slanti avustavat Eteli-

Moskova — Etelé-Afrikan
tapahtumat osoittavat rikollisen
rotusortojarjestelman § syvda
kriisia ja ne vaativat pikaisia
tehokkaita toimia kansainvali-
sella tasolla, kirjoittaa Pravdan
poliittinen tarkkailija Vsevolod
Ovtshinnikov.

Ajatus tuli tarkkailijan mu-
kaan useaan otteeseen esille,
kun kysymysta kasiteltiin YK:n
turvallisuusneuvostossa. Suu-
rin osa edustajista oli sita miel-
ta, etta ns. perustuslailliset uu-
distukset, jotka Etela-A frikassa
on suoritettu Washingtonin siu-
naamina sia toivossa, etta
aparheid-vastainen liike hei-
kentyisi, eivat kohdistuneet ta-
man epainhimillisen jarjestel-
man olemukseen, eivat muutta-
neet 23 miljoonan Eteld-Afri-
kan tasavallan mustan asuk-
kaan oikeudetonta asemaa.

Voimakas paheksumisen
aalto, jonka Etela-Afrikassa
harjoitettu terrori on saanut ai-
kaan niin YK:ssa kuin muual-

lakin maailmassa, pakottaa ro-
tusortajien suojeliat  luovi-
maan, sanoo tarkkailija. USA

ja Englanti eivat uskaltaneet

adnestaa YK:n_ turvallisuus-
neuvoston péatdslauselmaa
vastaan. Paatdslauselmassa
tuomitaan Pretorian hallituksen
suorittamat joukkopidatykset ja
ndina paivina suoritetut mur-
hat, vaaditaan poikkeustilan
viipymaténta kumoamista ja
kaikkien poliittisten vankien va-
pauttamista.

Mutta Washington ja Lon-
too boikotoivat useiden sitoutu-
mattomien maiden ehdotuksia,
jotka merkitsevat pakollisia ta-
loudellisia pakotteita Etela-Af-
rikan tasavaltaa vastaan mikali
sen hallitus ei noudata turvalli-
suusneuvoston vaatimuksia ei-
ka pura rotusortojarjestelmaa.
Taman vuoksi 13 aanella kah-
den pidattaytyessa (USA ja
Englanti) hyvaksytty paatds-
lauselma kehottaa vain vapaa-
ehtoisiin rajoitustoimiin (kuten

erilaisilla
meilla jo kuuden vuoden ajan,
mutta toistaiseksi ilman suurem-
paa vastakaikua ainakaan teolli-

uusien investointien pysaytta-
minen Etela-Afrikkaan Rans-
kan tapaan).

Washingtonissa ja Lontoos-
sa vaitetaan yha tekohurskaas-
ti, etta taloudellisia pakotteita e1
voida hyvaksya, koska niista
muka ensisijaisesti karsii
maan musta vdest6 eivatka

(_‘idel Castro on puhunut kehi-
L tysmaiden velkaongelmasta
kansainvalisilla fooru-

rotusortajat, Tahan verukkee-
seen tartutaan herkdsti myés
Saksan liittotasavallassa, tote-
aa Pravdan tarkkailija.
Lansivaltojen jarruttava a-
senne turvallisuusneuvostossa
on paljastanut, etta ne ovat ra-
sististen rikosten avustajia, ja
osoittanut havainnollisesti sen

kit ovat kanavoineet G6ljyntuotta-
jamaiden hinnankorotuksista saa-
mia miljardeja edelleen. Latina-
laisessa) Amerikassa vain pieni
osa lainoista on kaytetty kehityk-
seen. Valtaosa on tuhlattu, siir-

“rakentavan yhteistyén” suun-
nan, jota USA aikoo noudattaa
vastaisuudessakin. Etela-Afri-
kan murhendytelm4n on vavah-
duttanut naina pdivind ihmis-
kunnan omaatuntoa ja riistanyt
naamiot” ihmisoikeuksien puo-
lustajilta”’, toteaa Pravdan po-
liittinen tarkkailija.

tuneilla kehitysmailla ole edes
moraalista tai laillista velvoitetta
maksaa lainojaan takaisin, varsin-
kaan kun ne joutuu maksamaan
tavallinen kansa, joka ei ole lai-
noista hyétynyt. Han muistuttaa,

retty ulkomaisille tileille tai kay-
tetty aseostoihin teollisuusmaista.

