Kiimnostusta Pchjois-Ko--
[eee Yarien vrakennetavia @liksia.
kohiaan, Alukset on tarkoitus taka-

Molemmat Jahtivit Norjaan ¥il-

ih miso:keuksien. . komissiolle sul B=.

heiltensé jéaneen Kreikkaan ja pel: —

Ja vaikka Kkuslannukset ovat ko-.

hinta on edetleen sama, $1.00. Jos -

lahjakin ‘ystiville, sukulaisille. ja-.

Sen paslilos | aloitetaan
vielé timan viikon aikana, ja ku- -
Len hyvind Uipang on .ollut, “pit .
kamalkalaisila se lahetelain en-°

 Niin - Saadaan Aysdyksi THatkaval -
keucet jn julkaisu-kaikitle buke °

Joulutunnelmigsa, Kiinspkeura,

sissa Vietnamin ‘sodan Jopettamiseksi hyvilksyltiin | yksimielisesti seu-

— Tuomitaan aokarasti USA‘n ‘rikollinen sota, jota se ani Kayngt .

pened taistelussa iteendleyyden, vapauden, ‘Tauhan 1a sosiaalisen Repl _

—- “Se tosiasia, atti USA:n hallitus joutui flman ehtaja lopettamaan | |

telut NEW: edustajien kanssa Ptela-Vietnamia koskeviasa asioissa, on
suuri-yoitio Vietnamin kansalle, USA:n karisalle:. lantiselle pallonpuo - f
liskolle ja baikille maailman ihmisile, jotka toimivat rauhan ja vapaiden | oth
pudlesta, Tima voitto on myiskin kaunis esimerkki olkeudentunnon vol .

taisteluzsa rauhan ja sosiaalisen edistyksen puolesta ja sita paettaves.
jowkot taisteluun USA ‘Yietnam- sodan kokongan lopetiamiseksi.. Kon- .- ;

Seka j jirjestimiiin lantisen pallanpuoliston eri maissa Vietnamin: kansan )

namin ongelman’ paliittinen -ratkaisi, Konferenssi kehoittaa lintisen -

min suvereenisuutia loukkaavat- tekonsa, vetaa kalkki USAin ja satel. _ |

‘kansan ratkaista omal sighiset asiansa EtelaVietnamin kansallisen ¥&- _
pautusrintaman: poliittizen ohjelman perusteella ja Vielnamin konsalle
maan molemmissa osissa mahdollisuus maan yhdistamiseksi rauhascmal- ”

kirjeenvaihtaja Juri | Kornilov’ len- 4K

- Kuvltuaan Vietnamin devtokraattisen tasavallan. je Hieli:Vietnainin ie