se icine te ajalliséstikin vuoteen 2000 ulottuva perspektiivi Suomen ja leuvostoliiton taloussu telden kehittamisesta voi muodostaa tehokkaan vas- tapainon nyt ka Pian iynnissa olevalle kansainvalistymi- sen muodolle, jossa ylikan- gallisten suuryriiysten ote on _ hallitseva. Samalla luonnoliisesti Suomen ansantalouden kansain- valistymisen — kansain- valiseen tyénjakoon ja eri- kolstumiseen osallistumi- sen — yhtelskunnalliset seuraukset yksipuolisine hintakiipallukyvyn koros- tuksineen saavat tolsen luontesn. dysvallat on Jimmy Carte- des - presidenttikaudelta lahtien engessd vaikeut- tamaan Neuvostoliiton ja n taloussuhteiden kehittymistd. Toistuvista epdonnistumisista huoli- matta titd toimintaa on edelleen pyritty voimistamaan. Erityisesti ns. korkean tknologian vientid toliittoon pyritddn estimdan myéds maista, jotka eivét kuulu NATO:n ja apanin muodostamaan COCO- Tdssi tarkoituksessa on vii meisen vuoden aikana Suomessakin Kan y cnduataheucine ei viel ole joutunut suoranaisten rankaisutoimien kohteeksi kuten mm. eradt ruotsalaisyritykset, néyt- t44 jo tama uhkakin riitténeen hidas- tamaan viimeisintaé teknologiaa ‘edustavien yhteishankkeiden toteu- tusta. Suomalaisyritysten yksipuoli- nen sitoutuminen yhdysvaltalaiseen teknologiaan uhkaa jatkossa juuri kaikkein suurimman laajenemisky- vyn omaavan viennin ja yhteistyén kehittimistéa. Tallainen tilanne ei vastaa Suomen eikd sen tydtateke vien etuja. Suomen hallituksen ja yritysten on paadttavaisesti torjuttava Yhdysvaltain painostus ja pyrittiva mddratietoisin ratkaisuin pienen- tiimdin nippuvuutta amerikkalaises ta teknologiasta. Ndiden tavoittei- den toteuttamiseksi on nyt toimitta- va plldttdvdisesti kaikilla tasoilla. Aloitteekkisempi_tieteelliseteknisen ja tuotannolisen yhteistyén mahdol- lisuuksien hyviksikdytté on tdstékin syyst4 valttimaténta. Kyse on mydés kan n riippu- mattomuuden ‘Sdily ‘tamiselle valt- iselle korkeaan teknolo- giaan pohjautuvalle tuotannolle. Kun taloussuhteiden kehitt&émi- sessii aiempina vuosikymmenina kyettiin Oytimdan kasvumahdolli- suuksia perinteisen kauppavaihdon ja yhteisten rakennusprojektien kautta, on jatkossa avainasemassa nimenomaan tuotannollisen yhteis- tyin ke en. Vaikka tuotan- nollisesta yhteistyésta on puhuttu jo pitk4in tulevaisuuden keskeisend ta- lousyhteisty6n muotona, se alkoi saada kilytiinndssd vauhtia vasta vuonna 1977 solmitun pitkin ajan- n ohjel jatkeen. PAOsssa- iitteineen on lueteltu yli 80 lista kohdetta 17 eri Tuotannolisen ‘yhteistyon koros- yy jo 8. rustuvaan emer Osuus On jo noussut mittavaksi, noin viiden- oko viennisté. Ensi vuosi ella tuotannollisen yhteis- tyn osuus on jo Seuraava runkosopimus sisditdH jo nelisenkymmenté tuotannolisen # esa, aa Shae: se <8 BRS : pee BPO sie Meret Onl erty PIG settes theses £505 “ ee Res SORES SEES “aes Fan eon > ast ae 4 SADA CY phon ees. Mette ly : Pin ase Seat i HOS eee se A SENOS Lf RE BES: eo Seng Gee See tuotannon aloittaminen Suomessa, Taimyr-tyyppisten ydinjddnmurta- jien rakentaminen, uuden polven sihkéveturien kehittdminen, digi- taaliset puhelinkeskuslaitteistot, pa- perikoneet ja porauslaitteet. Kyse on objektiivisesta ja peruut- tamattomasta kehityssuunnasta. Pe- nnteisen tuonnin kasvattamiseen ei ole endd suuriakaan mahdollisuuksia Suomen markkinoiden rajllisuuden vuoksi. Kansantalouden kasvu_ ai- neellisen tuotannon piirissd on niin Suomessa kuin enenevdssd madrin myds Neuvostoliitossa siirtynyt tuo- tannon laajenemisesta sen kaikin- Li n Aohostamiseen. Nitea te- seen. Siihen mydés perustuvat talous yhteistyén kehityksen mittavat Samanaikaisesti kuin tuotanno sen yhteistyén suhtecllisen v verk -ais- beoleniemiistentin ki Brite eller ae pet eS CERN SSE ae ay. v7 come bs Ye Rhee, os Fee Pe sone Resa SOF ER RE SE a edellytt4d valmistettujen tuotteiden markkinoinnin lottumistamydés uomeen ja ennen kaikkea kolman- sien maiden markkinoille. Tassd