suusmaista. Niissd kyllé myénne-
(aan ongelman vakavuus koko
kansainvalisen _finanssijarjestel-
man kannalta, mutta sen ratkaise-
miseen ei ole léydetty minkdan-
laisia muotoja. Viime aikoina
my6s erdat muut kolmannen
maailman johtajat, mm. Tansa-
nian Julius Nyerere, ovat alka-
neet vaatia nopeaa_ ratkaisua
asiaan.

etta Euroopan kapitalismi rahoi-
tettiin latinalaisesta Amerikasta
ryOstetylla kullalla ja hopealla ja
etta viimeistenkin vuosikymme-
nien aikana alueelta on nistetty
enemman resursseja kuin sen ny-
kyinen velka.

Koron alentaminen, maksatus-
ten lykkdykset tai niiden rajoitta-
minen tiettyyn prosenttiin vienti-

Dollareiden pakoa on latinalai-
sesta Amerikasta on kihdyttanyt
uskon romahtaminen paikallisiin
valuuttoihin ja Yhdysvaltojen
korkea korkokanta. Viime vuon-
na alueen inflaatio oli keskimaa-
rin 175 prosenttia ja valuuttaa ar-
vellaan haipyneen 10 miljardin

Neuvostoliitto keskeytti
ydinkokeet yksipuolisesti

Neuvostoliitto keskeytti y-
dinkokeet yksipuolisesti elo-

NKP:n pdasihteeri Mikhail Gor-
bachev ilmoitti Neuvostoliiton
jaddyttaneen yksipuolisesti y-
dinkokeet loppuvuodeksi.

Nalanhata
pahenee Afrikassa

Nairobi — Nalanhata pa-
henee muutamissa kuivuudesta
karsivissa Afrikan miaissa.
YK:n elintarvike- ja maatalous-
jarjeston FAO:n mukaan erityi-
sen vaikeassa asemassa ovat
Tsad, Etiopia, Mali, Niger ja
Sudan.

FAO:n 5.8. julkistetun se-
lonteon mukaan naiss4 maissa
nalanhaté jatkuu vdistamatta
loka- ja marraskuun satokau-
teen asti. Lahjoitetut elintarvik-
keet juuttuvat ylikuormitettui-
hin satamiin ja kuljetusvaikeu-
det hidastavat avun saamista
perille, FAO kertoo raportis-
saan.

Selonteon mukaan normaali
sato on jo korjattu tai valmistu-
massa Burundissa, Lesothossa,
Keniassa, Marokossa, Ruan-
dassa, Tansaniassa, Sambiassa
ja Zimbabwessa. Sadot jaivat
normaalia pienemmiksi Ango-
lassa, Botswanassa ja Mosam-
bikissa,

Heinékuun loppuun men-
nessa Afrikan nalkamaihin oli
lahjoitettu 6,7 miljoonaa tonnia
elintarvikkeita. Niista oli saatu
perille 4,5 miljoonaa tonnia.
Lahjoitukset vastaavat lahes
FAO:n seitseman miljoonan
tonnin tavoitetta.

4

kuun kuudennesta paivasta eli
Hiroshiman pommituksen vuo-
sipaivasta lahtien vuoden lop-
puun saakka ja jatkaa keskey-
tysta. senkin jalkeen, mikali
USA noudattaa omalta osal-
taan  esimerkkia,  ilmoitti
NKP:n_ paasihteeri Mikhail
Gorbachev 29.7. julkistetussa
tiedonannossaan.,

Gorbachev toteaa, ettaé y-
dinkilpavarustelu muodostaa y-
ha suuremman vaaran koko ih-
miskunnan tulevaisuudelle. Se
johtaa lisdantyvaan jannityk-
seen, sodan vaaraan ja suurten
aineellisten ja henkisten resurs-
sien kaytt66n.

Neuvostoliitto on toiminut
koko ydinaseaikakauden ydin-
asevarastojen havittamiseksi,
Gorbachev totesi. Se pita
Strategisen vakavuuden lujitta-
misena kaikkien kokeiden kiel-
tamista, koska kokeiden jatka-
minen synnyttéa uusia vaaral-
lisia joukkotuhoaseita. Neuvos-
toliitto on usein esittanyt ydin-
kokeiden taydellista kieltamis-
ta, mutta ei ole saanut my6n-
teista vastausta.

Nyt Neuvostoliitto odottaa
USA: Ita yksipuoliseen kokei-
den keskeyttémiseensi myén-
teista suhtautumista, koska sita
odottavat, niinkuin Gorbachev
sanoi, kaikki kansat.