tyéssd suomalaisyritysten panos on toistaiseksi ollut luvattoman heikko. Suomalaisyritysten vientipainot- teisesta suhtautumisesta yhteistyd- hén kertoo mydés se, etta neuvosto- liittolaisten komponenttien ja tyén osuus on tihdnastisissa yhteistyé- hankkeissa jdinyt useimmiten sel vasti pienemmiaksi kuin suomalais ten. Huolimatta vuosikymmenid kestdneestd tiiviistd kanssakdymises- ti on esimerkiksi telakkateollisuus viel kaukana yhteisesti asetetusta vastaosto-osuudestg -——- 10-15 pro- senttia alusten arvosta vuoteen 1985 mennessi. Viimeisen kolmen vuo- na osuus on ollut 6-7 pro- den kehittimisen tamittd siirtyykin tuotanno yhteistyOhén, on toki tirkeitd huo- MG dade Y 0 Me wen tes, Sly roe SAB RAR SCO FNRI ON See ee ROO Woe © 5, ie ome? See ee eee Ninian aoe lehtia muun talousyhteistén kehit- tdamisest4, Suomessa tullaan lahivuo- sina toteuttamaan ja ratkaisemaan useita suuria investointiprojekteja, jossa neuvostoliittolaisten mukanao- lo on kaikin tavoin perusteltua. Tot- vottavaa olisi, ettei niiden osalta tois- tu jo liiankin tuttu viivyttely, jollais- ta on viimeksi saatu seurata maaka- suputken jatkamista koskevassa puddtéksenteossa ja jollainen on edel- leen kadynnissi Soklin malmiesiinty min hy&dyntémisen kohdalla. Suomen telakkateollisuus toimii hinsa verrattuna poikkeukse ilanteessa: jo nyt tiedetdiin Neuvos- toliiton tilauksien kattavan vuosien 1986 — 190 nettiin, vat ¥: ongelmat vuoden 1985 osalta. Ensi vuosikymmenelli § Neuvostoliiton pohjcisten alueiden huollon li tyvi alustarve ja Barentsin meren dljy-ja kaasuvarojen hyddyntémi- nen lupaavat mittavia markkinoita. ‘yds Suomen rakennusviennin nikymit sdilyvat v tuontipuoltakyetdin — “tarviltavast kehittamddn. Jo nyt on toteutuksen ja neuvottelujen ‘kohteena = suuri ‘joukko uusia rakennusprojekteja Suomen lhelld olevissa Neuvostolii- ton osissa. Joukko- kamppailu Nakiéaloja Suomen ja Neuvosto- eg taloussuhteiden kehittémiselle mittad. Yhteistyn laajentamisen ‘7 syventdmisen. etenemisvauhti on kiinni ensi sijassa halustamme ja aloitteellisuudestamme toimia ole- massa olevien nikdalojen toteutta- oisaalta 40-vuotinen kokemus osoittaa, isyritysten gstus: Neuvostoliiton kaupan ttimiseen on usein varsin lai eLAnsimarkkinoiden nousukausi noukuttelee sdanndnmukaisesti kil lemaan suhdannevoitoista ja nousukautta seuraa myds Jaskukau- si, lasketaan sen varaan, ett suhdan- nevoitot saadaan ja lam situksia jakamaan taas kutsutaan niin valtio kuin tyéntekijat cin. eYha tirkeimman sijan suuryritys- ten strategiassa on saanut vienti, tuotannon harjoittaminen ul- komaisissa tytdryhtidissd tai suuryri- tysten yhteistySsopimuksin. Palldin suuntautuminen ja sidonnaisuuc et /HtivItA Voi perustaa. Kun kauppapolitii hoitavat fvaltion virkamiehet varsin suurelta osin ajattelevat ja toimivat samoin kuin yritysjohdot, on Suomen poliit- tisella johdolla ollut — ja tulee olemaan — erityinen vastuu ja merkitys "toimia moottoreina” neu- vostokaupassa. Tasté syystd myés presidentti Urho Kekkosen Ja erdiden muiden idinkauppan tien- raivaajien toiminta on,ollut korvaa- matonta. . | Juuri nyt, kun tarvitaan kauas- kantoisia, rakenteellisia ratkaisuja idinkaupan vauhdittamiseksi, ko- rostuu asian poiliittinen puoli — ja myds vaikutusvaltaisissa asemissa olevien poliittinen vastuu. Tata on ehkd erityinen syy korostaa, koska varsin nopeasti on viime vuosina tapahtunut edeltineiden vuosikym- menien. idinkaupan tienraivaajien sukupolven vdistyminen -—~ se politiikan ettd talouseldmdn johto- paikoilla, Viime kddess4 ratkaisevaa on Suomen tyétatekevien oma aktii- visuus pidttdjien painostamiseksi. juomen ja Neuvostoliiton talousyh- teistyon historiaon myds joukko- loussuhteet ja rauha joitus on lyhennel- OAS ta, joka esitettiin itoimitta- arikovin alustuksen kilpavaruste- lun vaikutuksesta tydtate- kevien asemaan ja kansain- valiseen talouteen, toimit- taja Esko Seppiisen