Perun kokous vaati
uusia lainaehtoja

Lima — Latinalaisen Ame-
rikan valtiot vaativat lainojen
takaisinmaksujen kytkemista
vientitulojen kasvuun. 20 Lati-
nalaisen Amerikan valtiota al-
lekirjoittivat asiaa koskevan jul-
kilausuman Perussa.

Uusi presidentti Alan Gar-
cia ilmoitti, etta Peru aikoo
kayttéa ensi vuonna ainoastaan
10 prosenttia vientituloistaan
ulkomaan velkojensa maksuun.

Fidel lahtee suita, etta ainakaan

latinalaisen Amerikan velallisilla
ei ole mitaan
maksaa niita noin 400 miljardia
dollania, joita nulta lahimman
kymmenen vuoden sisalla korkoi-
na ja kuoletuksina vaaditaan.

mahdollisuuksia

Latinalaisen Amerkan  noin

360 miljardin dollarin velan suu-
rimpia saamamiehia ovat yhdys-
valtalaiset
kattavat kaksi kolmasosaa siita.
Suurimpia velallisia ovat Brasilia
noin 100 miljardin dollarin velal-
la, Meksiko 95 miljardilla ja Ar-
gentiina 48 miljardilla. Pahasti
velkaantuneita
nahden ovat myds Venezuela,
Chile, Peru ja Kolumbia ja oi-
keastaan ainoa maa, jota ongel-
ma alueella ei koske on sosialisti-
seen yhteis66n nojautuva Kuuba.

yksityispankit, jotka

kansantuloonsa

Lainarahat
tuhlattu

Velkataakka on syntynyt vii-

meisten parinkymmenen vuoden
sisall4, kun teollisuusmaiden pan-

x
i

ae 4
ene os aitll

Kansainvdlinen lehdisté piir

itti Castroa
kehitys maiden velkaongelmasta.

dollarin edesta.

Ongelmia on lisénnyt kaikkia
kehitysmaita koskeva kaupan eh-
tojen heikkeneminen ja kapitalis-
tisissa teollisuusmaissa voimistuva
protektionismi. Taman vuosikym-
menen aikana  kehitysmaiden
tuotteiden ostovoima on vahenty-
nyt noin 22 prosenttia reaalihinto-
jen alenemisen ja teollisuusmai-
den inflaation ansiosta. Lainoissa
tima merkitsee sita, etta jokaista
dollaria vaaditaan nyt takaisin 40
prosentilla lisattyna ja vastaavalla
koron lisdyksella.

Fidelin arvion mukaan latina-
laisen Amerikan maat lahjoittivat
rikkaille teollisuusmaille viime
vuonna vastikkeettomasti yli 70
miljardia dollaria, misté kauppa-
vaihdon heikkeneminen kattoi 20
miljardia, korot 37 miljardia, va-
luuttapako 10 miljardia ja dolla-
rin yliarvostus 5 miljardia.

Velallisten
*klubi’

Siksi han katsoo ettei velkaan-

tuloista ei enda auta, katsoo Fi-
del. Han esittéa, etta velalliset
perustaisivat "klubin”, joka neu-
vottelisi poliittisen sopimuksen
velkojamaiden kanssa. Sopimuk-
sen ydin olisi se, etta latinalaisen
Amerikan velka yksityispankeille
kumottaisiin ja lisattdisiin velko-
jamaiden valtionvelkaan. Sen ko-
rot maksettaisiin vahentamalla
varustelumenoja 10-12 prosentil-
la.

Teollisuusmaat hy6tyisivat ke-
hitysmaiden kasvavasta ostovoi-
masta mm. tydllisyyden hoidossa.
Velkasopimus olisi kuitenkin vain
osaratkaisu maailman_ taloudelli-
sen kriisin hoitamisessa, joka vaa-
tii uuden talousjarjestyksen toi-
meenpanon aloittamista kaikilla
sektoreilla. :

Sopimukseen paasyyn latinalai-
sen Amerikan suurimman velko-
jan, Yhdysvaltojen kanssa ei Fi-
del tunnu kovin vakavasti usko-
van. -Jos niin kay, minun taytyisi
konsultoida teologien kanssa ja
muuttaa kasityksiani silla alueel-
la. Voisin jopa menna luostariin,
han toteaa.

tdmdn kdytettyd tiukkasanaisen puheenvuoronsa